Lue keskustelun säännöt.
Ensitreffit alttarilla 2020 OFFICIAL
Alkaa vasta syyskuussa. Miten maltan odottaa?? Muita jotka haluaisivat jo tietoa pareista?
Toivotaan, että tällä kaudella ei tapahdu mitään kamalan hullua vaan parit ovat aikuismaisesti käyttäytyviä ja fiksuja. Toivoahan aina saa, vai mitä?
Kommentit (18026)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni täällä sanoo, että Emma on liian nuori ja kypsymätön ohjelmaan. Näin ehkä onkin, mutta noilla asioilla on tapana ajan kanssa muuttua. Nuorikin vanhenee ja "kypsyy".
Näen Emmassa itseäni ja epävarmuuttani, kun nuorena 17v aloin seurustella nykyisen mieheni kanssa.
Kiukuttelin varmaan liikaa, enkä oikeastaan tiennyt, miten suhteessa ollaan. Mies oli kuitenkin kärsivällinen(mutta kyllä hänelläkin omat vikansa on, ei ole mikään pyhimys) ja yhteen jäätiin. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin on roolit mielestäni täysin vaihtuneet. Minä kyllä olen tämän sunteen "kypsempi" ja järkevämpi puolisko. Eikä tämä ole vain minun näkemys/mielipide.
Ihminen voi muuttua ja kehittyä. Tuomaksella ja Emmalla on ehkä suurempi ongelma se, ettei seksuaalista kipinää ole. Emmalla ja Tuomaksella on hyvä keskusteluhteys ja jos kemiaa olisi nyt alussa paljon, heistä tulisi hyvä pari, koska tuo seksuaalisuus/ihtohimo veisi heidät nyt alkuvaikeuksien läpi ja antaisi Emmalle aikaa kasvaa.
Sama homma Tommilla ja Juuditilla, seksuaalinen kipinä puutuu, eikä Tommi jää sitä odottelemaan, vaikka Juudit niin varmaan toivoisi.
Hieno kasvutarina, ihanaa että teillä kävi noin.
Mutta yleisesti; en syyttäisi nyt Tuomasta kyllä siitä ettei jaksanut heti häistä alkanutta kriiseilyä (kelpaanko, olenko liikaa, liian vähän...) ja hyvin pian kehittynyttä kiukuttelua. Suora kommunikointi tarkoittaa jotain aivan muuta kuin sitä että kiukutellaan. Asiat voi ja kannattaa sanoittaa suorasti myös kauniisti ja asiallisesti, mielestäni Tuomas on tehnyt niin ja ollut jopa hämmästyttävän kärsivällinen ja positiivinen alkujaksoissa. Minä en kyllä ihmettele, että hänelläkin lopulta pinna paloi.
Onkohan Tuomas sanonut suoraan, et tuntuu ikävältä kun toinen koko ajan mollaa itseään eikä luota yhtään?
Voisin kuvitella, et alan ihmisenä osaa katsoa pintaa syvemmälle ja vaikka sanoittaa Emman juttuja, tyyliin "Musta vaikuttaa siltä, että sä et oikein luota itseesti ja viehättävyyteesi. Oletko Emma huomannut, et epävarmuutesi aiheuttaa tiettyä negatiivista käyttytymistä?" Sit Emma vois sanoa, et joo totta et olen kyllä epävarma ja se aiheuttaa pelkoa ja ikävää defensiivistä käytöstä. Kiva kun sanoit, haen terapiaan ja koitan oppia katsomaan itseänikin rakastavammin!
Eilenkään en nähnyt varsinaista suoraa puhetta itse asiasta. Suoraa olisi ollut vaikkapa se, et Tuomas olis kysynyt, et miksi sä Emma itket, kun katsot hääkuvaa ja minä sanoin et ollaan vaan kavereita, kun eikös me ollakin samaa mieltä. SIt Emma olis voinut sanoa, et ei me muuten olla samaa mieltä.
Musta hei muuten tulis hyvä käsikirjoittaja noille, pitäiskö hakea ens kaudelle :D
Nainen ei ole lapsi, juttusi ovat tasoa ”näin vanhempi voi kohdata rakentavasti uhmaikäisen lapsen kiukut”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni täällä sanoo, että Emma on liian nuori ja kypsymätön ohjelmaan. Näin ehkä onkin, mutta noilla asioilla on tapana ajan kanssa muuttua. Nuorikin vanhenee ja "kypsyy".
Näen Emmassa itseäni ja epävarmuuttani, kun nuorena 17v aloin seurustella nykyisen mieheni kanssa.
Kiukuttelin varmaan liikaa, enkä oikeastaan tiennyt, miten suhteessa ollaan. Mies oli kuitenkin kärsivällinen(mutta kyllä hänelläkin omat vikansa on, ei ole mikään pyhimys) ja yhteen jäätiin. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin on roolit mielestäni täysin vaihtuneet. Minä kyllä olen tämän sunteen "kypsempi" ja järkevämpi puolisko. Eikä tämä ole vain minun näkemys/mielipide.
Ihminen voi muuttua ja kehittyä. Tuomaksella ja Emmalla on ehkä suurempi ongelma se, ettei seksuaalista kipinää ole. Emmalla ja Tuomaksella on hyvä keskusteluhteys ja jos kemiaa olisi nyt alussa paljon, heistä tulisi hyvä pari, koska tuo seksuaalisuus/ihtohimo veisi heidät nyt alkuvaikeuksien läpi ja antaisi Emmalle aikaa kasvaa.
Sama homma Tommilla ja Juuditilla, seksuaalinen kipinä puutuu, eikä Tommi jää sitä odottelemaan, vaikka Juudit niin varmaan toivoisi.
Hieno kasvutarina, ihanaa että teillä kävi noin.
Mutta yleisesti; en syyttäisi nyt Tuomasta kyllä siitä ettei jaksanut heti häistä alkanutta kriiseilyä (kelpaanko, olenko liikaa, liian vähän...) ja hyvin pian kehittynyttä kiukuttelua. Suora kommunikointi tarkoittaa jotain aivan muuta kuin sitä että kiukutellaan. Asiat voi ja kannattaa sanoittaa suorasti myös kauniisti ja asiallisesti, mielestäni Tuomas on tehnyt niin ja ollut jopa hämmästyttävän kärsivällinen ja positiivinen alkujaksoissa. Minä en kyllä ihmettele, että hänelläkin lopulta pinna paloi.
Onkohan Tuomas sanonut suoraan, et tuntuu ikävältä kun toinen koko ajan mollaa itseään eikä luota yhtään?
Voisin kuvitella, et alan ihmisenä osaa katsoa pintaa syvemmälle ja vaikka sanoittaa Emman juttuja, tyyliin "Musta vaikuttaa siltä, että sä et oikein luota itseesti ja viehättävyyteesi. Oletko Emma huomannut, et epävarmuutesi aiheuttaa tiettyä negatiivista käyttytymistä?" Sit Emma vois sanoa, et joo totta et olen kyllä epävarma ja se aiheuttaa pelkoa ja ikävää defensiivistä käytöstä. Kiva kun sanoit, haen terapiaan ja koitan oppia katsomaan itseänikin rakastavammin!
Eilenkään en nähnyt varsinaista suoraa puhetta itse asiasta. Suoraa olisi ollut vaikkapa se, et Tuomas olis kysynyt, et miksi sä Emma itket, kun katsot hääkuvaa ja minä sanoin et ollaan vaan kavereita, kun eikös me ollakin samaa mieltä. SIt Emma olis voinut sanoa, et ei me muuten olla samaa mieltä.
Musta hei muuten tulis hyvä käsikirjoittaja noille, pitäiskö hakea ens kaudelle :D
Tuomasta (tai ketään) ei voi laittaa töihin puolisonsa kanssa, se ei ole reilua. Se mitä on nähty tv:stä, Tuomaksen kommunikointi on suoraa ja hyvin pitkälle hän jaksoi sitä myönteisesti harjoittaa. Sympatiani on nähdyn perusteella kyllä Tuomaksen puolella.
Minun sympatiani ovat yhtä lailla kummankin puolella, Tuomas & Emma <3
En tiedä onko sinulla minkälainen kokemus pitkästä suhteesta, mutta itse sellaisessa olevana (ja lukuisten ystävieni kanssa asioista puhuneena) olen vankasti sitä mieltä, että hyvä suhde vaatii ajoittaista puolison psyykkaamista. Puolin ja toisin. Ei se ole "töihin laittoa", vaan vapaaehtoista toisen kuuntelemista, tsemppaamista ja kommunikointia. Normaalia ihmissuhde-elämää siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni täällä sanoo, että Emma on liian nuori ja kypsymätön ohjelmaan. Näin ehkä onkin, mutta noilla asioilla on tapana ajan kanssa muuttua. Nuorikin vanhenee ja "kypsyy".
Näen Emmassa itseäni ja epävarmuuttani, kun nuorena 17v aloin seurustella nykyisen mieheni kanssa.
Kiukuttelin varmaan liikaa, enkä oikeastaan tiennyt, miten suhteessa ollaan. Mies oli kuitenkin kärsivällinen(mutta kyllä hänelläkin omat vikansa on, ei ole mikään pyhimys) ja yhteen jäätiin. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin on roolit mielestäni täysin vaihtuneet. Minä kyllä olen tämän sunteen "kypsempi" ja järkevämpi puolisko. Eikä tämä ole vain minun näkemys/mielipide.
Ihminen voi muuttua ja kehittyä. Tuomaksella ja Emmalla on ehkä suurempi ongelma se, ettei seksuaalista kipinää ole. Emmalla ja Tuomaksella on hyvä keskusteluhteys ja jos kemiaa olisi nyt alussa paljon, heistä tulisi hyvä pari, koska tuo seksuaalisuus/ihtohimo veisi heidät nyt alkuvaikeuksien läpi ja antaisi Emmalle aikaa kasvaa.
Sama homma Tommilla ja Juuditilla, seksuaalinen kipinä puutuu, eikä Tommi jää sitä odottelemaan, vaikka Juudit niin varmaan toivoisi.
Hieno kasvutarina, ihanaa että teillä kävi noin.
Mutta yleisesti; en syyttäisi nyt Tuomasta kyllä siitä ettei jaksanut heti häistä alkanutta kriiseilyä (kelpaanko, olenko liikaa, liian vähän...) ja hyvin pian kehittynyttä kiukuttelua. Suora kommunikointi tarkoittaa jotain aivan muuta kuin sitä että kiukutellaan. Asiat voi ja kannattaa sanoittaa suorasti myös kauniisti ja asiallisesti, mielestäni Tuomas on tehnyt niin ja ollut jopa hämmästyttävän kärsivällinen ja positiivinen alkujaksoissa. Minä en kyllä ihmettele, että hänelläkin lopulta pinna paloi.
Onkohan Tuomas sanonut suoraan, et tuntuu ikävältä kun toinen koko ajan mollaa itseään eikä luota yhtään?
Voisin kuvitella, et alan ihmisenä osaa katsoa pintaa syvemmälle ja vaikka sanoittaa Emman juttuja, tyyliin "Musta vaikuttaa siltä, että sä et oikein luota itseesti ja viehättävyyteesi. Oletko Emma huomannut, et epävarmuutesi aiheuttaa tiettyä negatiivista käyttytymistä?" Sit Emma vois sanoa, et joo totta et olen kyllä epävarma ja se aiheuttaa pelkoa ja ikävää defensiivistä käytöstä. Kiva kun sanoit, haen terapiaan ja koitan oppia katsomaan itseänikin rakastavammin!
Eilenkään en nähnyt varsinaista suoraa puhetta itse asiasta. Suoraa olisi ollut vaikkapa se, et Tuomas olis kysynyt, et miksi sä Emma itket, kun katsot hääkuvaa ja minä sanoin et ollaan vaan kavereita, kun eikös me ollakin samaa mieltä. SIt Emma olis voinut sanoa, et ei me muuten olla samaa mieltä.
Tuomaksen alan ihmisenä olisi osattava sanoittaa? Nytkö täällä leivotaan lähihoitajasta terapeuttia? Kumma juttu että mammapalstalla naispuoliset lähärit ovat vähäpätöisiä pepunpyyhkijöitä ilman mitään osaamista, mutta mt-palveluissa toimiva parikymppinen lähärimies on asiantuntija joka hallitsee kaiken? Taatusti ei. Ei luoja, katsokaa joskus keitä näillä "luottoaloilla" on ja mitä heidän oma elämänsä voi olla. Avatkaa silmänne jessus :D
Musta hei muuten tulis hyvä käsikirjoittaja noille, pitäiskö hakea ens kaudelle :D
Vierailija kirjoitti:
”Meillä on tällainen kaverillinen meininki”, ja sitten sama mies hivelee ja pussailee toisen niskaa. Näitä miehiä olen tavannut elämäni aikana enemmän kuin tarpeeksi. Arvostus ei ole kovin korkealla.
Ehkä on yrittänyt tosissaan siinä alussa? En halua uskoa, et Tuomas olis pleijeri ja oikeasti haluis harhauttaa Emmaa.
DrPhil kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kyllähän oikea asenne tällaisessa (tai kaikissa) avioliitossa onkin, että ei pakolla. Löytyi uusi kumppani tai ei, niin avioliittoa ei tarvitse jatkaa jollei tunnu oikealta. Sitten tietysti voidaan pohtia sitä, luovuttavatko parit liian helposti. Sitä onkin sitten ulkopuolisen vaikea arvioida varsinkaan tällaisen ohjelman perusteella, kun katsoja näkee vain pieniä välähdyksiä parien elämästä.
Joo joo, olisin samaa mieltä ns.normaalissa parisuhteessa mutta kun nämä ihmiset ovat *vapaaehtoisesti* ilmottauneet tähän ohjelma-formaattiin niin luulisi olevan halua ja tahtoa yrittää ihan oikeasti saada juttu toimimaan, vaikka ns.puoli-väkisin ohjelman kuvausten ajan. Siksi hämmästyttääkin nämä tyypit kun eivät saa aikaiseksi yhteistä saikaa, eikä huvita edes yrittää pitää toista kädestä kiinni, tai vaikka suudella, kokeilla miltä se toinen ihminen oikeasti tuntuu. MIKSI hakea tälläiseen ohjelmaan? Ei ne kemiat nyt kyräilemällä ja jurottamalla ainakaan löydy!
On varmaan erittäin vaikeaa luovia tilanteessa, jossa ei ole yhtään fyysistä kiinnostusta toiseen. Miten pitäisi toimia?
Jos kiinnostumaton pussailee, syytetään väärien viestien antamisesta. Pussailun katsotaan kertovan kiinnostuksesta, ja sitten toinen miettii, miksi hänen kanssaan ei haluta edetä seksiin? Miten pitkälle pitäisi kokeilla? Mikä on rehellistä toimintaa? Pitäisikö toiselle kertoa, ettei ole kiinnostunut fyysisesti, mutta haluaa kokeilla, syttyisikö kipinä pussailemalla?
Olen käsittänyt, että esim. Tommi on vetänyt rajan halaamiseen. Minusta raja on sopiva. He ovat kuin ystäviä. Voisin kuvitella heidän pitäneen toisiaan kädestä. Minusta pidemmälle meno olisi julmaa, jos kiinnostusta ei ole.
Mikähän meteli siitä syntyisi, jos vaikka Tommi sekstailisi Juuditin kanssa (jos J. myös haluaisi) ja sitten kertoisi, ettei ollut kipinää, mutta hän halusi leikkiä pariskuntaa. Miten homma pitäisi puoliväkisin hoitaa?
Rehellinen tapa on pitää toinen kärryillä oikeista tunteista ja antaa tunteille mahdollisuus vielä tulla ja kasvaa. Teeskentelemällä ja pakottamalla ei homma toimi mutta toinen kyllä tulee satutetuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni täällä sanoo, että Emma on liian nuori ja kypsymätön ohjelmaan. Näin ehkä onkin, mutta noilla asioilla on tapana ajan kanssa muuttua. Nuorikin vanhenee ja "kypsyy".
Näen Emmassa itseäni ja epävarmuuttani, kun nuorena 17v aloin seurustella nykyisen mieheni kanssa.
Kiukuttelin varmaan liikaa, enkä oikeastaan tiennyt, miten suhteessa ollaan. Mies oli kuitenkin kärsivällinen(mutta kyllä hänelläkin omat vikansa on, ei ole mikään pyhimys) ja yhteen jäätiin. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin on roolit mielestäni täysin vaihtuneet. Minä kyllä olen tämän sunteen "kypsempi" ja järkevämpi puolisko. Eikä tämä ole vain minun näkemys/mielipide.
Ihminen voi muuttua ja kehittyä. Tuomaksella ja Emmalla on ehkä suurempi ongelma se, ettei seksuaalista kipinää ole. Emmalla ja Tuomaksella on hyvä keskusteluhteys ja jos kemiaa olisi nyt alussa paljon, heistä tulisi hyvä pari, koska tuo seksuaalisuus/ihtohimo veisi heidät nyt alkuvaikeuksien läpi ja antaisi Emmalle aikaa kasvaa.
Sama homma Tommilla ja Juuditilla, seksuaalinen kipinä puutuu, eikä Tommi jää sitä odottelemaan, vaikka Juudit niin varmaan toivoisi.
Hieno kasvutarina, ihanaa että teillä kävi noin.
Mutta yleisesti; en syyttäisi nyt Tuomasta kyllä siitä ettei jaksanut heti häistä alkanutta kriiseilyä (kelpaanko, olenko liikaa, liian vähän...) ja hyvin pian kehittynyttä kiukuttelua. Suora kommunikointi tarkoittaa jotain aivan muuta kuin sitä että kiukutellaan. Asiat voi ja kannattaa sanoittaa suorasti myös kauniisti ja asiallisesti, mielestäni Tuomas on tehnyt niin ja ollut jopa hämmästyttävän kärsivällinen ja positiivinen alkujaksoissa. Minä en kyllä ihmettele, että hänelläkin lopulta pinna paloi.
Onkohan Tuomas sanonut suoraan, et tuntuu ikävältä kun toinen koko ajan mollaa itseään eikä luota yhtään?
Voisin kuvitella, et alan ihmisenä osaa katsoa pintaa syvemmälle ja vaikka sanoittaa Emman juttuja, tyyliin "Musta vaikuttaa siltä, että sä et oikein luota itseesti ja viehättävyyteesi. Oletko Emma huomannut, et epävarmuutesi aiheuttaa tiettyä negatiivista käyttytymistä?" Sit Emma vois sanoa, et joo totta et olen kyllä epävarma ja se aiheuttaa pelkoa ja ikävää defensiivistä käytöstä. Kiva kun sanoit, haen terapiaan ja koitan oppia katsomaan itseänikin rakastavammin!
Eilenkään en nähnyt varsinaista suoraa puhetta itse asiasta. Suoraa olisi ollut vaikkapa se, et Tuomas olis kysynyt, et miksi sä Emma itket, kun katsot hääkuvaa ja minä sanoin et ollaan vaan kavereita, kun eikös me ollakin samaa mieltä. SIt Emma olis voinut sanoa, et ei me muuten olla samaa mieltä. Musta hei muuten tulis hyvä käsikirjoittaja noille, pitäiskö hakea ens kaudelle :D
Tuomaksen alan ihmisenä olisi osattava sanoittaa? Nytkö täällä leivotaan lähihoitajasta terapeuttia? Kumma juttu että mammapalstalla naispuoliset lähärit ovat vähäpätöisiä pepunpyyhkijöitä ilman mitään osaamista, mutta mt-palveluissa toimiva parikymppinen lähärimies on asiantuntija joka hallitsee kaiken? Taatusti ei. Ei luoja, katsokaa joskus keitä näillä "luottoaloilla" on ja mitä heidän oma elämänsä voi olla. Avatkaa silmänne jessus :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni täällä sanoo, että Emma on liian nuori ja kypsymätön ohjelmaan. Näin ehkä onkin, mutta noilla asioilla on tapana ajan kanssa muuttua. Nuorikin vanhenee ja "kypsyy".
Näen Emmassa itseäni ja epävarmuuttani, kun nuorena 17v aloin seurustella nykyisen mieheni kanssa.
Kiukuttelin varmaan liikaa, enkä oikeastaan tiennyt, miten suhteessa ollaan. Mies oli kuitenkin kärsivällinen(mutta kyllä hänelläkin omat vikansa on, ei ole mikään pyhimys) ja yhteen jäätiin. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin on roolit mielestäni täysin vaihtuneet. Minä kyllä olen tämän sunteen "kypsempi" ja järkevämpi puolisko. Eikä tämä ole vain minun näkemys/mielipide.
Ihminen voi muuttua ja kehittyä. Tuomaksella ja Emmalla on ehkä suurempi ongelma se, ettei seksuaalista kipinää ole. Emmalla ja Tuomaksella on hyvä keskusteluhteys ja jos kemiaa olisi nyt alussa paljon, heistä tulisi hyvä pari, koska tuo seksuaalisuus/ihtohimo veisi heidät nyt alkuvaikeuksien läpi ja antaisi Emmalle aikaa kasvaa.
Sama homma Tommilla ja Juuditilla, seksuaalinen kipinä puutuu, eikä Tommi jää sitä odottelemaan, vaikka Juudit niin varmaan toivoisi.
Hieno kasvutarina, ihanaa että teillä kävi noin.
Mutta yleisesti; en syyttäisi nyt Tuomasta kyllä siitä ettei jaksanut heti häistä alkanutta kriiseilyä (kelpaanko, olenko liikaa, liian vähän...) ja hyvin pian kehittynyttä kiukuttelua. Suora kommunikointi tarkoittaa jotain aivan muuta kuin sitä että kiukutellaan. Asiat voi ja kannattaa sanoittaa suorasti myös kauniisti ja asiallisesti, mielestäni Tuomas on tehnyt niin ja ollut jopa hämmästyttävän kärsivällinen ja positiivinen alkujaksoissa. Minä en kyllä ihmettele, että hänelläkin lopulta pinna paloi.
Onkohan Tuomas sanonut suoraan, et tuntuu ikävältä kun toinen koko ajan mollaa itseään eikä luota yhtään?
Voisin kuvitella, et alan ihmisenä osaa katsoa pintaa syvemmälle ja vaikka sanoittaa Emman juttuja, tyyliin "Musta vaikuttaa siltä, että sä et oikein luota itseesti ja viehättävyyteesi. Oletko Emma huomannut, et epävarmuutesi aiheuttaa tiettyä negatiivista käyttytymistä?" Sit Emma vois sanoa, et joo totta et olen kyllä epävarma ja se aiheuttaa pelkoa ja ikävää defensiivistä käytöstä. Kiva kun sanoit, haen terapiaan ja koitan oppia katsomaan itseänikin rakastavammin!
Eilenkään en nähnyt varsinaista suoraa puhetta itse asiasta. Suoraa olisi ollut vaikkapa se, et Tuomas olis kysynyt, et miksi sä Emma itket, kun katsot hääkuvaa ja minä sanoin et ollaan vaan kavereita, kun eikös me ollakin samaa mieltä. SIt Emma olis voinut sanoa, et ei me muuten olla samaa mieltä.
Musta hei muuten tulis hyvä käsikirjoittaja noille, pitäiskö hakea ens kaudelle :D
Tuomasta (tai ketään) ei voi laittaa töihin puolisonsa kanssa, se ei ole reilua. Se mitä on nähty tv:stä, Tuomaksen kommunikointi on suoraa ja hyvin pitkälle hän jaksoi sitä myönteisesti harjoittaa. Sympatiani on nähdyn perusteella kyllä Tuomaksen puolella.
Minun sympatiani ovat yhtä lailla kummankin puolella, Tuomas & Emma <3
En tiedä onko sinulla minkälainen kokemus pitkästä suhteesta, mutta itse sellaisessa olevana (ja lukuisten ystävieni kanssa asioista puhuneena) olen vankasti sitä mieltä, että hyvä suhde vaatii ajoittaista puolison psyykkaamista. Puolin ja toisin. Ei se ole "töihin laittoa", vaan vapaaehtoista toisen kuuntelemista, tsemppaamista ja kommunikointia. Normaalia ihmissuhde-elämää siis.
Tuomas ja Emma eivät ole pitkässä suhteessa.
Tuomas ja Emma yrittivät tutustua, huom: YRITTIVÄT TUTUSTUA.
Eli heidän tilanteensa ei ole mitenkään verrattavissa sinun tai ystäviesi tilanteisiin, jotka eivät edes kuulu tähän ketjuun.
Ihmissuhdetaitosi ja -silmäsi ovat selvästi aivan olemattomat jos luulet, että Emmalla ja Tuomaksella on mitään toivoa.
Sivusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni täällä sanoo, että Emma on liian nuori ja kypsymätön ohjelmaan. Näin ehkä onkin, mutta noilla asioilla on tapana ajan kanssa muuttua. Nuorikin vanhenee ja "kypsyy".
Näen Emmassa itseäni ja epävarmuuttani, kun nuorena 17v aloin seurustella nykyisen mieheni kanssa.
Kiukuttelin varmaan liikaa, enkä oikeastaan tiennyt, miten suhteessa ollaan. Mies oli kuitenkin kärsivällinen(mutta kyllä hänelläkin omat vikansa on, ei ole mikään pyhimys) ja yhteen jäätiin. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin on roolit mielestäni täysin vaihtuneet. Minä kyllä olen tämän sunteen "kypsempi" ja järkevämpi puolisko. Eikä tämä ole vain minun näkemys/mielipide.
Ihminen voi muuttua ja kehittyä. Tuomaksella ja Emmalla on ehkä suurempi ongelma se, ettei seksuaalista kipinää ole. Emmalla ja Tuomaksella on hyvä keskusteluhteys ja jos kemiaa olisi nyt alussa paljon, heistä tulisi hyvä pari, koska tuo seksuaalisuus/ihtohimo veisi heidät nyt alkuvaikeuksien läpi ja antaisi Emmalle aikaa kasvaa.
Sama homma Tommilla ja Juuditilla, seksuaalinen kipinä puutuu, eikä Tommi jää sitä odottelemaan, vaikka Juudit niin varmaan toivoisi.
Hieno kasvutarina, ihanaa että teillä kävi noin.
Mutta yleisesti; en syyttäisi nyt Tuomasta kyllä siitä ettei jaksanut heti häistä alkanutta kriiseilyä (kelpaanko, olenko liikaa, liian vähän...) ja hyvin pian kehittynyttä kiukuttelua. Suora kommunikointi tarkoittaa jotain aivan muuta kuin sitä että kiukutellaan. Asiat voi ja kannattaa sanoittaa suorasti myös kauniisti ja asiallisesti, mielestäni Tuomas on tehnyt niin ja ollut jopa hämmästyttävän kärsivällinen ja positiivinen alkujaksoissa. Minä en kyllä ihmettele, että hänelläkin lopulta pinna paloi.
Onkohan Tuomas sanonut suoraan, et tuntuu ikävältä kun toinen koko ajan mollaa itseään eikä luota yhtään?
Voisin kuvitella, et alan ihmisenä osaa katsoa pintaa syvemmälle ja vaikka sanoittaa Emman juttuja, tyyliin "Musta vaikuttaa siltä, että sä et oikein luota itseesti ja viehättävyyteesi. Oletko Emma huomannut, et epävarmuutesi aiheuttaa tiettyä negatiivista käyttytymistä?" Sit Emma vois sanoa, et joo totta et olen kyllä epävarma ja se aiheuttaa pelkoa ja ikävää defensiivistä käytöstä. Kiva kun sanoit, haen terapiaan ja koitan oppia katsomaan itseänikin rakastavammin!
Eilenkään en nähnyt varsinaista suoraa puhetta itse asiasta. Suoraa olisi ollut vaikkapa se, et Tuomas olis kysynyt, et miksi sä Emma itket, kun katsot hääkuvaa ja minä sanoin et ollaan vaan kavereita, kun eikös me ollakin samaa mieltä. SIt Emma olis voinut sanoa, et ei me muuten olla samaa mieltä.
Musta hei muuten tulis hyvä käsikirjoittaja noille, pitäiskö hakea ens kaudelle :D
Nainen ei ole lapsi, juttusi ovat tasoa ”näin vanhempi voi kohdata rakentavasti uhmaikäisen lapsen kiukut”
Olen eri mieltä: Meistä ihan jokainen on lapsi!
Suosittelen lukemaan H. Henrixin kirjan "Kaikki se rakkaus joka sinulle kuuluu". Typerä nimi, mut kertoo fiksuja siitä lapsesta meissä, joka alitajuisesti etsii turvaa. Tähän ei ole tarkoitus jäädä, vaan siitä sitten kasvetaan aikuiseksi. Mut ensin se lapsi pitää nähdä.
Joskus ihminen tarvitsee yhden peilin, joka näyttää hänen lapsellisen käytöksensä. Joskus riittää, et se on se puoliso, joka sanoo mitä tuolla aiemmin esitin: huomaatko käytöstäsi? Sitä ei voi korjata, jos sitä ei ole huomannut. Ei suhde ole terapiasuhde, jos autat puolisoasi huomaamaan huonoja maneerejaan. Hyvä puoliso auttaa ja tukee, ja tämä on tietenkin vuosien saatossa vastavuoroista.
Emma taantuu teinin tasolle Tuomaksen seurassa. Kameralle kertoilee ihan järkevästi ja on siksi varmaan hämännyt valitsijat henkisestä kypsyydestä. Tuomaksen kanssa katse alhaalla, luimistelee, pöpöttää kuin vanha mummo puisevia tai pistäviä kommentteja joka väliin, hirnuu omituisissa paikoissa eikä edes KATSO Tuomasta hänelle puhuessaan. Onko se ujo vai vastenmielisyyttä toista kohtaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miettikääpä, minkä näköinen on esimerkiksi Juudit vanhetessaan: Väkäleuka, koukkunenä. Tuleeko muille mieleen noita-akka?!
Mietipä vähän, miten ilkeä ja ruma olet :( Häpeäisit, kiusaaja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni täällä sanoo, että Emma on liian nuori ja kypsymätön ohjelmaan. Näin ehkä onkin, mutta noilla asioilla on tapana ajan kanssa muuttua. Nuorikin vanhenee ja "kypsyy".
Näen Emmassa itseäni ja epävarmuuttani, kun nuorena 17v aloin seurustella nykyisen mieheni kanssa.
Kiukuttelin varmaan liikaa, enkä oikeastaan tiennyt, miten suhteessa ollaan. Mies oli kuitenkin kärsivällinen(mutta kyllä hänelläkin omat vikansa on, ei ole mikään pyhimys) ja yhteen jäätiin. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin on roolit mielestäni täysin vaihtuneet. Minä kyllä olen tämän sunteen "kypsempi" ja järkevämpi puolisko. Eikä tämä ole vain minun näkemys/mielipide.
Ihminen voi muuttua ja kehittyä. Tuomaksella ja Emmalla on ehkä suurempi ongelma se, ettei seksuaalista kipinää ole. Emmalla ja Tuomaksella on hyvä keskusteluhteys ja jos kemiaa olisi nyt alussa paljon, heistä tulisi hyvä pari, koska tuo seksuaalisuus/ihtohimo veisi heidät nyt alkuvaikeuksien läpi ja antaisi Emmalle aikaa kasvaa.
Sama homma Tommilla ja Juuditilla, seksuaalinen kipinä puutuu, eikä Tommi jää sitä odottelemaan, vaikka Juudit niin varmaan toivoisi.
Hieno kasvutarina, ihanaa että teillä kävi noin.
Mutta yleisesti; en syyttäisi nyt Tuomasta kyllä siitä ettei jaksanut heti häistä alkanutta kriiseilyä (kelpaanko, olenko liikaa, liian vähän...) ja hyvin pian kehittynyttä kiukuttelua. Suora kommunikointi tarkoittaa jotain aivan muuta kuin sitä että kiukutellaan. Asiat voi ja kannattaa sanoittaa suorasti myös kauniisti ja asiallisesti, mielestäni Tuomas on tehnyt niin ja ollut jopa hämmästyttävän kärsivällinen ja positiivinen alkujaksoissa. Minä en kyllä ihmettele, että hänelläkin lopulta pinna paloi.
Onkohan Tuomas sanonut suoraan, et tuntuu ikävältä kun toinen koko ajan mollaa itseään eikä luota yhtään?
Voisin kuvitella, et alan ihmisenä osaa katsoa pintaa syvemmälle ja vaikka sanoittaa Emman juttuja, tyyliin "Musta vaikuttaa siltä, että sä et oikein luota itseesti ja viehättävyyteesi. Oletko Emma huomannut, et epävarmuutesi aiheuttaa tiettyä negatiivista käyttytymistä?" Sit Emma vois sanoa, et joo totta et olen kyllä epävarma ja se aiheuttaa pelkoa ja ikävää defensiivistä käytöstä. Kiva kun sanoit, haen terapiaan ja koitan oppia katsomaan itseänikin rakastavammin!
Eilenkään en nähnyt varsinaista suoraa puhetta itse asiasta. Suoraa olisi ollut vaikkapa se, et Tuomas olis kysynyt, et miksi sä Emma itket, kun katsot hääkuvaa ja minä sanoin et ollaan vaan kavereita, kun eikös me ollakin samaa mieltä. SIt Emma olis voinut sanoa, et ei me muuten olla samaa mieltä. Musta hei muuten tulis hyvä käsikirjoittaja noille, pitäiskö hakea ens kaudelle :D
Tuomaksen alan ihmisenä olisi osattava sanoittaa? Nytkö täällä leivotaan lähihoitajasta terapeuttia? Kumma juttu että mammapalstalla naispuoliset lähärit ovat vähäpätöisiä pepunpyyhkijöitä ilman mitään osaamista, mutta mt-palveluissa toimiva parikymppinen lähärimies on asiantuntija joka hallitsee kaiken? Taatusti ei. Ei luoja, katsokaa joskus keitä näillä "luottoaloilla" on ja mitä heidän oma elämänsä voi olla. Avatkaa silmänne jessus :D
Jos Tuomas olisikin paritettu Juuditille, niin täällä olisi puhuttu sivukaupalla siitä miten Tuomas lähettää erikoisia viestejä hymyllään eikä osaa yhtään kommunikoida. Nyt Tuomas vaikuttaa tasapainoiselta Emman tunteiden purskahteluun nähden, mutta tosiasiassa ei Tuomaskaan ole pystynyt puhumaan tunteistaan avoimesti - jos ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni täällä sanoo, että Emma on liian nuori ja kypsymätön ohjelmaan. Näin ehkä onkin, mutta noilla asioilla on tapana ajan kanssa muuttua. Nuorikin vanhenee ja "kypsyy".
Näen Emmassa itseäni ja epävarmuuttani, kun nuorena 17v aloin seurustella nykyisen mieheni kanssa.
Kiukuttelin varmaan liikaa, enkä oikeastaan tiennyt, miten suhteessa ollaan. Mies oli kuitenkin kärsivällinen(mutta kyllä hänelläkin omat vikansa on, ei ole mikään pyhimys) ja yhteen jäätiin. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin on roolit mielestäni täysin vaihtuneet. Minä kyllä olen tämän sunteen "kypsempi" ja järkevämpi puolisko. Eikä tämä ole vain minun näkemys/mielipide.
Ihminen voi muuttua ja kehittyä. Tuomaksella ja Emmalla on ehkä suurempi ongelma se, ettei seksuaalista kipinää ole. Emmalla ja Tuomaksella on hyvä keskusteluhteys ja jos kemiaa olisi nyt alussa paljon, heistä tulisi hyvä pari, koska tuo seksuaalisuus/ihtohimo veisi heidät nyt alkuvaikeuksien läpi ja antaisi Emmalle aikaa kasvaa.
Sama homma Tommilla ja Juuditilla, seksuaalinen kipinä puutuu, eikä Tommi jää sitä odottelemaan, vaikka Juudit niin varmaan toivoisi.
Hieno kasvutarina, ihanaa että teillä kävi noin.
Mutta yleisesti; en syyttäisi nyt Tuomasta kyllä siitä ettei jaksanut heti häistä alkanutta kriiseilyä (kelpaanko, olenko liikaa, liian vähän...) ja hyvin pian kehittynyttä kiukuttelua. Suora kommunikointi tarkoittaa jotain aivan muuta kuin sitä että kiukutellaan. Asiat voi ja kannattaa sanoittaa suorasti myös kauniisti ja asiallisesti, mielestäni Tuomas on tehnyt niin ja ollut jopa hämmästyttävän kärsivällinen ja positiivinen alkujaksoissa. Minä en kyllä ihmettele, että hänelläkin lopulta pinna paloi.
Onkohan Tuomas sanonut suoraan, et tuntuu ikävältä kun toinen koko ajan mollaa itseään eikä luota yhtään?
Voisin kuvitella, et alan ihmisenä osaa katsoa pintaa syvemmälle ja vaikka sanoittaa Emman juttuja, tyyliin "Musta vaikuttaa siltä, että sä et oikein luota itseesti ja viehättävyyteesi. Oletko Emma huomannut, et epävarmuutesi aiheuttaa tiettyä negatiivista käyttytymistä?" Sit Emma vois sanoa, et joo totta et olen kyllä epävarma ja se aiheuttaa pelkoa ja ikävää defensiivistä käytöstä. Kiva kun sanoit, haen terapiaan ja koitan oppia katsomaan itseänikin rakastavammin!
Eilenkään en nähnyt varsinaista suoraa puhetta itse asiasta. Suoraa olisi ollut vaikkapa se, et Tuomas olis kysynyt, et miksi sä Emma itket, kun katsot hääkuvaa ja minä sanoin et ollaan vaan kavereita, kun eikös me ollakin samaa mieltä. SIt Emma olis voinut sanoa, et ei me muuten olla samaa mieltä.
Musta hei muuten tulis hyvä käsikirjoittaja noille, pitäiskö hakea ens kaudelle :D
Nainen ei ole lapsi, juttusi ovat tasoa ”näin vanhempi voi kohdata rakentavasti uhmaikäisen lapsen kiukut”
Olen eri mieltä: Meistä ihan jokainen on lapsi!
Suosittelen lukemaan H. Henrixin kirjan "Kaikki se rakkaus joka sinulle kuuluu". Typerä nimi, mut kertoo fiksuja siitä lapsesta meissä, joka alitajuisesti etsii turvaa. Tähän ei ole tarkoitus jäädä, vaan siitä sitten kasvetaan aikuiseksi. Mut ensin se lapsi pitää nähdä.
Joskus ihminen tarvitsee yhden peilin, joka näyttää hänen lapsellisen käytöksensä. Joskus riittää, et se on se puoliso, joka sanoo mitä tuolla aiemmin esitin: huomaatko käytöstäsi? Sitä ei voi korjata, jos sitä ei ole huomannut. Ei suhde ole terapiasuhde, jos autat puolisoasi huomaamaan huonoja maneerejaan. Hyvä puoliso auttaa ja tukee, ja tämä on tietenkin vuosien saatossa vastavuoroista.
Joooo meillä jokaisella on sisäinen lapsemme tottakai, mutta aikuinen ihminen on vastuussa itsestään ja tunteistaan.
Se, että sinä olet pärjännyt epävakaana kiukuttelijana läpi parisuhteesi ei tarkoita sitä, että se olisi hyvä saati terve malli.
Lopeta jo jankutus.
Onko Jannella ollut naista aiemmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mirassa ihmettelen (miehenä) sitä että koko ajan on tarve varmistella Matin fiiliksiä, eikä oikein tunnu osaavan keskustella mistään muusta. Itselleni tämä olisi ainakin hyvin raskasta pidemmän päällä kun kaikki keskustelu pyörii ns. meta-asioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä kaudella on kuultu
paljon vertahyytäviä nauruja: Katin käkätys ja Emman hirnunta...Nauraakohan Kati kotioloissa tuolla tavalla kokoajan? Aika sietämätöntä ja lisäksi puheääni narisee.....
Mietin samaa, että johtuuko jatkuva käkätys jännityksestä ja kameroista. Puheääni on kyllä naiseksi kamala, ääni muodostuu täysin nenäontelossa. Osaakohan hän tuottaa ääntä normaalisti ollenkaan?
(Ja tietysti hän jää Jannen kanssa yhteen, ikää on niin paljon, että on kiire perustaa perhe. Pääkaupunkiseudulla järkevän perheenperustamishaluisen miehen löytäminen ei ole kovin yksinkertaista.)
Niin siis Kati on 29 ei 39, eli ikää ei ole tosiaan paljon eikä sen puolesta kiirettä.
Nuori ihminen.Älkää hyvät ihmiset tuudittautuko siihen, että 39-vuotiaana voi vielä saada lapsen, ja vasta silloin alkaa vuodet käymään vähiin. Hedelmällisyyden lasku alkaa jo noin 24-vuotiaana. Tuttavapiirissäni olen huomannut, että se vauvakuume alkaa yleensä juuri tuossa kolmenkympin korvilla olla tosi korkea.
Itse sain lapsen 39-vuotiaana ja raskaaksi tulin ekalla yrittämällä. Eli voi se helposti onnistuakin, mutta sen sanon, että lapset kannattaa ehdottomasti tehdä nuorempana eli joskus kolmenkympin hujakoilla, koska näin vanhana ei meinaa kestää valvomista enää ollenkaan. Eli kyllä näillä EA-naisilla siinä mielessä kiire on, että vauvan hoito on todella paljon helpompaa heidän iässä kuin vanhempana ihan sen valvomisen takia jo.
Riippuu vauvasta. Itse sain esikoisen vähän alle 30 v ja olin kuolemanväsynyt. Valvotti yöt. Ja omakin elämä oli siinä vaiheessa paineessa, kun oli asuntolaina, urakuviot, kiemuraiset sukulaissuhteet. Kuopuksen sain päälle 40 ja väsymystä ei yhtään. Oli helppo vauva, ja muukin elämä oli vuosien saatossa seesteytynyt. Eli se ikä on olematon osa vauvakuviossa. Jos vain raskaus onnistuu.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen kun emma ton ikänen ja asuu pikku yksiössä ja omaisuuttanuin vähän jakkara kalusteena ...sit matti sano suoraan ett oottanu täydellistä vaimoa..eli tark kai ett vaimo ei oo ruusunen..vahvat häiritsevät piirteet..alapurenta ja nenä! Sit. Emma. Jos ei oo ruusunen niim sen pitäs korjata mukavalla luonteella..tänävuonna panntu morsiamet joilla vahvatpiirteet. Eikä kukaan kaunotar..vai eikö ole ollut hakijoita
Vaikutat yhtä viehättävältä kuin miten hyvin osaat kirjoittaa. Jos on kiire suoltaa loukkauksia siansaksana näppäimistöltä, niin ehkä pieni oikoluku saattaisi saada ajattelemaan, onko niitä omia onnettomia ajatuksia aivan pakko julkaista. Sinun logiikallasi sinun pitäisi itse olla vähintään Miss Universum tasapainottamaan vastenmielistä luonnetta. Edelleen, tämä ohjelma ei ole kauneuskilpailu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain koulukiusaajat tarvitsevat vedenkeitintä!😄😄😄
Mäkin ymmärsin, että Tuomas tarvitsi itse sitä pistoketta vedenkeitintä tai puhelimen laturia tms varten, eikä suinkaan kiusallaan irrottanut kahvinkeitintä. :D Mutta täällä on tuokin onnistuttu vääntämään kiusaamiseksi!
Ja ei se kahvi heti jäähdy, kun virta on katkaistu. Jos T. olis kaatanut loput viemäriin Emman nokan edestä, niin se olis kiusaamista.
Hauskasti täällä kyllä näkyy, miten tyypit näkevät tilanteet oman elämänhistorian muovaamien silmälasien läpi.
Vierailija kirjoitti:
Emma on kolme vuotta nuorempi kuin Kati, mutta Kati on mammojen mielestä jo ”niin iäkäs” kun taas Emman perseilyt menee nuoruuden piikkiin..
Oikeesti? Luulin että niillä on joku 10-15 ikäeroa :O
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni täällä sanoo, että Emma on liian nuori ja kypsymätön ohjelmaan. Näin ehkä onkin, mutta noilla asioilla on tapana ajan kanssa muuttua. Nuorikin vanhenee ja "kypsyy".
Näen Emmassa itseäni ja epävarmuuttani, kun nuorena 17v aloin seurustella nykyisen mieheni kanssa.
Kiukuttelin varmaan liikaa, enkä oikeastaan tiennyt, miten suhteessa ollaan. Mies oli kuitenkin kärsivällinen(mutta kyllä hänelläkin omat vikansa on, ei ole mikään pyhimys) ja yhteen jäätiin. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin on roolit mielestäni täysin vaihtuneet. Minä kyllä olen tämän sunteen "kypsempi" ja järkevämpi puolisko. Eikä tämä ole vain minun näkemys/mielipide.
Ihminen voi muuttua ja kehittyä. Tuomaksella ja Emmalla on ehkä suurempi ongelma se, ettei seksuaalista kipinää ole. Emmalla ja Tuomaksella on hyvä keskusteluhteys ja jos kemiaa olisi nyt alussa paljon, heistä tulisi hyvä pari, koska tuo seksuaalisuus/ihtohimo veisi heidät nyt alkuvaikeuksien läpi ja antaisi Emmalle aikaa kasvaa.
Sama homma Tommilla ja Juuditilla, seksuaalinen kipinä puutuu, eikä Tommi jää sitä odottelemaan, vaikka Juudit niin varmaan toivoisi.
Hieno kasvutarina, ihanaa että teillä kävi noin.
Mutta yleisesti; en syyttäisi nyt Tuomasta kyllä siitä ettei jaksanut heti häistä alkanutta kriiseilyä (kelpaanko, olenko liikaa, liian vähän...) ja hyvin pian kehittynyttä kiukuttelua. Suora kommunikointi tarkoittaa jotain aivan muuta kuin sitä että kiukutellaan. Asiat voi ja kannattaa sanoittaa suorasti myös kauniisti ja asiallisesti, mielestäni Tuomas on tehnyt niin ja ollut jopa hämmästyttävän kärsivällinen ja positiivinen alkujaksoissa. Minä en kyllä ihmettele, että hänelläkin lopulta pinna paloi.
Onkohan Tuomas sanonut suoraan, et tuntuu ikävältä kun toinen koko ajan mollaa itseään eikä luota yhtään?
Voisin kuvitella, et alan ihmisenä osaa katsoa pintaa syvemmälle ja vaikka sanoittaa Emman juttuja, tyyliin "Musta vaikuttaa siltä, että sä et oikein luota itseesti ja viehättävyyteesi. Oletko Emma huomannut, et epävarmuutesi aiheuttaa tiettyä negatiivista käyttytymistä?" Sit Emma vois sanoa, et joo totta et olen kyllä epävarma ja se aiheuttaa pelkoa ja ikävää defensiivistä käytöstä. Kiva kun sanoit, haen terapiaan ja koitan oppia katsomaan itseänikin rakastavammin!
Eilenkään en nähnyt varsinaista suoraa puhetta itse asiasta. Suoraa olisi ollut vaikkapa se, et Tuomas olis kysynyt, et miksi sä Emma itket, kun katsot hääkuvaa ja minä sanoin et ollaan vaan kavereita, kun eikös me ollakin samaa mieltä. SIt Emma olis voinut sanoa, et ei me muuten olla samaa mieltä.
Musta hei muuten tulis hyvä käsikirjoittaja noille, pitäiskö hakea ens kaudelle :D
Nainen ei ole lapsi, juttusi ovat tasoa ”näin vanhempi voi kohdata rakentavasti uhmaikäisen lapsen kiukut”
Olen eri mieltä: Meistä ihan jokainen on lapsi!
Suosittelen lukemaan H. Henrixin kirjan "Kaikki se rakkaus joka sinulle kuuluu". Typerä nimi, mut kertoo fiksuja siitä lapsesta meissä, joka alitajuisesti etsii turvaa. Tähän ei ole tarkoitus jäädä, vaan siitä sitten kasvetaan aikuiseksi. Mut ensin se lapsi pitää nähdä.
Joskus ihminen tarvitsee yhden peilin, joka näyttää hänen lapsellisen käytöksensä. Joskus riittää, et se on se puoliso, joka sanoo mitä tuolla aiemmin esitin: huomaatko käytöstäsi? Sitä ei voi korjata, jos sitä ei ole huomannut. Ei suhde ole terapiasuhde, jos autat puolisoasi huomaamaan huonoja maneerejaan. Hyvä puoliso auttaa ja tukee, ja tämä on tietenkin vuosien saatossa vastavuoroista.
Joooo meillä jokaisella on sisäinen lapsemme tottakai, mutta aikuinen ihminen on vastuussa itsestään ja tunteistaan.
Se, että sinä olet pärjännyt epävakaana kiukuttelijana läpi parisuhteesi ei tarkoita sitä, että se olisi hyvä saati terve malli.
Lopeta jo jankutus.
Miksi kirjoitat minulle niin ikävään sävyyn? Oletat tietäväsi millainen olen, loukkaat ja epävakaaksikin haukuit?
Kysehän oli nimenomaan siitä, että siihen huonoon käytökseen ei jäädä, vaan siitä kasvetaan aikuiseksi.
Miksi minun kirjoittelu on jankutusta mutta sinun ei?
Joo, lopetetaan tähän, mutta valitettavasti taisit olla nyt sinä, joka vaikutat epävakaalta kiukuttelijalta :/ Kaikkea hyvää sulle kuitenkin!
Ketju on lukittu.
Ihmettelen kun emma ton ikänen ja asuu pikku yksiössä ja omaisuuttanuin vähän jakkara kalusteena ...sit matti sano suoraan ett oottanu täydellistä vaimoa..eli tark kai ett vaimo ei oo ruusunen..vahvat häiritsevät piirteet..alapurenta ja nenä! Sit. Emma. Jos ei oo ruusunen niim sen pitäs korjata mukavalla luonteella..tänävuonna panntu morsiamet joilla vahvatpiirteet. Eikä kukaan kaunotar..vai eikö ole ollut hakijoita