Jumala ei vaan vastaa mulle!
Olen hyvin uskonnollisesta kodista, joka ilta lapsena on luettu iltarukous jne. Isäni tappoi itsensä ollessani 9v.
Rukoilin aikani lapsen uskossa, että isä tulisi takaisin. Menetin uskoni kokonaan joskus ollessani 14-15v. Minut raiskattiin ja hakattiin sairaalakuntoon.
Nyt olen jo lähemmäs 40v. Tarvitsisin Isää elämääni, olen rukoillut jo monta vuotta. Miksi hän ei vastaa minulle? Olenko liian saastunut vai miksi? Miksi? Uskovat vastatkaa, minun voimat loppuvat kohta.
Kommentit (45)
Mitään jumalaa ei ole olemassakaan. Johtunee varmaan siitä....
et ainakaan saastunut!
minullakin on todella vaikea elämänvaihe,mies jätti mut 4 lapsen totaaliyh.;si velkasen talon kanssa,eikä ole töitä. mutta jotenkin sitä on vaan jaksettava,ja rukoiltava kahta kauheemmin että tästä selviää jne.
voimia sinulle ja siunausta! älä luovuta!
Samaa olen ihmetellyt itsekin. Joillekin tuntuu, että tups vain yhtäkkiä usko tulee sieluun ja on uudestisyntynyt. Itse olen rukoillut vuosia ja ollut ahdistunut ja pari kertaa yrittänyt tappaa itseni. Kun sanotaan, että kolkuttavalle avataan. Olen monia kertoja miettinyt, että kuinka syvälle pitää mennä.
Nyt tuntuu, että vihdoin on alkanut avautumaan jotain. Ei vielä mitään huikeaa uskoontuloa tai valaistumista tai ahdistuksen ja masennuksen yhtäkkistä poistumista. Mutta edes jotain.
Oletko antanut Jumalan puhua sinulle? Lue Raamattua.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 19:11"]
Samaa olen ihmetellyt itsekin. Joillekin tuntuu, että tups vain yhtäkkiä usko tulee sieluun ja on uudestisyntynyt. Itse olen rukoillut vuosia ja ollut ahdistunut ja pari kertaa yrittänyt tappaa itseni. Kun sanotaan, että kolkuttavalle avataan. Olen monia kertoja miettinyt, että kuinka syvälle pitää mennä.
Nyt tuntuu, että vihdoin on alkanut avautumaan jotain. Ei vielä mitään huikeaa uskoontuloa tai valaistumista tai ahdistuksen ja masennuksen yhtäkkistä poistumista. Mutta edes jotain.
[/quote]
Niin ja olen ihmetellyt, että mitä ihmeen syntiä olen tehnyt vauvana jo, kun minua on rankaistu jo lapsuudessa pelolla ja ahdistuksella ja alistamisella ja ehkä jopa raiskauksella, mutta siitä onneksi muisti suojelee jo jotain, kun kaikkea en kestäisi.
Miksi toisille tulee mannaa syntymästä saakka ja toisilla elämä on koko ajan taistelemista ja tappelemista eteen päin.
Et ole saastunut. Mä suosittelen sulle turvautumista Jumalaan ja Raamatunlukua. Jeesus on sun esirukoilijasi, ja Jumala kuulee kyllä rukouksesi ja tahtoo antaa sinulle mitä tarvitset, rakkautensa, armonsa ja pelastuksen. Tuo edellinen Raamatun jae on totta. Ja se alkaa "Usko Jumalaan". Auttaiskohan sua myös kirja mitä itse juuri luen, sen nimi on Uskovan rukous (Andrew Murray). Voit myös jättää esirukouspyynnön seurakuntaasi. Minä uskon että voit luottaa täysin Jumalaan, hän kuulee sinun rukouksesi ja auttaa sinua. Siunausta sinulle, rukoilen sinun puolestasi <3
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 19:12"]
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 19:11"]
Samaa olen ihmetellyt itsekin. Joillekin tuntuu, että tups vain yhtäkkiä usko tulee sieluun ja on uudestisyntynyt. Itse olen rukoillut vuosia ja ollut ahdistunut ja pari kertaa yrittänyt tappaa itseni. Kun sanotaan, että kolkuttavalle avataan. Olen monia kertoja miettinyt, että kuinka syvälle pitää mennä.
Nyt tuntuu, että vihdoin on alkanut avautumaan jotain. Ei vielä mitään huikeaa uskoontuloa tai valaistumista tai ahdistuksen ja masennuksen yhtäkkistä poistumista. Mutta edes jotain.
[/quote]
Niin ja olen ihmetellyt, että mitä ihmeen syntiä olen tehnyt vauvana jo, kun minua on rankaistu jo lapsuudessa pelolla ja ahdistuksella ja alistamisella ja ehkä jopa raiskauksella, mutta siitä onneksi muisti suojelee jo jotain, kun kaikkea en kestäisi.
Miksi toisille tulee mannaa syntymästä saakka ja toisilla elämä on koko ajan taistelemista ja tappelemista eteen päin.
[/quote]
Siksi, koska sinut on aivopesty uskomaan olevasi jotenkin likainen ja syntinen. Uskonnon pitäisi olla iloinen asia eikä ahdistuksen aihe. Ehdottaisin jonkinlaista terapiaa.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 19:15"]
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 19:12"]
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 19:11"]
Samaa olen ihmetellyt itsekin. Joillekin tuntuu, että tups vain yhtäkkiä usko tulee sieluun ja on uudestisyntynyt. Itse olen rukoillut vuosia ja ollut ahdistunut ja pari kertaa yrittänyt tappaa itseni. Kun sanotaan, että kolkuttavalle avataan. Olen monia kertoja miettinyt, että kuinka syvälle pitää mennä.
Nyt tuntuu, että vihdoin on alkanut avautumaan jotain. Ei vielä mitään huikeaa uskoontuloa tai valaistumista tai ahdistuksen ja masennuksen yhtäkkistä poistumista. Mutta edes jotain.
[/quote]
Niin ja olen ihmetellyt, että mitä ihmeen syntiä olen tehnyt vauvana jo, kun minua on rankaistu jo lapsuudessa pelolla ja ahdistuksella ja alistamisella ja ehkä jopa raiskauksella, mutta siitä onneksi muisti suojelee jo jotain, kun kaikkea en kestäisi.
Miksi toisille tulee mannaa syntymästä saakka ja toisilla elämä on koko ajan taistelemista ja tappelemista eteen päin.
[/quote]
Siksi, koska sinut on aivopesty uskomaan olevasi jotenkin likainen ja syntinen. Uskonnon pitäisi olla iloinen asia eikä ahdistuksen aihe. Ehdottaisin jonkinlaista terapiaa.
[/quote]
Ööö, kuka minut on aivopessyt. Ihmettelen vain, että minkä ihmeen takia esim. minun elämäni on lapsesta saakka ollut hakkaamista ja pelkäämistä ja ahdistusta sen vuoksi. Sen lisäksi siitä selviämiseen on mennyt todella kauan ja elämä on ahdistanut todella paljon. Muutakin pahaa on sattunut.
Olen rukoillut apua ahdistukseeni, mutta ei sitä helpotusta ole tuntunut tulevan
vai meinaatko, että jumala kuuntelee vain iloisia ja onnellisia ihmisiä ja me ahdistuneet saamme jäädä yksin tänne miettimään partakoneenterä kourassa, jaksaako eteen päin
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 19:15"]
Et ole saastunut. Mä suosittelen sulle turvautumista Jumalaan ja Raamatunlukua. Jeesus on sun esirukoilijasi, ja Jumala kuulee kyllä rukouksesi ja tahtoo antaa sinulle mitä tarvitset, rakkautensa, armonsa ja pelastuksen. Tuo edellinen Raamatun jae on totta. Ja se alkaa "Usko Jumalaan". Auttaiskohan sua myös kirja mitä itse juuri luen, sen nimi on Uskovan rukous (Andrew Murray). Voit myös jättää esirukouspyynnön seurakuntaasi. Minä uskon että voit luottaa täysin Jumalaan, hän kuulee sinun rukouksesi ja auttaa sinua. Siunausta sinulle, rukoilen sinun puolestasi <3
[/quote]
Kiitos
Jaakobin kirje 1:
2 Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona niitä monenlaisia koettelemuksia, joihin joudutte
3 Tehän tiedätte, että kun uskonne selviytyy koetuksesta, tämä kasvattaa teissä kestävyyttä
4 Ja kestävyys johtakoon täydelliseen tulokseen, jotta olisitte täydellisiä ja eheitä, ette vajaita miltään kohden
ja
12 Autuas se, joka koettelemuksessa kestää. Sen kestettyään hän on saava voitonseppeleeksi elämän. Jumala on sen luvannut niille, jotka häntä rakastavat.
Jumala vastaa aina rukouksiin,vaikka se vastaus ei aina ole sellainen,kuin itse haluamme,mutta saamme vastauksen silti.Psalmi 23 ja Psalmi 91 ja 100,lue ne.Siunausta elämääsi ja kaikkeen siihen.Minä rukoilen myöskin puolestasi.
Mua on ahdistukseen auttanut "Jumalaan minä turvaan" Raamatun jae.
Usko tulee kuulemista, ja kuuleminen Kristuksen sanan kautta. Se tarkoittaa että jos haluaa saada uskoa, tulee lukea Raamattua, joka on Jumalan elävää ja voimallista sanaa. Tiedän kokemuksesta masennuksen, olin myös masennuslääkityksellä. Kuitenkin, kun koko sydämestäni aloin soveltamaan Raamatusta lukemaani elämääni aloin huomata että se toimii. Luottamus ylöspäin ja luottamus koko sydämestä Sanoihin ja lupauksiin, jotka löydät Raamatusta. Saat huomata, että elämä helpottuu ja rukouksiisi tulee vastauksia. Hebrealaiskirje 11:6 Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.
Jumala ei kaipaa meidän suorituksiamme tai pitkiä rukouksiamme. Hän tahtoo totuutta salatuimpaan asti, ja ymmärtää ajatuksemme jo kaukaa. Lapsenomaisella luottamuksella käänny Hänen puoleensa, kiinnostu Hänen sanastaan ja tutki sitä. Uskon, että Hän auttaa ja vastaa sinulle. Älä pelkää, usko ainoastaan. Enään en juuri pode masennusta, koen olevani todella siunattu ja iloitsen elämästäni. Toimin tätänykyä lähetystyössä ulkomailla...luottaen Sanaan, joka on jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni. Tämä on Sanan lupaus ja voi olla totta sinunkin kohdallasi.
Kiitos kaikille. Olen ihan otettu kuinka yritätte auttaa minua.
Minäkin ajattelin, että tavallaan voit olla onnellinen koettelemuksista. Rakkaimpiaan Jumala juuri koettelee. Ja juuri vaikeuksien kautta oppii ja sielu jalostuu. Hienoa ettet kuitenkaano le menettänyt kiinnostusta Jumalaan. Varmasti se palkitaan satakertaisesti. Tsemppiä!
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 19:32"]
Usko tulee kuulemista, ja kuuleminen Kristuksen sanan kautta. Se tarkoittaa että jos haluaa saada uskoa, tulee lukea Raamattua, joka on Jumalan elävää ja voimallista sanaa. Tiedän kokemuksesta masennuksen, olin myös masennuslääkityksellä. Kuitenkin, kun koko sydämestäni aloin soveltamaan Raamatusta lukemaani elämääni aloin huomata että se toimii. Luottamus ylöspäin ja luottamus koko sydämestä Sanoihin ja lupauksiin, jotka löydät Raamatusta. Saat huomata, että elämä helpottuu ja rukouksiisi tulee vastauksia. Hebrealaiskirje 11:6 Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.
Jumala ei kaipaa meidän suorituksiamme tai pitkiä rukouksiamme. Hän tahtoo totuutta salatuimpaan asti, ja ymmärtää ajatuksemme jo kaukaa. Lapsenomaisella luottamuksella käänny Hänen puoleensa, kiinnostu Hänen sanastaan ja tutki sitä. Uskon, että Hän auttaa ja vastaa sinulle. Älä pelkää, usko ainoastaan. Enään en juuri pode masennusta, koen olevani todella siunattu ja iloitsen elämästäni. Toimin tätänykyä lähetystyössä ulkomailla...luottaen Sanaan, joka on jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni. Tämä on Sanan lupaus ja voi olla totta sinunkin kohdallasi.
[/quote]
Oi kiitos tästä rehellisestä vuodatuksesta! Kiitos!
Unohda jo nuo uskonnolliset löpinät. Mitään hyvää ei koskaan ole uskonnoista koitunut, mistään niistä. Ota lusikka kauniiseen käteen ja muuta elämäsi. Älä anna vastoinkäymisten masentaa. Ei ole olemassa mitään jumalallisia koettelemuksia. Elämässä menee välillä huonommin ja välillä paremmin. Olen pahoillani lapsuuden kokemuksistasi, mutta koita päästä niistä yli ja muuta loppuelämäsi paremmaksi. Kyllä se päivä paistaa vielä risukasaankin.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 19:19"]
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 19:15"]
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 19:12"]
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 19:11"]
Samaa olen ihmetellyt itsekin. Joillekin tuntuu, että tups vain yhtäkkiä usko tulee sieluun ja on uudestisyntynyt. Itse olen rukoillut vuosia ja ollut ahdistunut ja pari kertaa yrittänyt tappaa itseni. Kun sanotaan, että kolkuttavalle avataan. Olen monia kertoja miettinyt, että kuinka syvälle pitää mennä.
Nyt tuntuu, että vihdoin on alkanut avautumaan jotain. Ei vielä mitään huikeaa uskoontuloa tai valaistumista tai ahdistuksen ja masennuksen yhtäkkistä poistumista. Mutta edes jotain.
[/quote]
Niin ja olen ihmetellyt, että mitä ihmeen syntiä olen tehnyt vauvana jo, kun minua on rankaistu jo lapsuudessa pelolla ja ahdistuksella ja alistamisella ja ehkä jopa raiskauksella, mutta siitä onneksi muisti suojelee jo jotain, kun kaikkea en kestäisi.
Miksi toisille tulee mannaa syntymästä saakka ja toisilla elämä on koko ajan taistelemista ja tappelemista eteen päin.
[/quote]
Siksi, koska sinut on aivopesty uskomaan olevasi jotenkin likainen ja syntinen. Uskonnon pitäisi olla iloinen asia eikä ahdistuksen aihe. Ehdottaisin jonkinlaista terapiaa.
[/quote]
Ööö, kuka minut on aivopessyt. Ihmettelen vain, että minkä ihmeen takia esim. minun elämäni on lapsesta saakka ollut hakkaamista ja pelkäämistä ja ahdistusta sen vuoksi. Sen lisäksi siitä selviämiseen on mennyt todella kauan ja elämä on ahdistanut todella paljon. Muutakin pahaa on sattunut.
Olen rukoillut apua ahdistukseeni, mutta ei sitä helpotusta ole tuntunut tulevan
vai meinaatko, että jumala kuuntelee vain iloisia ja onnellisia ihmisiä ja me ahdistuneet saamme jäädä yksin tänne miettimään partakoneenterä kourassa, jaksaako eteen päin
[/quote]
En todellakaan tarkoittanut sitä. En ihan tiedä mitä tarkoitat tuolla "sen vuoksi" uskonnon vuoksi tai minkä? Uskonto on siitä metka juttu, että se toimii juuri niinkuin mihin itse uskot. Eli jos uskot että sinua koitellaan ja ettei jumala kuuntele, näin sitten on. Jos taas alat uskoa, että nyt tuli merkki jumalalta, niin se on sitten siinä.
Sinulla on ollut vaikeaa, mutta loppuelämäsi voit vain itse muuttaa.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 19:43"]
Unohda jo nuo uskonnolliset löpinät. Mitään hyvää ei koskaan ole uskonnoista koitunut, mistään niistä. Ota lusikka kauniiseen käteen ja muuta elämäsi. Älä anna vastoinkäymisten masentaa. Ei ole olemassa mitään jumalallisia koettelemuksia. Elämässä menee välillä huonommin ja välillä paremmin. Olen pahoillani lapsuuden kokemuksistasi, mutta koita päästä niistä yli ja muuta loppuelämäsi paremmaksi. Kyllä se päivä paistaa vielä risukasaankin.
[/quote]
Ehkä sinulle ei ole koitunut mielestäsi mitään hyvää uskonnoista, mutta aika monille miljoonille on. Ei kannattaisi siis puhua asioista mitä ei tunne.
Mitä ikinä pyydätte, uskokaa se saaneenne, niin se on teille tuleva.