Mistä asiasta olet tyytyväinen, ettet koskaan tehnyt sitä vaikka "kaikki muutkin" teki?

Facebook oli aina mielestäni ällö idea enkä liittynyt.

Seurustellut/asunut jonkun ääliön kanssa vain seurustelun itsensä vuoksi. Parilla kaverilla oli pitkä ja onneton parisuhde, kun ei kestä nukkua yksin. Jos olisi päässyt siitä tunteesta yli, olisi ollut vapaa etsimään parempaa kumppania tai olemaan jopa sinkkuna jonkin aikaa. (Oltiin vielä kovin nuoria.)

Tosin olen vasta pitemmän parisuhteen kautta viime aikoina tajunnut, mitä se tarkoittaa että joku on läsnä ja jaetaan arki yhdessä. Mutta minusta yksin eläminen on silti parempi kuin narsistiäijän kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On painostettu unelmamiekkareihin sun muihin ja en mennyt. Nyt elämä hymyilee :)

Muakin on painostettu vasemmistohenkisiin tapahtumiin ja miekkareihin, kieltäytyminen on maksanut joitakin kaverisuhteitakin. Menköön vaan, mäelle joutavat tuollaiset kaverit muutenkin.

Olen kyllä niin iloinen, että tässä jutussa olen aina pitänyt pääni. Olen poliittisesti neutraali ja kaikki ihmiset hyväksyvä iloinen itseni vastaisuudessakin.

Täysin sama juttu. Kävin todella vasemmistohenkisen lukion ja koin ulkopuolisuuden tunnetta, kun en jaksanut sitä intersektionaalista jargonia ja painostusta ottaa jatkuvasti kantaa.

Tupakointi, ryyppääminen alaikäisenä, seksi alaikäisenä...

Olin tylsä teini, mutta vältin toisaalta monia ongelmia, joita omanikäisilläni oli.

Vierailija kirjoitti:

En jäänyt asumaan Suomeen. Monet tutut eivät koskaa lähteneet kotikaupunkia pidemmälle. Toisille tämä tietysti sopii, mutta itse olisin onneton jos vielä asuisin siellä.

Musta taas tuntuu päinvastoin. Kaikki kaverit piti kotikaupunkiaan "nolona pikkupaikkana, josta pitää päästä pois" ja itse en kokenut niin. En asu tällä hetkellä siellä, mutta muistelen lämmöllä kotikaupunkiani enkä sulje pois sitä, ettenkö voisi asua siellä vielä. On outo, jos ei toista sitä mantraa, että Suomi ja oma kotikaupunki on nolo ja tyhmä paikka. Itse arvostan paljon Suomea ja monia asioita täällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jäänyt asumaan Suomeen. Monet tutut eivät koskaa lähteneet kotikaupunkia pidemmälle. Toisille tämä tietysti sopii, mutta itse olisin onneton jos vielä asuisin siellä.

Musta taas tuntuu päinvastoin. Kaikki kaverit piti kotikaupunkiaan "nolona pikkupaikkana, josta pitää päästä pois" ja itse en kokenut niin. En asu tällä hetkellä siellä, mutta muistelen lämmöllä kotikaupunkiani enkä sulje pois sitä, ettenkö voisi asua siellä vielä. On outo, jos ei toista sitä mantraa, että Suomi ja oma kotikaupunki on nolo ja tyhmä paikka. Itse arvostan paljon Suomea ja monia asioita täällä.

Se, että ei halua asua Suomessa ei automaatisesti tarkoita, että pitää sitä nolona eikä arvosta sitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen iloinen että pysyttelin poissa pikkukaupungin alkoholinhuuruisesta nuorisoelämästä ysärillä. Mulla oli kavereita kyllä ja ihan mukavaa, mutta paikkakunnallamme alkoa käytettiin todella railakkaasti ja vaaratilanteita sattui paljon. En suoraan sanottuna halunnut mennä paikallisen nuorison valtavirran mukana, koska meno oli niin hurjaa. Muutamalle kaverille kävi todella huonosti, mm. parvekkeelta putoamisia, auton alle jäämisiä ja rajuja tappeluita, mutta ketään ei onneksi kuollut - mitä vähän ihmettelen vieläkin. Huumeita ei tietääkseni kierrossa ikinä ollut, mutta kyllä toi alkoholikin oli jo tarpeeksi paha.

Nyt melkein nelikymppisenä ja muualle jo kauan sitten muuttaneena katselen ihan ilolla tätä kehitystä, että nykynuoriso ryyppää yhä vähemmän. Hieno homma, nuoret. :)

Alkoholi on vaihtunut enemmän huumeisiin. Ihan ala-asteella jo jaellaan huumeita. T: Nuori

Huumeita on tullut kuvioihin valitettavasti, mutta käsittääkseni uusimman tutkimustiedon mukaan ne eivät ole korvanneet alkoholinkäyttöä täysin, vaan nuoriso ihan oikeasti on raitistunut paljon. Tuo ysikytluvun meininki oli nuorilla oikeasti aika kovaa ryyppäämistä monin paikoin, näin sen muistavana olen vahvasti sitä mieltä, että nykynuoret elävät nuoruuttaan keskimäärin paljon siistimmin kuin oma ikäluokkani. Viinaa, tappeluita, teiniraskauksia... näitä kaikkia on vähemmän.

Mutta todella sääli silti, että huumeidenkäyttö on yleistynyt, tietysti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jäänyt asumaan Suomeen. Monet tutut eivät koskaa lähteneet kotikaupunkia pidemmälle. Toisille tämä tietysti sopii, mutta itse olisin onneton jos vielä asuisin siellä.

Musta taas tuntuu päinvastoin. Kaikki kaverit piti kotikaupunkiaan "nolona pikkupaikkana, josta pitää päästä pois" ja itse en kokenut niin. En asu tällä hetkellä siellä, mutta muistelen lämmöllä kotikaupunkiani enkä sulje pois sitä, ettenkö voisi asua siellä vielä. On outo, jos ei toista sitä mantraa, että Suomi ja oma kotikaupunki on nolo ja tyhmä paikka. Itse arvostan paljon Suomea ja monia asioita täällä.

Se, että ei halua asua Suomessa ei automaatisesti tarkoita, että pitää sitä nolona eikä arvosta sitä. 

Ei tietenkään enkä niin sanonutkaan. Kerroin vaan omista kokemuksistani, että monilla oli tuo asenne, että "täytyy päästä pois täältä nolosta pikkukaupungista" ja ajatus, että muualla on automaattisesti paremmin. En tietenkään ajattele, että kaikki ulkomaille muuttavat ovat tätä mieltä. Kerroin vaan, että oon ite kokenut päinvastoin kuin hän, jolle vastasin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen iloinen että pysyttelin poissa pikkukaupungin alkoholinhuuruisesta nuorisoelämästä ysärillä. Mulla oli kavereita kyllä ja ihan mukavaa, mutta paikkakunnallamme alkoa käytettiin todella railakkaasti ja vaaratilanteita sattui paljon. En suoraan sanottuna halunnut mennä paikallisen nuorison valtavirran mukana, koska meno oli niin hurjaa. Muutamalle kaverille kävi todella huonosti, mm. parvekkeelta putoamisia, auton alle jäämisiä ja rajuja tappeluita, mutta ketään ei onneksi kuollut - mitä vähän ihmettelen vieläkin. Huumeita ei tietääkseni kierrossa ikinä ollut, mutta kyllä toi alkoholikin oli jo tarpeeksi paha.

Nyt melkein nelikymppisenä ja muualle jo kauan sitten muuttaneena katselen ihan ilolla tätä kehitystä, että nykynuoriso ryyppää yhä vähemmän. Hieno homma, nuoret. :)

Alkoholi on vaihtunut enemmän huumeisiin. Ihan ala-asteella jo jaellaan huumeita. T: Nuori

Huumeita on tullut kuvioihin valitettavasti, mutta käsittääkseni uusimman tutkimustiedon mukaan ne eivät ole korvanneet alkoholinkäyttöä täysin, vaan nuoriso ihan oikeasti on raitistunut paljon. Tuo ysikytluvun meininki oli nuorilla oikeasti aika kovaa ryyppäämistä monin paikoin, näin sen muistavana olen vahvasti sitä mieltä, että nykynuoret elävät nuoruuttaan keskimäärin paljon siistimmin kuin oma ikäluokkani. Viinaa, tappeluita, teiniraskauksia... näitä kaikkia on vähemmän.

Mutta todella sääli silti, että huumeidenkäyttö on yleistynyt, tietysti.

"Nuoria huumeiden ongelmakäyttäjiä on Suomessa enemmän kuin koskaan aiemmin, kertoi Duodecim-lehdessä(siirryt toiseen palveluun) julkaistu tuore tutkimus viime viikon lopulla.

Myös Yle uutisoi asiasta: ylipäätään kovien huumeiden ongelmakäyttäjiä on enemmän kuin koskaan, ja erityisen paljon ongelmakäyttö on lisääntynyt nuorilla ja naisilla.

Vertais- ja tukipalveluita tarjoavaa Irti Huumeista -järjestöä uudet tiedot eivät yllättäneet.

– Huumetilanne on ollut huolestuttava jo kauan, sanoo toiminnanjohtaja Mirka Vainikka.

– Se on mennyt huonoon suuntaan käytännössä koko ajan. Huumeiden käyttö on lisääntynyt hitaasti mutta varmasti, huumekuolemat ovat lisääntyneet hitaasti mutta varmasti."

https://yle.fi/uutiset/3-11245860

Teininä päihteily ja muu sekoilu. On sitä kerenny aikuisena ihan tarpeeksi.

Vältin Crocksit, Curly girl -metodin, karppauksen, gluteiinittoman ruokavalion yms.

En myös ostanut Uggeja. En leikannut sivukaljua.

Nyt ajattelin välttää napapaidat.

Yhdenillanjutut, tatuoinnit, huumeet.

Vierailija kirjoitti:

Tatuoinnit. Mieheni on myös leimaton, vaikka on pitkä ja raamikas "merikarhu". Ihmiset ihan ääneen ihmettelee ja tuputtaa hänelle tatuointeja, mutta ei ne ole hänenkään juttu. Itse saan kehuja miehiltä, on kuulemma niin kivannäköistä kun kesämekon jatkeena ei ole töhrityt käsivarret :D

Tässäkään ei ole vissiin mitään välimuotoa. Mulla on nilkassa yks tautointi, ei muualla. Ei tartte "töhriä raajoja täyteen" jos ottaa tautoinnin. Joillakin on ihan pieniä tautointeja esim. käsivarressa, jotka ei aina edes käy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tatuoinnit. Mieheni on myös leimaton, vaikka on pitkä ja raamikas "merikarhu". Ihmiset ihan ääneen ihmettelee ja tuputtaa hänelle tatuointeja, mutta ei ne ole hänenkään juttu. Itse saan kehuja miehiltä, on kuulemma niin kivannäköistä kun kesämekon jatkeena ei ole töhrityt käsivarret :D

Parasta omissa töhrityissä käsivarsissani on juurikin se, että miehet vilkaisee kerran ja jättää minut rauhaan. 

Ja mitä väliä, mitä miehet ajattelee? En mä ottanut tatuointia sen takia, että tykkääkö miehet vai ei, vaan ihan itseni takia. Se on muistotatuointi, jonka teki eräs koulutettu tuttavani. Mulla ei ole kuin tämä yksi tautointi. Mutta joo, kai se on sitten et joko sut on "töhritty" täyteen tai ei mitään.

Työelämä, sosiaalinen media. Myrkkyä kaltaiselleni herkälle ja kiltille naiselle.

Ottanut sikainfluenssarokotetta, vaikka ilmaiseksi olisi saanut oppilaitoksen puolesta. Muut opiskelijat kauhistelivat valintaani ja kertoivat, kuinka varmasti sairastun ja pahimmassa tapauksessa kuolen.

Tuuria varmasti ollut matkassa, mutta ilman ainuttakaan influenssarokotetta sairastettuja influenssia 0 kpl.

En ole rokotusvastainen ja minut on muuten rokotettu rokotusohjelman mukaan.

N34