Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Älykkäänä kumppanin löytäminen on oikeasti haastavaa
En nyt kritisoi vähemmän älykkäitä, mutta jos äo on 137, se rajaa ulkopuolelle suurimman osan ihmisistä. En tiedä tapailukumppanien älykkyysosamääriä, mutta sen huomaa helposti, jos toinen on täysin eri viivalla. Käytännössä ehkä 3% vastakkaisen sukupuolen edustajista voisin kelpuuttaa älyllisen kapasiteetin suhteen, mutta moniko näistä asuu lähellä, moniko on sinkku, monenko kanssa muuten kemiat kohtaavat?
Mistä voi löytää kumppanin, jos ei halua seurustella taviksen kanssa?
Ja ei, en pidä itseäni parempana kuin muut, mutta fakta on se, että sosiaalinen kanssakäyminen on liian uuvuttavaa suurimman osan kanssa - minulle.
Kommentit (1624)
Miksi kumppanisi pitäisi asua lähellä? Onko kovin älykästä rajata kumppanin hakeminen jollekin pienelle alueelle, jos muutenkin on vaikeaa löytää riittävän älykäs kumppani?
Mietin myös, mitä oikein kaipaat suhteelta, jos normaalilla älykkyydellä varustettu "tavis" ei kelpaa? Mitä erityisen hyvä matemaattis-looginen älykkyys tuo parisuhteeseen? Vaikka ihmisellä olisi korkea ÄO, saattaa hän olla erilainen arvoiltaan tai kamppailee elämänhallinnan kanssa.
Älykkyysosamäärätestien mainitseminen pariutumisessa saa väistämättä epäilemään, onko henkilön sosiaaliset taidot kunnossa. Oletko mukavaa seuraa? Osaatko ottaa muut huomioon? Millainen kumppani olisit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi sosiaalinen kanssakäyminen "tyhmempien" kanssa on uuvuttavaa? Taidat itse olla sellainen, joka viljelee tarpeettomia sivistyssanoja joka väliin ja ihmettelet miksi vastapuoli ei tajua mistä puhut.
Koska täytyy selittää miksi se on uuvuttavaa. Ymmärrät jos ymmärrät.
Noille osamäärille kun mennään niin aspergerin syndrooma on aika tavallinen. Sosiaalinen kanssakäyminen saattaa olla haastavaa. Voihan hyvää sydäntä arvostaa kun itselle tuottaa vaikeutta pärjätä ihan normaaleissa arjen askareissa. Istua kammarissa matemaattisia pulmia ratkoen, rakas hoitaa laskut, ruuan laiton. Lämmin syli ja avara sydän. Kaksi ufoa, mensanjäsentä, yhdessä ei ole se mun juttu.
Tähän:
Minulla oli vaatimuslistalla älykkyys, arvomaailma, elämäntyyli, varallisuus ja ulkonäkö.
Mies mukautuu tuohon arvomaailmaan, se kannattaa ottaa pois listalta. Laulussa sanotaan "otan sinun uskontosi jne."
Ymmärrän täysin mitä ap tällä huolellaan tarkoittaa. Eikä varmasti ole tarkoituksensa leimata ketään tyhmäksi tai älykkääksi, mutta usein kohtaa ihmisiä, jotka eivät stimuloi itseään millään tavalla älyllisesti, eli eivät ymmärrä, osallistu tai haasta. Itse olen parisuhteessa ja meistä vitsaillaan usein, että minulla on kaikki suhteen aivot yms. Miestäni ei kiinnosta samat asiat kuin minua eikä hän ole sanavalmis tai halukas pohtimaan yleisiä ihmiselämän aspekteja kanssani. Itse olen korkeasti koulutettu ja työskentelen tieteen alalla, rakastan taidetta ja filosofiaa ja kirjoitan paljon. Mieheni on hauska, rento ja hyvin yksinkertainen. Meillä on kuitenkin vahvaa kemiaa ja olemme olleet yhdessä yli neljä vuotta. Hän ei usein ymmärrä minun mielestäni peruskäsitteitä, kuten optimistinen, passiivis-aggressiivinen tai empaattinen. Tällaisia termejä kuitenkin suhteen keskusteluissa tulee usein sanottua, ja esimerkiksi riitoihin tuo helposti lisäahdistusta se, että toinen ei ymmärrä mistä edes riidellään, koska ei ihan käytännössä ymmärrä mitä yritän kertoa. Olen opettanut miehelleni paljon ja nykyään riitelemme harvoin. Mieheni on myös yrittänyt perehtyä asioihin minun vuokseni, mutta hän oppii ja muistaa asioita huonommin. No kukapa ei, jos se asia ei itseään kiinnosta. Hän on kuitenkin elämäni tärkein ihminen ja meillä on hyvä olla yhdessä. Ja kyllä, joudun selittämään täysin palikkatermein kaiken vähänkään monimutkaisen. En koskaan halua luoda hänelle alemmuudentunnetta ja olen hyväksynyt, että edes parisuhteesta ei voi saada kaikkea, kaikkina elämän vaiheina. Valitsin kumppanikseni miehen, jota haluan ja joka tekee meidän vuoksemme kaiken kykyjensä rajoissa. Meillä synkkaa tosi hyvin eikä kumpikaan osaa tai yritä selittää sitä. Olen hakenut lähipiiriini muita ihmisiä, joiden kanssa pystyn keskustelemaan huvikseen ja joita kiinnostaa esimerkiksi yhteiskunnalliset ilmiöt ja niiden ruotiminen. Töissä pystyn purkamaan tieteellistä intoani. Kotona en puhu työasioista mitään, koska mieheni ei ymmärrä, mutta kuuntelee kyllä jos minulla on työaiheisia huolia. Miehelläni on krooninen pelko, että tapaan esimerkiksi töissä älyllisesti stimuloivan miehen, johon rakastun. Siitähän en voi luvata mitään, kuten hänkään ei voi luvata olevansa rakastumatta minua kauniimpaan naiseen. Sanoisin ap:lle kokemuksesta, että odota etsimättä sellaista kumppania, jota et voi vastustaa. Odota sitä ihmistä, kenen kanssa et voi olla olematta. Sinun haasteesi voi olla korkeampi älykkyys, mutta on löydettävä keinot tulla sinuiksi sen kanssa, että se voi suhteessasi olla jossain määrin heikkous. Ihmiset kuitenkin muuttuvat koko ikänsä, ja voihan kumppanisi sinun myötäsi kiinnostua samoista asioista ja motivoitua "valjastamaan" itseään, eli tuomaan esiin oman täyden älyllisen potentiaalinsa. Harva meistä on oikeasti TYHMÄ, mutta moniakaan ihmisiä ei kiinnosta haastaa itseään ja opetella uusia asioita. Mutta ilman sitä syvää viehätyksen ja yhteyden tunnetta en lähtisi suhteeseen, oli ÄO mitä hyvänsä. Kuitenkin on olemassa paljon yhteisöjä, harrastustoimintaa ja muuten samankaltaisia ihmisiä, joiden kautta voi tyydyttää tätä tarvetta. Toivottavasti tästä on jollekin apua :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää keskustelu on huvittavaa luettavaa. On tyypillistä keskivertoälykkäälle ihmiselle pitää itseään normaalia älykkäämpänä ja syvällisempänä, vaikka valtaväestö ajattelee itsestään ihan samalla tavalla. Mensan testin tulos kertoo tietystä älykkyyden osa-alueesta, mutta oikeasti älykkäät ja tästä elämästä jotain ymmärtävät ovat ulkopuolisten silmin usein vaatimattoman, jopa yksinkertaisen oloisia. He eivät koe tarvetta korostaa ainutlaatuisuuttaan ja älykkyyttään, koska ymmärtävät, että häntä tyhmemmät tekevät niin.
T. keskivertoälykäs N33
Jos on oikeasti älykäs, niin voi tehdä laskutoimituksen.
Älykkäämpiä löytyy ihan joka punttisalilta.
Voima on todellista älykkyyttä.
Voimakas rusentaa väittelyssä ns. älykkään pois pelistä hetkessä.
Silloin on vain yksi älykäs paikalla.
Tämän kun älykäs oivaltaa, niin kumppanin löytäminen on oikeasti todella helppoa.
Jos etsii siis älykkäämpää ihmistä, joka osaa fysiikan perusteet käytännössä.
Kaikenlaisia itselleen valehtelevia kauluspaitoja toki löytyy, mutta väitellessä heidän kanssaan tulee muutamassa sekunnissa selväksi kuka on voimakkain=älykkäämpi.
Maapallolla voima on synonyymi älykkyydelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos älykkyysosamäärä on 137 niin ei todellakaan tarvitse etsiä samalla älykkyysosamäärällä olevaa. Ihme nyrpistelijä aloittja on. Selvä seon, että 90 ja 137 ei käy yhteen, mutta jos olla 110 stä ylöspäin liikkeellä niin aloittajassa on itsessään vikaa, jos ei kukaan kelpaa.
Tarkoitat kait voimaa? kirjoitti:
Maapallolla voima on synonyymi älykkyydelle.
Ja juuri se nostikin norsut johtavaksi sivilisaatioksi.
Mutta jos nyt ihan totta puhutaan, niin voima ei ole ihmiskunnan keskuudessa merkinnyt kaikkea enää sen jälkeen, kun keihäs tuli keksittyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olen miestäni älykkäämpi. Hän ei ole tyhmä, mutta on eri tasolla kuitenkin. Ei se haittaa. Hän osaa kuitenkin keskustella erilaisista asioista, vaikka ajatuksen liikkeet eivät ole tietenkään yhtä nopeita. Samoin edellisissä suhteissa olin miehiä älykkäämpi, eikä se ole koskaan haitannut. Hyötyä siitä sen sijaan on ollut, kun olen pystynyt esim auttamaan ensimmäistä miestäni toisen alan vaikeimmissa matikan yliopistokursseissa ilman yliopistomatikan omaa koulutusta.
Joskus tietysti tulee tunne, että olisi kiva, jos toisen aivot liikkuisivat nopeammin, mutta miehessäni on niin paljon muita hyviä puolia ja me tasapainotamme toisiamme erinomaisesti. Parisuhde on suurimmaksi osaksi muuta kuin älykkyyttä. Toki selvää on, etten minäkään jaksaisi, jos toinen oikeasti olisi tyhmä. Mutta jos toinen älykäs ja toinen keskiverto tai himpun älykkäämpi, niin hyvin menee yhteen.
Meillä on työnjaot jakaantuneet yleensä niin, että minä suunnittelen ja sanon ja mies toteuttaa. Mieheni on sopuisa ja tietää kyllä, että monasti on parempi vain noudattaa ohjeita, kun alkaa itse keksimään teorioita. Ja joskus kun saa jotain päähänsä, joka ei ovin fiksusti mene, niin silloin saattaa itsellä tulla juuri se tunne, että ”voi että kun toinen olisi fiksumpi”.
Toisaalta kaikki ne miehet, joita olen tavannut, jotka ovat itseäni älykkäämpiä ja niitä on ollut ihan muutama, eivät ole olleet millään lailla mukavia luonteita ja epäilenkin että kahden korkeasti älykkään liitto ei olekaan kovin toimiva. Yhtään, jos on esim asperger piirteitä, niin vaikeaksi menee. Omat aivoni on sen verran monimutkaiset, että niitä riittää parisuhteeseen ihan tasan yksi kappaletta, toisen täytyy olla taspainottavampi luonteeltaan. Korkeaan älykkyyteen liittyy usein hieman tai paljonkin keskimääräistä poikkeavaa negatiiviseenkin suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitat kait voimaa? kirjoitti:
Maapallolla voima on synonyymi älykkyydelle.
Ja juuri se nostikin norsut johtavaksi sivilisaatioksi.
Mutta jos nyt ihan totta puhutaan, niin voima ei ole ihmiskunnan keskuudessa merkinnyt kaikkea enää sen jälkeen, kun keihäs tuli keksittyä.
On se. Keihästä pitää osata käyttää.
Keihästä käytetään koko kropalla.
Jos ei osaa fysiikan perusteita, niin on tyhmä ja ei voita muita keihäälläkään.
Yhtälö on selvä. Se joka voittaa väittelyn on älykkäin.
Eli voimakkain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos älykkyysosamäärä on 137 niin ei todellakaan tarvitse etsiä samalla älykkyysosamäärällä olevaa. Ihme nyrpistelijä aloittja on. Selvä seon, että 90 ja 137 ei käy yhteen, mutta jos olla 110 stä ylöspäin liikkeellä niin aloittajassa on itsessään vikaa, jos ei kukaan kelpaa.
Yli kymmenen pisteen ero ei tee työkaveruutta ongelmaksi mutta parisuhteessa tekee. Tutkimuksissa todettua.
Käytännössä tuntuu ajatuksena samalta, kuin normaalin ja hiukan heikkolahjaisen seurustelusuhde. Sori vaan. 110 on heikkolahjainen äo:n 137 omaavan kannalta ja eron kyllä huomaa.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitat kait voimaa? kirjoitti:
Maapallolla voima on synonyymi älykkyydelle.
Ja juuri se nostikin norsut johtavaksi sivilisaatioksi.
Mutta jos nyt ihan totta puhutaan, niin voima ei ole ihmiskunnan keskuudessa merkinnyt kaikkea enää sen jälkeen, kun keihäs tuli keksittyä.
Norsut eivät ole yhtä voimakkaita fysiikassa kuin ihmiset ovat.
Ihminen on kaikista eläinlajeista taidokkain käyttämään elimistöään avaruudellisesti.
Esimerkkinä vaikka voimistelun mm- kisaajat.
Ei yksikään eläinlaji ole yhtä ketterä, voimakas ja nopea, että kykenee hyppäämään härän yli voltilla suoraan sen selkään sarville ja vääntämään niskat nurin.
Tätä harrastetaan edelleen nykyisen Kreikan alueella.
Ei se jäänyt menneisyyteen.
Se että osaa laskea lapsellisia laskuja ja luetella runoja tai pitää niistä luennon, ei se ole älykkyyttä.
Voima ja voiman hallinta on todellista älykkyyttä.
Ap löytää älykkäämmän kumppanin ihan mistä tahansa voimistelusalilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko älykkyystuolissa mukavampaa istua? Siinä korkealla, ylevästi ja ylhäällä.
Minun on aina ollut vaikeaa ymmärtää, miten itseään älykkäänä pitävät eivät vuosikymmenienkään aikana opi, kuinka toimitaan niiden kanssa, joita pitää vähemmän älykkäänä. Luulisi, että jos ihminen on oikeasti älykäs, hän ymmärtäisi ajan kanssa, kuinka vähemmän älykkäiden kanssa kommunikoidaan.
En siis pidä sellaista ihmistä kovin älykkäänä, joka valittaa muiden tyhmyyttä, sillä ei ihminen voi olla kokonaisvaltaisesti älykäs jos ei opi olemaan muiden kanssa. Toki voi olla lahjakas jollain osa-alueella, mutta se ei riitä siihen, että olisi älykäs ihminen. Rajallinen oppimiskykyhän sellaisella on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitat kait voimaa? kirjoitti:
Maapallolla voima on synonyymi älykkyydelle.
Ja juuri se nostikin norsut johtavaksi sivilisaatioksi.
Mutta jos nyt ihan totta puhutaan, niin voima ei ole ihmiskunnan keskuudessa merkinnyt kaikkea enää sen jälkeen, kun keihäs tuli keksittyä.
On se. Keihästä pitää osata käyttää.
Keihästä käytetään koko kropalla.
Jos ei osaa fysiikan perusteita, niin on tyhmä ja ei voita muita keihäälläkään.
Yhtälö on selvä. Se joka voittaa väittelyn on älykkäin.
Eli voimakkain.
Yhtälö on tosi.
Älykkyys on ongelmanratkaisun tehokkuutta.
Jos kaksi ihmistä laitetaan häkkiin kamppailemaan, niin älykkäämpi poistuu pois häkistä elossa.
Tyhmä vähennetään pois.
Tätä tuskin kukaan voi kiistää, jos on oikeasti älykäs.
Minkä sortin älykkyydestä nyt puhutaan? Mun mielestä fiksuimman ihmisen on helpoin löytää kumppani. Fiksu osaa kuunnella ja keskustella, arvioida asioita eri näkökulmista. Hän on selviytynyt kaikesta eteen tulevasta. Se kun voi olla ihan hemmetin haastavaakin kun kaikkeen ei vaan voi varautua ja kaikki ei riipu itsestä. Oletettavasti myös osaa paremmin erottaa onnenonkijat yms. Silti kaikki tiedämme että rakkaus on sokea eikä asia ole käänteisesti niin vain ei niin fiksut rakastuvat. Fiksulla on mielestäni myös hyvä itsetunto. Tunnen erään pariskunnan jossa toinen on huomattavan älykäs. Älykäs ei tee mitään vaan elävät lähihoitajapuolison palkalla. No, toinen sai äidinkorvikkeen ja toinen...no...no...on päässyt naimisiin niinkuin asiaan kuuluu. Ei älykkyydestä sinällään ole mitään hyötyä jos sitä ei voi käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitat kait voimaa? kirjoitti:
Maapallolla voima on synonyymi älykkyydelle.
Ja juuri se nostikin norsut johtavaksi sivilisaatioksi.
Mutta jos nyt ihan totta puhutaan, niin voima ei ole ihmiskunnan keskuudessa merkinnyt kaikkea enää sen jälkeen, kun keihäs tuli keksittyä.
Norsut eivät ole yhtä voimakkaita fysiikassa kuin ihmiset ovat.
Ihminen on kaikista eläinlajeista taidokkain käyttämään elimistöään avaruudellisesti.
Esimerkkinä vaikka voimistelun mm- kisaajat.
Ei yksikään eläinlaji ole yhtä ketterä, voimakas ja nopea, että kykenee hyppäämään härän yli voltilla suoraan sen selkään sarville ja vääntämään niskat nurin.
Tätä harrastetaan edelleen nykyisen Kreikan alueella.
Ei se jäänyt menneisyyteen.
Se että osaa laskea lapsellisia laskuja ja luetella runoja tai pitää niistä luennon, ei se ole älykkyyttä.
Voima ja voiman hallinta on todellista älykkyyttä.
Ap löytää älykkäämmän kumppanin ihan mistä tahansa voimistelusalilta.
Olet tietysti oikeassa. Todisteena tästä elokuva "Apinoiden planeetta"
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pikemmin se tunne, että älykästä naista eivät keskivertomiehet halua, koska tuntevat itsensä huonoksi tai epävarmaksi. Kukapa sellaista elämää haluaisi.
Kuulostat ärsyttävältä päsmäriltä -> en huolisi.
Näinhän se menee, älykkäitä on moneen eri junaan ja heillä voi olla hyvinkin erilaiset elämäntyylit.
Väittäisin kuitenkin, että suurin osa älykkäistä on erittäin menestyneitä urallaan, ura tietenkin voi olla myös yliopistomaailmassa, missä palkat nyt eivät päätä huimaa. Eli kaikki älykkäät eivät tietenkään ole rikkaita. Osa ei välitä lainkaan rahasta, osa lahjoittaa paljon hyväntekeväisyyteen ja osa taas on pihejä ja kerää rahaa lähinnä sijoituksiaan varten.
t. 459