Pitääkö minun tasapuolisuuden nimissä hoitaa kaikki lapsenlapseni?

Ap viesti kyllä erittäin selkeästi, ettei tyttären lapsi voisi häntä vähemmän kiinnostaa! Normaali mummo olisi onnensa kukkuloilla, kun lapsenlapaen syntymästä olisi noin vähän aikaa. Mutta ei, tää ap jauhaa vain siitä pojastaan.

Ei noi vaan ikinä mene tasan, ei sukupolvien sisällä eikä välillä.

Minut ja sisarukset on hoidatettu molemmilla isovanhemmilla. Serkuista oli osa paljon myös mummoloissa, osa ei. En vieläkään, aikuisena, tiedä, oliko syynä isovanhempien jaksminen vai eikö jotkut tädeistä ja  sedistä vaan halunneet/tarvinneet hoitoapua isovanhemmista. Niin ja minä vanhimpana olin vielä enemmän kuin nuorimmat sisarukset ja serkut, koska silloin isovanhemmat alkoivat jo ikääntyä ja tuli sairauksia ja pienempään asuntoon muuttoja ym.

Ja mun vanhemmat sitten eivät ole hoitaneet ketään lapsenlapsiaan, kyläilevät kyllä ja tavataan, mutta "omat lapsemme olemme hoitaneet"-periaate heillä enemmän tai vähemmän on. En oo siten raaskinut muistuttaa, kuinka paljon itse sain olla mummoloissa :-)

Mulla olikin sitten todella läheiset suhteet isovanhempiini, omilla lapsilla vähemmän, kun ei ole sitä läsnäoloa niin paljon ollut. Itse taas aion ja haluan olla hoitava ja läsnäoleva mummo kunhan sen aika on. Toivottavasti lapsenlapsia tulee ja asuvat lähellä ja pysyn terveenä!

[quote author="Vierailija" time="27.07.2013 klo 13:42"]

Ap viesti kyllä erittäin selkeästi, ettei tyttären lapsi voisi häntä vähemmän kiinnostaa! Normaali mummo olisi onnensa kukkuloilla, kun lapsenlapaen syntymästä olisi noin vähän aikaa. Mutta ei, tää ap jauhaa vain siitä pojastaan.

[/quote]

Nämä kaksi kommenttia ovat kyllä minusta aikalailla kärjistettyjä. 

Minusta ap ei jauha kokoajan (ensinäkin ap ei ole tähän ketjuun kovin paljon edes kommentoinut) pojastaan vaan poikansa lapsen kotioloista. Ja minun mielestäni ap on kyllä  luultavasti onnellinen/kiinnostunut tyttärenkin vauvasta , mutta ei siitä entä häntäkin jolla on kai ok koiolot pitäisi hoitaa jatkuvasti

mutta tämähän on vain minun lapsettoman ikäneidon mielipide joten sillä ei liene paljon painoarvoa täällä kaikkitietävien av-mammojen palstalla 

[quote author="Vierailija" time="27.07.2013 klo 13:42"]

Ap viesti kyllä erittäin selkeästi, ettei tyttären lapsi voisi häntä vähemmän kiinnostaa! Normaali mummo olisi onnensa kukkuloilla, kun lapsenlapaen syntymästä olisi noin vähän aikaa. Mutta ei, tää ap jauhaa vain siitä pojastaan.

[/quote]

Ei helevetti :DD

Jos on joutunut ottamaan jo vastuun yhdestä lapsenlapsestaan, koska vanhemmat eivät häntä kykene hoitamaan, niin on varmasti vaikea olla "onnensa kukkuloilla" kun ollaan jo toista vauvaa heittämässä mummin vastuulle.

Onko lapset tosiaan nykyään kuin jotain lemmikkieläimiä, jotka heivataan kuuseen aina kun kotileikki kyllästyttää ja mummin/papan pitäisi aina hymyssä suin olla ottamassa nämä vastuulleen. Aivan kuten lapsena kinuttiin pitkään koiraa/muuta lemmikkiä ja luvattiin siitä pitää huolta ja hoitaa, mutta sitten kyllästyttiinkin ja pistettiin lemmikki vanhempien hoidettavaksi, joiden se on pakko sitten huoltaa jotta pysyisi hengissä. Nyt sitten samaa lasten kanssa?

Käy kyllä sääliksi palstamammojen vanhempia. Luulin olevan itsestäänselvää sen ajattelutavan, joka itselläni on. Siis se, että minä olen aikuinen ja vastaan itse asioistani ja kannan itse vastuuni. Kukaan ei ole velvoitettu hoitamaan asioitani puolestani, ei vaikka kuinka hoitelisi joidnekin huonompiosaisten asioita.

Vatsaan itse toimeentulostani, kodistani, perheestäni, elätettävistäni. Ilmeisesti tämä ei olekaan ihan itseisarvo, vaan jotkut tosissaan ovat sitä mieltä, että isovanhemmat ovat vastuussa lapsenlapsistaan ja heidän tuleekin niitä hoitaa aina, kun vanhemmat niin haluavat. Huh huh...

Myös tapauskohtaisuus näyttää olevan epäselvä käsite. Tässäkin ap:n ojan perheessä kaikki on sekaisin ja on ottanut lapsen suojiinsa, jotta olisi edes yksi turvallinen aikuinen elämässä. Tytär taas haluaa lapsen hoitoon, jotta pääsee itse viihteelle.

Kuinkahan moni näistä vastaajista, jotka ovat sitä mieltä, ettei hoitoapua tarvi jakaa tasaisesti ovat kuitenkin perintöä jakamassa sentilleen. Ymmärrän täysin, että ap:n tyttären mieletä tuollainen voi tuntua epäreilulta. Mistä sitä muutenkaan tietää mitä kaikkea tyttären perheessä on meneillään? Voi sielläkin olla omat rankat asiat, vaikka hän ei ehkä niistä kerro.

Lisäksi perheessä poika voi olla tapaus jolla on "aina niin paljon hankalampaa" että tulee passata viimeiseen asti. Samanlaisen tapauksen tiedän lähipiiristä. Aina on kaikki rankempaa kuin muilla, joten muut saavat tulla toimeen ilman mitään apuja ja oikeastaan kaikki tutut vaan valjastetaan apuun missä milloinkin. Kaikki onnistutaan kääntämään niin hankalaksi, että koomisuuden puolelle mennään.

Mun mielestä tässä tapauksessa jonkinlainen suhteellisesti suurempi hoitoapuosuus vois olla paikallaan, mutta ei ole oikein että toista lasta autetaan ja toista ei. Ja tuo asenne vähän vaikuttaa pojan suosimiselta. En lukenut tosin koko ketjua, vain aloituksen.

[quote author="Vierailija" time="27.07.2013 klo 13:10"]

Mielenkiintoista, totta tosiaan, että tässä kaikkia nyt kiinnostaa vain se, kuinka epistä kaikki on tytärtä kohtaan. Ei se, mikä olisi lapselle parasta.

[/quote]

Mitä mielenkiintoista siinä on, että kun ap ei aloituksessaan ymmärtänyt tyttärensä motiveja, niin niitä on nyt yritetty hänelle valottaa. Ainahan aloitus vaikuttaa siihen minkälaisia vastauksia tulee.

Ooteko te ihan vakavissanne te tyttären käytöksen puolustajat, että se ois ihan vaan reilua että mummo hoitaa myös tytön lapsen? En vaan tajua tuota miks sen mummon pitäs hoitaa kaikki tulevatkin sukupolvet olosuhteista riippumatta vaan sen takia ettei tytölle tule pahamieli..

Sehän on selvää, ettei mummo voi hoitaa kaikkia lapsenlapsia yhtä paljon kuin tätä Eetua.

Kumminkin minusta tuntuu, että tytär on tahallaan (ei tosissaan) ollut työntämässä muutaman viikon ikäistä mummolle hoitoon herätelläkseen älyttömään tilanteeseen. 

Oikea osoite on lastensuojelu, mikäli lapsen perushoito on niin puutteellista, että mummon pitää kantaa vastuu lapsenlapsen pärjäämisestä!

Lisäksi, ihan tavallisessakin lapsiperheessä on raskasta ajoittain. Ehkä tytär toivoisi, ettei mummo hoitaisi pelkästään sitä rakasta Eetua ja toivoisi, että hänenkin lapsensa voisi olla rakas mummolle. 

Minua ainakin särähti korvaan, että Eetusta on  tullut niin rakas ajan kanssa. Aika inhottavalle kuulostaa, etteivät muut lapsenlapset ole sitten niin rakkaita?

Kyllä pitää olla tasapuolinen. Sama määrä mielenkiintoa, sama määrä muistamista, tukea ja perintöä. Epätasa-arvoisuus ja syrjintä ovat varmimmat tavat vieraannuttaa ne lapset aikuisina toisistaaan.

126 jatkaa vielä...

Mikäli tytär olisi vakavissaan viikonloppuhoidosta, mielestäni pitäisi olla aika huolissaan hänestäkin.

Ei kai tämä alle kuukauden ikäinen vauva ole vielä mitenkään ehtinyt tulla ainakaan "ajan kanssa" yhtä rakkaaksi kun jo vuosia mummon elämään kiinteästi kuulunut "Eetu"

E lapsia voi tehdä sillä ajatuksella, että joku muu sitten niitä hoitaa. Ap:n poika on sössinyt asiansa, ja ap yrittää pelastaa lasta. Tytär sitten sivusta seuranneena on todennut, että kyllähän hän voi lapsen tehdä ilman, että hänen ja miehensä elämä siitä muuttuu mihinkään, koska mummi hoitaa aina kun itse ei voi tai ei huvita. Molempia lapsenlapsia käy sääliksi, molemmilla huonot vanhemmat.

Ap:nä päivittelisin suureen ääneen ja usein, kuinka kamalaa on, kun ekaa lapsenlasta ei vanhempansa kunnialla pystyneet hoitamaan, vaan hänen piti ja pitää se tehdä. Ja nyt on toinenkin samassa tilanteessa, vanhemmat eivät voikaan itse hoitaa, vaikka hän oli kuvitellut tyttärensä siihen pystyvän. Jatkaisi sitten vaikkapa siten, että miten ihmeessä tästä nykypolvesta on tullut niin avutonta, jne jne. Tämä kaikki vaikka puhelimessa niin, että tytär joko itse kuulee keskustelun sivusta, tai sitten joku, joka varmasti levittää nämä mielipiteet kaikkien neljän lasten tietoon.

[quote author="Vierailija" time="27.07.2013 klo 15:32"]

Ooteko te ihan vakavissanne te tyttären käytöksen puolustajat, että se ois ihan vaan reilua että mummo hoitaa myös tytön lapsen?

[/quote]

Onko tässä ketjussa ollut juurikaan tyttären käytöksen puolustelijoita? Paljon on ollut sitä, että ap:lle on yritetty aukaista sitä, että miten tytär ehkä tilanteen näkee, mikä häntä motivoi. Näiden vihjeiden perusteella ap:n toivotaan pääsevän parempaan keskusteluyhteyteen tyttärensä kanssa ja muutenkin pohtivan tilannetta eri näkökulmista. En muista oikeastaan kenenkään sanoneen, että juuri noin tyttären pitääkin toimia, että ihan oikein teki.

[quote author="Vierailija" time="27.07.2013 klo 15:32"]Ooteko te ihan vakavissanne te tyttären käytöksen puolustajat, että se ois ihan vaan reilua että mummo hoitaa myös tytön lapsen? En vaan tajua tuota miks sen mummon pitäs hoitaa kaikki tulevatkin sukupolvet olosuhteista riippumatta vaan sen takia ettei tytölle tule pahamieli..[/quote]

Onko sun mielestä oikein että tytär päättää hoitaa vain isäänsä kun vanhemmat ovat vanhoja? Se on ilmeisesti on, eikä kenelläkään olis siihen mitään sanomista? Eli jokainen ihminen saa päättää ketä hoitaa ja sitten ei loukkaannuta oli tilanne mikä hyvänsä?

Mie en ymmärrä näitä ihmissuhdepelejä ollenkaan siis jos odotetaan , että vanhana saa lapsiltaan hoivaa ja apua täytyy hoitaa lapsenlapset vaikka 24/7 jos vanhemmat niin haluaa. Entäs jos ei ole lapsia/lapsenlapsia voiko tähän käyttää naapurin lapsia?  Tarvtaanko kirjallinen sopimus hoiton vastavuoroisuudesta/ ajasta joka siihen käytetään vai voiko luottaa suulliseen sopimukseen tai siihen että ainakin tällä palstalla se on "yleinen käytäntö" jos sie hoidat niin sitten minäkin hoidan..

No arvatenkin se pojan perhe ei hoida, Eetu jatkaa isänsä perinteitä ja roikkuu muiden taakkana, joten lopputulema lienee se, että katkera tytär hoitaa ensin omat asiansa, perii Eetun porukan äidiltään ja juoksee sitten paapomassa vielä tämän ap:nkin. Niin se yleensä menee.

Meillä mummi hoiti pelkästään kahta serkkuani. Tätini tosin on aina ollut hyvä laittamaan itsensä ja omat menonsa myös omien lapsien edelle. Olisi ollut mukava luoda nuoresta lähtien lämmintä suhdettä omaan mummiin, mutta joka kerta kun kävin hänen luonaan toinen serkuista oli paikalla ja jos ei ollut niin mummi puhui vain ja ainoastaan mitä näille serkuille kuuluu. Tuli hieman toissijainen olo.

En olisi kaivannut, että "joudun" olemaan mummilla hoidossa, mutta ne hetket jotka olisin saanut viettää hänen kanssaan, hän olisi voinut keskittyä minuun ja olla kiinnostunut minun asioistani.

Olen kuitenkin onnistunut luomaan lämpimän suhteen häneen aikuisiällä, jolloin 10 vuotta nuoremmat serkut eivät enää jaksaneet käydä hänen luonaan (ymmärrettävää teinipojilta). On mummini myös ymmärtänyt mitä on menettänyt hyysäämällä vain tätini lapsia ja on kiitollinen, että meille on tullut hyvä suhde.

Kenties AP ymmärtää ettei kyseessä ole ajan määrä vaan laatu, jota toivottavasti tulee uuden pienen lapsenlapsen kanssa viettämään. Ehkä asian voisi myös selittää tyttärelle ja olla korostamatta (jatkuvasti?) tätä ensimmäistä lapsenlasta.

[quote author="Vierailija" time="26.07.2013 klo 14:04"]

Olen  noin viisikymppinen mummo jolla on vähän alle kouluikäinen ja vastasyntynyt lapsenlapsi. Kun tämä vanhempi lapsi syntyi pojallani ja miniälläni oli (ja on edelleenkin) monenlaista ongelmaa elämänhallinnassa. Ovat työttömiä ja olutkin maistuu. Miniälläni oli myös synnytyksen jälkeinen masennus. Jotenkin ajauduin silloin hoitamaan tätä lasta paljon (monta kertaa viikossa/ lähes kaikki viikonloput/ loma-ajat) ja olen jatkanut sitä kaikki nämä vuodet. Ikää kun tulee väsynkin välillä mutta tästä lapsesta on tullut niin rakas, että enemmän koen saaneeni kun menettänyt häntä hoitaessani.

Mutta sitten ongelmaani. Tyttäreni ja hänen miehensä saivat odotetun ja harkiten tehdyn vauvan. Heillä omat asiat erittäin hyvin. Ovat työssä käyviä omistavat asuntonsa, ei ongelmia raha-asioissa, ei alkoholiongelmaa jne. Ovat harrastaneet/matkustelleet/ käyneet kulttuuririennoissa ja kavereidensa kanssa kaikenlaisissa tapahtumissa. Kun odotusaikana sanoin että nyt teille alkaa sitten erilainen elämänjakso kun vauva tulee niin tyttäreni sanoi jo silloin että: " Miksi elämämme muuttuisi, meillähän on tuttu ja turvallinen hoitaja lapsellemme jatkuvasti"  Ymmärsin hänen tarkoittavan minua mutta pidin asiaa "vitsinä" mutta nyt kun vauva on alle kuukauden ikäinen he toisivat hänet viikonlopuksi hoitoon minulle. Kun kummastelin että miksi näin pienenä niin tyttäreni sanoi että näin pienestähän siinä olet "Eetunkin" hoitanut ja tasapuolisuuden nimissä sinun pitää hoitaa myös meidän vauvaa saman verran tai olet tosi  puolueellinen äiti!

No lupasin hoitaa pikkuista mutta en ymmärrä miksi minun oletaan hoitavan "hyvään perheeseen" syntynyttä lapsenlastani saman verran kun paljosta perushoivastakin valílle jäänyttä vanhempaa lapsenlastani. 

Näinkö tasan "nallekarkkien" on todella mentävä? Minulla on vielä kaksi muutakin lasta joten näinkö minun loppuelämäni kuluu..

[/quote]

Onko sun ollu pakko auttaa poikas perhettä niin paljon? Eikö yhteiskunta olis auttanu? Kannattais suunnilleen olla tasapuolinen.

Ehkä tytär on hädässä ja siksi haluaisi tuoda lapsensa hoitoon?