Lue keskustelun säännöt.
Mistä asiasta olet tyytyväinen, ettet koskaan tehnyt sitä vaikka "kaikki muutkin" teki?
07.08.2020 |
Itselläni varmaan tupakan poltto. Niin tyytyväinen etten koskaan addiktoinut itseäni niin turhaan asiaan.
Kommentit (96)
Että jätin tekemättä lapsia, vaikka kaikki muutkin niitä teki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teininä satunnaisten kännituttavuuksien kanssa parittelu.
Vierailija kirjoitti:
Teininä satunnaisten kännituttavuuksien kanssa parittelu.
Teininä se oli mulla vaan pussailua. Aikuisena sit meni jo paritteluks ja vaikka ne olis voinut jättää välistä niin ei niistä nyt haittaakaan ollut.
Pakkoseurustelu vaan jonkun tyypin kanssa koska muutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tatuoinnit. Mieheni on myös leimaton, vaikka on pitkä ja raamikas "merikarhu". Ihmiset ihan ääneen ihmettelee ja tuputtaa hänelle tatuointeja, mutta ei ne ole hänenkään juttu. Itse saan kehuja miehiltä, on kuulemma niin kivannäköistä kun kesämekon jatkeena ei ole töhrityt käsivarret :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pakkoseurustelu vaan jonkun tyypin kanssa koska muutkin.
TÄMÄ!! Niin pitkään ihmiset ihmetteli miksen seurustele, miksei mulle kukaan kelpaa? Olenko lesbo vai mikä mättää? Itse taas ihmettelen miksi on pakko seurustella vaan jonkun ihan OK:n kanssa jos ei ole mitään tunteita ketään kohtaan??
Olen tyytyväinen, että en lähtenyt tavoittelemaan sellaista keskiluokkaista perheidylliä. Olen nelikymppinen lapseton sinkkunainen, ja elämäänsä pettyneiden, eronneiden ikäisteni miesten määrä on yllättänyt minut. Siihen nähden, miten moni toteaa jälkikäteen, että ei se omakotitalo grilleineen ja trampoliineineen ja 1,8 lasta harrastuskärräämisine ollutkaan se oma juttu, on hämmästyttävää, miten voimakkaasti tätä elämäntapaa markkinoidaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelu korkeampiin viroihin. Jäin suorittavalle tasolle amispohjalla.
Niin paljon olen nähnyt ja kuullut näitä tarinoita ensin kaikenkattavasta opiskelustressistä, sitten työstressistä, työnantajan isoista odotuksista, työn seuraamisesta kotiin, burn-outeista, sitten oravanpyörästä hyppäämiseen kautta onnelliseksi tulemiseen, jne, että olen itse varsin tyytyväinen etten koskaan lähtenytkään mukaan moiseen soppaan.
Fiksusti käyttäen rahat riittää, vaikkei palkka päätä huimaakaan, työt jää aina työpaikalle kun duunin oven vedän perässäni kiinni, loma on lomaa ja tiedän etten ole korvaamaton. Ah onnea.
Vierailija kirjoitti:
Tatuoinnit. Mieheni on myös leimaton, vaikka on pitkä ja raamikas "merikarhu". Ihmiset ihan ääneen ihmettelee ja tuputtaa hänelle tatuointeja, mutta ei ne ole hänenkään juttu. Itse saan kehuja miehiltä, on kuulemma niin kivannäköistä kun kesämekon jatkeena ei ole töhrityt käsivarret :D
Parasta omissa töhrityissä käsivarsissani on juurikin se, että miehet vilkaisee kerran ja jättää minut rauhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En harrastanut teininä seksiä, eka kerta oli "vasta" parikymppisenä. Jälkikäteen olen tosi tyytyväinen, ei sitä olisi tunne-elämä kestänyt ja myöhemmin ehti sitten miettiä laatuakin.
Hyvä motivaattori oli yksi luokkakaveri, joka pamahti paksuksi ysiluokalla ja älyn jättiläisenä vielä PITI LAPSEN, kun teinilogiikalla abortti oli niin hyihyi. Ja ihan kuin olisi ollut alkuunkaan äidiksi kelvollinen, tupakkaa ja viinaa kului jo ala-asteelta lähtien.
Rippikoulu. Meidän luokalla kaikki muut menivät sinne paitsi minä, joka en kuulunut kirkkoon. Silloin tavallaan häpesin sitä, mutta nyt näen, ettei siitä olisi ollut mitään hyötyä kun en edes ole mitenkään uskonnollinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen tyytyväinen, että en lähtenyt tavoittelemaan sellaista keskiluokkaista perheidylliä. Olen nelikymppinen lapseton sinkkunainen, ja elämäänsä pettyneiden, eronneiden ikäisteni miesten määrä on yllättänyt minut. Siihen nähden, miten moni toteaa jälkikäteen, että ei se omakotitalo grilleineen ja trampoliineineen ja 1,8 lasta harrastuskärräämisine ollutkaan se oma juttu, on hämmästyttävää, miten voimakkaasti tätä elämäntapaa markkinoidaan.
Korkealta tiputaan vain kovempaa. Kyllä ne lähiökaksioissa pariskunnat eroaa yhtä usein. Jännä juttu kun meidän asuinalueella yksikään näistä omakotitalo-trampoliini-lapsiperheistä ei ole päätynyt eroon vuosienkaan jälkeen. Oma mieheni on köyhästä lähiö yh-perheestä kotoisin ja arvostaa ylikaiken omakotiasumista. Uskoisin, että näille katkerille miehille on tullut ero esim. oman tai vaimon pettämisen kautta ja sitten ollaan katkerana kaikelle. Toki poikkeuksia aina voi olla, asiasta kuin asiasta voi olla yhtäkkiä sitä mieltä, ettei tämä olekaan minun juttuni.
Etten jättänyt lapsia tekemättä, vaikka suurin osa ympärillä antoi ymmärtää, että tein virheen ja pilaisin elämäni. En tehnyt virhettä enkä pilannut elämääni. Saman miehen kanssa vieläkin, lapset jo teinejä ja elämä on ihanaa.
En sheivannut poslariksi edes silloin kun se oli muodikkaimmillaan ja yksikin karva oli muka "hyi ja yäk!!!". Osoitin luonteen lujuutta ja itsenäistä ajattelua, seksiäkin sain (ja saan) aina ja paljon :D
Jätin ostamatta oksettavan kånken repun ja hinkkaamatta sitä paskaan.
En ole harrastanut seksiä kuin parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tatuoinnit. Mieheni on myös leimaton, vaikka on pitkä ja raamikas "merikarhu". Ihmiset ihan ääneen ihmettelee ja tuputtaa hänelle tatuointeja, mutta ei ne ole hänenkään juttu. Itse saan kehuja miehiltä, on kuulemma niin kivannäköistä kun kesämekon jatkeena ei ole töhrityt käsivarret :D
Parasta omissa töhrityissä käsivarsissani on juurikin se, että miehet vilkaisee kerran ja jättää minut rauhaan.
En minäkään niitä kehuja kaipaa.. ihmettelen toisaalta kun miehet edes huomaavat asian. Itse olen ollut käsityksessä, että miehet nimenomaan tykkäävät tatuoiduista naisista. t. Se tatuoimaton.
Lapset.