Onko mitään keinoa millä alkoholistin saa lopettamaan?
Vaivun epätoivoon, en haluaisi luopua miehestäni mutta mitään keinoa ei taida löytyä juomisen lopettamiseen.
Käy töissä etc eikä mitään väkivaltaa tms. Ole kuvioissa mutta juo joka päivä.
Auttakaa!
Kommentit (160)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ketään toista voi pakottaa raitistumaan. Itsekin tissuttelen joka arki-iltanakin ja tiedostan kyllä ongelmani. Syy miksi en ota itseäni niskasta kiinni ja lopeta on Mikko Alatalon sanoin: "kai vaadin liikaa enkä itseäni kestä selvinpäin"
Olisiko valmis luopumaan läheisistäsi että voisit vaan jatkaa jos kaikki jättäis sut?
ApEi minulla ole ketään läheisiä.
Surullista. Mulla olis mun miehen kanssa kaikki mitä ihminen tarvitsee, talo, lapset, vakityöt, autot, mökki ja yhteys toisiimme, rakkautta, luottamus, hyvää seksiä. Loputon lista.
Juominen on ainut asia mistä riitelemme, oikeesti. Siksi tämä on niin lohdutonta. Mutta en jaksa jokaista sunnuntai ajelua niin että pitää olla eväät mukana. Kohta kaikki haihtuu kun mua alkaa liikaa vituttaa. ApNiin no, ehkä minä en tissuttelisikaan jos minulla olisi ollut läheisiä. Tai no oli minulla vanhemmat jotka ei minua halunneet ja huostaanhan minut aikanaan otettiinkin ja lapsuus ja nuoruus meni kaikenmaailman laitoksissa ja sijaisperheissä. Laitoksessa ollessa oli kavereita, helvetin hyviäkin, mutta kaikkien noiden tavat eivät olleet ihan sieltä parhaimmasta päästä. Siitä olen kuitenkin tyytyväinen itseeni että käyn kuitenkin töissä ja ikinä en ole krapulan vuoksi töistä ollut pois.
Hieno juttu että olet työelämässä. Mieti kuitenkin, mitä muuta osaat tai voisit opetella. Työ voi loppua, ja sitten putoaa tyhjän päälle.
Millä voisit täyttää vapaa-ajan? Muuten kuin tissuttaen.
Näin kasvaa itsearvostus, ja läheisiäkin alkaa löytyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ketään toista voi pakottaa raitistumaan. Itsekin tissuttelen joka arki-iltanakin ja tiedostan kyllä ongelmani. Syy miksi en ota itseäni niskasta kiinni ja lopeta on Mikko Alatalon sanoin: "kai vaadin liikaa enkä itseäni kestä selvinpäin"
Olisiko valmis luopumaan läheisistäsi että voisit vaan jatkaa jos kaikki jättäis sut?
ApEi minulla ole ketään läheisiä.
Surullista. Mulla olis mun miehen kanssa kaikki mitä ihminen tarvitsee, talo, lapset, vakityöt, autot, mökki ja yhteys toisiimme, rakkautta, luottamus, hyvää seksiä. Loputon lista.
Juominen on ainut asia mistä riitelemme, oikeesti. Siksi tämä on niin lohdutonta. Mutta en jaksa jokaista sunnuntai ajelua niin että pitää olla eväät mukana. Kohta kaikki haihtuu kun mua alkaa liikaa vituttaa. ApLaita kova kovaa vasten. Sinun ei tarvi sietää. Joko hän valitsee elämän raittiina tai sitten valitsee viinan ja samalla menettää sinut ja lapset ja lopulta kaiken muunkin.
Liian usein läheinen mahdollistaa itse alkoholismin. Sinä teet niin nyt. Miksi katsot enää hetkeäkään? "Koska rakkaus ja läpälää". Sinä rakastat häntä, mutta hän ei rakasta sinua jos jatkaa noin.
No niin laitankin. Tänään lähti veljelleen juomaan koska kotona en siihen lupaa antanut. En ole antanut tuumaakaan periksi lähiaikoina enkä anna. Ap
No juurihan sinä annat. Muuten me puhuttaisi täällä kuinka jatkaisit eronneena matkaa. Mutta ei. Miehesi päästit juomaan ja takaisinkin otat. Et sinä hänestä eroa. Hän repii sielusi riekaleiksi ennenkuin tajuat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kärsin samasta ja vaimo sekä perhe myös.
Join koska koin että palkkani on liian alhainen ja työtäni ei arvosteta.
Tienasin 9e tunti ja työ oli raskasta.
Sitten jouduinkin työttömäksi. Siitä se sitten lähti ja raitistuin pariksi vuodeksi kunnes sain taas töitä ja työ oli inhoittavaa. Taas matalasti palkattua ja buukattu täyteen mahdottomia työtehtäviä, josta vain teräsmies voisi selvitä. Aloin taas juoda, että saisin unta ja vastenmielisyys työpäivästä siirtyisi pois.
Sitten pääsin taas työttömäksi ja raitistuin taas. Nyt olen ollut raittiina jo viisi vuotta ja en ajatellut mennä koskaan töihin. Ehkä jos palkat kohoaa inhimilliselle tasolle ja työolosuhteet paranee kaikissa Suomen työpaikoilla, niin ehkä sitten.
T: Herra 33v
Olet kuin mun mies patsi ettei sillä ole paska palkka mutta inhoaa työtään. Kuulemani perusteella työ ei minusta pitäisi olla niin kuluttavaa. Ap
Jotkut ihmiset vain väsyy työnteosta. Se aiheuttaa stressiä ja alkoholilla se hoidetaan pois.
Työttömyys on lääke siihen. Sinulle ei varmasti työtön mies kelpaa. Haluat rahaa.
Tä????
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ketään toista voi pakottaa raitistumaan. Itsekin tissuttelen joka arki-iltanakin ja tiedostan kyllä ongelmani. Syy miksi en ota itseäni niskasta kiinni ja lopeta on Mikko Alatalon sanoin: "kai vaadin liikaa enkä itseäni kestä selvinpäin"
Olisiko valmis luopumaan läheisistäsi että voisit vaan jatkaa jos kaikki jättäis sut?
ApEi minulla ole ketään läheisiä.
Surullista. Mulla olis mun miehen kanssa kaikki mitä ihminen tarvitsee, talo, lapset, vakityöt, autot, mökki ja yhteys toisiimme, rakkautta, luottamus, hyvää seksiä. Loputon lista.
Juominen on ainut asia mistä riitelemme, oikeesti. Siksi tämä on niin lohdutonta. Mutta en jaksa jokaista sunnuntai ajelua niin että pitää olla eväät mukana. Kohta kaikki haihtuu kun mua alkaa liikaa vituttaa. ApLaita kova kovaa vasten. Sinun ei tarvi sietää. Joko hän valitsee elämän raittiina tai sitten valitsee viinan ja samalla menettää sinut ja lapset ja lopulta kaiken muunkin.
Liian usein läheinen mahdollistaa itse alkoholismin. Sinä teet niin nyt. Miksi katsot enää hetkeäkään? "Koska rakkaus ja läpälää". Sinä rakastat häntä, mutta hän ei rakasta sinua jos jatkaa noin.
No niin laitankin. Tänään lähti veljelleen juomaan koska kotona en siihen lupaa antanut. En ole antanut tuumaakaan periksi lähiaikoina enkä anna. Ap
No juurihan sinä annat. Muuten me puhuttaisi täällä kuinka jatkaisit eronneena matkaa. Mutta ei. Miehesi päästit juomaan ja takaisinkin otat. Et sinä hänestä eroa. Hän repii sielusi riekaleiksi ennenkuin tajuat.
No jos mies haluaa juoda niin juo sitten jossain muualla kun kotona. Tämä tarkoittaa sitä että jos hän juo usein hän ei sitten varmastikkaan asu enää täällä, eikös? Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ketään toista voi pakottaa raitistumaan. Itsekin tissuttelen joka arki-iltanakin ja tiedostan kyllä ongelmani. Syy miksi en ota itseäni niskasta kiinni ja lopeta on Mikko Alatalon sanoin: "kai vaadin liikaa enkä itseäni kestä selvinpäin"
Olisiko valmis luopumaan läheisistäsi että voisit vaan jatkaa jos kaikki jättäis sut?
ApEi minulla ole ketään läheisiä.
Surullista. Mulla olis mun miehen kanssa kaikki mitä ihminen tarvitsee, talo, lapset, vakityöt, autot, mökki ja yhteys toisiimme, rakkautta, luottamus, hyvää seksiä. Loputon lista.
Juominen on ainut asia mistä riitelemme, oikeesti. Siksi tämä on niin lohdutonta. Mutta en jaksa jokaista sunnuntai ajelua niin että pitää olla eväät mukana. Kohta kaikki haihtuu kun mua alkaa liikaa vituttaa. ApLaita kova kovaa vasten. Sinun ei tarvi sietää. Joko hän valitsee elämän raittiina tai sitten valitsee viinan ja samalla menettää sinut ja lapset ja lopulta kaiken muunkin.
Liian usein läheinen mahdollistaa itse alkoholismin. Sinä teet niin nyt. Miksi katsot enää hetkeäkään? "Koska rakkaus ja läpälää". Sinä rakastat häntä, mutta hän ei rakasta sinua jos jatkaa noin.
No niin laitankin. Tänään lähti veljelleen juomaan koska kotona en siihen lupaa antanut. En ole antanut tuumaakaan periksi lähiaikoina enkä anna. Ap
No juurihan sinä annat. Muuten me puhuttaisi täällä kuinka jatkaisit eronneena matkaa. Mutta ei. Miehesi päästit juomaan ja takaisinkin otat. Et sinä hänestä eroa. Hän repii sielusi riekaleiksi ennenkuin tajuat.
No jos mies haluaa juoda niin juo sitten jossain muualla kun kotona. Tämä tarkoittaa sitä että jos hän juo usein hän ei sitten varmastikkaan asu enää täällä, eikös? Ap
Eli olet jonkinlaisessa etäsuhteessa sitten mieheen, joka on sinun kanssasi vain selvinpäin. Tämä on niin tyypillistä ja niin nähty. Sinä olet miehesi juomisen mahdollistaja. Ehkä et usko, että hän valitsisi sinut, joten et edes laita häntä valitsemaan. Ehkä sinäkään et halua luopua kaikesta ja selittelet itsellesi, kuinka olet nyt ollut kovinkin tiukka ja joku on toisin. Koitat selittelyllä pitää itsetuntosi kasassa. Mutta mikään ei ole toisin. Hän juo, mutta muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ketään toista voi pakottaa raitistumaan. Itsekin tissuttelen joka arki-iltanakin ja tiedostan kyllä ongelmani. Syy miksi en ota itseäni niskasta kiinni ja lopeta on Mikko Alatalon sanoin: "kai vaadin liikaa enkä itseäni kestä selvinpäin"
Olisiko valmis luopumaan läheisistäsi että voisit vaan jatkaa jos kaikki jättäis sut?
ApEi minulla ole ketään läheisiä.
Surullista. Mulla olis mun miehen kanssa kaikki mitä ihminen tarvitsee, talo, lapset, vakityöt, autot, mökki ja yhteys toisiimme, rakkautta, luottamus, hyvää seksiä. Loputon lista.
Juominen on ainut asia mistä riitelemme, oikeesti. Siksi tämä on niin lohdutonta. Mutta en jaksa jokaista sunnuntai ajelua niin että pitää olla eväät mukana. Kohta kaikki haihtuu kun mua alkaa liikaa vituttaa. ApLaita kova kovaa vasten. Sinun ei tarvi sietää. Joko hän valitsee elämän raittiina tai sitten valitsee viinan ja samalla menettää sinut ja lapset ja lopulta kaiken muunkin.
Liian usein läheinen mahdollistaa itse alkoholismin. Sinä teet niin nyt. Miksi katsot enää hetkeäkään? "Koska rakkaus ja läpälää". Sinä rakastat häntä, mutta hän ei rakasta sinua jos jatkaa noin.
No niin laitankin. Tänään lähti veljelleen juomaan koska kotona en siihen lupaa antanut. En ole antanut tuumaakaan periksi lähiaikoina enkä anna. Ap
No juurihan sinä annat. Muuten me puhuttaisi täällä kuinka jatkaisit eronneena matkaa. Mutta ei. Miehesi päästit juomaan ja takaisinkin otat. Et sinä hänestä eroa. Hän repii sielusi riekaleiksi ennenkuin tajuat.
No jos mies haluaa juoda niin juo sitten jossain muualla kun kotona. Tämä tarkoittaa sitä että jos hän juo usein hän ei sitten varmastikkaan asu enää täällä, eikös? Ap
Ei tässä kukaan jaksa alkaa tulkita kryptisiä epälauseita. Mistä me tiedetään asuuko vai ei. Mistä me tiedetään oletko niin nössö, että annat miehen juoda toisaalla ja olet silti suhteessa vai etkö sittenkään ole.
Ap et pysty ketään raitistamaan. Huolehdi itsestäsi. Älä naputa. Älä moiti.
Kuolema tai haimatulehdus viimeistään lopettaa juomisen, kuolema lopullisesti ja haimatulehdus ainakin hetkeksi.
Jos tyyppi ei itse halua lopettaa niin ei sitä hänen puolestaan kukaan muukaan voi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ketään toista voi pakottaa raitistumaan. Itsekin tissuttelen joka arki-iltanakin ja tiedostan kyllä ongelmani. Syy miksi en ota itseäni niskasta kiinni ja lopeta on Mikko Alatalon sanoin: "kai vaadin liikaa enkä itseäni kestä selvinpäin"
Tavallaan ymmärrän ja sitten taas en. Selittelyn makua, koska ethän sinä nyt todellakaan vaadi itseltäsi mitään. Voisit sen sijaan lopettaa tuon turruttautumisen ja vähentää sitä vaatimista. Tutustua itseesi.
Samaahan ap sössöttää, miten hän on niin ja näin outo persoona ettei hänelle ole ketään muutakaan. Että kun hän on niin vaativa, siis muita kohtaan. Paitsi ettei hän vaadi yhtään mitään, on katsellut toisen vajoamista juopoksi ihan rauhassa. Voihan olla että hän vaatii kaikenlaista kummallista ja tarpeetonta sen sijaan, koska ei tiedosta todellisia tarpeitaan ja pelkoaan, mutta miksi sellaiseen liemeen pitäisi jäädä lillumaan?
Sitä outoa persoonaansa voi itsekin kasvattaa, tutustua niihin pelkoihinsa joiden takia on tunteistaan irroittautunut ja korvannut tunne-elämänsä erilaisella venkoilulla, joka sitten pyhitetään persoonallisuudeksi. Vaikka se on pakokäyttäytymistä.
Ihmiset ovat sitten lopultakin pinnan alla aika samanlaisia. Pelkäävät kipua ja kaipaavat lämpöä. Kun ne asiat tajuaa ja hyväksyy ja alkaa kasvattaa itseään kohti sitä, että lakkaa väistelemästä kipua ja muuttuu itse lämmön lähteeksi joka samaan aikaan hyväksyy toisten lämmönkaipuun kun kieltäytyy jakamasta sitä liikaa niille, jotka eivät pysty ottamaan sitä vastaan vaan haaskaavat sen, ja toisaalta olettaa saavansa sitä lämpöä itsekin - joo, veikkaan että mahdollisia suhdekandidaatteja on vaikka ja kuinka. Joidenkin kanssa vain kestää kauemmin löytää yhteinen sävel.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä pärjään, olen henkisesti vahva.
Olisin vaan halunnut pitää mieheni.
Ap
Olen saanut enemmänkin kovan ihmisen vaikutelman, joka on oikeasti nössö. Kuten miehesi velikin, joka samalla lailla mahdollistaa veljensä alkoholisoitumisen tilanteessa, jossa tämä tulee hänen luokseen juomaan kun kotona ei saa. Jos olisitte oikeasti vahvaa porukkaa, liittoutuisitte ja tekisitte sitä kautta miehelle selväksi, ettei hänen ratkaisunsa sovi ympäristölle, ja että hänen on aika miettiä mitä kaikkea hän tulee menettämään.
Mutta kun yhteistyöhön ei kyetä, jokainen vain sietää menemään kunnes sieto loppuu. Ja alkoholisti löytää aina uuden tolpan johon nojata, ja jättää jälkeensä vihaisia ja pettyneitä ihmisiä, jotka ovat tosiasiassa yrittäneet korjata omia ongelmiaan ymmärtämällä ja hyväksymällä, sietämällä alkoholistin sietämätöntä touhua. Tarjonneet puitteet kuvitellen, että heidän lämpönsä korjaa tilanteen. No ei korjaa, sitä toimitaan huoltojoukkoina oman elämänsä huippu-urheilijalle, joka hiihtää kohti maalia, joka on rotko.
Itsellä on aika samalainen. Nyt puolivuotta raittiina, kun raitistun aina työttömänä.
Aika hyvä olo kaikenkaikkiaan ja perhekin tykkää.
Valitettavasti työelämä on nykyään niin stressaavaa ja alipalkattua sekä alimiehitettyä että alkoa alkaa kulumaan reilusti, kun töihin pääsee.
Se on viinapullo tai kaksi illassa että saa nollattua pään harmituksesta.
Aika monella työkaverilla on sama ongelma. Työt on niin kuormittavia ja ylitöistäkään ei maksella lisiä. Ylityöt on myös melko pakollisia. Sitä nälissään ja väsyneenä illalla menee alkon kautta ja pääsee pois harmituksesta nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ketään toista voi pakottaa raitistumaan. Itsekin tissuttelen joka arki-iltanakin ja tiedostan kyllä ongelmani. Syy miksi en ota itseäni niskasta kiinni ja lopeta on Mikko Alatalon sanoin: "kai vaadin liikaa enkä itseäni kestä selvinpäin"
Olisiko valmis luopumaan läheisistäsi että voisit vaan jatkaa jos kaikki jättäis sut?
ApEi minulla ole ketään läheisiä.
Surullista. Mulla olis mun miehen kanssa kaikki mitä ihminen tarvitsee, talo, lapset, vakityöt, autot, mökki ja yhteys toisiimme, rakkautta, luottamus, hyvää seksiä. Loputon lista.
Juominen on ainut asia mistä riitelemme, oikeesti. Siksi tämä on niin lohdutonta. Mutta en jaksa jokaista sunnuntai ajelua niin että pitää olla eväät mukana. Kohta kaikki haihtuu kun mua alkaa liikaa vituttaa. Ap
Toivottavasti jossain vaiheessa miehesi vakityön saa joku muu pätkätyöläinen joka on duunannut pätkää jo pienen ikänsä ja on yli neljäkymmentä.
Olsii aika laittaa vaihtoon näitä turvatyöpaikkoja paremmille ihmisille. Juopot pois työelämästä ja vähän äkkiä.
Me muutkin halutaan lainaa ja turvatyöpaikat. Käsittämätöntä että perheesi on sikaillut noinkin pitkään. Potkut miehesi tarvitsisi ja vähän äkkiä!
Mieheni on alkoholisti, tosin raitis tätä nykyä. Meillä oli juuri samaa paskaa kotona, kunnes minulla tuli pohja vastaan ja sanoin että joko hän menee hoitoon tai sitten me eroamme. Heitin sitten mieheni pois yhteisestä asunnosta (kirjaimellisesti, sillä hänen käyttäytyminen alkoi olla jopa aggressiivista). Sanoin hänelle, ettei tarvitse ikinä enää olla yhteydessä minuun. Meni alle viikko kun hän pyysi minua viemään hänet päihdehoitoon. Tästä on nyt viisi vuotta ja on pysynyt raittiina. Vaatii toki sen, että käy aa-kerhoissa, sekä pitää huolta omasta pääkopastaan. Ja niin, olemme yhdessä nykyään.
Pointti on se, että mieheni tajusi että menettää perheen. Se ja muutama muukin asia sai hänet järkiinsä. En tosiaan olisi uskonut hänen hoitoonsa lastamme, niin epäluotettava hän silloin oli.
On vain yksi varma ja tehokas keino: hautaa hänet, jos ei itse halua lopettaa muuten.
Yleensä työelämä ei ole paras aika raitistua. Loma on ja työttömyys tai sairasloma.
Tarvitaan täysin stressitön tila raitistumiseen. Pienikin harmitus ihan vaikka kotitöissä aiheuttaa halun helpottaa stressiä alkoholilla.
Itse raitistuin kun minut irtisanottiin keväällä korona-aikaan.
Aloitin kuntoilemaan ja pistin elämäntavat remonttiin. Nyt en todellakaan halua enää työelämään, koska pelkään että korkki napsahtaa välittömästi auki, jos saan annoksenkin stressiä.
Tällä hetkellä vaimo elättää perhettämme ja saa luvan elättääkin, jos aikoo saada minut raittiina.
Olen 100% varma että työelämä aiheuttaa uuden repsahduksen välittömästi. Tälläkin hetkellä on avaamattomia konjakkipulloja hyllyssä ja ei tee edes mieli.
Työttömyys on täysin stressitön tila ja otan huolta vain siitä mitä teen aamupalaksi, lounaaksi ja päivälliseksi perheelle sekä itselleni ja millaisen lenkin ja joogan suoritan tänään.
Otan myös päiväunia ja muistinikin on parantunut melkoisesti. Olin jo huolissani alkavasta dementiasta jota alkoholin runsas käyttö aiheuttaa. Nyt muistan jo paljon pieniäkin asioita, jotka aina unohtui.
T: 38v Perheen iskä ja työtön onnellisesti, raitis toivottavasti ikuisesti
Lukittava huone riittää.
Eiköhän viimeistään parissa vuodessa ole addiktio kadonnut.
Voi olla tosin aggressiivinen kun päästät ulos.
Vierailija kirjoitti:
Lukittava huone riittää.
Eiköhän viimeistään parissa vuodessa ole addiktio kadonnut.
Voi olla tosin aggressiivinen kun päästät ulos.
Seinät ei ketään paranna. Henkisen puolen hommia. Itse raitistuin kun tajusin elämässäni olevan jotain jota en voi menettää.
Et voi miehesi alkoholinkäytölle yhtään mitään. Minun vaimoni tupakoi ja sen suhteen on aivan sama juttu. Suututtaa ja ärsyttää tupakahaju, ainainen odottelu kun pitää vetää vielä yksi nortti ja rahan polttaminen taivaan tuuliin.
Mutta oma vika, mitäs otin tupakoijan ja sinä alkoholin suurkäyttäjän. Pitäisi olla sen verran viisas että ei pariudu näiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä työelämä ei ole paras aika raitistua. Loma on ja työttömyys tai sairasloma.
Tarvitaan täysin stressitön tila raitistumiseen. Pienikin harmitus ihan vaikka kotitöissä aiheuttaa halun helpottaa stressiä alkoholilla.
Itse raitistuin kun minut irtisanottiin keväällä korona-aikaan.
Aloitin kuntoilemaan ja pistin elämäntavat remonttiin. Nyt en todellakaan halua enää työelämään, koska pelkään että korkki napsahtaa välittömästi auki, jos saan annoksenkin stressiä.
Tällä hetkellä vaimo elättää perhettämme ja saa luvan elättääkin, jos aikoo saada minut raittiina.
Olen 100% varma että työelämä aiheuttaa uuden repsahduksen välittömästi. Tälläkin hetkellä on avaamattomia konjakkipulloja hyllyssä ja ei tee edes mieli.
Työttömyys on täysin stressitön tila ja otan huolta vain siitä mitä teen aamupalaksi, lounaaksi ja päivälliseksi perheelle sekä itselleni ja millaisen lenkin ja joogan suoritan tänään.
Otan myös päiväunia ja muistinikin on parantunut melkoisesti. Olin jo huolissani alkavasta dementiasta jota alkoholin runsas käyttö aiheuttaa. Nyt muistan jo paljon pieniäkin asioita, jotka aina unohtui.
T: 38v Perheen iskä ja työtön onnellisesti, raitis toivottavasti ikuisesti
Toivottavasti nyt kuitenkin kannat kortesi kekoon, mitä tulee perhe-elämään. Muuten se on vaimo joka stressaantuu liikaa.
No niin laitankin. Tänään lähti veljelleen juomaan koska kotona en siihen lupaa antanut. En ole antanut tuumaakaan periksi lähiaikoina enkä anna. Ap