Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Sivut

Kommentit (4192)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Osa niputtaa yhteen Juuditin ja Miinan edelliseltä kaudelta. En yhdy aivan tähän tulkintaan, että he olisivat kovin samanlaisia.

Miinassa ja Juuditissa ei ole mitään samaa.

Vierailija

Onkos siitä ollut listaa mitä nämä ihmiset tekevät töikseen ja mitä koulutusta taustalla?

Matti - hoitaja.
Janne - insinööriopiskelija.

Vaikuttaa aika keskinkertaiselta noin ylipäänsä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muiden maiden versiossa on suoraan sanottu mitä ajatellaan puolison ulkonäöstä. Ei haukuta rumaksi, mutta myönnetään jos tuore puoliso ei ole omaan makuun. En ymmärrä miksi asia on niin tabu Suomen EA:ssa? Kaikki vain myhäilee ja piilottaa todelliset syyt tunteiden lässähtämiseen. Tylsää.

Kannattaa hieman miettiä, mitä suustaan päästää. Voihan olla, että kumppanin ulkonäkö ei heti nappaa, mutta myöhemmin kun tutustuu, voi  ulkonäkökin alkaa miellyttää. Silloin on kurjaa, jos toinen muistaa, että hei, tuohan piti minua vähemmän viehättävänä/komeana ja jopa sanoi sen ääneen.

Ja jos tunteet lässähtää, ei syynä varmaan ole  pelkkä ulkonäkö, vaan luonteessa joku tökkii tai ei ole vaan sitä kipinää. Palkällä ulkonäöllä kuin ei oikeasti kovin pitkälle avioliitossa pötki. Toki toinen ei saa olla ällöttävän näköinen, niin ettei päin pysty kstsomaan. Ulkonäköön tottuu. Monesti ekaksi katsoo, että onpa omituinen/mitäänsanomaton ulkonäkö, mutta kun ihmisen oppii tuntemaan, mielipide ulkonäöstäkin muuttuu.

On totta, että pelkällä ulkonäöllä ei pitkälle pötkitä parisuhteessa. Jos suhde perustuu pelkkiin ulkonäköseikkoihin, niin se loppuu kyllä aika lyhyeen. Sen sijaan ulkonäkö voi olla esteenä suhteen muodostumiselle. Kuinka paljon olenkaan naisena tavannut miehiä, joista olen pitänyt ihmisenä, mutta en ole ihastunut heihin romanttisessa mielessä yhtään, koska eivät ole fyysisesti viehättäneet. Tosi moni mies on valitettavasti jäänyt friend zone-laatikkoon, vaikka on ollut muuten kiehtova ihminen, ja mies olisi ollut kiinnostunut. Väkisin ei voi viehättyä kenestäkään. Aivan varmasti miehet kokevat samaa. Että tutustuvat tosi kivaan naiseen, mutta ulkonäkö onkin se seikka, joka estää romantiikan. Joissain harvoissa tapauksissa ulkonäköseikoista voi päästä ns. yli, mutta pitäisin sitä aika epätavallisena. Jos kumppaniehdokkaassa on vain joku yksi tai muutama ulkonäöllinen piirre, josta ei pidä, niin sen kanssa voi oppia elämään, mutta jos toisen koko ulkoinen olemus on kokonaisuudessaan turn off, niin ei siitä kyllä pääse yli. Vai onko jollekulle käynyt niin, että on rakastunut johonkuhun, jota ei aluksi pitänyt lainkaan viehättävänä?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Nää oli hassun epäsuhta pari, voihan heillä toki keskenään mätsätä.


Eikös Juudit ja tämä "mies" ole aika sopivat toisilleen. Kummastakin tulee sellainen olo että jotain on pielessä. Epäilen miehen olevan homo, ja juuditin olevan yksinkertaisesti menneisyytensä riivaama hukassa oleva cityaikuista larppaava "feministi".

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän päivän Aamulehdessä iso haastattelu Matista. Sieltä hyvin voi tulkita parin jo eronneen.

" Koskentausta myöntää, että palava rakkaus olisi hieno kokemus, mutta toisaalta seesteisen arjen ystävälle riittää tasaisempikin onni".

" muistoksi päivästä jäi rintaa koristamassa ollut valkoinen ruusu".

Kuvattu hänen kodissaan Pirkkalassa ja jutussa kertoo asioita, joita toivoo parisuhteelta.

Häissä Matin vanhemmat tulivat heti haukkana halailemaan Miraa ja äiti oli ihan täpinöissään. Tuli heti se fiilis, että olivat jo menettäneet toivonsa pojan suhteen ja nyt
poika oli ”ryhdistäytynyt” ja hankkinut vaimon alkaakseen kunnon perhemieheksi.

Mutta kun asiat eivät todellakaan ole näin yksinkertaisia. Ehkä joskus ammoisina aikoina, jolloin naiset olivat kauppatavaraa, tämä olisi toiminut.

Mira on kyllä varmasti ollut pettyneempi tilanteeseen kuin Matti. Hänen toivoisin löytävän jonkun miehekkäämmän miehen (eikä nyt ole kysymys ulkonäöstä). Matti jatkakoon
elämäänsä sinkkuna, se on simppeliä. Matti mainitsi häissä olevansa vaaka horoskoopissa ja
vaa’at karttavat riitaa viimeiseen asti.


Kuulin mainittavan, että molemmat ovat vaakoja. Eihh..ei toimi, vaaka on harkitseva ja punnitseva ja tarvitsee vierelleen värikkään ja temperamenttisemman puolison. Sellaisen rinnalla vaakamaisuus toimii parhaiten.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muiden maiden versiossa on suoraan sanottu mitä ajatellaan puolison ulkonäöstä. Ei haukuta rumaksi, mutta myönnetään jos tuore puoliso ei ole omaan makuun. En ymmärrä miksi asia on niin tabu Suomen EA:ssa? Kaikki vain myhäilee ja piilottaa todelliset syyt tunteiden lässähtämiseen. Tylsää.

Kannattaa hieman miettiä, mitä suustaan päästää. Voihan olla, että kumppanin ulkonäkö ei heti nappaa, mutta myöhemmin kun tutustuu, voi  ulkonäkökin alkaa miellyttää. Silloin on kurjaa, jos toinen muistaa, että hei, tuohan piti minua vähemmän viehättävänä/komeana ja jopa sanoi sen ääneen.

Ja jos tunteet lässähtää, ei syynä varmaan ole  pelkkä ulkonäkö, vaan luonteessa joku tökkii tai ei ole vaan sitä kipinää. Palkällä ulkonäöllä kuin ei oikeasti kovin pitkälle avioliitossa pötki. Toki toinen ei saa olla ällöttävän näköinen, niin ettei päin pysty kstsomaan. Ulkonäköön tottuu. Monesti ekaksi katsoo, että onpa omituinen/mitäänsanomaton ulkonäkö, mutta kun ihmisen oppii tuntemaan, mielipide ulkonäöstäkin muuttuu.

On totta, että pelkällä ulkonäöllä ei pitkälle pötkitä parisuhteessa. Jos suhde perustuu pelkkiin ulkonäköseikkoihin, niin se loppuu kyllä aika lyhyeen. Sen sijaan ulkonäkö voi olla esteenä suhteen muodostumiselle. Kuinka paljon olenkaan naisena tavannut miehiä, joista olen pitänyt ihmisenä, mutta en ole ihastunut heihin romanttisessa mielessä yhtään, koska eivät ole fyysisesti viehättäneet. Tosi moni mies on valitettavasti jäänyt friend zone-laatikkoon, vaikka on ollut muuten kiehtova ihminen, ja mies olisi ollut kiinnostunut. Väkisin ei voi viehättyä kenestäkään. Aivan varmasti miehet kokevat samaa. Että tutustuvat tosi kivaan naiseen, mutta ulkonäkö onkin se seikka, joka estää romantiikan. Joissain harvoissa tapauksissa ulkonäköseikoista voi päästä ns. yli, mutta pitäisin sitä aika epätavallisena. Jos kumppaniehdokkaassa on vain joku yksi tai muutama ulkonäöllinen piirre, josta ei pidä, niin sen kanssa voi oppia elämään, mutta jos toisen koko ulkoinen olemus on kokonaisuudessaan turn off, niin ei siitä kyllä pääse yli. Vai onko jollekulle käynyt niin, että on rakastunut johonkuhun, jota ei aluksi pitänyt lainkaan viehättävänä?

Pystyn kyllä seurustelemaan naisen kanssa jonka kanssa ei ole mitään yhteistä, tai minkäänlaista "henkistä yhteyttä", kunhan vaan nainen on hyvännäköinen.

Sen sijaan en ikinä voisi seurustella naisen kanssa jota en pidä hyvännäköisenä, oli meillä sitten minkälaista sielujen sympatiaa hyvänsä. Eli ainakin mun tapauksessa ulkonäkö voittaa luonteen joka kerta kumppanivalinnassa.

M30

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muiden maiden versiossa on suoraan sanottu mitä ajatellaan puolison ulkonäöstä. Ei haukuta rumaksi, mutta myönnetään jos tuore puoliso ei ole omaan makuun. En ymmärrä miksi asia on niin tabu Suomen EA:ssa? Kaikki vain myhäilee ja piilottaa todelliset syyt tunteiden lässähtämiseen. Tylsää.

Kannattaa hieman miettiä, mitä suustaan päästää. Voihan olla, että kumppanin ulkonäkö ei heti nappaa, mutta myöhemmin kun tutustuu, voi  ulkonäkökin alkaa miellyttää. Silloin on kurjaa, jos toinen muistaa, että hei, tuohan piti minua vähemmän viehättävänä/komeana ja jopa sanoi sen ääneen.

Ja jos tunteet lässähtää, ei syynä varmaan ole  pelkkä ulkonäkö, vaan luonteessa joku tökkii tai ei ole vaan sitä kipinää. Palkällä ulkonäöllä kuin ei oikeasti kovin pitkälle avioliitossa pötki. Toki toinen ei saa olla ällöttävän näköinen, niin ettei päin pysty kstsomaan. Ulkonäköön tottuu. Monesti ekaksi katsoo, että onpa omituinen/mitäänsanomaton ulkonäkö, mutta kun ihmisen oppii tuntemaan, mielipide ulkonäöstäkin muuttuu.

On totta, että pelkällä ulkonäöllä ei pitkälle pötkitä parisuhteessa. Jos suhde perustuu pelkkiin ulkonäköseikkoihin, niin se loppuu kyllä aika lyhyeen. Sen sijaan ulkonäkö voi olla esteenä suhteen muodostumiselle. Kuinka paljon olenkaan naisena tavannut miehiä, joista olen pitänyt ihmisenä, mutta en ole ihastunut heihin romanttisessa mielessä yhtään, koska eivät ole fyysisesti viehättäneet. Tosi moni mies on valitettavasti jäänyt friend zone-laatikkoon, vaikka on ollut muuten kiehtova ihminen, ja mies olisi ollut kiinnostunut. Väkisin ei voi viehättyä kenestäkään. Aivan varmasti miehet kokevat samaa. Että tutustuvat tosi kivaan naiseen, mutta ulkonäkö onkin se seikka, joka estää romantiikan. Joissain harvoissa tapauksissa ulkonäköseikoista voi päästä ns. yli, mutta pitäisin sitä aika epätavallisena. Jos kumppaniehdokkaassa on vain joku yksi tai muutama ulkonäöllinen piirre, josta ei pidä, niin sen kanssa voi oppia elämään, mutta jos toisen koko ulkoinen olemus on kokonaisuudessaan turn off, niin ei siitä kyllä pääse yli. Vai onko jollekulle käynyt niin, että on rakastunut johonkuhun, jota ei aluksi pitänyt lainkaan viehättävänä?

Pystyn kyllä seurustelemaan naisen kanssa jonka kanssa ei ole mitään yhteistä, tai minkäänlaista "henkistä yhteyttä", kunhan vaan nainen on hyvännäköinen.

Sen sijaan en ikinä voisi seurustella naisen kanssa jota en pidä hyvännäköisenä, oli meillä sitten minkälaista sielujen sympatiaa hyvänsä. Eli ainakin mun tapauksessa ulkonäkö voittaa luonteen joka kerta kumppanivalinnassa.

M30

Kiitos mielipiteestäsi! Näin se useimmiten taitaa miesten kohdalla varsinkin olla. Sanoi tämä mammaraati mitä tahansa sisäisestä kauneudesta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muiden maiden versiossa on suoraan sanottu mitä ajatellaan puolison ulkonäöstä. Ei haukuta rumaksi, mutta myönnetään jos tuore puoliso ei ole omaan makuun. En ymmärrä miksi asia on niin tabu Suomen EA:ssa? Kaikki vain myhäilee ja piilottaa todelliset syyt tunteiden lässähtämiseen. Tylsää.

Kannattaa hieman miettiä, mitä suustaan päästää. Voihan olla, että kumppanin ulkonäkö ei heti nappaa, mutta myöhemmin kun tutustuu, voi  ulkonäkökin alkaa miellyttää. Silloin on kurjaa, jos toinen muistaa, että hei, tuohan piti minua vähemmän viehättävänä/komeana ja jopa sanoi sen ääneen.

Ja jos tunteet lässähtää, ei syynä varmaan ole  pelkkä ulkonäkö, vaan luonteessa joku tökkii tai ei ole vaan sitä kipinää. Palkällä ulkonäöllä kuin ei oikeasti kovin pitkälle avioliitossa pötki. Toki toinen ei saa olla ällöttävän näköinen, niin ettei päin pysty kstsomaan. Ulkonäköön tottuu. Monesti ekaksi katsoo, että onpa omituinen/mitäänsanomaton ulkonäkö, mutta kun ihmisen oppii tuntemaan, mielipide ulkonäöstäkin muuttuu.

On totta, että pelkällä ulkonäöllä ei pitkälle pötkitä parisuhteessa. Jos suhde perustuu pelkkiin ulkonäköseikkoihin, niin se loppuu kyllä aika lyhyeen. Sen sijaan ulkonäkö voi olla esteenä suhteen muodostumiselle. Kuinka paljon olenkaan naisena tavannut miehiä, joista olen pitänyt ihmisenä, mutta en ole ihastunut heihin romanttisessa mielessä yhtään, koska eivät ole fyysisesti viehättäneet. Tosi moni mies on valitettavasti jäänyt friend zone-laatikkoon, vaikka on ollut muuten kiehtova ihminen, ja mies olisi ollut kiinnostunut. Väkisin ei voi viehättyä kenestäkään. Aivan varmasti miehet kokevat samaa. Että tutustuvat tosi kivaan naiseen, mutta ulkonäkö onkin se seikka, joka estää romantiikan. Joissain harvoissa tapauksissa ulkonäköseikoista voi päästä ns. yli, mutta pitäisin sitä aika epätavallisena. Jos kumppaniehdokkaassa on vain joku yksi tai muutama ulkonäöllinen piirre, josta ei pidä, niin sen kanssa voi oppia elämään, mutta jos toisen koko ulkoinen olemus on kokonaisuudessaan turn off, niin ei siitä kyllä pääse yli. Vai onko jollekulle käynyt niin, että on rakastunut johonkuhun, jota ei aluksi pitänyt lainkaan viehättävänä?

Pystyn kyllä seurustelemaan naisen kanssa jonka kanssa ei ole mitään yhteistä, tai minkäänlaista "henkistä yhteyttä", kunhan vaan nainen on hyvännäköinen.

Sen sijaan en ikinä voisi seurustella naisen kanssa jota en pidä hyvännäköisenä, oli meillä sitten minkälaista sielujen sympatiaa hyvänsä. Eli ainakin mun tapauksessa ulkonäkö voittaa luonteen joka kerta kumppanivalinnassa.

M30

Kiitos mielipiteestäsi! Näin se useimmiten taitaa miesten kohdalla varsinkin olla. Sanoi tämä mammaraati mitä tahansa sisäisestä kauneudesta.

Koko toi "sisäinen kauneus" on pelkkä psykologinen selviytymiskeino jota jotkut ihmiset tarvitsevat kestääkseen maailmaa.

Todellisuus: ulkonäkö synnyttää seksuaalisen kiinnostuksen, joka taas mahdollisesti johtaa seksuaaliseen kanssakäymiseen. Tämä seksi sitten liimaa pariskunnan yhteen mielihyvähormonien kautta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän päivän Aamulehdessä iso haastattelu Matista. Sieltä hyvin voi tulkita parin jo eronneen.

" Koskentausta myöntää, että palava rakkaus olisi hieno kokemus, mutta toisaalta seesteisen arjen ystävälle riittää tasaisempikin onni".

" muistoksi päivästä jäi rintaa koristamassa ollut valkoinen ruusu".

Kuvattu hänen kodissaan Pirkkalassa ja jutussa kertoo asioita, joita toivoo parisuhteelta.

Häissä Matin vanhemmat tulivat heti haukkana halailemaan Miraa ja äiti oli ihan täpinöissään. Tuli heti se fiilis, että olivat jo menettäneet toivonsa pojan suhteen ja nyt
poika oli ”ryhdistäytynyt” ja hankkinut vaimon alkaakseen kunnon perhemieheksi.

Mutta kun asiat eivät todellakaan ole näin yksinkertaisia. Ehkä joskus ammoisina aikoina, jolloin naiset olivat kauppatavaraa, tämä olisi toiminut.

Mira on kyllä varmasti ollut pettyneempi tilanteeseen kuin Matti. Hänen toivoisin löytävän jonkun miehekkäämmän miehen (eikä nyt ole kysymys ulkonäöstä). Matti jatkakoon
elämäänsä sinkkuna, se on simppeliä. Matti mainitsi häissä olevansa vaaka horoskoopissa ja
vaa’at karttavat riitaa viimeiseen asti.


Kuulin mainittavan, että molemmat ovat vaakoja. Eihh..ei toimi, vaaka on harkitseva ja punnitseva ja tarvitsee vierelleen värikkään ja temperamenttisemman puolison. Sellaisen rinnalla vaakamaisuus toimii parhaiten.

Kaksi ilmanmerkkiä ei toimi. Kaksosena olen kokeillut muita kaksosia ja myös vaakoja.

Vierailija

Miten seurustelet naisen kanssa jonka kanssa ei ole mitään yhteistä ?  pure seksisuhde - se riittää 99:sesti miehille, mutta onneksi ei naisille, ja on muuten yllättävän vaikea saada tuotakaan yksinkertaista asiaa miehille jakeluun. Kun sanoo unohda seksi, mitä muuta tässä on, mitä muuta näet, kuulet, tunnet, niin mies ei saa sanotuksi mitään vaan suurinpiirtein huokaa ( en tiedä kuka äiti näitä alkuasukkaan käytöstavoilla varustettuja otuksia kasvattaa tai varmaan alkuasukkaillakin paremmat käytöstavat) - voi kyllä naisena sanoa, että tuntee aina tippuvansa pohjattomaan rotkoon kun tapaa tuommosen tyypin taas jälleen kerran

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:

Nää oli hassun epäsuhta pari, voihan heillä toki keskenään mätsätä.


Eikös Juudit ja tämä "mies" ole aika sopivat toisilleen. Kummastakin tulee sellainen olo että jotain on pielessä. Epäilen miehen olevan homo, ja juuditin olevan yksinkertaisesti menneisyytensä riivaama hukassa oleva cityaikuista larppaava "feministi".

Olen pitkälti samaa mieltä! Juuditin katsoin heti mieheksi, sitten lesboksi. Mutta varjelkoon, millainen kommenttivyöry seurasi, ilmeisesti Juuditin suuri sisarusjoukko kävi kimppuun tulenpalavasti. Pitkin keskustelua taitavat olla edelleen seurailemassa, koska tulee kovin paljon noita "ihana, kaunis, lempeä" -kommentteja.

Jos vaikka Juudit onkin ihan tavallinen heteronainen, ei tuota pallinaamaa voi kauniiksi kehua.

Voi jestas, Juudithan suorastaan hehkui kauneudessaan. En erityisemmin pidä esimerkiksi hänen hiustensa tyylistä mutta sekin jäi täysin sivuun, koska hän oli minusta niin hehkuvan kaunis, levollinen ja ystävällinen. Aivan ihastuttava tyyppi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:

Nää oli hassun epäsuhta pari, voihan heillä toki keskenään mätsätä.


Eikös Juudit ja tämä "mies" ole aika sopivat toisilleen. Kummastakin tulee sellainen olo että jotain on pielessä. Epäilen miehen olevan homo, ja juuditin olevan yksinkertaisesti menneisyytensä riivaama hukassa oleva cityaikuista larppaava "feministi".

Olen pitkälti samaa mieltä! Juuditin katsoin heti mieheksi, sitten lesboksi. Mutta varjelkoon, millainen kommenttivyöry seurasi, ilmeisesti Juuditin suuri sisarusjoukko kävi kimppuun tulenpalavasti. Pitkin keskustelua taitavat olla edelleen seurailemassa, koska tulee kovin paljon noita "ihana, kaunis, lempeä" -kommentteja.

Jos vaikka Juudit onkin ihan tavallinen heteronainen, ei tuota pallinaamaa voi kauniiksi kehua.

Voi jestas, Juudithan suorastaan hehkui kauneudessaan. En erityisemmin pidä esimerkiksi hänen hiustensa tyylistä mutta sekin jäi täysin sivuun, koska hän oli minusta niin hehkuvan kaunis, levollinen ja ystävällinen. Aivan ihastuttava tyyppi.

Häissään kaikki näyttivät pyntättyinä ihastuttavilta. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
]Koko toi "sisäinen kauneus" on pelkkä psykologinen selviytymiskeino jota jotkut ihmiset tarvitsevat kestääkseen maailmaa.

Eipä kannata omia mielenterveyden häiriöitä projisoida muidenkin ongelmiksi.

Eihän pelkkä seksi ole kuin itsetyydytystä toista käyttäen. Vasta tunteet ja yhteyden kokemus toisesta ihmisestä tekevät siitä aitoa, rakastelua.

Mutta tämä on toki liian vaikea asia ymmärtää jos se oma maailmankuva on lapsen tasolle jäänyt.

Vierailija

Niin se Tommin tanssi. Hienoa, että uskalsi. Hienoa, että Juudit tykkäsi. Minä en tykännyt, mutta ei tarvitsekaan. En pidä ylipäätään modernista tanssista, mutta klassisesta baletista kyllä.  Tärkeintä oli, että Juudit piti näkemästään, hänelle se oli tehty ja tarkoitettu.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Miten seurustelet naisen kanssa jonka kanssa ei ole mitään yhteistä ?  pure seksisuhde - se riittää 99:sesti miehille, mutta onneksi ei naisille, ja on muuten yllättävän vaikea saada tuotakaan yksinkertaista asiaa miehille jakeluun. Kun sanoo unohda seksi, mitä muuta tässä on, mitä muuta näet, kuulet, tunnet, niin mies ei saa sanotuksi mitään vaan suurinpiirtein huokaa ( en tiedä kuka äiti näitä alkuasukkaan käytöstavoilla varustettuja otuksia kasvattaa tai varmaan alkuasukkaillakin paremmat käytöstavat) - voi kyllä naisena sanoa, että tuntee aina tippuvansa pohjattomaan rotkoon kun tapaa tuommosen tyypin taas jälleen kerran

Miten seurustelen naisen kanssa, jonka kanssa ei ole mitään yhteistä? En oikeastaan osaa vastata tuohon muuta kuin että jotenkin se vaan onnistuu :)

Mä haen naisesta elämääni seksiä ja sitä naisellista energiaa mitä on vähän vaikea määritellä tarkemmin. Miehenä kaipaa välillä naisen seuraa, näin se vaan on. Enkä tällä tarkoita vaan seksiä.

Mutta kunhan se nainen on vaan seksuaalisesti riittävän viehättävä että kiinnostun, niin periaatteessa se kumppaninainen voi olla ihan kuka vaan. Eli ei ole väliä onko se Pirkko, Tuija vai Janita, koska ne kaikki on naisia ja ne kaikki antaa mulle sen saman asian.

Intellektuellit tarpeeni voin aina kuitenkin tyydyttää myös ystävieni kanssa ilman sitä naista, mutta epäviehättävän naisen kanssa en taas voi harrastaa seksiä. Tämän vuoksi naisen ulkonäkö on paljon tärkeämpi minulle kuin hänen muut ominaisuudet.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
]Koko toi "sisäinen kauneus" on pelkkä psykologinen selviytymiskeino jota jotkut ihmiset tarvitsevat kestääkseen maailmaa.

Eipä kannata omia mielenterveyden häiriöitä projisoida muidenkin ongelmiksi.

Eihän pelkkä seksi ole kuin itsetyydytystä toista käyttäen. Vasta tunteet ja yhteyden kokemus toisesta ihmisestä tekevät siitä aitoa, rakastelua.

Mutta tämä on toki liian vaikea asia ymmärtää jos se oma maailmankuva on lapsen tasolle jäänyt.

Olet aika yksin näkemyksesi kanssa täällä, jos et ole huomannut. Normaalisti ihminen päätyy yhteen ihmisen kanssa, jonka kanssa kokee SEKÄ henkistä yhteyttä ETTÄ fyysistä vetovoimaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä oli, että Juudit piti näkemästään, hänelle se oli tehty ja tarkoitettu.

Miten voit tehdä jollekin sellaiselle jotakin, jota et ole koskaan tavannut tai et sitäkään vähää tunne?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
]Koko toi "sisäinen kauneus" on pelkkä psykologinen selviytymiskeino jota jotkut ihmiset tarvitsevat kestääkseen maailmaa.

Eipä kannata omia mielenterveyden häiriöitä projisoida muidenkin ongelmiksi.

Eihän pelkkä seksi ole kuin itsetyydytystä toista käyttäen. Vasta tunteet ja yhteyden kokemus toisesta ihmisestä tekevät siitä aitoa, rakastelua.

Mutta tämä on toki liian vaikea asia ymmärtää jos se oma maailmankuva on lapsen tasolle jäänyt.

Olet aika yksin näkemyksesi kanssa täällä, jos et ole huomannut. Normaalisti ihminen päätyy yhteen ihmisen kanssa, jonka kanssa kokee SEKÄ henkistä yhteyttä ETTÄ fyysistä vetovoimaa.


Ymmärrän, olet lapsen tasolla kun sanelet asioita toisen suuhun, ja sitten sanot vastaväitteenä sen mitä itse sanoin.

Varmasti on vaikeaa elämäsi. Tsemppiä.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla