Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö minun tasapuolisuuden nimissä hoitaa kaikki lapsenlapseni?
26.07.2013 |
Olen noin viisikymppinen mummo jolla on vähän alle kouluikäinen ja vastasyntynyt lapsenlapsi. Kun tämä vanhempi lapsi syntyi pojallani ja miniälläni oli (ja on edelleenkin) monenlaista ongelmaa elämänhallinnassa. Ovat työttömiä ja olutkin maistuu. Miniälläni oli myös synnytyksen jälkeinen masennus. Jotenkin ajauduin silloin hoitamaan tätä lasta paljon (monta kertaa viikossa/ lähes kaikki viikonloput/ loma-ajat) ja olen jatkanut sitä kaikki nämä vuodet. Ikää kun tulee väsynkin välillä mutta tästä lapsesta on tullut niin rakas, että enemmän koen saaneeni kun menettänyt häntä hoitaessani.
Mutta sitten ongelmaani. Tyttäreni ja hänen miehensä saivat odotetun ja harkiten tehdyn vauvan. Heillä omat asiat erittäin hyvin. Ovat työssä käyviä omistavat asuntonsa, ei ongelmia raha-asioissa, ei alkoholiongelmaa jne. Ovat harrastaneet/matkustelleet/ käyneet kulttuuririennoissa ja kavereidensa kanssa kaikenlaisissa tapahtumissa. Kun odotusaikana sanoin että nyt teille alkaa sitten erilainen elämänjakso kun vauva tulee niin tyttäreni sanoi jo silloin että: " Miksi elämämme muuttuisi, meillähän on tuttu ja turvallinen hoitaja lapsellemme jatkuvasti" Ymmärsin hänen tarkoittavan minua mutta pidin asiaa "vitsinä" mutta nyt kun vauva on alle kuukauden ikäinen he toisivat hänet viikonlopuksi hoitoon minulle. Kun kummastelin että miksi näin pienenä niin tyttäreni sanoi että näin pienestähän siinä olet "Eetunkin" hoitanut ja tasapuolisuuden nimissä sinun pitää hoitaa myös meidän vauvaa saman verran tai olet tosi puolueellinen äiti!
No lupasin hoitaa pikkuista mutta en ymmärrä miksi minun oletaan hoitavan "hyvään perheeseen" syntynyttä lapsenlastani saman verran kun paljosta perushoivastakin valílle jäänyttä vanhempaa lapsenlastani.
Näinkö tasan "nallekarkkien" on todella mentävä? Minulla on vielä kaksi muutakin lasta joten näinkö minun loppuelämäni kuluu..
Kommentit (168)
[quote author="Vierailija" time="26.07.2013 klo 21:26"]
Olenpas minä saanut paljon kommentteja ongelmaani. Sen verran vielä täsmennystä, että tyttäreni tietää veljensä perheen tilanteen -asumme kaikki samalla paikkakunnalla.
[/quote]
No se asuminen ei kyllä mitään takaa, jos asioista ei puhuta. Vai kuinka tarkkaan sinä tiedät kaikkien paikkakunnan asukkaiden käyttämän alkoholimäärän ja kuinka usein heidän lapsensa ovat hoidossa. Eli edelleen: Ethän oleta tyttäresi tietävän asioita, joita hän kenties ei tiedä. Tai hän voi "tietää", mutta ei ole oikeasti äkännyt miten vakavasta tilanteesta on kyse. Tai on muuten kieltäytynyt uskomasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.07.2013 klo 21:26"]
Olenpas minä saanut paljon kommentteja ongelmaani. Sen verran vielä täsmennystä, että tyttäreni tietää veljensä perheen tilanteen -asumme kaikki samalla paikkakunnalla. Ja kerroin toki tyttärelleni , että hoidan toki heidänkin pikkuistaan mutta en todellakaan jaksa hoitaa siinä määrin kun "Eetua" olen hoitanut ja hoidan. Aion todellakin olla osa myös tämän pikkuisen vauvan elämää, mutta ilman jatkuvaa huolta, vastuuta yms. ,mutta tämä ei tyttärelleni riitä vaan määrä täytyy olla sama kuin veljen lapsella.
Te jotka olette sitä mieltä että minun olisi pitänyt tehdä " Eetun" kotioloista ls- ilmoitus niin käsi sydämmelle, kuinka moni teistä tekisi sen ilmoituksen jos omalla tuellanne saisitte lapsen olon ja asiat kutakuinkin hyvälle mallille. Korostan ettei poikani perheessä ole väkivaltaa eikä mitään huume/juoppokämppää.
Olen ehkä toiminut väärin kun olen lapsenlapsestani huolta pitänyt kun vanhemmat ei aina jaksa, mutta toisin en tekisi nytkään jos valita pitäisi.
Tyttäreni ei ole koskaan kritisoinut sitä että hoidan "Eetua" mutta nyt hän on vain järkähtämättömästi sitä mieltä että hänenkin vauvaa täytyy hoitaa yhtä paljon. Olen aika hämmentynyt ja surullinenkin tästä asiasta ja miten suuri soppa tästä vielä kehkeytyy Sitä odotellessa
ap
[/quote]
Olen tyttäresi kanssa samaa mieltä: asetat lapsesi eriarvoiseen asemaan, jos vain toinen lapsenlapsi saa runsaasti aikaasi. Et voi vedota Eetun vanhempien tilanteeseen tms., koska se ei liity tähän. Kyse on siitä, haluatko olla tasapuolinen vai kyllästyttääkö mummoleikki ja tämän toisen kanssa ei edes aio olla yhtä paljon tekemisissä kuin Eetun kanssa.
En ole koskaan ymmärtänyt isoäitejä, jotka haluavat suosia yhtä lapsenlasta ja jättää muut sivuun. Syitä löytyy aina, mutta todellisuudessa ne ovat kaikki tekosyitä. Sinä et vain viitsi!
Mieti vähän, tuleeko sinua kukaan vanhainkotiin katsomaan, kun nyt hylkäät tyttösi perheen ja tarjoat apua vain, kun sinulle sopii ottamatta huomioon tyttösi jaksamista ja parisuhteen hyvinvointia.
Toisaalta, jos liikaa auttaa ei autettavan tarvitse omillaan pärjätäkään tai oppia selviytymään. Tiedän läheltä tapauksia, jossa lapsia viedään hoitoon usein koska "on rankkaa"= halutaan vaan päästä helpolla, mutta helpompi valittaa niin apua suorastaan tarjotaan. On jatkuvaa raha-ongelmaa, koska rahat tulee tuhlattua siinä tiedostuksessa, että vanhemmat antaa taas rahaa sitten kun omat on loppu. Eli pakottavaa tarvetta selviytyä itse ei ole. Aina saa tarvitsemansa avun ja jos joskus meinaa olla saamatta, nousee kauhea meteli ja syntyy paniikki kun muka itsekseen tulisi pärjätä. Ja niin, silloin ne vanhemmat tai sisarukset ovat kylmiä hylkääjiä. Eli kaikki apu ei ole hyväksikään jos se johtaa epäitsenäisyyteen kasvamista.
Rajat ja rakkautta, myös isommillekin lapsille.
"En ole koskaan ymmärtänyt isoäitejä, jotka haluavat suosia yhtä lapsenlasta ja jättää muut sivuun. Syitä löytyy aina, mutta todellisuudessa ne ovat kaikki tekosyitä. Sinä et vain viitsi! "Tämä kommentti kirjoittajalta nro 80 nostaa kyllä minun niskakarvani pystyyn.
Olen itse vasta nuori pienten lasten äiti, mutta en ymmärrä tälläistä ajattelua yhtään. Lapset ovat vanhempien lapsia ja on isovanhempien ihan oma asia hoitavatko he yhtä vai kaikkia lapsenlapsiaan vai eivätkö hoida ollenkaan ainuttakaan. Ei isovanhemilla ole mitään velvollisuuksia lapsenlapsiaan kohtaan.
Ei tarvitse. Selität tyttärellesi että hoidit tuon "Eetun" ainoastaan siksi että hänen vanhempansa eivät siihen kyenneet. Halusit siis pelastaa lapsen. Ja että teillä on ihan eri tilanne, olette täysin kykeneväisiä hoitamaan lapsenne. Sano, että annat toki hoitoapua mutta että et lähde enää tuohon samaan mihin "Eetun" kanssa jouduit.
Kyllä tyttäresi miehineen pitää kasvaa aikuiseksi ja kantamaan vastuunsa omasta jälkikasvustaan. Hoitoapua varmaan voit tarjota, kohtuudella. Ja sun pitää itse asettaa rajasi, kukaan muu ei sitä puolestasi tee. Näin se vain menee kaikilla ihmisillä; ne jotka alistuvat hyväksikäytettäviksi, niitä hyväksikäytetään. Sen verran pitää itseään arvostaa että pitää terveet rajat. Ja sehän ei tarkoita mitään "olen jo lapseni hoitanut joten en aio hoitaa lastenlapsiani ikinä koskaan missään tilanteessa".
Ja sitäpaitsi, ei kuukauden ikäistä vauvaa pitäisi viedä viikonloppuhoitoon kuin ihan pakon edessa :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse ei ole mistään suosimisesta vaan siitä että toinen lapsenlapsi tarvitsee enemmän apua kuin toinen. On toki suotavaa että veljen perheen kyvyt selvitetään pystyykö hoitamaan lapsensa aikuiseksi ja mitkä ovat ratkaisut jollei pysty, ottaako ap lapsen ehkä kasvatikseen vai mitä tehdään...
Toista sisarusta en ymmärrä ollenkaan, tottakai isoäiti antaa aikaa myös tälle lapselle mutta on selvää että apua tarvitseva saa enemmän eikä siitä tarvitse olla kateelleinen. Niin kauan kuin ap tutustuu myös toiseen lapsenlapseen niin hyvä niin mutta ei voida ajatella että molempia tässä tilanteessa pitäisi hoitaa yhtä paljon.
Pitäisi ottaa sosiaaliviranomaisiin yhteyttä, mikäli vanhemmilla on jo nyt nihekää hoitaa omaa lastaan, niin että se jo alle kuukauden ikäisenä pitäisi hoitoon viskata, jotta vanhemmat pääsee vähän radalle.
Näitä asioita olisi voinut tyttäresi miettiä jo ennen raskautta, mutta ei. On se perkele kumma kun lapseton joutuu perustelemaan omankanstansa, mutta vauvvakuumeinen, ruusunpunaiset lasit silmillä oleva ovistikuttaja ei joudu millään tavalla perustelemaan miksi haluaa lapsen.
Sano että otat sossuun yhteyttä, ihan sekaisin molemmat lapsesi ja lapsenlapsesi kärsivät vielä ajan kanssa.
"tasapuolisuuden nimissä hoidat meidänkin lapsen" Voi elämä... Onko tämä tyttäresi 15-vuotias vai muuten vain erittäin lapsellinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano tyttärellesi suoraan, että ikää on enemmän ja voimat vähissä. Hoidat kykysi mukaan mutta et noin pientä. Kerro, että lapsi saa huomiotasi kyllä ihan yhtä paljon kuin Eetukin, on ihan yhtä rakas, mutta sinä et jaksa enää tämän ikäisenä olla hoitoautomaatti. Syyllistä myös tytärtäsi ja sano, että kuvittelit hänen tajuavan, mihin järkyttävään asemaan hänen veljensä on sinut pakottanut ja että olet tyrmistynyt, loukkaantunut ja surullinen, että tyttäresi yrittää tehdä samaa ja kohdella omaa lastaan yhtä välinpitämättömästi kuin juopot.
Luulen, että ainoa mikä tehoaa tyttäreesi, on syyllistäminen. Sano suoraan, ettet tiedä yhtään tervettä äitiä, joka antaisi 1 kk:n ikäisen lapsensa hoitoon ja että olet todella pettynyt tyttäreesi äitinä.
Mitä menetettävää sinulla on? Tyttäresi loukkaantuu tietysti mutta varmaan tajuaa, mistä on kyse. Ehkäpä saattaisi jopa pyytää anteeksi. Ei hän välejä poikki laita, kun on jo nyt pokkaa vaatia hoitoa. Haluaa sen vähänkin hoidon, mihin suostut.
Siinä on varmaann taustalla se tilanne, että tytär on 30 vuotta katsellut tuota luuseripojan hyysäämistä. Nyt se on sitten menossa jo toisessa polvessa. Tytär on kilttinä hoitanut oman asiansa moitteetta, mutta ap ei ole sunnilleen edes huomannut lastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhut tyttäresi kanssa suoraan ja rauhassa tilanteesta. Kerrot tosiaan ettei hänen perheensä tilanne samanlainen kuin veljensä perheen kanssa. Voit sanoa suoraan senkin että lapsi aivan liian nuori noin pitkäksi aikaa hoitoon tällä hetkellä ainakin. Ajatuksenakin järjetön!
Omat vanhempani ovat huolehtineet vanhimman veljeni lapsista aina paljon enemmän kuin minun tai toisen veljeni omista. Syy hyvin samankaltainen eli vanhempi veljeni vaimoineen oli ja ovat alkoholisteja joiden kyky itse kasvattaa lapsensa on heikko. Viranomaisten mielestä huolehtivat kuitenkin lapsistaan vallan mainiosti vaikka jättivät jo alle kouluikäiset lapset selviytymään yksin öitä kotona. Asiaan ei nähty aiheelliseksi puuttua. Ymmärrän vanhempiani täysin ja mielestäni he tehneet oikean ratkaisun kun auttavat niitä lapsenlapsiaan eniten jotka heitä eniten myös tarvitsevat.
Omat ja siskon lapset, nousipa muistoja mieleen. Monessa suhteessa eri tilanne, koska kumpikin perhe 'normaali' ja 'ongelmaton', mutta hoitoasioissa eriarvoista. Hoitoavustahan ap:n tytärkään ei lopulta ole kade (ainakaan täysin), vaan suhteesta äitiin.
Meillä äitini ei hoitanut lapsiani kuin pari kertaa ensihuumassa vauvana esikoista. Monen tunnin, saati yön yli, sitoutumista tai mun tarpeiden mukaista hoitoapua ei tippunut, vain nää mummon kulta-hössötykset hänen ehdoillaan. Ja se oli ihan fine. En edes ymmärtänyt loukkaantua, kun hän sanoi, että omat lapset on hoidettu, enää ei hoideta, jos pyysin harvakseltaan. (Ja ettei kaikki mene aina sukupuolien mukaan, niin isäni tuli usein niillä kerroilla avukseni)
Kun siskoni sai muutamaa vuotta myöhemmin lapsen, oli mummo pehmennyt ja hoiti ja hoitaa nytkin tätä lasteni serkkua paljon. Siis välillä ihan paikkaa hoitopaikkaa, kokonaisia hoitopäiviä monta peräkkäin, monta kertaa kuussa. Yökyläilyjä vähemmän, ennemminkin just tuota siskon työssäkäynnin mahdollistamista (hankalat työajat ja puolikkaalla paikalla pk:ssa). Eli ihan järkevää, käytännöllistä ja eri tilanne kuin mulla kotiäitinä aikanaan. Mun tarpeet oli aikanaan silleen vähäisemmät ja helpommin jä'rjesteltävät, oma lääkäriaika vaikka, tai vauvan neuvolakäynnin jakasi isomman hoitoa. Näissä siis se isäni tai muu tukiverkosto auttoi, äiti ei.
Olen mustasukkainen siskolle, vaikka molemmat ollaan jo nelikymppisiä. Aina se on vähän kaikertanut, nyt tässä ketjussa vasta tajusin, että hitto, äiti oikeasti välittää enemmän siskosta. Mun tunteilla ei ole väliä, siskon on. Häntä ei uskalla suututtaa tai loukata, mun kanssa sillä ei ole väliä.
AP, sun kohdalla näin ei varmasti ole. Mutta ongelma on mielestäni enemmän aikuisten sisarusten suhde toisiinsa ja äitiinsä kuin mittatikullinen hoitaminen. Ja niitä suhteita onkin vaikeampi paikkailla ja purkaa auki, kun takana vuosikymmenten kerääntyneet mielipahat ja erilaiset muistot ja käsitykset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.07.2013 klo 14:46"]
Eli palkitset hulttiot, mutta syrjit menestyvää. Juupa.
[/quote]
Miten sä edes voit ajatella näin tyhmästi ? Varmaan olet joku hemmoteltu kakara..
90, siitähän siinä on kyse. Älykäs ihminen tajuaa sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.07.2013 klo 18:09"]
Rakkaus on sitä, että antaa aikaa läheisilleen. Jos mummi ei halua aikaansa muille lapsenlapsilleen; niille, joita ei tarvitse "pelastaa", pidän sitä surullisena. Mutta näitä isovanhempia on paljon. Olisin mielummin lukenut, kuinka ap iloitsee tyttärensä vauvasta..
[/quote]
OLikokohan ap:n viestissä kyse tästä ? Ettei iloitse toisesta lapsesta ?? Sä luet ja tulkitset mitä haluat, mutta kyse oli ihan muusta...
[quote author="Vierailija" time="26.07.2013 klo 18:54"]
[quote author="Vierailija" time="26.07.2013 klo 15:53"]
meillä on vähän vastaava tilanne suvussa, eli yksi perhe on sössinyt asiansa ja mummo niitä on sitten paikkaillut jo useamman vuoden. Tämä on vienyt niin paljon mummon aikaa ja jaksamista, että yhtään ylimääräistä ei jaksa enää. Joskus ihmettelen että miksi ihmeessä antavat mummon hoitaa niitä lapsia vielä kun tuntuu etttä se räjähtää kohta ja käy käsiksi.
Muita lastenlapsia ei ole koskaan hoitanut, meidän lasta ei minuuttiakaan. Kuvio on erittäin epäreilu sillä sössijät on palkittu nyt ilmaisella lastenvahdilla. Samoin muut lastenlapset ovat menettäneet mummon kokonaan sillä mitään suhdetta ei ole voitu häneen luoda kiireen takia. En kaipaa tuota hoitoapua, mutta lähinnä sitä että lapsi olisi voinut joskus olla mummonsa kanssa ja tutustua häneen.
[/quote]
Kun jollain lapsellasi menee huonosti, tajuat sen. Se on läheisin, ken eniten apua kaipaa. Ei äidin sydän voi jättää lasta heitteille edes aikuisena, jos sillä menee huonosti.
Näin se vain menee, vaikka olisitte kuinka katkeria.
Heikoin on yleensä rakkain.
[/quote]
Tämä kerrotaan myös kirjassa Rakkauden vaikea taito.Äidin rakkaus on ehdotonta, isän yleensä ehdollista. Ja itse rakastan kaikkia lapsiani todella paljon, mutta yksi on käynyt vaikeimman tien ja todella: silloin hän oli lähellä sydäntäni kaikista eniten. Ei siinä ole mitään väärää, se on ihan luonnollista.
No riippana ap sen tyttärensä ja tyttären lapsen näkee. Pelkkänä häiraiönä mission keskellä.
Se poika mitään vaikeintä tietä ole käynyt. Jättänyt vaiN aikuistumasta, kun ei ole annettu.
[quote author="Vierailija" time="27.07.2013 klo 10:56"]
Siinä on varmaann taustalla se tilanne, että tytär on 30 vuotta katsellut tuota luuseripojan hyysäämistä. Nyt se on sitten menossa jo toisessa polvessa. Tytär on kilttinä hoitanut oman asiansa moitteetta, mutta ap ei ole sunnilleen edes huomannut lastaan.
[/quote]
Samaa mieltä.
[quote author="Vierailija" time="27.07.2013 klo 11:31"]
[quote author="Vierailija" time="27.07.2013 klo 10:56"]
Siinä on varmaann taustalla se tilanne, että tytär on 30 vuotta katsellut tuota luuseripojan hyysäämistä. Nyt se on sitten menossa jo toisessa polvessa. Tytär on kilttinä hoitanut oman asiansa moitteetta, mutta ap ei ole sunnilleen edes huomannut lastaan.
[/quote]
Samaa mieltä.
[/quote]
No onneksi tytär kulkemassa samalle tielle kuin veljensä koska jo hylkäämässä kuukauden ikäisen vauvansa.
Aivan käsittämättömiä kommentteja. Vain idiootti miettii, että kuinka paljon hänelle "kuuluu" lapsenhoitoapua. Normaali ihminen haluaa olla lapsensa kanssa ja hoitaa häntä itse. Huostaan kuuluu lapsi, jonka ollessa 1kk ikäinen äiti haluaa hänet hoitoon.