Mindfulness harjoitukset, onko kukaan oikeasti hyötynyt
Osaatteko kuvailla millä tavalle olette noista hyötyneet? Kovasti hyötyjä hehkutetaan.
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo. Mindfulness pelasti elämäni. Siis se osa siitä jossa opetellaan hyväksymään omat tunteet ehdoitta ja tarkkailemaan niitä yrittämättä muuttaa mitään. Se ajatus oli todellinen game changer sen jälkeen kun olin vuosikymmeniä soimannut itseäni vääränlaisista ajatuksista ja tunteista ja yrittänyt hampaat irvessä muuttaa itseäni. Kun asetuin vain hyväksymään, se muutti minut ilman mitään yrittämistä. Toki se ei mitään helppoa ollut. Aluksi hyväksyntä onnistui ehkä kaksi sekuntia kerallaan. Ja se mitä hyväksyntä paljasti sattui välillä ihan järkyttävän paljon.
Entä kun niitä vääränlaisia ajatuksia voi olla, niin miten ne sitten muuttuu?
Esimerkkejä omista ajatusharhoista; olen erikoinen ihminen eikä kukaan mies voi olla pidemmän päälle parisuhteessa kanssani. Olen huono ihminen.
ap
Itse olen saanut apua affirmaatioista. Eli kuuntelet heti herättyäsi ja nukkumaan mennessä positiivisia affirmaatioita. On tärkeää tehdä ne just tuohon aikaan, koska tuolloin alitajuntasi on herkimmillään vastaanottamaan viestejä ja muokkaamaan käsitystäsi oikeanlaiseksi. Youtubesta löytyy paljon ainakin englanniksi näitä.
https://www.youtube.com/results?search_query=positive+affirmations+for+…
Siis affirmaatiothan ei ole mindfullnessia vaan positiivista ajattelua ja ne ovat tavallaan mindfulnessin vastakohta. Affirmaatiossa hoet itsellesi että olen beautifull ja brilliant ihminen jne mitä tuon linkin takana olikaan eli tavallaan pyritään muuttamaan omaa käsitystä. Kun taas mindfulnessin idea on se että hyväksytään oma epätäydellinen itse ehdoitta ja vain asetutaan tarkkailemaan itseä kokemassa vaikkapa epämiellyttäviä tunteita ilman kritiinkin tai muuttamisen tarpeen häivääkään. Paradoksaalisesti juuri ehdoton hyväksyntä muuttaa ihmisen.
Mielestäni nuo käy hyvin käsi kädessä. Affirmaatiot eivät estä ihmistä hyväksymään itseään ehdoitta vaan auttavat murtamaan niitä negatiivisia ja usein itsetuhoisia ajatusmalleja. Eli jos pidät nyt itseäsi vaikka ihmisenä, joka ei ansaitse rakkautta, opit affirmaatioiden avulla näkemään itsesi sellaisena henkilönä, joka ansaitsee rakkautta. Tämä ei tarkoita, että sinussa olisi muuttamisen tarvetta vaan tarkoittaa nimenomaan sitä, että ajatusmaailmassasi ja siinä miten suhtaudut itseesi on muuttamisen tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo. Mindfulness pelasti elämäni. Siis se osa siitä jossa opetellaan hyväksymään omat tunteet ehdoitta ja tarkkailemaan niitä yrittämättä muuttaa mitään. Se ajatus oli todellinen game changer sen jälkeen kun olin vuosikymmeniä soimannut itseäni vääränlaisista ajatuksista ja tunteista ja yrittänyt hampaat irvessä muuttaa itseäni. Kun asetuin vain hyväksymään, se muutti minut ilman mitään yrittämistä. Toki se ei mitään helppoa ollut. Aluksi hyväksyntä onnistui ehkä kaksi sekuntia kerallaan. Ja se mitä hyväksyntä paljasti sattui välillä ihan järkyttävän paljon.
Entä kun niitä vääränlaisia ajatuksia voi olla, niin miten ne sitten muuttuu?
Esimerkkejä omista ajatusharhoista; olen erikoinen ihminen eikä kukaan mies voi olla pidemmän päälle parisuhteessa kanssani. Olen huono ihminen.
ap
Olet sellainen kuin olet. Joku rakastaa sua tuollaisena, tai sitten ei, ei se tee sinusta huonoa. Hyväksy itsesi ja tilanteesi sellaisina kuin ne on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo. Mindfulness pelasti elämäni. Siis se osa siitä jossa opetellaan hyväksymään omat tunteet ehdoitta ja tarkkailemaan niitä yrittämättä muuttaa mitään. Se ajatus oli todellinen game changer sen jälkeen kun olin vuosikymmeniä soimannut itseäni vääränlaisista ajatuksista ja tunteista ja yrittänyt hampaat irvessä muuttaa itseäni. Kun asetuin vain hyväksymään, se muutti minut ilman mitään yrittämistä. Toki se ei mitään helppoa ollut. Aluksi hyväksyntä onnistui ehkä kaksi sekuntia kerallaan. Ja se mitä hyväksyntä paljasti sattui välillä ihan järkyttävän paljon.
Entä kun niitä vääränlaisia ajatuksia voi olla, niin miten ne sitten muuttuu?
Esimerkkejä omista ajatusharhoista; olen erikoinen ihminen eikä kukaan mies voi olla pidemmän päälle parisuhteessa kanssani. Olen huono ihminen.
ap
Itse olen saanut apua affirmaatioista. Eli kuuntelet heti herättyäsi ja nukkumaan mennessä positiivisia affirmaatioita. On tärkeää tehdä ne just tuohon aikaan, koska tuolloin alitajuntasi on herkimmillään vastaanottamaan viestejä ja muokkaamaan käsitystäsi oikeanlaiseksi. Youtubesta löytyy paljon ainakin englanniksi näitä.
https://www.youtube.com/results?search_query=positive+affirmations+for+…
Siis affirmaatiothan ei ole mindfullnessia vaan positiivista ajattelua ja ne ovat tavallaan mindfulnessin vastakohta. Affirmaatiossa hoet itsellesi että olen beautifull ja brilliant ihminen jne mitä tuon linkin takana olikaan eli tavallaan pyritään muuttamaan omaa käsitystä. Kun taas mindfulnessin idea on se että hyväksytään oma epätäydellinen itse ehdoitta ja vain asetutaan tarkkailemaan itseä kokemassa vaikkapa epämiellyttäviä tunteita ilman kritiinkin tai muuttamisen tarpeen häivääkään. Paradoksaalisesti juuri ehdoton hyväksyntä muuttaa ihmisen.
Ei aina muuta ollenkaan. Tiedän kokemuksesta että sitä voi olla ehdottoman hyväksyntä ja osata tarkkailla itseään ja ajatuksiaan hyvinkin mindfullisti, eikä ne ajatukset silti muutu. Toki ne häiritsee vähemmän jos niitä ei koko ajan kauheasti vastusta, pelkää ja halveksi, mutta silti ne voi rajoittaa omia mahdollisuuksia. Esimerkiksi minä tiedostin ja hyväksyin täysin uskomuksia kuten että olen matemaattisesti lahjaton, en osaa keskittyä ja sen takia en pärjää älyä vaativissa töissä ja että olen ylipainoisuueen tuomittu ahmija. Pidin näitä siis faktoina ja hyväksyin ne.
Vasta mindfulnessin yhdistäminen uskomusten aktiiviseen kyseenalaistamiseen ja muuttamiseen auttoi minua, ei pelkkä mindfulness. Pelkkä mindfulness tosin vei ahdistuksen ja itsesurkuttelun terän, mutta ei auttanut kehittymään paremmaksi missään suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo. Mindfulness pelasti elämäni. Siis se osa siitä jossa opetellaan hyväksymään omat tunteet ehdoitta ja tarkkailemaan niitä yrittämättä muuttaa mitään. Se ajatus oli todellinen game changer sen jälkeen kun olin vuosikymmeniä soimannut itseäni vääränlaisista ajatuksista ja tunteista ja yrittänyt hampaat irvessä muuttaa itseäni. Kun asetuin vain hyväksymään, se muutti minut ilman mitään yrittämistä. Toki se ei mitään helppoa ollut. Aluksi hyväksyntä onnistui ehkä kaksi sekuntia kerallaan. Ja se mitä hyväksyntä paljasti sattui välillä ihan järkyttävän paljon.
Entä kun niitä vääränlaisia ajatuksia voi olla, niin miten ne sitten muuttuu?
Esimerkkejä omista ajatusharhoista; olen erikoinen ihminen eikä kukaan mies voi olla pidemmän päälle parisuhteessa kanssani. Olen huono ihminen.
ap
Olet sellainen kuin olet. Joku rakastaa sua tuollaisena, tai sitten ei, ei se tee sinusta huonoa. Hyväksy itsesi ja tilanteesi sellaisina kuin ne on.
Useimmat meistä ihmisistä haluamme myös kasvaa ja kehittyä, eikä vaan fatalistisesti hyväksyä että olen sellainen millainen tällä hetkellä satun olemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo. Mindfulness pelasti elämäni. Siis se osa siitä jossa opetellaan hyväksymään omat tunteet ehdoitta ja tarkkailemaan niitä yrittämättä muuttaa mitään. Se ajatus oli todellinen game changer sen jälkeen kun olin vuosikymmeniä soimannut itseäni vääränlaisista ajatuksista ja tunteista ja yrittänyt hampaat irvessä muuttaa itseäni. Kun asetuin vain hyväksymään, se muutti minut ilman mitään yrittämistä. Toki se ei mitään helppoa ollut. Aluksi hyväksyntä onnistui ehkä kaksi sekuntia kerallaan. Ja se mitä hyväksyntä paljasti sattui välillä ihan järkyttävän paljon.
Entä kun niitä vääränlaisia ajatuksia voi olla, niin miten ne sitten muuttuu?
Esimerkkejä omista ajatusharhoista; olen erikoinen ihminen eikä kukaan mies voi olla pidemmän päälle parisuhteessa kanssani. Olen huono ihminen.
ap
Itse olen saanut apua affirmaatioista. Eli kuuntelet heti herättyäsi ja nukkumaan mennessä positiivisia affirmaatioita. On tärkeää tehdä ne just tuohon aikaan, koska tuolloin alitajuntasi on herkimmillään vastaanottamaan viestejä ja muokkaamaan käsitystäsi oikeanlaiseksi. Youtubesta löytyy paljon ainakin englanniksi näitä.
https://www.youtube.com/results?search_query=positive+affirmations+for+…
Sorry , tää on vähän tyhmä kysymys, mutta ymmärtääkö alitajunta engalantia? En ole kovin kaksinen englannissa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo. Mindfulness pelasti elämäni. Siis se osa siitä jossa opetellaan hyväksymään omat tunteet ehdoitta ja tarkkailemaan niitä yrittämättä muuttaa mitään. Se ajatus oli todellinen game changer sen jälkeen kun olin vuosikymmeniä soimannut itseäni vääränlaisista ajatuksista ja tunteista ja yrittänyt hampaat irvessä muuttaa itseäni. Kun asetuin vain hyväksymään, se muutti minut ilman mitään yrittämistä. Toki se ei mitään helppoa ollut. Aluksi hyväksyntä onnistui ehkä kaksi sekuntia kerallaan. Ja se mitä hyväksyntä paljasti sattui välillä ihan järkyttävän paljon.
Entä kun niitä vääränlaisia ajatuksia voi olla, niin miten ne sitten muuttuu?
Esimerkkejä omista ajatusharhoista; olen erikoinen ihminen eikä kukaan mies voi olla pidemmän päälle parisuhteessa kanssani. Olen huono ihminen.
ap
Itse olen saanut apua affirmaatioista. Eli kuuntelet heti herättyäsi ja nukkumaan mennessä positiivisia affirmaatioita. On tärkeää tehdä ne just tuohon aikaan, koska tuolloin alitajuntasi on herkimmillään vastaanottamaan viestejä ja muokkaamaan käsitystäsi oikeanlaiseksi. Youtubesta löytyy paljon ainakin englanniksi näitä.
https://www.youtube.com/results?search_query=positive+affirmations+for+…
Siis affirmaatiothan ei ole mindfullnessia vaan positiivista ajattelua ja ne ovat tavallaan mindfulnessin vastakohta. Affirmaatiossa hoet itsellesi että olen beautifull ja brilliant ihminen jne mitä tuon linkin takana olikaan eli tavallaan pyritään muuttamaan omaa käsitystä. Kun taas mindfulnessin idea on se että hyväksytään oma epätäydellinen itse ehdoitta ja vain asetutaan tarkkailemaan itseä kokemassa vaikkapa epämiellyttäviä tunteita ilman kritiinkin tai muuttamisen tarpeen häivääkään. Paradoksaalisesti juuri ehdoton hyväksyntä muuttaa ihmisen.
Mielestäni nuo käy hyvin käsi kädessä. Affirmaatiot eivät estä ihmistä hyväksymään itseään ehdoitta vaan auttavat murtamaan niitä negatiivisia ja usein itsetuhoisia ajatusmalleja. Eli jos pidät nyt itseäsi vaikka ihmisenä, joka ei ansaitse rakkautta, opit affirmaatioiden avulla näkemään itsesi sellaisena henkilönä, joka ansaitsee rakkautta. Tämä ei tarkoita, että sinussa olisi muuttamisen tarvetta vaan tarkoittaa nimenomaan sitä, että ajatusmaailmassasi ja siinä miten suhtaudut itseesi on muuttamisen tarvetta.
Niin, eli on muuttamisen tarvetta. Affirmaatioiden koko idea perustuu siihen että jossain on vikaa ja muuttamisen tarvetta. Affirmaatioissa liikutaan tavallaan järjen ja ajattelun tasolla, kun mindfulness toimii toisella tasolla ja ohittaa järjen ja pähkäilyt kokonaan. MITÄÄN ei tarvitse muuttaa. Sinun ei tarvitse muuttua. Ainoa, mitä tarvitsee tehdä on lopettaa ajattelu kokonaan ja vain asettua hyväksymään ehdoitta ohi marssivat tai lipuvat tai myllertävät ajatukset ja tunteet, myötätuntoisen tarkkailijan asemasta käsin.
Itse olen löytänyt hyinvointini avaimen mindfullnessin suomalaisesta versiosta, pää täynnä olemisesta. Pullo jallua auttaa rauhoittumaan ja tekee tilanteesta kuin tilanteesta mukavan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo. Mindfulness pelasti elämäni. Siis se osa siitä jossa opetellaan hyväksymään omat tunteet ehdoitta ja tarkkailemaan niitä yrittämättä muuttaa mitään. Se ajatus oli todellinen game changer sen jälkeen kun olin vuosikymmeniä soimannut itseäni vääränlaisista ajatuksista ja tunteista ja yrittänyt hampaat irvessä muuttaa itseäni. Kun asetuin vain hyväksymään, se muutti minut ilman mitään yrittämistä. Toki se ei mitään helppoa ollut. Aluksi hyväksyntä onnistui ehkä kaksi sekuntia kerallaan. Ja se mitä hyväksyntä paljasti sattui välillä ihan järkyttävän paljon.
Entä kun niitä vääränlaisia ajatuksia voi olla, niin miten ne sitten muuttuu?
Esimerkkejä omista ajatusharhoista; olen erikoinen ihminen eikä kukaan mies voi olla pidemmän päälle parisuhteessa kanssani. Olen huono ihminen.
ap
Itse olen saanut apua affirmaatioista. Eli kuuntelet heti herättyäsi ja nukkumaan mennessä positiivisia affirmaatioita. On tärkeää tehdä ne just tuohon aikaan, koska tuolloin alitajuntasi on herkimmillään vastaanottamaan viestejä ja muokkaamaan käsitystäsi oikeanlaiseksi. Youtubesta löytyy paljon ainakin englanniksi näitä.
https://www.youtube.com/results?search_query=positive+affirmations+for+…
Siis affirmaatiothan ei ole mindfullnessia vaan positiivista ajattelua ja ne ovat tavallaan mindfulnessin vastakohta. Affirmaatiossa hoet itsellesi että olen beautifull ja brilliant ihminen jne mitä tuon linkin takana olikaan eli tavallaan pyritään muuttamaan omaa käsitystä. Kun taas mindfulnessin idea on se että hyväksytään oma epätäydellinen itse ehdoitta ja vain asetutaan tarkkailemaan itseä kokemassa vaikkapa epämiellyttäviä tunteita ilman kritiinkin tai muuttamisen tarpeen häivääkään. Paradoksaalisesti juuri ehdoton hyväksyntä muuttaa ihmisen.
Mielestäni nuo käy hyvin käsi kädessä. Affirmaatiot eivät estä ihmistä hyväksymään itseään ehdoitta vaan auttavat murtamaan niitä negatiivisia ja usein itsetuhoisia ajatusmalleja. Eli jos pidät nyt itseäsi vaikka ihmisenä, joka ei ansaitse rakkautta, opit affirmaatioiden avulla näkemään itsesi sellaisena henkilönä, joka ansaitsee rakkautta. Tämä ei tarkoita, että sinussa olisi muuttamisen tarvetta vaan tarkoittaa nimenomaan sitä, että ajatusmaailmassasi ja siinä miten suhtaudut itseesi on muuttamisen tarvetta.
Toivottavasti on näin. Minulle on alitajuntaan lapsuudesta lähtien syötetty vääränlaisia uskomuksia minusta. Ne pitää muuttaa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo. Mindfulness pelasti elämäni. Siis se osa siitä jossa opetellaan hyväksymään omat tunteet ehdoitta ja tarkkailemaan niitä yrittämättä muuttaa mitään. Se ajatus oli todellinen game changer sen jälkeen kun olin vuosikymmeniä soimannut itseäni vääränlaisista ajatuksista ja tunteista ja yrittänyt hampaat irvessä muuttaa itseäni. Kun asetuin vain hyväksymään, se muutti minut ilman mitään yrittämistä. Toki se ei mitään helppoa ollut. Aluksi hyväksyntä onnistui ehkä kaksi sekuntia kerallaan. Ja se mitä hyväksyntä paljasti sattui välillä ihan järkyttävän paljon.
Entä kun niitä vääränlaisia ajatuksia voi olla, niin miten ne sitten muuttuu?
Esimerkkejä omista ajatusharhoista; olen erikoinen ihminen eikä kukaan mies voi olla pidemmän päälle parisuhteessa kanssani. Olen huono ihminen.
ap
Olet sellainen kuin olet. Joku rakastaa sua tuollaisena, tai sitten ei, ei se tee sinusta huonoa. Hyväksy itsesi ja tilanteesi sellaisina kuin ne on.
Useimmat meistä ihmisistä haluamme myös kasvaa ja kehittyä, eikä vaan fatalistisesti hyväksyä että olen sellainen millainen tällä hetkellä satun olemaan.
Minkälaisia ihmisiä pidetään yleisesti viehättävinä? Sellaisia jotka viihtyvät omissa nahoissaan ja joilla on sisäistä itsevarmuutta. Ulkonäkö voi olla hyvinkin outo ja silti tällainen ihminen voi päätyä vaikka koko maailman seksisymboliksi. Benedict Cumberbatch esimerkiksi tulee mieleen. Ainoa ero Cumberbatchin ja Redditissä kohtaloaan itkevän älykkään in se lin välillä on itsevarmuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo. Mindfulness pelasti elämäni. Siis se osa siitä jossa opetellaan hyväksymään omat tunteet ehdoitta ja tarkkailemaan niitä yrittämättä muuttaa mitään. Se ajatus oli todellinen game changer sen jälkeen kun olin vuosikymmeniä soimannut itseäni vääränlaisista ajatuksista ja tunteista ja yrittänyt hampaat irvessä muuttaa itseäni. Kun asetuin vain hyväksymään, se muutti minut ilman mitään yrittämistä. Toki se ei mitään helppoa ollut. Aluksi hyväksyntä onnistui ehkä kaksi sekuntia kerallaan. Ja se mitä hyväksyntä paljasti sattui välillä ihan järkyttävän paljon.
Entä kun niitä vääränlaisia ajatuksia voi olla, niin miten ne sitten muuttuu?
Esimerkkejä omista ajatusharhoista; olen erikoinen ihminen eikä kukaan mies voi olla pidemmän päälle parisuhteessa kanssani. Olen huono ihminen.
ap
Itse olen saanut apua affirmaatioista. Eli kuuntelet heti herättyäsi ja nukkumaan mennessä positiivisia affirmaatioita. On tärkeää tehdä ne just tuohon aikaan, koska tuolloin alitajuntasi on herkimmillään vastaanottamaan viestejä ja muokkaamaan käsitystäsi oikeanlaiseksi. Youtubesta löytyy paljon ainakin englanniksi näitä.
https://www.youtube.com/results?search_query=positive+affirmations+for+…
Sorry , tää on vähän tyhmä kysymys, mutta ymmärtääkö alitajunta engalantia? En ole kovin kaksinen englannissa.
ap
Voit tehdä affirmaatiot ihan itsekin ja toistaa peilin edessä. Tässä lisää asiasta suomeksi https://unelmiakohti.com/nain-teet-positiivisia-affirmaatioita/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo. Mindfulness pelasti elämäni. Siis se osa siitä jossa opetellaan hyväksymään omat tunteet ehdoitta ja tarkkailemaan niitä yrittämättä muuttaa mitään. Se ajatus oli todellinen game changer sen jälkeen kun olin vuosikymmeniä soimannut itseäni vääränlaisista ajatuksista ja tunteista ja yrittänyt hampaat irvessä muuttaa itseäni. Kun asetuin vain hyväksymään, se muutti minut ilman mitään yrittämistä. Toki se ei mitään helppoa ollut. Aluksi hyväksyntä onnistui ehkä kaksi sekuntia kerallaan. Ja se mitä hyväksyntä paljasti sattui välillä ihan järkyttävän paljon.
Entä kun niitä vääränlaisia ajatuksia voi olla, niin miten ne sitten muuttuu?
Esimerkkejä omista ajatusharhoista; olen erikoinen ihminen eikä kukaan mies voi olla pidemmän päälle parisuhteessa kanssani. Olen huono ihminen.
ap
Mindfulnessin voima on siinä, että ajatukseen suhtaudutaan vain ajatuksena. Jos tuo asia tulisi mieleesi harjoituksen aikana, niin toteaisit: "Nyt minulla on tällainen ajatus." Et tekisi sille mitään erityistä, antaisit sen vain olla ja mennä pois omia aikojaan. Mindfulnessissa kaikki ajatukset ja tunteet ovat siinä mielessä tasa-arvoisia, että niihin kaikkiin suhtaudutaan neutraalin toteavasti. Ajatuksi ei työnnetä pois eikä sen enempää ruokita.
Kun noita harjoituksia tekee tarpeeksi, niin niistä oppii hyötymään ihan arjen keskelläkin. Olen itse kärsinyt todella paljon pakkoajatuksista ja pakonomaisesta vatvomisesta. Olen oppinut suhtautumaan mieleen pulpahtaviin ajatuksiin juuri niin, että ne ovat vain ajatuksia eikä niille tarvitse tehdä mitään. Tämä on helpottanut merkittävästi pakko-oireitani.
Toinen minua auttava tapa suhtautua vaikeisiin ajatuksiin on erottaa järki ja tunne. Tuossa sinun mainitsemassasi tapauksessa miettisin siis, kuinka paljon asteikolla 1-10 tunteeni sanovat, ettei kukaan halua olla kanssani. Sitten miettisin, paljonko järki sanoo samaa. Erittäin usein tunne on 9 tai 10, kun taas järki on 1 tai 2. Silloik valitsen uskoa järkeä enemmän kuin tunnetta. Tunteen voima heikkenee kun huomaan, ettei se olekaan täysi totuus.
Affirmaatiot ja muu positiivinen ajattelu toimivat jos ongelmat eivät ole kovin syvällä. Niitä voi kokeilla ja jos ne auttavat, hyvä. Mutta jos affirmaatioiden tarve lähtee kovin syvälle juurtuneesta itsevihasta niin silloin on katkaistava itsevihan kierre sillä että lakataan kokonaan listaamasta minkälainen minun pitäisi olla ja lähdetään tutustumaan siihen minkälainen minä olen ja hyväksymään sen ehdoitta. Tämä on tavallaan se sama prosessi joka olisi pitänyt käydä läpi lapsena mutta joka jäi tapahtumatta, ja nyt aikuisena ihminen voi saattaa prosessin päätökseen olemalla itse itselleen se ehdoitta hyväksyvä vanhempi. Tervepäisiä lapsia ei kasvateta listaamalla lapsen viat ja esittämällä parannusehdotukset, vaan hyväksymällä ja rakastamalla ehdoitta. Affirmaatioita voi verrata vaikka siihen että lapsi itse haluaa harrastaa vaikka balettia ja psyykkaa itseään parempaan suoritukseen affirmaatioilla. Sillon ne toimii. Mutta jos lapsi ei tiedä itsekään mitä haluaa ja äiti määrää että lapsi tanssii balettia ja määrää ne affirmaatiot, niin silloin ne ei toimi. Aikuisen psyyke voi olla tässä jälkimmäisessä jamassa vaikka sitä ei edes tiedosta ja silloin mindfulness on parempi. Mindfulnessin avulla etsitään se aito sisin tavallaan, ja kun se on löytynyt, affirmaatioissa alkaa olla mieltä.
Olen lähinnä pahimpiin ahdistuksiin tai paniikkiin hakenut mindfulnessista apua. Kyllä se hitusen helpottaa kun pohjalla on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo. Mindfulness pelasti elämäni. Siis se osa siitä jossa opetellaan hyväksymään omat tunteet ehdoitta ja tarkkailemaan niitä yrittämättä muuttaa mitään. Se ajatus oli todellinen game changer sen jälkeen kun olin vuosikymmeniä soimannut itseäni vääränlaisista ajatuksista ja tunteista ja yrittänyt hampaat irvessä muuttaa itseäni. Kun asetuin vain hyväksymään, se muutti minut ilman mitään yrittämistä. Toki se ei mitään helppoa ollut. Aluksi hyväksyntä onnistui ehkä kaksi sekuntia kerallaan. Ja se mitä hyväksyntä paljasti sattui välillä ihan järkyttävän paljon.
Entä kun niitä vääränlaisia ajatuksia voi olla, niin miten ne sitten muuttuu?
Esimerkkejä omista ajatusharhoista; olen erikoinen ihminen eikä kukaan mies voi olla pidemmän päälle parisuhteessa kanssani. Olen huono ihminen.
ap
Itse olen saanut apua affirmaatioista. Eli kuuntelet heti herättyäsi ja nukkumaan mennessä positiivisia affirmaatioita. On tärkeää tehdä ne just tuohon aikaan, koska tuolloin alitajuntasi on herkimmillään vastaanottamaan viestejä ja muokkaamaan käsitystäsi oikeanlaiseksi. Youtubesta löytyy paljon ainakin englanniksi näitä.
https://www.youtube.com/results?search_query=positive+affirmations+for+…
Siis affirmaatiothan ei ole mindfullnessia vaan positiivista ajattelua ja ne ovat tavallaan mindfulnessin vastakohta. Affirmaatiossa hoet itsellesi että olen beautifull ja brilliant ihminen jne mitä tuon linkin takana olikaan eli tavallaan pyritään muuttamaan omaa käsitystä. Kun taas mindfulnessin idea on se että hyväksytään oma epätäydellinen itse ehdoitta ja vain asetutaan tarkkailemaan itseä kokemassa vaikkapa epämiellyttäviä tunteita ilman kritiinkin tai muuttamisen tarpeen häivääkään. Paradoksaalisesti juuri ehdoton hyväksyntä muuttaa ihmisen.
Mielestäni nuo käy hyvin käsi kädessä. Affirmaatiot eivät estä ihmistä hyväksymään itseään ehdoitta vaan auttavat murtamaan niitä negatiivisia ja usein itsetuhoisia ajatusmalleja. Eli jos pidät nyt itseäsi vaikka ihmisenä, joka ei ansaitse rakkautta, opit affirmaatioiden avulla näkemään itsesi sellaisena henkilönä, joka ansaitsee rakkautta. Tämä ei tarkoita, että sinussa olisi muuttamisen tarvetta vaan tarkoittaa nimenomaan sitä, että ajatusmaailmassasi ja siinä miten suhtaudut itseesi on muuttamisen tarvetta.
Niin, eli on muuttamisen tarvetta. Affirmaatioiden koko idea perustuu siihen että jossain on vikaa ja muuttamisen tarvetta. Affirmaatioissa liikutaan tavallaan järjen ja ajattelun tasolla, kun mindfulness toimii toisella tasolla ja ohittaa järjen ja pähkäilyt kokonaan. MITÄÄN ei tarvitse muuttaa. Sinun ei tarvitse muuttua. Ainoa, mitä tarvitsee tehdä on lopettaa ajattelu kokonaan ja vain asettua hyväksymään ehdoitta ohi marssivat tai lipuvat tai myllertävät ajatukset ja tunteet, myötätuntoisen tarkkailijan asemasta käsin.
Mindfulness meditaation aikana ehkä näin, mutta kyllä moni meistä haluaa sen ulkopuolella myös aktiivisemmin ohjata elämäänsä ja itseään eikä vain olla möllötellä muuttumattomana. Moneen meistä on ehdollistunut menneisyydessä paljon kielteisiä ajattelumalleja ja uskomuksia, jotka rajoittavat mahdollisuuksiamme. Typerintä mitä voisi tehdä olisi vaan hyväksyä ne kaikki ja elää sen takia rajoitettua elämää, yrittäen höpöttää itselleen että se on muka ok eikä minkään tarvi muuttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo. Mindfulness pelasti elämäni. Siis se osa siitä jossa opetellaan hyväksymään omat tunteet ehdoitta ja tarkkailemaan niitä yrittämättä muuttaa mitään. Se ajatus oli todellinen game changer sen jälkeen kun olin vuosikymmeniä soimannut itseäni vääränlaisista ajatuksista ja tunteista ja yrittänyt hampaat irvessä muuttaa itseäni. Kun asetuin vain hyväksymään, se muutti minut ilman mitään yrittämistä. Toki se ei mitään helppoa ollut. Aluksi hyväksyntä onnistui ehkä kaksi sekuntia kerallaan. Ja se mitä hyväksyntä paljasti sattui välillä ihan järkyttävän paljon.
Entä kun niitä vääränlaisia ajatuksia voi olla, niin miten ne sitten muuttuu?
Esimerkkejä omista ajatusharhoista; olen erikoinen ihminen eikä kukaan mies voi olla pidemmän päälle parisuhteessa kanssani. Olen huono ihminen.
ap
Olet sellainen kuin olet. Joku rakastaa sua tuollaisena, tai sitten ei, ei se tee sinusta huonoa. Hyväksy itsesi ja tilanteesi sellaisina kuin ne on.
Useimmat meistä ihmisistä haluamme myös kasvaa ja kehittyä, eikä vaan fatalistisesti hyväksyä että olen sellainen millainen tällä hetkellä satun olemaan.
Minkälaisia ihmisiä pidetään yleisesti viehättävinä? Sellaisia jotka viihtyvät omissa nahoissaan ja joilla on sisäistä itsevarmuutta. Ulkonäkö voi olla hyvinkin outo ja silti tällainen ihminen voi päätyä vaikka koko maailman seksisymboliksi. Benedict Cumberbatch esimerkiksi tulee mieleen. Ainoa ero Cumberbatchin ja Redditissä kohtaloaan itkevän älykkään in se lin välillä on itsevarmuus.
Hmm. Tämä toiminee jos ei ole kovin isoja ongelmia .Mutta esim. minä kaksikymppisenä:
- sairaalloisen ujo
- sairaalloisen arka kaikkea uutta ja vierasta kohtaan
- esiintymispelkoinen
- sosiaalisten tilanteiden foobikko
- uskoin olevani niin omituinen ettei kukaan voi minusta koskaan pitää, että minua kiusattaisiin joka paikassa kuten oli koulussa kiusattu
- uskoin että olen todella tyhmä mutta olen jotenkin onnistunut lukioon asti huijaamaan kovalla työllä olevani muka keskivertoälykäs
En kyllä olisi halunnut jäädä tuohon tilaan vain sen hyväksyen. Olen erittäin tyytyväinen että olen aktiivisesti lähtenyt muuttamaan kaikkia noita ajatuksia ja uskomuksia enkä vain hyväksynyt että tällainen minä nyt olen, ei auta kuin yksin käpertyä neljän seinän sisään kun kaikki muu kerran pelottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo. Mindfulness pelasti elämäni. Siis se osa siitä jossa opetellaan hyväksymään omat tunteet ehdoitta ja tarkkailemaan niitä yrittämättä muuttaa mitään. Se ajatus oli todellinen game changer sen jälkeen kun olin vuosikymmeniä soimannut itseäni vääränlaisista ajatuksista ja tunteista ja yrittänyt hampaat irvessä muuttaa itseäni. Kun asetuin vain hyväksymään, se muutti minut ilman mitään yrittämistä. Toki se ei mitään helppoa ollut. Aluksi hyväksyntä onnistui ehkä kaksi sekuntia kerallaan. Ja se mitä hyväksyntä paljasti sattui välillä ihan järkyttävän paljon.
Entä kun niitä vääränlaisia ajatuksia voi olla, niin miten ne sitten muuttuu?
Esimerkkejä omista ajatusharhoista; olen erikoinen ihminen eikä kukaan mies voi olla pidemmän päälle parisuhteessa kanssani. Olen huono ihminen.
ap
Itse olen saanut apua affirmaatioista. Eli kuuntelet heti herättyäsi ja nukkumaan mennessä positiivisia affirmaatioita. On tärkeää tehdä ne just tuohon aikaan, koska tuolloin alitajuntasi on herkimmillään vastaanottamaan viestejä ja muokkaamaan käsitystäsi oikeanlaiseksi. Youtubesta löytyy paljon ainakin englanniksi näitä.
https://www.youtube.com/results?search_query=positive+affirmations+for+…
Siis affirmaatiothan ei ole mindfullnessia vaan positiivista ajattelua ja ne ovat tavallaan mindfulnessin vastakohta. Affirmaatiossa hoet itsellesi että olen beautifull ja brilliant ihminen jne mitä tuon linkin takana olikaan eli tavallaan pyritään muuttamaan omaa käsitystä. Kun taas mindfulnessin idea on se että hyväksytään oma epätäydellinen itse ehdoitta ja vain asetutaan tarkkailemaan itseä kokemassa vaikkapa epämiellyttäviä tunteita ilman kritiinkin tai muuttamisen tarpeen häivääkään. Paradoksaalisesti juuri ehdoton hyväksyntä muuttaa ihmisen.
Mielestäni nuo käy hyvin käsi kädessä. Affirmaatiot eivät estä ihmistä hyväksymään itseään ehdoitta vaan auttavat murtamaan niitä negatiivisia ja usein itsetuhoisia ajatusmalleja. Eli jos pidät nyt itseäsi vaikka ihmisenä, joka ei ansaitse rakkautta, opit affirmaatioiden avulla näkemään itsesi sellaisena henkilönä, joka ansaitsee rakkautta. Tämä ei tarkoita, että sinussa olisi muuttamisen tarvetta vaan tarkoittaa nimenomaan sitä, että ajatusmaailmassasi ja siinä miten suhtaudut itseesi on muuttamisen tarvetta.
Niin, eli on muuttamisen tarvetta. Affirmaatioiden koko idea perustuu siihen että jossain on vikaa ja muuttamisen tarvetta. Affirmaatioissa liikutaan tavallaan järjen ja ajattelun tasolla, kun mindfulness toimii toisella tasolla ja ohittaa järjen ja pähkäilyt kokonaan. MITÄÄN ei tarvitse muuttaa. Sinun ei tarvitse muuttua. Ainoa, mitä tarvitsee tehdä on lopettaa ajattelu kokonaan ja vain asettua hyväksymään ehdoitta ohi marssivat tai lipuvat tai myllertävät ajatukset ja tunteet, myötätuntoisen tarkkailijan asemasta käsin.
Mindfulness meditaation aikana ehkä näin, mutta kyllä moni meistä haluaa sen ulkopuolella myös aktiivisemmin ohjata elämäänsä ja itseään eikä vain olla möllötellä muuttumattomana. Moneen meistä on ehdollistunut menneisyydessä paljon kielteisiä ajattelumalleja ja uskomuksia, jotka rajoittavat mahdollisuuksiamme. Typerintä mitä voisi tehdä olisi vaan hyväksyä ne kaikki ja elää sen takia rajoitettua elämää, yrittäen höpöttää itselleen että se on muka ok eikä minkään tarvi muuttua.
Joo, mutta mindfulness ei ota kantaa tällaisiin asioihin ollenkaan. Ja paradoksaalisesti, ne hyvät muutokset mitä kaipaat tapahtuu juuri siksi. Tiedän mistä puhun koska pidensin ongelmieni ratkaisemista positiivisen ajattelun avulla kymmenen vuotta. Sitten läysin mindfulnessin ja mieheni sanoi että eron huomasi kolmessa viikossa. Minä muutuin dramaattisesti kun LOPETIN itseni muuttamisen kokonaan ja tajusin miten se tehdään. Se ei ole helppoa eikä se ole sitä kevyt-mindfulnessia jossa syödään rusina silmät kiinni ja sen pitäisi sitten olla maailmoja järisyttävää. Miten tämän nyt selittäisi. Mindfulnessin idea on se että ihminen rupeaa pikku hiljaa luottamaan siihen että hän on oma paras kaverinsa HETKESSÄ. Radikaalin hyväksynnän toistamisen kautta. Jos pieni lapsi kiukuttelee tai on surullinen, ei tervepäistä lasta kasvattava vanhempi sano että aiotko sinä vielä kolmekymppisenäkin kiukutella tai olla surullinen tällä lailla, mitä häh? Jos et nyt muutu toisenlaiseksi elämäsi on pilalla. Hyvä vanhempi estää lasta vahingoittamasta itseään ja muita ja pysyy kiukuttelusta huolimatta rauhallisena ja rakastavana (riittävän usein, kaikki me ollaan inhimillisiä). Tämän seurauksena kolmekymmentä vuotta myöhemmin lapsi on tasapainoinen ja rakastaa itseään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo. Mindfulness pelasti elämäni. Siis se osa siitä jossa opetellaan hyväksymään omat tunteet ehdoitta ja tarkkailemaan niitä yrittämättä muuttaa mitään. Se ajatus oli todellinen game changer sen jälkeen kun olin vuosikymmeniä soimannut itseäni vääränlaisista ajatuksista ja tunteista ja yrittänyt hampaat irvessä muuttaa itseäni. Kun asetuin vain hyväksymään, se muutti minut ilman mitään yrittämistä. Toki se ei mitään helppoa ollut. Aluksi hyväksyntä onnistui ehkä kaksi sekuntia kerallaan. Ja se mitä hyväksyntä paljasti sattui välillä ihan järkyttävän paljon.
Entä kun niitä vääränlaisia ajatuksia voi olla, niin miten ne sitten muuttuu?
Esimerkkejä omista ajatusharhoista; olen erikoinen ihminen eikä kukaan mies voi olla pidemmän päälle parisuhteessa kanssani. Olen huono ihminen.
ap
Olet sellainen kuin olet. Joku rakastaa sua tuollaisena, tai sitten ei, ei se tee sinusta huonoa. Hyväksy itsesi ja tilanteesi sellaisina kuin ne on.
Useimmat meistä ihmisistä haluamme myös kasvaa ja kehittyä, eikä vaan fatalistisesti hyväksyä että olen sellainen millainen tällä hetkellä satun olemaan.
Minkälaisia ihmisiä pidetään yleisesti viehättävinä? Sellaisia jotka viihtyvät omissa nahoissaan ja joilla on sisäistä itsevarmuutta. Ulkonäkö voi olla hyvinkin outo ja silti tällainen ihminen voi päätyä vaikka koko maailman seksisymboliksi. Benedict Cumberbatch esimerkiksi tulee mieleen. Ainoa ero Cumberbatchin ja Redditissä kohtaloaan itkevän älykkään in se lin välillä on itsevarmuus.
Hmm. Tämä toiminee jos ei ole kovin isoja ongelmia .Mutta esim. minä kaksikymppisenä:
- sairaalloisen ujo
- sairaalloisen arka kaikkea uutta ja vierasta kohtaan
- esiintymispelkoinen
- sosiaalisten tilanteiden foobikko
- uskoin olevani niin omituinen ettei kukaan voi minusta koskaan pitää, että minua kiusattaisiin joka paikassa kuten oli koulussa kiusattu
- uskoin että olen todella tyhmä mutta olen jotenkin onnistunut lukioon asti huijaamaan kovalla työllä olevani muka keskivertoälykäs
En kyllä olisi halunnut jäädä tuohon tilaan vain sen hyväksyen. Olen erittäin tyytyväinen että olen aktiivisesti lähtenyt muuttamaan kaikkia noita ajatuksia ja uskomuksia enkä vain hyväksynyt että tällainen minä nyt olen, ei auta kuin yksin käpertyä neljän seinän sisään kun kaikki muu kerran pelottaa.
Jotenkin porukat ei tajua sitä ettei ole tarkoitus jäädä mihinkään huonoon tilanteeseen. Vaan että muutos tule paradoksaalista kyllä hyväksynnän kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo. Mindfulness pelasti elämäni. Siis se osa siitä jossa opetellaan hyväksymään omat tunteet ehdoitta ja tarkkailemaan niitä yrittämättä muuttaa mitään. Se ajatus oli todellinen game changer sen jälkeen kun olin vuosikymmeniä soimannut itseäni vääränlaisista ajatuksista ja tunteista ja yrittänyt hampaat irvessä muuttaa itseäni. Kun asetuin vain hyväksymään, se muutti minut ilman mitään yrittämistä. Toki se ei mitään helppoa ollut. Aluksi hyväksyntä onnistui ehkä kaksi sekuntia kerallaan. Ja se mitä hyväksyntä paljasti sattui välillä ihan järkyttävän paljon.
Entä kun niitä vääränlaisia ajatuksia voi olla, niin miten ne sitten muuttuu?
Esimerkkejä omista ajatusharhoista; olen erikoinen ihminen eikä kukaan mies voi olla pidemmän päälle parisuhteessa kanssani. Olen huono ihminen.
ap
Itse olen saanut apua affirmaatioista. Eli kuuntelet heti herättyäsi ja nukkumaan mennessä positiivisia affirmaatioita. On tärkeää tehdä ne just tuohon aikaan, koska tuolloin alitajuntasi on herkimmillään vastaanottamaan viestejä ja muokkaamaan käsitystäsi oikeanlaiseksi. Youtubesta löytyy paljon ainakin englanniksi näitä.
https://www.youtube.com/results?search_query=positive+affirmations+for+…
Siis affirmaatiothan ei ole mindfullnessia vaan positiivista ajattelua ja ne ovat tavallaan mindfulnessin vastakohta. Affirmaatiossa hoet itsellesi että olen beautifull ja brilliant ihminen jne mitä tuon linkin takana olikaan eli tavallaan pyritään muuttamaan omaa käsitystä. Kun taas mindfulnessin idea on se että hyväksytään oma epätäydellinen itse ehdoitta ja vain asetutaan tarkkailemaan itseä kokemassa vaikkapa epämiellyttäviä tunteita ilman kritiinkin tai muuttamisen tarpeen häivääkään. Paradoksaalisesti juuri ehdoton hyväksyntä muuttaa ihmisen.
Mielestäni nuo käy hyvin käsi kädessä. Affirmaatiot eivät estä ihmistä hyväksymään itseään ehdoitta vaan auttavat murtamaan niitä negatiivisia ja usein itsetuhoisia ajatusmalleja. Eli jos pidät nyt itseäsi vaikka ihmisenä, joka ei ansaitse rakkautta, opit affirmaatioiden avulla näkemään itsesi sellaisena henkilönä, joka ansaitsee rakkautta. Tämä ei tarkoita, että sinussa olisi muuttamisen tarvetta vaan tarkoittaa nimenomaan sitä, että ajatusmaailmassasi ja siinä miten suhtaudut itseesi on muuttamisen tarvetta.
Niin, eli on muuttamisen tarvetta. Affirmaatioiden koko idea perustuu siihen että jossain on vikaa ja muuttamisen tarvetta. Affirmaatioissa liikutaan tavallaan järjen ja ajattelun tasolla, kun mindfulness toimii toisella tasolla ja ohittaa järjen ja pähkäilyt kokonaan. MITÄÄN ei tarvitse muuttaa. Sinun ei tarvitse muuttua. Ainoa, mitä tarvitsee tehdä on lopettaa ajattelu kokonaan ja vain asettua hyväksymään ehdoitta ohi marssivat tai lipuvat tai myllertävät ajatukset ja tunteet, myötätuntoisen tarkkailijan asemasta käsin.
Mindfulness meditaation aikana ehkä näin, mutta kyllä moni meistä haluaa sen ulkopuolella myös aktiivisemmin ohjata elämäänsä ja itseään eikä vain olla möllötellä muuttumattomana. Moneen meistä on ehdollistunut menneisyydessä paljon kielteisiä ajattelumalleja ja uskomuksia, jotka rajoittavat mahdollisuuksiamme. Typerintä mitä voisi tehdä olisi vaan hyväksyä ne kaikki ja elää sen takia rajoitettua elämää, yrittäen höpöttää itselleen että se on muka ok eikä minkään tarvi muuttua.
Joo, mutta mindfulness ei ota kantaa tällaisiin asioihin ollenkaan. Ja paradoksaalisesti, ne hyvät muutokset mitä kaipaat tapahtuu juuri siksi. Tiedän mistä puhun koska pidensin ongelmieni ratkaisemista positiivisen ajattelun avulla kymmenen vuotta. Sitten läysin mindfulnessin ja mieheni sanoi että eron huomasi kolmessa viikossa. Minä muutuin dramaattisesti kun LOPETIN itseni muuttamisen kokonaan ja tajusin miten se tehdään. Se ei ole helppoa eikä se ole sitä kevyt-mindfulnessia jossa syödään rusina silmät kiinni ja sen pitäisi sitten olla maailmoja järisyttävää. Miten tämän nyt selittäisi. Mindfulnessin idea on se että ihminen rupeaa pikku hiljaa luottamaan siihen että hän on oma paras kaverinsa HETKESSÄ. Radikaalin hyväksynnän toistamisen kautta. Jos pieni lapsi kiukuttelee tai on surullinen, ei tervepäistä lasta kasvattava vanhempi sano että aiotko sinä vielä kolmekymppisenäkin kiukutella tai olla surullinen tällä lailla, mitä häh? Jos et nyt muutu toisenlaiseksi elämäsi on pilalla. Hyvä vanhempi estää lasta vahingoittamasta itseään ja muita ja pysyy kiukuttelusta huolimatta rauhallisena ja rakastavana (riittävän usein, kaikki me ollaan inhimillisiä). Tämän seurauksena kolmekymmentä vuotta myöhemmin lapsi on tasapainoinen ja rakastaa itseään.
Mulla juuri toisinpäin, johtuen ehkä siitä että ei minulla ollut koskaan ongelmia itseni hyväksymisen kanssa. Itse asiassa hyväksyin kaikenlaista mitä eii olisi pitänyt hyväksyä, kuitaten vaan että tällainen minä nyt vaan olen enkä muuta voi. Joten minulla mindfulness jopa pahensi ongelmaa.
Myöhemmin aloin lukea mm. stoalaista filosofiaa, positiivista ajattelua jne joka käytännössä sanoo että ota itseäsi niskasta kiinni ja ala toimia ollaksesi sellainen miksi haluat tulla. Ja se oli minulla ratkaisu sekä henkisesti tyydyttävämpään että ulkoisesti tuotteliaampaan elämään.
Siis affirmaatiothan ei ole mindfullnessia vaan positiivista ajattelua ja ne ovat tavallaan mindfulnessin vastakohta. Affirmaatiossa hoet itsellesi että olen beautifull ja brilliant ihminen jne mitä tuon linkin takana olikaan eli tavallaan pyritään muuttamaan omaa käsitystä. Kun taas mindfulnessin idea on se että hyväksytään oma epätäydellinen itse ehdoitta ja vain asetutaan tarkkailemaan itseä kokemassa vaikkapa epämiellyttäviä tunteita ilman kritiinkin tai muuttamisen tarpeen häivääkään. Paradoksaalisesti juuri ehdoton hyväksyntä muuttaa ihmisen.