Yksisuuntainen pyöräily perseestä.
Nykyään ei edes pyöräilykartasta näe miten pääsee liikkumaan pyörällä mitäkin reittiä. Yksisuuntainen liikkee saa aikaiseksi sen ettei pyörällä enää pääse liikkumaan kuten ennen. PAkotettuna ajamaan tiettyä puolta tietä ilman mitään järkevää syytä estyy pääsy seuraavalle kadulle tai pyörätien pätkälle, kun pyöräteitä ei kulje kumminkin puolin teitä.
Itse olen aktiivipyöräilijä ja nyt ongelma on se että yksisuuntainen pyörätie ei enää johda järkevästi seuraavalle pyörätielle monessa kohtaa kun ne pyörätiet ovat alunperinkin suunniteltu kaksisuuntaisiksi.
Tästä syystä näkee nykyään päivittäin ihmisten ajavan yksisuuntaiis pyöräteitä väärään suuntaan. Parantava laki olisi että kun nopeutta on pyörällä paljon kuuluu se liikenteen joukkoon.
Kaksisuuntainen liikeenne ei pyöräteillä ole mikään ongelma ollut siitä on tehty sellainen ja nyt pyörällä liikkuminen siten kun pyörätiet on suunniteltu on tehty typerällä lailla mahdottomaksi niin ettei aja säännöllisesti yksinuuntaista väärään suuntaan.
Joissain kohdissa pyörätie on vielä siirretty osaksi ajorataa(autotietä), niin silloin pyöräilijä siirtyy vain jalkakäytävälle ajamaan.
Ongelma on se ettei tätä lakia voi toteuttaa tekemättä massiivisia(ja sinänsä ilman lakia myös tarpeettomia) muutoksia koko pyöräverkkoon.
Yleensä tällainen "norminpurku" johtaa siihen että sääännöistä välitetään vain vähemmän kun ne eivät palvele tarkoitusta mikä pyöräilyllä on.
Toivon että asiasta saisi keskustella eikä sitä poisteta ihan heti.
Kommentit (110)
On kyllä hankalaa jos ajaa vain korttelin tai pari jotakin tienpätkää. Pitää mennä toiselle puolelle, ajaa hetki siellä ja palata takaisin. Liikennevaloissa odotteluun menee aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan yksisuuntaiset pyörätiet keksitty siksi, koska "aktiivipyöräilijät" pitävät oikeutenaan, että polkupyörällä saa ajaa missä vain milloin vain sen minkä jaloistaan pääsee? Kaikki muut ajoneuvot sovittavat nopeutensa liikennetilanteeseen.
Eli pilataan koko liikkuminen kaikilta kun pari prosenttia ajaa "ylinopeutta" pyörällä. Pyöräilijöiden syyllistäminen ryhmänä jonkun teoista ei ole relevantti perustelu, muutenhan autoilun tai kävelynkin voisi laittaa samojen sääntöjen taakse. Kovaa ajavien kuuluisi ajaa ajoradalla ei pyörätiellä jossa liikkuu suurin osa ihan rauhallisesti noputensa aina tilanteeseen sovittaen.
Kovaa ajavat hidastavat autoliikennettä, kun eivät kuitenkaan aja tarpeeksi kovaa. Eivätkä tollot tajua edes ajaa tarpeeksi sivussa. Pyörän pitää sääntöjen mukaan ajaa kevyenliikenteen väylällä, jos sellainen on eikä siellä, missä huvittaa.
Ei enää, uudenlain mukaan jos pyörätie on vain vasemmalla puolella tietä, saa ajorataa käyttää. Ongelman tuottaa se että olet kääntymässä vasemmalla mutta tien oikeassa laidassa oleva yksisuuntainen pyörätie on suunniteltu kulkemaan oikealle(aiemmin kaksisuuntaiset) eri kaupunginosaan ja vasemmalla puolella kulkeva, joka yhdistyy myöhemmin kaksisuuntaiseen pyörätiehen, johon sinun on tarkoitus päästä ja johon aiemmin hyvin pääsikin tien vasenta puolta ajaen onkin nyt yksisuuntainen eikä sitäkään saa käyttää.
Nämä ovat ihan järjettömiä muutoksia pyöräilyn sujuvuuteen. Tämä vain johtaa siihen että ajetaan sitten vielä päättämmin ei tarkoituksella kaistalla tai jalkakäytävällä kun pyörätiet eivät enää palvele sitä liikkumista.
Tämä johtaa myös sellaisiin tilanteisiin kuin mitäs nyt mihin nyt kun pyörätie alkaa johtamaan ihan väärään paikkaan. Käännynkö ympäri, ai niin en voi yksisuuntaista tullessani jne jne jne...
Kyllä se on täysin sallittua poistua pyörätieltä ennen pyörätien päätekohtaa. Eli vaikka se yksisuuntainen oikean laidan pyörätie johtaisi väärään kaupunginosaan niin lähtökohtaisesti mikään ei estä sitä, ettetkö voisi ajaa sitä pitkin vain siihen kohtaan asti, missä on se risteys josta aiot kääntyä muualle. Jos siinä risteyksen kohdalla taas on joku fyysinen este, kuten oja, kaide, viherkaista tai muu, niin on sallittua siirtyä ajoradalle jo ennen sitä risteystä vaikka pyörätie olisi oikealla puolella.
Hyvä esimerkki on tällaisesta siinä kohtaa jossa bussikuski kolautti pyöräilijää tahallaan Mannerheimintiellä. Kun ajaminen tehdään tarpeettoman hankalaksi pyöräteillä, seuraavaksi pyörä onkin bussikaistalla. Kyse ei ole siitä etteikö sieltä toisestakin kaupunginosasta pääsisi pyörällä sakkokierrosten kautta joskus oikeaan osoitteeseen tai ajorataa käyttäen, vaan siitä että sen pitäisi olla sujuvaa suunnittelua eikä haitata liikkumista tietyllä välineellä tarpeettomasti.
Kun kummillakin puolilla liikkuu pyörätie on prioriteetti että niiden kuuluu olla kaksisuuntaisia ellei kyse ole jostain maantiestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksisuuntainen liikkee saa aikaiseksi sen ettei pyörällä enää pääse liikkumaan kuten ennen. PAkotettuna ajamaan tiettyä puolta tietä ilman mitään järkevää syytä estyy pääsy seuraavalle kadulle tai pyörätien pätkälle, kun pyöräteitä ei kulje kumminkin puolin teitä.
Itse olen aktiivipyöräilijä ja nyt ongelma on se että yksisuuntainen pyörätie ei enää johda järkevästi seuraavalle pyörätielle monessa kohtaa kun ne pyörätiet ovat alunperinkin suunniteltu kaksisuuntaisiksi.
Tästä syystä näkee nykyään päivittäin ihmisten ajavan yksisuuntaiis pyöräteitä väärään suuntaan. Parantava laki olisi että kun nopeutta on pyörällä paljon kuuluu se liikenteen joukkoon.Yksisuuntaiset kadut tarkoittavat myös autoille, että ajoreitti pitää suunnitella sallittuja väyliä ja ajosuuntia käyttäen. Miksi pyöräilijöillä pitäisi olla jokin erivapaus? Ne ovat ajoneuvoja siinä kuin autotkin. Bonuksena on kuitenkin, että taluttamalla saa käyttää jalkakäytävää.
Jos kaksisuuntaisen kadun yhteydessä on yksisuuntainen pyörätie vain toiseen suuntaan, pyöräilijän pitää vastakkaiseen suuntaan ajaessaan käyttää ajorataa, koska pyörätietä ei ole käytettävissä.
No sitten kaistamerkit ja luettavat opasteet pyörille ja pyöräteille jotka informoivat minne sillä tiellä pääsee ja kartat mitkä kertovat yksisuuntaisuuden niinkuin autoilussakin. Huom pyörä ei ole kuin auto pyörällä liikutaan kuten kävellen kevyiden liikenteiden väyliä, puistoihin, virkistysalueille, kahvilohin, tapahtumiin, tapaamisiin, jne ei parkkihalliin tai kadunvarteen kuten autolla.
Et sinä voi ajaa pyörällä taloon sisään (paitsi jos se on parkkitalo). Pyörä on siis pysäköitävä ennen kahvilaan, tapahtumiin, tapaamisiin ym. menoa niin kuin muutkin ajoneuvot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan yksisuuntaiset pyörätiet keksitty siksi, koska "aktiivipyöräilijät" pitävät oikeutenaan, että polkupyörällä saa ajaa missä vain milloin vain sen minkä jaloistaan pääsee? Kaikki muut ajoneuvot sovittavat nopeutensa liikennetilanteeseen.
Veikkaisin että omasta näkökulmastaan nuo pyöräilijät ajavat ihan oikeaa nopeutta. Monesti kun tilanne on se että kaikki pyörän nopeudet 15km/h yläpuolella vaikuttavat jalankulkijoista kovilta vaikka ne ovat täysin hallittavissa. Ehkä tähän vaikuttaa se jos jalankulkija jotenkin pelästyy tai hätkähtää pyörää, tulee heti ajatus että pyörä ajaa liian kovaa. Tästä ei kuitenkaan läheskään aina ole kyse vaan jalankulkijan inhimillisestä reaktiosta jonka syy haetaan siitä toisesta.
Pääosa taajama-alueiden pyöräteistä ei fyysisiltä ominaisuuksiltaan poikkea mitenkään jalkakäytävistä. Ainoa ero on siis se, että ne on varustettu pyörätien kyltillä, kun taas jalkakäytäviä ei ole.
Tämä tarkoittaa sitä, että siellä pyörätiellä ei ihan oikeasti pysty turvallisesti ajamaan kovin kovaa. Ongelmina ovat huonot näkemäalueet risteyksissä, väylän kapeus, jalankulkijat, pyörätielle aukeavat talojen ovet yms. Se 15 km/h on oikeasti jo tosi kova nopeus monilla pyöräteillä.
Tietenkin nopeutta alennetaan silloin jos paikalliset olosuhteet sitä vaativat. Pääsääntöisesti pyöräteillä pystyy ajamaan täysin turvallisesti vielä 25km/h nopeudella, usein kovempaakin. Vaatii vain ennakointia ja havainnointia. Itselläni takana 35 vuotta aktiivista pyöräilyä eikä yhtään onnettomuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksisuuntainen liikkee saa aikaiseksi sen ettei pyörällä enää pääse liikkumaan kuten ennen. PAkotettuna ajamaan tiettyä puolta tietä ilman mitään järkevää syytä estyy pääsy seuraavalle kadulle tai pyörätien pätkälle, kun pyöräteitä ei kulje kumminkin puolin teitä.
Itse olen aktiivipyöräilijä ja nyt ongelma on se että yksisuuntainen pyörätie ei enää johda järkevästi seuraavalle pyörätielle monessa kohtaa kun ne pyörätiet ovat alunperinkin suunniteltu kaksisuuntaisiksi.
Tästä syystä näkee nykyään päivittäin ihmisten ajavan yksisuuntaiis pyöräteitä väärään suuntaan. Parantava laki olisi että kun nopeutta on pyörällä paljon kuuluu se liikenteen joukkoon.Yksisuuntaiset kadut tarkoittavat myös autoille, että ajoreitti pitää suunnitella sallittuja väyliä ja ajosuuntia käyttäen. Miksi pyöräilijöillä pitäisi olla jokin erivapaus? Ne ovat ajoneuvoja siinä kuin autotkin. Bonuksena on kuitenkin, että taluttamalla saa käyttää jalkakäytävää.
Jos kaksisuuntaisen kadun yhteydessä on yksisuuntainen pyörätie vain toiseen suuntaan, pyöräilijän pitää vastakkaiseen suuntaan ajaessaan käyttää ajorataa, koska pyörätietä ei ole käytettävissä.
No sitten kaistamerkit ja luettavat opasteet pyörille ja pyöräteille jotka informoivat minne sillä tiellä pääsee ja kartat mitkä kertovat yksisuuntaisuuden niinkuin autoilussakin. Huom pyörä ei ole kuin auto pyörällä liikutaan kuten kävellen kevyiden liikenteiden väyliä, puistoihin, virkistysalueille, kahvilohin, tapahtumiin, tapaamisiin, jne ei parkkihalliin tai kadunvarteen kuten autolla.
Onko sellaisia karttoja, joissa on yksisuuntaiset kadut merkitty?
Autoilijoidenkin pitää opetella reitit, mitä pitkin pääsee tiettyyn paikkaan. Samoin pyöräilijöiden. Onko muka epäreilua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan yksisuuntaiset pyörätiet keksitty siksi, koska "aktiivipyöräilijät" pitävät oikeutenaan, että polkupyörällä saa ajaa missä vain milloin vain sen minkä jaloistaan pääsee? Kaikki muut ajoneuvot sovittavat nopeutensa liikennetilanteeseen.
Eli pilataan koko liikkuminen kaikilta kun pari prosenttia ajaa "ylinopeutta" pyörällä. Pyöräilijöiden syyllistäminen ryhmänä jonkun teoista ei ole relevantti perustelu, muutenhan autoilun tai kävelynkin voisi laittaa samojen sääntöjen taakse. Kovaa ajavien kuuluisi ajaa ajoradalla ei pyörätiellä jossa liikkuu suurin osa ihan rauhallisesti noputensa aina tilanteeseen sovittaen.
Kovaa ajavat hidastavat autoliikennettä, kun eivät kuitenkaan aja tarpeeksi kovaa. Eivätkä tollot tajua edes ajaa tarpeeksi sivussa. Pyörän pitää sääntöjen mukaan ajaa kevyenliikenteen väylällä, jos sellainen on eikä siellä, missä huvittaa.
Ei enää, uudenlain mukaan jos pyörätie on vain vasemmalla puolella tietä, saa ajorataa käyttää. Ongelman tuottaa se että olet kääntymässä vasemmalla mutta tien oikeassa laidassa oleva yksisuuntainen pyörätie on suunniteltu kulkemaan oikealle(aiemmin kaksisuuntaiset) eri kaupunginosaan ja vasemmalla puolella kulkeva, joka yhdistyy myöhemmin kaksisuuntaiseen pyörätiehen, johon sinun on tarkoitus päästä ja johon aiemmin hyvin pääsikin tien vasenta puolta ajaen onkin nyt yksisuuntainen eikä sitäkään saa käyttää.
Nämä ovat ihan järjettömiä muutoksia pyöräilyn sujuvuuteen. Tämä vain johtaa siihen että ajetaan sitten vielä päättämmin ei tarkoituksella kaistalla tai jalkakäytävällä kun pyörätiet eivät enää palvele sitä liikkumista.
Tämä johtaa myös sellaisiin tilanteisiin kuin mitäs nyt mihin nyt kun pyörätie alkaa johtamaan ihan väärään paikkaan. Käännynkö ympäri, ai niin en voi yksisuuntaista tullessani jne jne jne...
Kyllä se on täysin sallittua poistua pyörätieltä ennen pyörätien päätekohtaa. Eli vaikka se yksisuuntainen oikean laidan pyörätie johtaisi väärään kaupunginosaan niin lähtökohtaisesti mikään ei estä sitä, ettetkö voisi ajaa sitä pitkin vain siihen kohtaan asti, missä on se risteys josta aiot kääntyä muualle. Jos siinä risteyksen kohdalla taas on joku fyysinen este, kuten oja, kaide, viherkaista tai muu, niin on sallittua siirtyä ajoradalle jo ennen sitä risteystä vaikka pyörätie olisi oikealla puolella.
Hyvä esimerkki on tällaisesta siinä kohtaa jossa bussikuski kolautti pyöräilijää tahallaan Mannerheimintiellä. Kun ajaminen tehdään tarpeettoman hankalaksi pyöräteillä, seuraavaksi pyörä onkin bussikaistalla. Kyse ei ole siitä etteikö sieltä toisestakin kaupunginosasta pääsisi pyörällä sakkokierrosten kautta joskus oikeaan osoitteeseen tai ajorataa käyttäen, vaan siitä että sen pitäisi olla sujuvaa suunnittelua eikä haitata liikkumista tietyllä välineellä tarpeettomasti.
Kun kummillakin puolilla liikkuu pyörätie on prioriteetti että niiden kuuluu olla kaksisuuntaisia ellei kyse ole jostain maantiestä.
Minkä ihmeen sakkokierrosten? 90% Helsingin kaduista on sellaisia, että siellä pyöräilijän laillinen paikka on ajoradalla. Ajoradalla taas ajetaan oikeaa laitaa.
Yksisuuntainen pyörätie ei "hankaloita" ajoa sen enempää kuin sekään, että ajoradalla kuuluu ajaa oikeaa laitaa eikä vasempaa.
Ajoradan saa ajoneuvolla ylittää muualtakin kuin risteyksen kohdalta jollei ole sulkuviivoja tms. Eli kun oikeaa laitaa pitkin ajaessa saavut päämäärän kohdalle, niin ajat vain kadun yli ja tadaa, olet vasemmalla puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan yksisuuntaiset pyörätiet keksitty siksi, koska "aktiivipyöräilijät" pitävät oikeutenaan, että polkupyörällä saa ajaa missä vain milloin vain sen minkä jaloistaan pääsee? Kaikki muut ajoneuvot sovittavat nopeutensa liikennetilanteeseen.
Eli pilataan koko liikkuminen kaikilta kun pari prosenttia ajaa "ylinopeutta" pyörällä. Pyöräilijöiden syyllistäminen ryhmänä jonkun teoista ei ole relevantti perustelu, muutenhan autoilun tai kävelynkin voisi laittaa samojen sääntöjen taakse. Kovaa ajavien kuuluisi ajaa ajoradalla ei pyörätiellä jossa liikkuu suurin osa ihan rauhallisesti noputensa aina tilanteeseen sovittaen.
Kovaa ajavat hidastavat autoliikennettä, kun eivät kuitenkaan aja tarpeeksi kovaa. Eivätkä tollot tajua edes ajaa tarpeeksi sivussa. Pyörän pitää sääntöjen mukaan ajaa kevyenliikenteen väylällä, jos sellainen on eikä siellä, missä huvittaa.
Ei enää, uudenlain mukaan jos pyörätie on vain vasemmalla puolella tietä, saa ajorataa käyttää. Ongelman tuottaa se että olet kääntymässä vasemmalla mutta tien oikeassa laidassa oleva yksisuuntainen pyörätie on suunniteltu kulkemaan oikealle(aiemmin kaksisuuntaiset) eri kaupunginosaan ja vasemmalla puolella kulkeva, joka yhdistyy myöhemmin kaksisuuntaiseen pyörätiehen, johon sinun on tarkoitus päästä ja johon aiemmin hyvin pääsikin tien vasenta puolta ajaen onkin nyt yksisuuntainen eikä sitäkään saa käyttää.
Nämä ovat ihan järjettömiä muutoksia pyöräilyn sujuvuuteen. Tämä vain johtaa siihen että ajetaan sitten vielä päättämmin ei tarkoituksella kaistalla tai jalkakäytävällä kun pyörätiet eivät enää palvele sitä liikkumista.
Tämä johtaa myös sellaisiin tilanteisiin kuin mitäs nyt mihin nyt kun pyörätie alkaa johtamaan ihan väärään paikkaan. Käännynkö ympäri, ai niin en voi yksisuuntaista tullessani jne jne jne...
Kyllä se on täysin sallittua poistua pyörätieltä ennen pyörätien päätekohtaa. Eli vaikka se yksisuuntainen oikean laidan pyörätie johtaisi väärään kaupunginosaan niin lähtökohtaisesti mikään ei estä sitä, ettetkö voisi ajaa sitä pitkin vain siihen kohtaan asti, missä on se risteys josta aiot kääntyä muualle. Jos siinä risteyksen kohdalla taas on joku fyysinen este, kuten oja, kaide, viherkaista tai muu, niin on sallittua siirtyä ajoradalle jo ennen sitä risteystä vaikka pyörätie olisi oikealla puolella.
Hyvä esimerkki on tällaisesta siinä kohtaa jossa bussikuski kolautti pyöräilijää tahallaan Mannerheimintiellä. Kun ajaminen tehdään tarpeettoman hankalaksi pyöräteillä, seuraavaksi pyörä onkin bussikaistalla. Kyse ei ole siitä etteikö sieltä toisestakin kaupunginosasta pääsisi pyörällä sakkokierrosten kautta joskus oikeaan osoitteeseen tai ajorataa käyttäen, vaan siitä että sen pitäisi olla sujuvaa suunnittelua eikä haitata liikkumista tietyllä välineellä tarpeettomasti.
Kun kummillakin puolilla liikkuu pyörätie on prioriteetti että niiden kuuluu olla kaksisuuntaisia ellei kyse ole jostain maantiestä.
Miksi pyöräilijä ei voi käyttää Mannerheimintien rinnakkaiskatuja, jotka kaiken järjen mukaan ovat hiljaisempia moottoriajoneuvoliikenteen osalta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksisuuntainen liikkee saa aikaiseksi sen ettei pyörällä enää pääse liikkumaan kuten ennen. PAkotettuna ajamaan tiettyä puolta tietä ilman mitään järkevää syytä estyy pääsy seuraavalle kadulle tai pyörätien pätkälle, kun pyöräteitä ei kulje kumminkin puolin teitä.
Itse olen aktiivipyöräilijä ja nyt ongelma on se että yksisuuntainen pyörätie ei enää johda järkevästi seuraavalle pyörätielle monessa kohtaa kun ne pyörätiet ovat alunperinkin suunniteltu kaksisuuntaisiksi.
Tästä syystä näkee nykyään päivittäin ihmisten ajavan yksisuuntaiis pyöräteitä väärään suuntaan. Parantava laki olisi että kun nopeutta on pyörällä paljon kuuluu se liikenteen joukkoon.Yksisuuntaiset kadut tarkoittavat myös autoille, että ajoreitti pitää suunnitella sallittuja väyliä ja ajosuuntia käyttäen. Miksi pyöräilijöillä pitäisi olla jokin erivapaus? Ne ovat ajoneuvoja siinä kuin autotkin. Bonuksena on kuitenkin, että taluttamalla saa käyttää jalkakäytävää.
Jos kaksisuuntaisen kadun yhteydessä on yksisuuntainen pyörätie vain toiseen suuntaan, pyöräilijän pitää vastakkaiseen suuntaan ajaessaan käyttää ajorataa, koska pyörätietä ei ole käytettävissä.
No sitten kaistamerkit ja luettavat opasteet pyörille ja pyöräteille jotka informoivat minne sillä tiellä pääsee ja kartat mitkä kertovat yksisuuntaisuuden niinkuin autoilussakin. Huom pyörä ei ole kuin auto pyörällä liikutaan kuten kävellen kevyiden liikenteiden väyliä, puistoihin, virkistysalueille, kahvilohin, tapahtumiin, tapaamisiin, jne ei parkkihalliin tai kadunvarteen kuten autolla.
Pyörällä ei liikuta kuten kävellen paitsi taluttamalla sitä. Esimerkiksi jalkakäytävällä ei saa pyöräillä paitsi alle 12-vuotias. Pyöräilijä ei saa ajaa kiellettyyn ajosuuntaan niin ajoradalla kuin pyörätielläkään. Puistoissa pyöräily on sallittua vain, jos siellä on merkitty pyörätie.
Itse asiassa sekä puistokäytävillä että puistojen nurmikoilla saa ajaa pyörällä.
Ylipäätään kävelyteillä saa ajaa pyörällä. Jalkakäytävillä toki ei, paitsi jos on alle 12v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan yksisuuntaiset pyörätiet keksitty siksi, koska "aktiivipyöräilijät" pitävät oikeutenaan, että polkupyörällä saa ajaa missä vain milloin vain sen minkä jaloistaan pääsee? Kaikki muut ajoneuvot sovittavat nopeutensa liikennetilanteeseen.
Eli pilataan koko liikkuminen kaikilta kun pari prosenttia ajaa "ylinopeutta" pyörällä. Pyöräilijöiden syyllistäminen ryhmänä jonkun teoista ei ole relevantti perustelu, muutenhan autoilun tai kävelynkin voisi laittaa samojen sääntöjen taakse. Kovaa ajavien kuuluisi ajaa ajoradalla ei pyörätiellä jossa liikkuu suurin osa ihan rauhallisesti noputensa aina tilanteeseen sovittaen.
Kovaa ajavat hidastavat autoliikennettä, kun eivät kuitenkaan aja tarpeeksi kovaa. Eivätkä tollot tajua edes ajaa tarpeeksi sivussa. Pyörän pitää sääntöjen mukaan ajaa kevyenliikenteen väylällä, jos sellainen on eikä siellä, missä huvittaa.
Ei enää, uudenlain mukaan jos pyörätie on vain vasemmalla puolella tietä, saa ajorataa käyttää. Ongelman tuottaa se että olet kääntymässä vasemmalla mutta tien oikeassa laidassa oleva yksisuuntainen pyörätie on suunniteltu kulkemaan oikealle(aiemmin kaksisuuntaiset) eri kaupunginosaan ja vasemmalla puolella kulkeva, joka yhdistyy myöhemmin kaksisuuntaiseen pyörätiehen, johon sinun on tarkoitus päästä ja johon aiemmin hyvin pääsikin tien vasenta puolta ajaen onkin nyt yksisuuntainen eikä sitäkään saa käyttää.
Nämä ovat ihan järjettömiä muutoksia pyöräilyn sujuvuuteen. Tämä vain johtaa siihen että ajetaan sitten vielä päättämmin ei tarkoituksella kaistalla tai jalkakäytävällä kun pyörätiet eivät enää palvele sitä liikkumista.
Tämä johtaa myös sellaisiin tilanteisiin kuin mitäs nyt mihin nyt kun pyörätie alkaa johtamaan ihan väärään paikkaan. Käännynkö ympäri, ai niin en voi yksisuuntaista tullessani jne jne jne...
Kyllä se on täysin sallittua poistua pyörätieltä ennen pyörätien päätekohtaa. Eli vaikka se yksisuuntainen oikean laidan pyörätie johtaisi väärään kaupunginosaan niin lähtökohtaisesti mikään ei estä sitä, ettetkö voisi ajaa sitä pitkin vain siihen kohtaan asti, missä on se risteys josta aiot kääntyä muualle. Jos siinä risteyksen kohdalla taas on joku fyysinen este, kuten oja, kaide, viherkaista tai muu, niin on sallittua siirtyä ajoradalle jo ennen sitä risteystä vaikka pyörätie olisi oikealla puolella.
Hyvä esimerkki on tällaisesta siinä kohtaa jossa bussikuski kolautti pyöräilijää tahallaan Mannerheimintiellä. Kun ajaminen tehdään tarpeettoman hankalaksi pyöräteillä, seuraavaksi pyörä onkin bussikaistalla. Kyse ei ole siitä etteikö sieltä toisestakin kaupunginosasta pääsisi pyörällä sakkokierrosten kautta joskus oikeaan osoitteeseen tai ajorataa käyttäen, vaan siitä että sen pitäisi olla sujuvaa suunnittelua eikä haitata liikkumista tietyllä välineellä tarpeettomasti.
Kun kummillakin puolilla liikkuu pyörätie on prioriteetti että niiden kuuluu olla kaksisuuntaisia ellei kyse ole jostain maantiestä.
Miksi pyöräilijä ei voi käyttää Mannerheimintien rinnakkaiskatuja, jotka kaiken järjen mukaan ovat hiljaisempia moottoriajoneuvoliikenteen osalta?
Jos ei halua tehdä ylimääräisiä kierroksia tai jos on matkalla Mannerheimintielle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksisuuntainen liikkee saa aikaiseksi sen ettei pyörällä enää pääse liikkumaan kuten ennen. PAkotettuna ajamaan tiettyä puolta tietä ilman mitään järkevää syytä estyy pääsy seuraavalle kadulle tai pyörätien pätkälle, kun pyöräteitä ei kulje kumminkin puolin teitä.
Itse olen aktiivipyöräilijä ja nyt ongelma on se että yksisuuntainen pyörätie ei enää johda järkevästi seuraavalle pyörätielle monessa kohtaa kun ne pyörätiet ovat alunperinkin suunniteltu kaksisuuntaisiksi.
Tästä syystä näkee nykyään päivittäin ihmisten ajavan yksisuuntaiis pyöräteitä väärään suuntaan. Parantava laki olisi että kun nopeutta on pyörällä paljon kuuluu se liikenteen joukkoon.Yksisuuntaiset kadut tarkoittavat myös autoille, että ajoreitti pitää suunnitella sallittuja väyliä ja ajosuuntia käyttäen. Miksi pyöräilijöillä pitäisi olla jokin erivapaus? Ne ovat ajoneuvoja siinä kuin autotkin. Bonuksena on kuitenkin, että taluttamalla saa käyttää jalkakäytävää.
Jos kaksisuuntaisen kadun yhteydessä on yksisuuntainen pyörätie vain toiseen suuntaan, pyöräilijän pitää vastakkaiseen suuntaan ajaessaan käyttää ajorataa, koska pyörätietä ei ole käytettävissä.
No sitten kaistamerkit ja luettavat opasteet pyörille ja pyöräteille jotka informoivat minne sillä tiellä pääsee ja kartat mitkä kertovat yksisuuntaisuuden niinkuin autoilussakin. Huom pyörä ei ole kuin auto pyörällä liikutaan kuten kävellen kevyiden liikenteiden väyliä, puistoihin, virkistysalueille, kahvilohin, tapahtumiin, tapaamisiin, jne ei parkkihalliin tai kadunvarteen kuten autolla.
Onko sellaisia karttoja, joissa on yksisuuntaiset kadut merkitty?
Autoilijoidenkin pitää opetella reitit, mitä pitkin pääsee tiettyyn paikkaan. Samoin pyöräilijöiden. Onko muka epäreilua?
On esim googlemaps. Ja on epäreilua pyörillä ei ole vastaavia merkintöjä ja karttoja kuin autoliikenteellä. Voin koska tahansa lähteä vaikka pariisiin ajamaan autolla ja näen etukäteen mitä reittejä minun kuuluu ajaa. Pyörällä niitä ei voi edes tarkistaa koska ne näyttävät väärin tällä hetkellä Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Puistoissa pyöräily on sallittua vain, jos siellä on merkitty pyörätie.
Ei pidä paikkaansa. Ainakin Helsingissä puistokäytävillä saa pyöräillä aina, paitsi silloin, jos se on liikennemerkillä erikseen kielletty. Pyöräilijällä on luonnollisesti väistämisvelvollisuus aina ja vauhti pitää sovittaa jalankulkijoiden mukaan tarpeeksi hitaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan yksisuuntaiset pyörätiet keksitty siksi, koska "aktiivipyöräilijät" pitävät oikeutenaan, että polkupyörällä saa ajaa missä vain milloin vain sen minkä jaloistaan pääsee? Kaikki muut ajoneuvot sovittavat nopeutensa liikennetilanteeseen.
Eli pilataan koko liikkuminen kaikilta kun pari prosenttia ajaa "ylinopeutta" pyörällä. Pyöräilijöiden syyllistäminen ryhmänä jonkun teoista ei ole relevantti perustelu, muutenhan autoilun tai kävelynkin voisi laittaa samojen sääntöjen taakse. Kovaa ajavien kuuluisi ajaa ajoradalla ei pyörätiellä jossa liikkuu suurin osa ihan rauhallisesti noputensa aina tilanteeseen sovittaen.
Kovaa ajavat hidastavat autoliikennettä, kun eivät kuitenkaan aja tarpeeksi kovaa. Eivätkä tollot tajua edes ajaa tarpeeksi sivussa. Pyörän pitää sääntöjen mukaan ajaa kevyenliikenteen väylällä, jos sellainen on eikä siellä, missä huvittaa.
Ei enää, uudenlain mukaan jos pyörätie on vain vasemmalla puolella tietä, saa ajorataa käyttää. Ongelman tuottaa se että olet kääntymässä vasemmalla mutta tien oikeassa laidassa oleva yksisuuntainen pyörätie on suunniteltu kulkemaan oikealle(aiemmin kaksisuuntaiset) eri kaupunginosaan ja vasemmalla puolella kulkeva, joka yhdistyy myöhemmin kaksisuuntaiseen pyörätiehen, johon sinun on tarkoitus päästä ja johon aiemmin hyvin pääsikin tien vasenta puolta ajaen onkin nyt yksisuuntainen eikä sitäkään saa käyttää.
Nämä ovat ihan järjettömiä muutoksia pyöräilyn sujuvuuteen. Tämä vain johtaa siihen että ajetaan sitten vielä päättämmin ei tarkoituksella kaistalla tai jalkakäytävällä kun pyörätiet eivät enää palvele sitä liikkumista.
Tämä johtaa myös sellaisiin tilanteisiin kuin mitäs nyt mihin nyt kun pyörätie alkaa johtamaan ihan väärään paikkaan. Käännynkö ympäri, ai niin en voi yksisuuntaista tullessani jne jne jne...
Kyllä se on täysin sallittua poistua pyörätieltä ennen pyörätien päätekohtaa. Eli vaikka se yksisuuntainen oikean laidan pyörätie johtaisi väärään kaupunginosaan niin lähtökohtaisesti mikään ei estä sitä, ettetkö voisi ajaa sitä pitkin vain siihen kohtaan asti, missä on se risteys josta aiot kääntyä muualle. Jos siinä risteyksen kohdalla taas on joku fyysinen este, kuten oja, kaide, viherkaista tai muu, niin on sallittua siirtyä ajoradalle jo ennen sitä risteystä vaikka pyörätie olisi oikealla puolella.
Hyvä esimerkki on tällaisesta siinä kohtaa jossa bussikuski kolautti pyöräilijää tahallaan Mannerheimintiellä. Kun ajaminen tehdään tarpeettoman hankalaksi pyöräteillä, seuraavaksi pyörä onkin bussikaistalla. Kyse ei ole siitä etteikö sieltä toisestakin kaupunginosasta pääsisi pyörällä sakkokierrosten kautta joskus oikeaan osoitteeseen tai ajorataa käyttäen, vaan siitä että sen pitäisi olla sujuvaa suunnittelua eikä haitata liikkumista tietyllä välineellä tarpeettomasti.
Kun kummillakin puolilla liikkuu pyörätie on prioriteetti että niiden kuuluu olla kaksisuuntaisia ellei kyse ole jostain maantiestä.
Miksi pyöräilijä ei voi käyttää Mannerheimintien rinnakkaiskatuja, jotka kaiken järjen mukaan ovat hiljaisempia moottoriajoneuvoliikenteen osalta?
Miksi pitäisi, kun mannrheimintien viereinen pyörätie on ylivoimaisesti selkein ja suorin reitti ja siinä pääsi ihan hyvin vielä reilu kuukausi sitten tien vasenta puolta ja siitä urheilukadulle. Mannerheimintien ainoa ongelma ei ole ruuhkaisuus vaan tarpeeton yksisuuntainen liikenne joka haittaa kulkemista. Toisella puolella taas menisit keskuspuistoa sekavia polkuja pitkin ja toisella puolella on Töölö jossa ei voi edes pyöräillä kunnolla kun siellä ei ole kattavasti pyöräteitä.
Vierailija kirjoitti:
On kyllä hankalaa jos ajaa vain korttelin tai pari jotakin tienpätkää. Pitää mennä toiselle puolelle, ajaa hetki siellä ja palata takaisin. Liikennevaloissa odotteluun menee aikaa.
Liikennesääntöjen noudattaminen koskevat kaikkia liikenteessä liikkuvia. Jalankulkijakaan ei saa ylittää ajorataa punaisen jalankulkuvalon aikana. Pitää myös käyttää suojatietä, jos sellainen on lähistöllä käytettävissä. Ajoneuvon kuljettajilla on paljon laajempi säännöstö noudatettavanaan. Se nyt vaan on välttämätöntä liikenteen turvallisuuden ja ennakoitavuuden kannalta.
Pyöräilijä ei ole mikään liikenteen vapaamatkustaja, mitä tulee sääntöjen noudattamisvelvoitteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä hankalaa jos ajaa vain korttelin tai pari jotakin tienpätkää. Pitää mennä toiselle puolelle, ajaa hetki siellä ja palata takaisin. Liikennevaloissa odotteluun menee aikaa.
Liikennesääntöjen noudattaminen koskevat kaikkia liikenteessä liikkuvia. Jalankulkijakaan ei saa ylittää ajorataa punaisen jalankulkuvalon aikana. Pitää myös käyttää suojatietä, jos sellainen on lähistöllä käytettävissä. Ajoneuvon kuljettajilla on paljon laajempi säännöstö noudatettavanaan. Se nyt vaan on välttämätöntä liikenteen turvallisuuden ja ennakoitavuuden kannalta.
Pyöräilijä ei ole mikään liikenteen vapaamatkustaja, mitä tulee sääntöjen noudattamisvelvoitteeseen.
Ei siitä olekkaan kysymys vaan säännöt on tällä hetkellä(kesäkuun alusta) sellaiset etteivät ne sovellu pyörätieverkoston hyödyntämiseen ja haittaavat pyöräilyä ihan tarpeettomasti. Säännöt ovat ne jotka asetetaan ja niiden kuuluu tukea järjellistä logiikkaa eikä vastustaa sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan yksisuuntaiset pyörätiet keksitty siksi, koska "aktiivipyöräilijät" pitävät oikeutenaan, että polkupyörällä saa ajaa missä vain milloin vain sen minkä jaloistaan pääsee? Kaikki muut ajoneuvot sovittavat nopeutensa liikennetilanteeseen.
Eli pilataan koko liikkuminen kaikilta kun pari prosenttia ajaa "ylinopeutta" pyörällä. Pyöräilijöiden syyllistäminen ryhmänä jonkun teoista ei ole relevantti perustelu, muutenhan autoilun tai kävelynkin voisi laittaa samojen sääntöjen taakse. Kovaa ajavien kuuluisi ajaa ajoradalla ei pyörätiellä jossa liikkuu suurin osa ihan rauhallisesti noputensa aina tilanteeseen sovittaen.
Kovaa ajavat hidastavat autoliikennettä, kun eivät kuitenkaan aja tarpeeksi kovaa. Eivätkä tollot tajua edes ajaa tarpeeksi sivussa. Pyörän pitää sääntöjen mukaan ajaa kevyenliikenteen väylällä, jos sellainen on eikä siellä, missä huvittaa.
Ei enää, uudenlain mukaan jos pyörätie on vain vasemmalla puolella tietä, saa ajorataa käyttää. Ongelman tuottaa se että olet kääntymässä vasemmalla mutta tien oikeassa laidassa oleva yksisuuntainen pyörätie on suunniteltu kulkemaan oikealle(aiemmin kaksisuuntaiset) eri kaupunginosaan ja vasemmalla puolella kulkeva, joka yhdistyy myöhemmin kaksisuuntaiseen pyörätiehen, johon sinun on tarkoitus päästä ja johon aiemmin hyvin pääsikin tien vasenta puolta ajaen onkin nyt yksisuuntainen eikä sitäkään saa käyttää.
Nämä ovat ihan järjettömiä muutoksia pyöräilyn sujuvuuteen. Tämä vain johtaa siihen että ajetaan sitten vielä päättämmin ei tarkoituksella kaistalla tai jalkakäytävällä kun pyörätiet eivät enää palvele sitä liikkumista.
Tämä johtaa myös sellaisiin tilanteisiin kuin mitäs nyt mihin nyt kun pyörätie alkaa johtamaan ihan väärään paikkaan. Käännynkö ympäri, ai niin en voi yksisuuntaista tullessani jne jne jne...
Kyllä se on täysin sallittua poistua pyörätieltä ennen pyörätien päätekohtaa. Eli vaikka se yksisuuntainen oikean laidan pyörätie johtaisi väärään kaupunginosaan niin lähtökohtaisesti mikään ei estä sitä, ettetkö voisi ajaa sitä pitkin vain siihen kohtaan asti, missä on se risteys josta aiot kääntyä muualle. Jos siinä risteyksen kohdalla taas on joku fyysinen este, kuten oja, kaide, viherkaista tai muu, niin on sallittua siirtyä ajoradalle jo ennen sitä risteystä vaikka pyörätie olisi oikealla puolella.
Hyvä esimerkki on tällaisesta siinä kohtaa jossa bussikuski kolautti pyöräilijää tahallaan Mannerheimintiellä. Kun ajaminen tehdään tarpeettoman hankalaksi pyöräteillä, seuraavaksi pyörä onkin bussikaistalla. Kyse ei ole siitä etteikö sieltä toisestakin kaupunginosasta pääsisi pyörällä sakkokierrosten kautta joskus oikeaan osoitteeseen tai ajorataa käyttäen, vaan siitä että sen pitäisi olla sujuvaa suunnittelua eikä haitata liikkumista tietyllä välineellä tarpeettomasti.
Kun kummillakin puolilla liikkuu pyörätie on prioriteetti että niiden kuuluu olla kaksisuuntaisia ellei kyse ole jostain maantiestä.
Miksi pyöräilijä ei voi käyttää Mannerheimintien rinnakkaiskatuja, jotka kaiken järjen mukaan ovat hiljaisempia moottoriajoneuvoliikenteen osalta?
Miksi pitäisi, kun mannrheimintien viereinen pyörätie on ylivoimaisesti selkein ja suorin reitti ja siinä pääsi ihan hyvin vielä reilu kuukausi sitten tien vasenta puolta ja siitä urheilukadulle. Mannerheimintien ainoa ongelma ei ole ruuhkaisuus vaan tarpeeton yksisuuntainen liikenne joka haittaa kulkemista. Toisella puolella taas menisit keskuspuistoa sekavia polkuja pitkin ja toisella puolella on Töölö jossa ei voi edes pyöräillä kunnolla kun siellä ei ole kattavasti pyöräteitä.
Ja vastaava kirjoitus autoilijan näkökulmasta:
Miksi pitäisi, kun Se-ja-se-katu on ylivoimaisesti selkein ja suorin reitti ja siitä pitäisi päästä ajamaan myös toiseen suuntaan? Sen-ja-sen-kadun ainoa ongelma ei ole ruuhkaisuus vaan tarpeeton yksisuuntainen liikenne joka haittaa kulkemista. Nyt joudun ajamaan kolmen korttelin ympäri sekavia pikkukatuja päästäkseni Tälle-ja Sille-kadulle sen seitsemien liikennevalojen läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan yksisuuntaiset pyörätiet keksitty siksi, koska "aktiivipyöräilijät" pitävät oikeutenaan, että polkupyörällä saa ajaa missä vain milloin vain sen minkä jaloistaan pääsee? Kaikki muut ajoneuvot sovittavat nopeutensa liikennetilanteeseen.
Veikkaisin että omasta näkökulmastaan nuo pyöräilijät ajavat ihan oikeaa nopeutta. Monesti kun tilanne on se että kaikki pyörän nopeudet 15km/h yläpuolella vaikuttavat jalankulkijoista kovilta vaikka ne ovat täysin hallittavissa. Ehkä tähän vaikuttaa se jos jalankulkija jotenkin pelästyy tai hätkähtää pyörää, tulee heti ajatus että pyörä ajaa liian kovaa. Tästä ei kuitenkaan läheskään aina ole kyse vaan jalankulkijan inhimillisestä reaktiosta jonka syy haetaan siitä toisesta.
Pääosa taajama-alueiden pyöräteistä ei fyysisiltä ominaisuuksiltaan poikkea mitenkään jalkakäytävistä. Ainoa ero on siis se, että ne on varustettu pyörätien kyltillä, kun taas jalkakäytäviä ei ole.
Tämä tarkoittaa sitä, että siellä pyörätiellä ei ihan oikeasti pysty turvallisesti ajamaan kovin kovaa. Ongelmina ovat huonot näkemäalueet risteyksissä, väylän kapeus, jalankulkijat, pyörätielle aukeavat talojen ovet yms. Se 15 km/h on oikeasti jo tosi kova nopeus monilla pyöräteillä.
Tietenkin nopeutta alennetaan silloin jos paikalliset olosuhteet sitä vaativat. Pääsääntöisesti pyöräteillä pystyy ajamaan täysin turvallisesti vielä 25km/h nopeudella, usein kovempaakin. Vaatii vain ennakointia ja havainnointia. Itselläni takana 35 vuotta aktiivista pyöräilyä eikä yhtään onnettomuutta.
Hyvin yleisesti suomalaiset pyörätiet ovat tätä tyyppiä: https://goo.gl/maps/Kpwjz5Dt1PoySRPd8
Ei tuossa kovin kovaa pysty ajamaan vaarantamatta sekä itseään että muita, ja varmaan kaikissa muissa maissa tuollaiset väylät ovatkin jalkakäytäviä. Mutta minkäs teet, kun suomalaisen liikennesuunnittelijan mielestä polkupyörä ei ole ajoneuvo vaan enemmänkin jonkinlainen jalankulkijan apuneuvo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä hankalaa jos ajaa vain korttelin tai pari jotakin tienpätkää. Pitää mennä toiselle puolelle, ajaa hetki siellä ja palata takaisin. Liikennevaloissa odotteluun menee aikaa.
Liikennesääntöjen noudattaminen koskevat kaikkia liikenteessä liikkuvia. Jalankulkijakaan ei saa ylittää ajorataa punaisen jalankulkuvalon aikana. Pitää myös käyttää suojatietä, jos sellainen on lähistöllä käytettävissä. Ajoneuvon kuljettajilla on paljon laajempi säännöstö noudatettavanaan. Se nyt vaan on välttämätöntä liikenteen turvallisuuden ja ennakoitavuuden kannalta.
Pyöräilijä ei ole mikään liikenteen vapaamatkustaja, mitä tulee sääntöjen noudattamisvelvoitteeseen.
Ei siitä olekkaan kysymys vaan säännöt on tällä hetkellä(kesäkuun alusta) sellaiset etteivät ne sovellu pyörätieverkoston hyödyntämiseen ja haittaavat pyöräilyä ihan tarpeettomasti. Säännöt ovat ne jotka asetetaan ja niiden kuuluu tukea järjellistä logiikkaa eikä vastustaa sitä.
Nyt olet ymmärtänyt jotain väärin. Ei yksisuuntaisten pyöräteiden määrä nyt elokuussa juuri poikkea siitä mitä se oli toukokuussa. Ehkä jostain yksittäisistä risteyksistä on tänä aikana poistettu pyörätien kyltit, mutta sitä tapahtui usein ennenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä hankalaa jos ajaa vain korttelin tai pari jotakin tienpätkää. Pitää mennä toiselle puolelle, ajaa hetki siellä ja palata takaisin. Liikennevaloissa odotteluun menee aikaa.
Liikennesääntöjen noudattaminen koskevat kaikkia liikenteessä liikkuvia. Jalankulkijakaan ei saa ylittää ajorataa punaisen jalankulkuvalon aikana. Pitää myös käyttää suojatietä, jos sellainen on lähistöllä käytettävissä. Ajoneuvon kuljettajilla on paljon laajempi säännöstö noudatettavanaan. Se nyt vaan on välttämätöntä liikenteen turvallisuuden ja ennakoitavuuden kannalta.
Pyöräilijä ei ole mikään liikenteen vapaamatkustaja, mitä tulee sääntöjen noudattamisvelvoitteeseen.
Ajoneuvolla kuten polkupyörällä saa ylittää ajoradan lähtökohtaisesti missä kohtaa tahansa. Jalankulkijan sen sijaan kuuluu käyttää suojatietä tai yli- tai alikulkua mikäli sellainen on lähellä. Ei siis tarvitse mennä sinne seuraavaan risteykseen asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan yksisuuntaiset pyörätiet keksitty siksi, koska "aktiivipyöräilijät" pitävät oikeutenaan, että polkupyörällä saa ajaa missä vain milloin vain sen minkä jaloistaan pääsee? Kaikki muut ajoneuvot sovittavat nopeutensa liikennetilanteeseen.
Eli pilataan koko liikkuminen kaikilta kun pari prosenttia ajaa "ylinopeutta" pyörällä. Pyöräilijöiden syyllistäminen ryhmänä jonkun teoista ei ole relevantti perustelu, muutenhan autoilun tai kävelynkin voisi laittaa samojen sääntöjen taakse. Kovaa ajavien kuuluisi ajaa ajoradalla ei pyörätiellä jossa liikkuu suurin osa ihan rauhallisesti noputensa aina tilanteeseen sovittaen.
Kovaa ajavat hidastavat autoliikennettä, kun eivät kuitenkaan aja tarpeeksi kovaa. Eivätkä tollot tajua edes ajaa tarpeeksi sivussa. Pyörän pitää sääntöjen mukaan ajaa kevyenliikenteen väylällä, jos sellainen on eikä siellä, missä huvittaa.
Ei enää, uudenlain mukaan jos pyörätie on vain vasemmalla puolella tietä, saa ajorataa käyttää. Ongelman tuottaa se että olet kääntymässä vasemmalla mutta tien oikeassa laidassa oleva yksisuuntainen pyörätie on suunniteltu kulkemaan oikealle(aiemmin kaksisuuntaiset) eri kaupunginosaan ja vasemmalla puolella kulkeva, joka yhdistyy myöhemmin kaksisuuntaiseen pyörätiehen, johon sinun on tarkoitus päästä ja johon aiemmin hyvin pääsikin tien vasenta puolta ajaen onkin nyt yksisuuntainen eikä sitäkään saa käyttää.
Nämä ovat ihan järjettömiä muutoksia pyöräilyn sujuvuuteen. Tämä vain johtaa siihen että ajetaan sitten vielä päättämmin ei tarkoituksella kaistalla tai jalkakäytävällä kun pyörätiet eivät enää palvele sitä liikkumista.
Tämä johtaa myös sellaisiin tilanteisiin kuin mitäs nyt mihin nyt kun pyörätie alkaa johtamaan ihan väärään paikkaan. Käännynkö ympäri, ai niin en voi yksisuuntaista tullessani jne jne jne...
Kyllä se on täysin sallittua poistua pyörätieltä ennen pyörätien päätekohtaa. Eli vaikka se yksisuuntainen oikean laidan pyörätie johtaisi väärään kaupunginosaan niin lähtökohtaisesti mikään ei estä sitä, ettetkö voisi ajaa sitä pitkin vain siihen kohtaan asti, missä on se risteys josta aiot kääntyä muualle. Jos siinä risteyksen kohdalla taas on joku fyysinen este, kuten oja, kaide, viherkaista tai muu, niin on sallittua siirtyä ajoradalle jo ennen sitä risteystä vaikka pyörätie olisi oikealla puolella.
Hyvä esimerkki on tällaisesta siinä kohtaa jossa bussikuski kolautti pyöräilijää tahallaan Mannerheimintiellä. Kun ajaminen tehdään tarpeettoman hankalaksi pyöräteillä, seuraavaksi pyörä onkin bussikaistalla. Kyse ei ole siitä etteikö sieltä toisestakin kaupunginosasta pääsisi pyörällä sakkokierrosten kautta joskus oikeaan osoitteeseen tai ajorataa käyttäen, vaan siitä että sen pitäisi olla sujuvaa suunnittelua eikä haitata liikkumista tietyllä välineellä tarpeettomasti.
Kun kummillakin puolilla liikkuu pyörätie on prioriteetti että niiden kuuluu olla kaksisuuntaisia ellei kyse ole jostain maantiestä.
Miksi pyöräilijä ei voi käyttää Mannerheimintien rinnakkaiskatuja, jotka kaiken järjen mukaan ovat hiljaisempia moottoriajoneuvoliikenteen osalta?
Miksi pitäisi, kun mannrheimintien viereinen pyörätie on ylivoimaisesti selkein ja suorin reitti ja siinä pääsi ihan hyvin vielä reilu kuukausi sitten tien vasenta puolta ja siitä urheilukadulle. Mannerheimintien ainoa ongelma ei ole ruuhkaisuus vaan tarpeeton yksisuuntainen liikenne joka haittaa kulkemista. Toisella puolella taas menisit keskuspuistoa sekavia polkuja pitkin ja toisella puolella on Töölö jossa ei voi edes pyöräillä kunnolla kun siellä ei ole kattavasti pyöräteitä.
Ja vastaava kirjoitus autoilijan näkökulmasta:
Miksi pitäisi, kun Se-ja-se-katu on ylivoimaisesti selkein ja suorin reitti ja siitä pitäisi päästä ajamaan myös toiseen suuntaan? Sen-ja-sen-kadun ainoa ongelma ei ole ruuhkaisuus vaan tarpeeton yksisuuntainen liikenne joka haittaa kulkemista. Nyt joudun ajamaan kolmen korttelin ympäri sekavia pikkukatuja päästäkseni Tälle-ja Sille-kadulle sen seitsemien liikennevalojen läpi.
Siis mitä? Mitään vastaavaa tuossa ei ollut. Vai kuljetko autolla keskuspuiston hämyisiä polkuja tai alueella jossa on vain kävelykatuja jossa autoilua ei oteta huomioon kulkuvälineenä. Ja huom sen sijaan että ennen aluetta pystyi kulkemaan ongelmitta. Ihmettelen lapsellista vastustamistasi kiukutteluasi kun tilanne pitäisi tehdä loogisella ajattelulla eikä millään muulla.
On kyllä hankalaa jos ajaa vain korttelin tai pari jotakin tienpätkää. Pitää mennä toiselle puolelle, ajaa hetki siellä ja palata takaisin. Liikennevaloissa odotteluun menee aikaa.