Masennus EI OLE asennevamma ja laiskuutta - se on pahimmillaan tappava sairaus, johon tarvitaan monesti hoitoa
Niin kyllästynyt kuulemaan, että masennus paranee vain ottamalla itseään niskasta kiinni ja muuttamalla asennetta. Totta kai toipumisessa omakin asenne merkitsee, mutta silti masennuksesta ei välttämättä parane. Ymmärtäkää, että kyseessä on sairaus, joka pahimmillaan voi viedä hengen.
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on sairas, niin pitää vastaanottaa hoitoa ja myös itse pyrkiä paranemaan. Onhan syöpäpotilaankin otettava kemoterapiaa, syötävä lääkkeitä ja paranneltava mahdollista leikkaushaavaa. Huonosti kävisi jos syöpädiagnoosin jälkeen jäisi vain punkan pohjalle makaamaan.
Sama pätee masennus sairauteen. Otettava hoitoja vastaan, syötävä lääkkeitä ja tehtävä itse asioita parantumisen eteen (kuten kevyt liikunta, ruokavalio, hygieniasta huolehtiminen jne). Masentuneet vaan eivät tätä hyväksy ja eivät myöskään parane.Sairaudet joihin on selkeä hoitokeino ovatkin vähän yksinkertaisempia hoitoon sitoutumisenkin kannalta.
Masennukseen ei ole mitään yhtä määriteltyä hoitokeinoa. Joillekin toimii tietty juttu, joillekin ei näennäisesti mikään. Joku voi yrittää kaikkensa eikä silti edisty koska hoitokeinot ovat vääriä.
Kognitiivinen /psykodynaamknen psykoterapia yhdistettynä mielialalääkeeseen auttaa tutkitusti masennukseen. Tämä on todennettu myös aivokuvantamisilla.
Jos masentaa niin kannattaa hymyillä ja ajatella positiivisesti.
Täällä saa ainakin todella masentavan kuvan naisista.
Jatkuva alapeukutus ei auta asiaan yhtään.
Jäämies väittää että palelemalla voi resetoida aivot koska se aiheuttaa henkiinjäämisreaktion. Avantoon ei pahemmin jäädä ajattelemaan et kuinka surkeaa elämä on.
Osa masennuksesta voitaisiin ehkäistä jos työttömille järjestettäisiin säännöllistä terapiaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on sairas, niin pitää vastaanottaa hoitoa ja myös itse pyrkiä paranemaan. Onhan syöpäpotilaankin otettava kemoterapiaa, syötävä lääkkeitä ja paranneltava mahdollista leikkaushaavaa. Huonosti kävisi jos syöpädiagnoosin jälkeen jäisi vain punkan pohjalle makaamaan.
Sama pätee masennus sairauteen. Otettava hoitoja vastaan, syötävä lääkkeitä ja tehtävä itse asioita parantumisen eteen (kuten kevyt liikunta, ruokavalio, hygieniasta huolehtiminen jne). Masentuneet vaan eivät tätä hyväksy ja eivät myöskään parane.Sairaudet joihin on selkeä hoitokeino ovatkin vähän yksinkertaisempia hoitoon sitoutumisenkin kannalta.
Masennukseen ei ole mitään yhtä määriteltyä hoitokeinoa. Joillekin toimii tietty juttu, joillekin ei näennäisesti mikään. Joku voi yrittää kaikkensa eikä silti edisty koska hoitokeinot ovat vääriä.Kognitiivinen /psykodynaamknen psykoterapia yhdistettynä mielialalääkeeseen auttaa tutkitusti masennukseen. Tämä on todennettu myös aivokuvantamisilla.
Sähköshokkihoito on tutkitusti tehokkaampaa
Kun korjataan realiteetit niin ongelmaa ei ole. Fyysinen kipu on paljon mukavampaa kuin henkinenkipu.
Ei syöpään tai muuhunkaan sairauteen ole pakko ottaa hoitoa. Kyllä sen saa itse päättää.
Vierailija kirjoitti:
Ei syöpään tai muuhunkaan sairauteen ole pakko ottaa hoitoa. Kyllä sen saa itse päättää.
Kyllä mielisairauteen voidaan pakottaa ottamaan lääkitys, ihan nykylainsäädäntömmekin mukaan
Koska muuten hullut kulkevat kaduilla vapaana ja esim puukottavat ihmisiä. Esimerkkinä tästä yläaste toverini joka sittemmin hakkasi syyttömän 55v miehen koska kärsi epävakaasta persoonallisuudesta
Jos olisi hoidettu, tätäkään rikosta ei olisi tapahtunut
Pipipäiden pitäisi olla osastolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei syöpään tai muuhunkaan sairauteen ole pakko ottaa hoitoa. Kyllä sen saa itse päättää.
Kyllä mielisairauteen voidaan pakottaa ottamaan lääkitys, ihan nykylainsäädäntömmekin mukaan
Koska muuten hullut kulkevat kaduilla vapaana ja esim puukottavat ihmisiä. Esimerkkinä tästä yläaste toverini joka sittemmin hakkasi syyttömän 55v miehen koska kärsi epävakaasta persoonallisuudesta
Jos olisi hoidettu, tätäkään rikosta ei olisi tapahtunut
No osastolla voidaan joo varmaan pakottaa. Ja syövänkin hoitoon voidaan itse asiassa määrätä, jos saadaan todistettua, että hoidosta kieltäydytään mielenterveysongelman takia, eli siis henkilön pitää olla sellainen josta katsotaan, että ei itse voi tehdä järkeviä päätöksiä omasta puolestaan.
Jos masennus omalle kohdallesi tulee, sitä ei pysty selittämään miltä se tuntuu tai sitä fiilistä. Se ei ole et nyt vähän masentaa mikään tunne että ny vähän huono olla. Siihen ei oikein itse pysty vaikuttamaan vaikka yrittäisi.. kokemusta on. Ajankanssa paranin itse ilman lääkkeitä mutta aikansa se vei. Ja.. Masennus voi tulla kelle tahansa. N28
Masentuneena elämän ilo katoaa vaikka haluaisi iloita mistä ennenkin. Mikään asia ei tunnu oikeen miltään ja on paha olla.
En jaksanut iloita edes elämän pienistä asioista mistä sain ennen puhtia elämääni..
Vaarallisia ovat bi-polaarit, skitsot, persoonallisuus häiriöiset ja ne maanis-depressiiviset joilla ssri lääkitys
Hyvin monilla ampumisattentaateista on tehty ssri lääkityksessä
Mielisairauksia on varsinkin päihteiden väärinkäyttäjillä, työttömillä ja alempaan sosiaaliluokkaan kuuluvilla
What Are the Main Causes of Depression?
There are a number of factors that may increase the chance of depression, including the following:
Abuse. Past physical, sexual, or emotional abuse can increase the vulnerability to clinical depression later in life.
Certain medications. Some drugs, such as isotretinoin (used to treat acne), the antiviral drug interferon-alpha, and corticosteroids, can increase your risk of depression.
Conflict. Depression in someone who has the biological vulnerability to develop depression may result from personal conflicts or disputes with family members or friends.
Death or a loss. Sadness or grief from the death or loss of a loved one, though natural, may increase the risk of depression.
Genetics. A family history of depression may increase the risk. It's thought that depression is a complex trait, meaning that there are probably many different genes that each exert small effects, rather than a single gene that contributes to disease risk. The genetics of depression, like most psychiatric disorders, are not as simple or straightforward as in purely genetic diseases such as Huntington's chorea or cystic fibrosis.
Major events. Even good events such as starting a new job, graduating, or getting married can lead to depression. So can moving, losing a job or income, getting divorced, or retiring. However, the syndrome of clinical depression is never just a "normal" response to stressful life events.
Other personal problems. Problems such as social isolation due to other mental illnesses or being cast out of a family or social group can contribute to the risk of developing clinical depression.
Serious illnesses. Sometimes depression co-exists with a major illness or may be triggered by another medical condition.
Substance abuse. Nearly 30% of people with substance abuse problems also have major or clinical depression. Even if drugs or alcohol temporarily make you feel better, they ultimately will aggravate depression.
Vierailija kirjoitti:
Masentuneet ja läskit ovat yhteiskunnan syöpä.
masennuslääkkeet lihottaa
465 000 ihmistä tappavan sairauden kourissa 5,5 miljoonan ihmisen maassa.
Jos noin olisi YK olisi lähettänyt telttamielisairaaloita aikoja sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vaarallisia ovat bi-polaarit, skitsot, persoonallisuus häiriöiset ja ne maanis-depressiiviset joilla ssri lääkitys
Hyvin monilla ampumisattentaateista on tehty ssri lääkityksessä
Kiva kuulla, että mua pidetään vaarallisena. Olen bipolaari. Valitettavasti olen ihan tavallinen työssäkäyvä ihminen. Olen jo yli 40v ja kärsinyt masennuksesta 16 vuotiaasta asti. Vasta muutama vuosi sitten sain diagnoosin biposta koska mua hoidettiin aina väärin. Ssri ei tehnyt minusta vaarallista, vain unettoman ja seksuaalittoman. Olin nuorena syrjäytymisvaarassa, mutta onneksi pääsin sukulaisen kautta töihin ja olen nyt ollut samassa työpaikassa jo 17 vuotta. En olisi pärjännyt ilman läheisten tukea. Kaikilla ei ole läheiset tukevia niin kuin minulla, ilman heitä olisin varmasti syrjäytynyt.
Kaikesta tuesta huolimatta tieni on ollut ihan jatkuvaa painajaista. Olen kärsinyt oikeastaan kaikista mahdollisista mt-ongelmista, paitsi psykooseista. Sekin oli lähellä nuorena monta kertaa koska olin välillä todella sekava. Kuitenkin tajusin todellisuuden, eli en muuttunut ihan eri ihmiseksi mitä olin. Mulle pystyi kyllä puhumaan järkeä ja kuuntelin. Enemmän oli kyse siitä etten uskonut mitään mitä muut mulle sanoivat.
Minulla ei ole lääkitystä tällä hetkellä, koska mitään toimivaa ei ole löytynyt, minkä kanssa pystyisin töitäkin tekemään olematta ihan pöffissä ja nukkumatta vähintään 12h yöunia. Olen vain elänyt elämätöntä elämää, se tuntuu toimivan. Heti jos yritän tehdä jotain, kuten hankkia ihmissuhteita, alan sekoilla. Mutta tämähän riittää teille arvostelijoille, eikö niin? Riittää, että olen vain kykenevä käymään töissä. Elämänlaadullani ei ole mitään merkitystä. Kunhan olen tuottava yksilö, enkä loinen.
Vieläkö tänä päivänä on todella aikuisia ihmisiä jotka eivät ymmärrä että masennus on oikea sairaus? Yllätyin. Tietenkin se voi johtua siitä että itse olen akateemisesti koulutettu, sivistynyt ja fiksu ihminen. Niin myös läheiseni joten junttien kanssa ei ole tullut aikaa vietettyä.