Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oletko tullut kiusatuksi/syrjityksi hengellisessä/henkisessä/uskonnollisessa yhteisössä
Kommentit (351)
Raamatussa tuomitaan jyrkästi itsensä korottaminen ja tekopyhyys, ja useimmat uskonlahkot tolkuttoman materialisminsa kanssa ovat sen suora vastakohta. Jeesus vihasi rahaa ja rahanlainaajia, ihmisiä jotka tekivät voittoa muiden ihmisten kärsimyksellä. Miten tämä istuu oikeistolaisuuteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaa täältä sivusta kysyä, että onko teissä sellaisia, jotka näkevät punaista heti, kun joku mainitseekin Jumalan tai Jeesuksen tai Raamatun?
Kyllä on, inho ihmistä kohtaan nousee heti pilviin kun alkaa saarnata jotain Raamatun jaetta. Jokainen uskovainen tuntuu jotenkin mielenterveysongelmaiselta joka haluaa hyötyä toisista rankimman kautta. Tunkee ovesta sisään ilman lupaa ja tyrkyttää jotain lehtisiä luettavaksi. Lähimmäisenrakkaus koskee vain toisia uskovaisia. Selän takana lyödään puukkoa ja pilkkanauretaan niin paljon kuin pystytään, juorutaan ja keksitään valheita ihmisistä (sukulaisista, työkavereista, ystävistäkin). Halutaan aina käännyttää. Ovat tietävinään vastauksen kaikkeen ja silti eroavat, pettävät, raiskaavat, tekevät rikoksia, rikkovat lakia jne. Yksi jopa tuntui väittävän että on Jumalan valitsema sielunhoitaja vähän Jeesuksen yläpuolella. Pahantahtoisia ja julmia ihmisriepuja jotka tarvitsisivat vahvaa lääkitystä. Aika moni mielenterveysongelmainen onkin "syvästi uskossa". Epäluotettavampia ja pahantahtoisempia ihmisiä en tästä maailmasta löydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole uskovainen enkä ole koskaan ollutkaan, mutta meillä on/oli kuuden naisen kaveriporukka, joka on ollut suhteellisen sama lukioajoista asti. Yksi kavereistamme oli tullut uskoon vuotta aiemmin ja saimme tietää siitä vähän vahingossa. Siitä lähtien kolme porukasta alkoivat kiusaamaan tätä naista aivan älyttömästi. Kun hänellä oli synttärit, sanottiin että "mitäs aneita sulle pitäis ostaa". Aina kun tavattiin, sanoivat "Herran rauhaa" ivailevaan sävyyn, ja yrittivät toistuvasti aloittaa keskustelun milloin mistäkin uskonaiheesta selvästi tuota uskovaa häiriten. Koska uskova kaverimme oli tutkinut omaa uskoaan hyvin paljon, hän osasi hyvin vastata kysymyksiin ja käydä ihan fiksua keskustelua ja kaataa esimerkiksi yleisiä harhaluuloja, mutta muut kaverit tämän huomatessaan lopettivat keskustelun jollain tyhmällä argumentilla, esim. "no helvettiinhän me sun opeissa mennäänkin". Uskova ei koskaan tuonut aihetta esiin tai aloittanut keskustelua uskonsisällöistä, ehkä maksimissaan mainitsi ettei pääse tapaamiseen koska menee seurakunnan juttuihin. Mutta muutamalla kaverilla tuli aivan kaamea pakkomielle tähän uskovaan ja hänen tekemisiinsä. Rannalla ollessa uskovalla oli pitkä uimapuku, niin kaksi muuta kaakattivat heti, että hyi me syntiset täällä bikineissä, mitäs Raamattu sanookaan tästä. Nämä uskova usein sivuutti olankohautuksella, mutta vastasi kyllä jos muilla oli "oikeampia kysymyksiä".
Kaveriporukka hajosi hiljalleen, koska tiettyjä piti aina olla moderoimassa ja hyssyttelemässä. Joka kerta mietin, että joko he taas alkavat häiriköimään, vai saisiko tällä kertaa olla rauhassa. En ymmärrä, mikä ongelma hyvin koulutetuilla ja minun mielestäni ihan fiksuillakin kavereillani yhtäkkiä oli, ja miksi uskovalle piti puhua niin alentavaan sävyyn. Ilmapiiri porukassa muuttui ja muutama kaveri alkoi selvästi halveksua tätä yhtä. Tavallaan sääli, että hyvä porukka hajosi, mutta toisaalta, tulipahan muutaman todellinen luonne esiin...
Tässä hyvä muistutus siitä, että se voi olla myös näin päin, että sitä uskovaa kiusataan ja syrjitään "vapaamielisten" toimesta. Aina se ei ole niin, että maallistunut ateisti joutuu uskovaisten maalittamaksi.
Aiheesta sen verran, että olen henkisen ja esoteerisen tien kulkija ja olen valinnut kulkea sitä pääasiassa yksin, koska näissä henkisyyspiireissä pyörii sen verran paljon epäaitoja ja -miellyttäviä ihmisiä. Tuo ihmisten arvottaminen "valaistumisen" asteen perusteella on tuttua, samoin se, että sitä omaa henkisyyttä pitäisi harjoittaa pilkuntarkasti jonkin tietyn kaavan mukaan. Lisäksi näissä porukoissa on narsististen ihmisten lisäksi epävakaita ja jotenkin keskenkasvuisia ihmisiä. Ollaan olevinaan kamalan hyviä ihmistuntijoita ja aistitaan heti jonkun energia, vaikka tosiasiassa he projisoivat omia ongelmiaan ja asenteitaan tähän ihmiseen. Koskaan et voi tietää, milloin naamalle pingotettu sydämellinen hymy katoaa ja sen takaa paljastuu epäkypsä, tuomitseva, koppava, jopa ilkeä ihminen.
Tiedän onneksi viisaita ja sielukkaita oman henkisen polkunsa kulkijoita mutta sattumoisin valtaosa heistäkin vaikuttaa olevan juuri heitä: oman tien kulkijoita. Toki henkisen tien pitää (tai ainakin pitäisi) olla ensisijaisesti omaa kasvua varten, ei sen vuoksi, että sitä kulkemalla tulisi paremmaksi kuin muut. Välillä olisi silti mukavaa kulkea jonkin matkaa samanhenkisen ihmisen kanssa, koska siinä laajenee samalla omakin näkökulma ja käsitys asioista.
Kiitos.
”Koskaan et voi tietää, milloin naamalle pingotettu sydämellinen hymy katoaa ja sen takaa paljastuu epäkypsä, tuomitseva, koppava, jopa ilkeä ihminen.”
Tällaisen kohdanneena, tällaiseen ihmiseen luottaneena, voin kertoa ettei trauma parane koskaan.
Ja kyllä; ammalaisia tämä.
Jätän vain tämän tähän. Teeskentelyn maailmanmestaruus:
”The sign of the true devotee is that they always have a smile of acceptance on their face.”
Amma
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaa täältä sivusta kysyä, että onko teissä sellaisia, jotka näkevät punaista heti, kun joku mainitseekin Jumalan tai Jeesuksen tai Raamatun?
Kyllä on, inho ihmistä kohtaan nousee heti pilviin kun alkaa saarnata jotain Raamatun jaetta. Jokainen uskovainen tuntuu jotenkin mielenterveysongelmaiselta joka haluaa hyötyä toisista rankimman kautta. Tunkee ovesta sisään ilman lupaa ja tyrkyttää jotain lehtisiä luettavaksi. Lähimmäisenrakkaus koskee vain toisia uskovaisia. Selän takana lyödään puukkoa ja pilkkanauretaan niin paljon kuin pystytään, juorutaan ja keksitään valheita ihmisistä (sukulaisista, työkavereista, ystävistäkin). Halutaan aina käännyttää. Ovat tietävinään vastauksen kaikkeen ja silti eroavat, pettävät, raiskaavat, tekevät rikoksia, rikkovat lakia jne. Yksi jopa tuntui väittävän että on Jumalan valitsema sielunhoitaja vähän Jeesuksen yläpuolella. Pahantahtoisia ja julmia ihmisriepuja jotka tarvitsisivat vahvaa lääkitystä. Aika moni mielenterveysongelmainen onkin "syvästi uskossa". Epäluotettavampia ja pahantahtoisempia ihmisiä en tästä maailmasta löydä.
Menee vähän ohi aiheen mutta mt-kuntoutujien kanssa töitä tehneenä tiedän, että varsinkin vapaiden suuntien toiminnassa on paljon mukana mt-kuntoutujia ja -eläkeläisiä. Näissä piireissä puhutaan usein "Jumalan hulluista", eli heistä, jotka maallinen maailma leimaa hulluiksi mutta joita Jumala rakastaa. Yksinäisille ja syrjityille ihmisille tällainen on houkutteleva sanoma ja monelle usko tulee tärkeäksi tätä kautta.
Asian toinen puoli on sitten se, että kun osalla ei ole vertailupohjaa tai kriittistä ajattelukykyä aiheeseen liittyen ja ovat muutenkin psyykkisesti herkillä, niin heillä lyö tämä uskossa oleminen helposti yli. Jokusen kerran jouduin toppuuttelemaan muutamiakin henkilöitä, jotka pt-keskuksella saattoivat kovaan ääneen paasata mm. homouden syntisyydestä (tietäen vallan hyvin, että toimintaan osallistui myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvia). Siihen on yleensä syynsä, miksi monien päivätoimintojen säännöissä kielletään uskonnosta puhuminen tai ainakin keskustelemaan siitä vain pienessä piirissä, mieluiten ohjatusti.
Luovuin huivista ja perinteistä. Isäni uhkasi tap paa minut. Veljeni on sanonut että tap paa minut jossain vaiheessa varmasti, että en pysty piilottelemaan loputtomasti. Olen avoliitossa eri uskontokunnasta olevan miehen kanssa. Myös mieheni saa jatkuvasti tap pouhkauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaa täältä sivusta kysyä, että onko teissä sellaisia, jotka näkevät punaista heti, kun joku mainitseekin Jumalan tai Jeesuksen tai Raamatun?
Kyllä on, inho ihmistä kohtaan nousee heti pilviin kun alkaa saarnata jotain Raamatun jaetta. Jokainen uskovainen tuntuu jotenkin mielenterveysongelmaiselta joka haluaa hyötyä toisista rankimman kautta. Tunkee ovesta sisään ilman lupaa ja tyrkyttää jotain lehtisiä luettavaksi. Lähimmäisenrakkaus koskee vain toisia uskovaisia. Selän takana lyödään puukkoa ja pilkkanauretaan niin paljon kuin pystytään, juorutaan ja keksitään valheita ihmisistä (sukulaisista, työkavereista, ystävistäkin). Halutaan aina käännyttää. Ovat tietävinään vastauksen kaikkeen ja silti eroavat, pettävät, raiskaavat, tekevät rikoksia, rikkovat lakia jne. Yksi jopa tuntui väittävän että on Jumalan valitsema sielunhoitaja vähän Jeesuksen yläpuolella. Pahantahtoisia ja julmia ihmisriepuja jotka tarvitsisivat vahvaa lääkitystä. Aika moni mielenterveysongelmainen onkin "syvästi uskossa". Epäluotettavampia ja pahantahtoisempia ihmisiä en tästä maailmasta löydä.
Kuinkahan paljon on uskovaisia, joiden et tiedä olevan sellaisia? Kirjoitin tuossa toisella sivulla ystävästäni, jota alettiin kiusaamaan kun hänen uskonnollisuutensa tuli selville. Hän oli ollut vuoden todella vakaassa ja tiiviissä uskossa, ja sitä ennen tutkinut uskonasioita ja Raamattua toisen vuoden. Kukaan meistä ei aavistanut mitään. Se avasi silmäni melko lailla, ja olen nykyään pohtinut, että kukahan muu lähipiiristäni on (jossain) uskossa minun tietämättäni, jos ei vaikka käy kirkossa ja asia ei koskaan tule sen takia ilmi.
Meillä on perhetuttavissa myös yksi teologi, jonka en ole koskaan kuullut puhuvan uskostaan, vaikka hän on selkeästi uskovainen ja tekee myös työtä uskonnon parissa. Luulen, että ne, joilla on vahva ja vakaa usko, eivät koe tarvetta puhua siitä kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Up!
Minua kiinnostaisi etenkin ns uushenkisyyden ryhmittymät. Näissä ilmeisesti pelataan aika rankastikin - ja hyväksytysti - hierarkioilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole uskovainen enkä ole koskaan ollutkaan, mutta meillä on/oli kuuden naisen kaveriporukka, joka on ollut suhteellisen sama lukioajoista asti. Yksi kavereistamme oli tullut uskoon vuotta aiemmin ja saimme tietää siitä vähän vahingossa. Siitä lähtien kolme porukasta alkoivat kiusaamaan tätä naista aivan älyttömästi. Kun hänellä oli synttärit, sanottiin että "mitäs aneita sulle pitäis ostaa". Aina kun tavattiin, sanoivat "Herran rauhaa" ivailevaan sävyyn, ja yrittivät toistuvasti aloittaa keskustelun milloin mistäkin uskonaiheesta selvästi tuota uskovaa häiriten. Koska uskova kaverimme oli tutkinut omaa uskoaan hyvin paljon, hän osasi hyvin vastata kysymyksiin ja käydä ihan fiksua keskustelua ja kaataa esimerkiksi yleisiä harhaluuloja, mutta muut kaverit tämän huomatessaan lopettivat keskustelun jollain tyhmällä argumentilla, esim. "no helvettiinhän me sun opeissa mennäänkin". Uskova ei koskaan tuonut aihetta esiin tai aloittanut keskustelua uskonsisällöistä, ehkä maksimissaan mainitsi ettei pääse tapaamiseen koska menee seurakunnan juttuihin. Mutta muutamalla kaverilla tuli aivan kaamea pakkomielle tähän uskovaan ja hänen tekemisiinsä. Rannalla ollessa uskovalla oli pitkä uimapuku, niin kaksi muuta kaakattivat heti, että hyi me syntiset täällä bikineissä, mitäs Raamattu sanookaan tästä. Nämä uskova usein sivuutti olankohautuksella, mutta vastasi kyllä jos muilla oli "oikeampia kysymyksiä".
Kaveriporukka hajosi hiljalleen, koska tiettyjä piti aina olla moderoimassa ja hyssyttelemässä. Joka kerta mietin, että joko he taas alkavat häiriköimään, vai saisiko tällä kertaa olla rauhassa. En ymmärrä, mikä ongelma hyvin koulutetuilla ja minun mielestäni ihan fiksuillakin kavereillani yhtäkkiä oli, ja miksi uskovalle piti puhua niin alentavaan sävyyn. Ilmapiiri porukassa muuttui ja muutama kaveri alkoi selvästi halveksua tätä yhtä. Tavallaan sääli, että hyvä porukka hajosi, mutta toisaalta, tulipahan muutaman todellinen luonne esiin...
Tässä hyvä muistutus siitä, että se voi olla myös näin päin, että sitä uskovaa kiusataan ja syrjitään "vapaamielisten" toimesta. Aina se ei ole niin, että maallistunut ateisti joutuu uskovaisten maalittamaksi.
Aiheesta sen verran, että olen henkisen ja esoteerisen tien kulkija ja olen valinnut kulkea sitä pääasiassa yksin, koska näissä henkisyyspiireissä pyörii sen verran paljon epäaitoja ja -miellyttäviä ihmisiä. Tuo ihmisten arvottaminen "valaistumisen" asteen perusteella on tuttua, samoin se, että sitä omaa henkisyyttä pitäisi harjoittaa pilkuntarkasti jonkin tietyn kaavan mukaan. Lisäksi näissä porukoissa on narsististen ihmisten lisäksi epävakaita ja jotenkin keskenkasvuisia ihmisiä. Ollaan olevinaan kamalan hyviä ihmistuntijoita ja aistitaan heti jonkun energia, vaikka tosiasiassa he projisoivat omia ongelmiaan ja asenteitaan tähän ihmiseen. Koskaan et voi tietää, milloin naamalle pingotettu sydämellinen hymy katoaa ja sen takaa paljastuu epäkypsä, tuomitseva, koppava, jopa ilkeä ihminen.
Tiedän onneksi viisaita ja sielukkaita oman henkisen polkunsa kulkijoita mutta sattumoisin valtaosa heistäkin vaikuttaa olevan juuri heitä: oman tien kulkijoita. Toki henkisen tien pitää (tai ainakin pitäisi) olla ensisijaisesti omaa kasvua varten, ei sen vuoksi, että sitä kulkemalla tulisi paremmaksi kuin muut. Välillä olisi silti mukavaa kulkea jonkin matkaa samanhenkisen ihmisen kanssa, koska siinä laajenee samalla omakin näkökulma ja käsitys asioista.
Kiitos.
”Koskaan et voi tietää, milloin naamalle pingotettu sydämellinen hymy katoaa ja sen takaa paljastuu epäkypsä, tuomitseva, koppava, jopa ilkeä ihminen.”
Tällaisen kohdanneena, tällaiseen ihmiseen luottaneena, voin kertoa ettei trauma parane koskaan.
Ja kyllä; ammalaisia tämä.
Jätän vain tämän tähän. Teeskentelyn maailmanmestaruus:
”The sign of the true devotee is that they always have a smile of acceptance on their face.”
Amma
Aivan sivusta: näitä ihmisiä en voi käsittää. En niin mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaa täältä sivusta kysyä, että onko teissä sellaisia, jotka näkevät punaista heti, kun joku mainitseekin Jumalan tai Jeesuksen tai Raamatun?
Kyllä on, inho ihmistä kohtaan nousee heti pilviin kun alkaa saarnata jotain Raamatun jaetta. Jokainen uskovainen tuntuu jotenkin mielenterveysongelmaiselta joka haluaa hyötyä toisista rankimman kautta. Tunkee ovesta sisään ilman lupaa ja tyrkyttää jotain lehtisiä luettavaksi. Lähimmäisenrakkaus koskee vain toisia uskovaisia. Selän takana lyödään puukkoa ja pilkkanauretaan niin paljon kuin pystytään, juorutaan ja keksitään valheita ihmisistä (sukulaisista, työkavereista, ystävistäkin). Halutaan aina käännyttää. Ovat tietävinään vastauksen kaikkeen ja silti eroavat, pettävät, raiskaavat, tekevät rikoksia, rikkovat lakia jne. Yksi jopa tuntui väittävän että on Jumalan valitsema sielunhoitaja vähän Jeesuksen yläpuolella. Pahantahtoisia ja julmia ihmisriepuja jotka tarvitsisivat vahvaa lääkitystä. Aika moni mielenterveysongelmainen onkin "syvästi uskossa". Epäluotettavampia ja pahantahtoisempia ihmisiä en tästä maailmasta löydä.
Onpas sulla ollut ikäviä kokemuksia uskovista. Kai kuitenkin ymmärrät, että nuo ikävät tapaukset eivät edusta läheskään kaikkia uskovaisia. Eikä tuollainen toiminta ja suoranainen pahuus edes millään tavoin kuuluisi uskovaisen elämään. Monet uskovaiset ovatkin hiljaisessa sydämen uskossa eikä heistä päällepäin näy tai kuulu heidän uskonsa eivätkä he sitä kenellekään tuputa tai saarnaa. Joistain uskovaisista oikein huokuu. rauha ja jokin sellainen, jota on itse vaikea käsittää, ja toisinaan näiden ihmisten seurassa tulee vähän epämiellyttävä olo, sellainen, että tulee jotenkin hyvin tietoiseksi itsestään, mikä tuntuu aika vaivaannuttavalta.
Minä haluaisin tähän lisää kokemuksia. Aihe on erittäin tärkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahin kokemus on ollut henkisyys terveydenhuollossa. Siihen oli vaikea suhtautua, ja lähes mahdoton torjua, koska muutoin olisi menettänyt sen.
Kun sinä puhut joogasta tms ja odotat minunkin innostuvan koska se on tullut sinulle tärkeäksi. Aivan samoin on uskoontulleen laita: uusi hieno innostava asia josta haluaa kertoa.
Eli ei se aina ole "käännyttämistä", sitä vaan haluaa jakaa omaa kokemustaan asioista.
Vierailija kirjoitti:
Raamatussa tuomitaan jyrkästi itsensä korottaminen ja tekopyhyys, ja useimmat uskonlahkot tolkuttoman materialisminsa kanssa ovat sen suora vastakohta. Jeesus vihasi rahaa ja rahanlainaajia, ihmisiä jotka tekivät voittoa muiden ihmisten kärsimyksellä. Miten tämä istuu oikeistolaisuuteen?
Nykyaikana etenkin uushenkisyys _perustuu_ rahastamiseen - siinä ei nähdä mitään outoa. Maksullista pyyteetöntä rakkautta hei, mahtavaa, ihanaa! Yrittäjyyttä ja siinä sivussa vähän hörhöilyä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole uskovainen enkä ole koskaan ollutkaan, mutta meillä on/oli kuuden naisen kaveriporukka, joka on ollut suhteellisen sama lukioajoista asti. Yksi kavereistamme oli tullut uskoon vuotta aiemmin ja saimme tietää siitä vähän vahingossa. Siitä lähtien kolme porukasta alkoivat kiusaamaan tätä naista aivan älyttömästi. Kun hänellä oli synttärit, sanottiin että "mitäs aneita sulle pitäis ostaa". Aina kun tavattiin, sanoivat "Herran rauhaa" ivailevaan sävyyn, ja yrittivät toistuvasti aloittaa keskustelun milloin mistäkin uskonaiheesta selvästi tuota uskovaa häiriten. Koska uskova kaverimme oli tutkinut omaa uskoaan hyvin paljon, hän osasi hyvin vastata kysymyksiin ja käydä ihan fiksua keskustelua ja kaataa esimerkiksi yleisiä harhaluuloja, mutta muut kaverit tämän huomatessaan lopettivat keskustelun jollain tyhmällä argumentilla, esim. "no helvettiinhän me sun opeissa mennäänkin". Uskova ei koskaan tuonut aihetta esiin tai aloittanut keskustelua uskonsisällöistä, ehkä maksimissaan mainitsi ettei pääse tapaamiseen koska menee seurakunnan juttuihin. Mutta muutamalla kaverilla tuli aivan kaamea pakkomielle tähän uskovaan ja hänen tekemisiinsä. Rannalla ollessa uskovalla oli pitkä uimapuku, niin kaksi muuta kaakattivat heti, että hyi me syntiset täällä bikineissä, mitäs Raamattu sanookaan tästä. Nämä uskova usein sivuutti olankohautuksella, mutta vastasi kyllä jos muilla oli "oikeampia kysymyksiä".
Kaveriporukka hajosi hiljalleen, koska tiettyjä piti aina olla moderoimassa ja hyssyttelemässä. Joka kerta mietin, että joko he taas alkavat häiriköimään, vai saisiko tällä kertaa olla rauhassa. En ymmärrä, mikä ongelma hyvin koulutetuilla ja minun mielestäni ihan fiksuillakin kavereillani yhtäkkiä oli, ja miksi uskovalle piti puhua niin alentavaan sävyyn. Ilmapiiri porukassa muuttui ja muutama kaveri alkoi selvästi halveksua tätä yhtä. Tavallaan sääli, että hyvä porukka hajosi, mutta toisaalta, tulipahan muutaman todellinen luonne esiin...
Tässä hyvä muistutus siitä, että se voi olla myös näin päin, että sitä uskovaa kiusataan ja syrjitään "vapaamielisten" toimesta. Aina se ei ole niin, että maallistunut ateisti joutuu uskovaisten maalittamaksi.
Aiheesta sen verran, että olen henkisen ja esoteerisen tien kulkija ja olen valinnut kulkea sitä pääasiassa yksin, koska näissä henkisyyspiireissä pyörii sen verran paljon epäaitoja ja -miellyttäviä ihmisiä. Tuo ihmisten arvottaminen "valaistumisen" asteen perusteella on tuttua, samoin se, että sitä omaa henkisyyttä pitäisi harjoittaa pilkuntarkasti jonkin tietyn kaavan mukaan. Lisäksi näissä porukoissa on narsististen ihmisten lisäksi epävakaita ja jotenkin keskenkasvuisia ihmisiä. Ollaan olevinaan kamalan hyviä ihmistuntijoita ja aistitaan heti jonkun energia, vaikka tosiasiassa he projisoivat omia ongelmiaan ja asenteitaan tähän ihmiseen. Koskaan et voi tietää, milloin naamalle pingotettu sydämellinen hymy katoaa ja sen takaa paljastuu epäkypsä, tuomitseva, koppava, jopa ilkeä ihminen.
Tiedän onneksi viisaita ja sielukkaita oman henkisen polkunsa kulkijoita mutta sattumoisin valtaosa heistäkin vaikuttaa olevan juuri heitä: oman tien kulkijoita. Toki henkisen tien pitää (tai ainakin pitäisi) olla ensisijaisesti omaa kasvua varten, ei sen vuoksi, että sitä kulkemalla tulisi paremmaksi kuin muut. Välillä olisi silti mukavaa kulkea jonkin matkaa samanhenkisen ihmisen kanssa, koska siinä laajenee samalla omakin näkökulma ja käsitys asioista.
Kiitos.
”Koskaan et voi tietää, milloin naamalle pingotettu sydämellinen hymy katoaa ja sen takaa paljastuu epäkypsä, tuomitseva, koppava, jopa ilkeä ihminen.”
Tällaisen kohdanneena, tällaiseen ihmiseen luottaneena, voin kertoa ettei trauma parane koskaan.
Ja kyllä; ammalaisia tämä.
Jätän vain tämän tähän. Teeskentelyn maailmanmestaruus:
”The sign of the true devotee is that they always have a smile of acceptance on their face.”
Amma
Mitä helvettiä? 😳 Tämänkö vuoksi nämä ihmiset aina lässyttävät tekohymy kasvoillaan? Ollakseen kunnon opetuslapsia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamatussa tuomitaan jyrkästi itsensä korottaminen ja tekopyhyys, ja useimmat uskonlahkot tolkuttoman materialisminsa kanssa ovat sen suora vastakohta. Jeesus vihasi rahaa ja rahanlainaajia, ihmisiä jotka tekivät voittoa muiden ihmisten kärsimyksellä. Miten tämä istuu oikeistolaisuuteen?
Nykyaikana etenkin uushenkisyys _perustuu_ rahastamiseen - siinä ei nähdä mitään outoa. Maksullista pyyteetöntä rakkautta hei, mahtavaa, ihanaa! Yrittäjyyttä ja siinä sivussa vähän hörhöilyä!
Pitäähän se elanto jotenkin tienata. Ei meillä ole mitään kirkkoa, joka kerää kirkollisveroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamatussa tuomitaan jyrkästi itsensä korottaminen ja tekopyhyys, ja useimmat uskonlahkot tolkuttoman materialisminsa kanssa ovat sen suora vastakohta. Jeesus vihasi rahaa ja rahanlainaajia, ihmisiä jotka tekivät voittoa muiden ihmisten kärsimyksellä. Miten tämä istuu oikeistolaisuuteen?
Nykyaikana etenkin uushenkisyys _perustuu_ rahastamiseen - siinä ei nähdä mitään outoa. Maksullista pyyteetöntä rakkautta hei, mahtavaa, ihanaa! Yrittäjyyttä ja siinä sivussa vähän hörhöilyä!
Pitäähän se elanto jotenkin tienata. Ei meillä ole mitään kirkkoa, joka kerää kirkollisveroa.
Meinasit että muut ovat velvollisia _elättämään_ sinut henkisyytesi kautta? Oletko kuinkakin pyhä? Paljonko Pyyteetön Rakkaus tänään maksaa? Entä Tekohymy?
Alue: Aihe vapaa
Ei noita asioita tarvitse rinnastaa. Asioiden merkityssisällöt ovat niin erilaiset eri ihmisille. Monelle luterilaiselle uskonnolliset seremoniat ovat enemmän perinteitä ja yhteisöllisiä tapoja kuin mitään mikä lukee suoraan raamatussa. Entäs oma elämäsi, noudatatko raamatun oppeja kirjaimellisesti? Jos vasen silmäsi viettelee sinua, kaivatko sen päästäsi?