Oikeasti älykkäät ihmiset, miten havainnoitte maailmaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt ihmisistä ja heidän käytöksestään joitakin aika hämmentäviä havaintoja. Yksi esimerkki tästä on eräänlainen "hierarkiaharha". Se tarkoittaa sitä, että ihmisiin suhtaudutaan ensisijaisesti sen perusteella, mikä on heidän asemansa hierarkiassa. Jos hierarkiassa korkealla oleva sanoo jotain hölmöä, sitä ei välttämättä pidetä ollenkaan hölmönä, vaan viisaana, ja ihmiset seuraavat tätä ajatusta kuin lampaat. Jos taas hierarkiassa matalalla oleva sanoo jotain viisasta, sitä ei useinkaan pidetä ollenkaan viisaana, vaan lytätään koko ajatus, ja tehdään asiat ihan toisinpäin. Sosiaaliseen hierarkiaan liittyvät tekijät siis hämärtävät ihmisen loogista ajattelua.

Jatkoa

Olen tehnyt ihmisistä sellaisenkin havainnon, että sosiaalinen hierarkia vaikuttaa loogisen ajattelun lisäksi myös ihmisten tunne-elämään aika voimakkaasti. Hierarkiassa korkealla olevilla on yleensä enemmän positiivisia tunteita ja alhaalla olevilla enemmän negatiivisia tunteita. Hierarkiassa korkeammalle pääseminen tuottaa voimakkaan positiivisen tunteen, ja toisaalta hierarkiassa alemmaksi joutuminen voimakkaan negatiivisen tunteen. Asema omassa vertaisryhmässä tai pienryhmässä vaikuttaa voimakkaammin kuin yhteiskunnallinen asema. Tämä johtuu ehkä siitä, että ihminen on elänyt suurimman osan lajinkehityksestä yhteiskunnan sijaan metsästäjä-keräilijäheimoissa. Niissä saavutettu status oli voimakkaassa yhteydessä hengissä selviytymiseen ja lisääntymiseen. Näistä voisi päätellä, että ihmisen limbinen järjestelmä on rakentunut siten, että se tuottaa palkintoja toimista, jotka edistävät selviytymistä ja lisääntymistä, eli lajin säilymistä. Jos joku ymmärsi mitä juuri kirjoitin, sanokoon hep.

Olikohan tuo jo vähän liikaa.. Kaduttaa jo, että kirjoitin tuon. Ehkä ihmisen ei kuulukaan tietää ja ymmärtää kaikkea.

Havainnoin maailmaa aina loogisen ja analyyttisen pohdinnan kautta. Pidin tunteita toisarvoisina mitä tahansa päättäessäni. Eli hirveen tasapainoinen ihminen musta kasvoi...

Lopulta logiikalla en enää selvinnyt elämässä. Terapiassa meni 6kk, että annoin itselleni luvan itkeä, 12kk jälkeen annoin luvan kuunnella tunteita ja 2,5v jälkeen osaan kuunnella tunteitani.

Elämä ois voinu mennä paremmilla raiteilla, jos en ois arvostanu omaa älykkyyttä niin paljoa nuorena.

Vierailija kirjoitti:

Havainnoin maailmaa aina loogisen ja analyyttisen pohdinnan kautta. Pidin tunteita toisarvoisina mitä tahansa päättäessäni. Eli hirveen tasapainoinen ihminen musta kasvoi...

Lopulta logiikalla en enää selvinnyt elämässä. Terapiassa meni 6kk, että annoin itselleni luvan itkeä, 12kk jälkeen annoin luvan kuunnella tunteita ja 2,5v jälkeen osaan kuunnella tunteitani.

Elämä ois voinu mennä paremmilla raiteilla, jos en ois arvostanu omaa älykkyyttä niin paljoa nuorena.

Aivan! Tunteet on tärkeä osa ihmisyyttä. Itselläkin kävi vähän samoin, yritin pärjätä pelkällä logiikalla, ja suljin tunteeni pois. Sitten ihmettelin, miten minä, älykkääksi todettu ihminen, on pärjännyt niin huonosti elämässä. Kun eihän supertietokonekaan elä normaalia ihmisen elämää, vaikka laskentatehoa löytyykin. Toisaalta, tunteille ei pidä antaa liikaakaan valtaa, vaan olisi tärkeää löytää oikeanlainen tasapaino siinäkin.

Pitäisi kysyä, että miten kuvittelet havainnoivasi maailmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suren länsimaisen vapaan aidosti liberaalin kulttuurin rappiota, ja tätä salakavalaa kommunismin uutta nousua, uusilla nimillä ja uusilla ahdistavilla dogmeilla..

Palaa asiaan vaikka sitten, kun olet oikeasti ymmärtänyt kommunismin olemuksen.

Ihminen on luonteeltaan semmoinen, ettei hän toimi pelkästään yhteisen hyvän puolesta, jos ei itse hyödy mitään. Siksi kommunismi ei toimi. Me elämme jossakin sosialidemokratiassa.

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku teistä älykkäistä selittää

Missä ovat suomen korona rokotteet?

Valtioneuvoston kororonatilannevarautumisen tilanteenhallintaan liittyvästä aikasidonnaisuusulottuvuudesta johtuen pyydetyt ministeriön turvallisuusluokitellut varautumisasiakirjatiedot eivät ole julkisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt ihmisistä ja heidän käytöksestään joitakin aika hämmentäviä havaintoja. Yksi esimerkki tästä on eräänlainen "hierarkiaharha". Se tarkoittaa sitä, että ihmisiin suhtaudutaan ensisijaisesti sen perusteella, mikä on heidän asemansa hierarkiassa. Jos hierarkiassa korkealla oleva sanoo jotain hölmöä, sitä ei välttämättä pidetä ollenkaan hölmönä, vaan viisaana, ja ihmiset seuraavat tätä ajatusta kuin lampaat. Jos taas hierarkiassa matalalla oleva sanoo jotain viisasta, sitä ei useinkaan pidetä ollenkaan viisaana, vaan lytätään koko ajatus, ja tehdään asiat ihan toisinpäin. Sosiaaliseen hierarkiaan liittyvät tekijät siis hämärtävät ihmisen loogista ajattelua.

Jatkoa

Olen tehnyt ihmisistä sellaisenkin havainnon, että sosiaalinen hierarkia vaikuttaa loogisen ajattelun lisäksi myös ihmisten tunne-elämään aika voimakkaasti. Hierarkiassa korkealla olevilla on yleensä enemmän positiivisia tunteita ja alhaalla olevilla enemmän negatiivisia tunteita. Hierarkiassa korkeammalle pääseminen tuottaa voimakkaan positiivisen tunteen, ja toisaalta hierarkiassa alemmaksi joutuminen voimakkaan negatiivisen tunteen. Asema omassa vertaisryhmässä tai pienryhmässä vaikuttaa voimakkaammin kuin yhteiskunnallinen asema. Tämä johtuu ehkä siitä, että ihminen on elänyt suurimman osan lajinkehityksestä yhteiskunnan sijaan metsästäjä-keräilijäheimoissa. Niissä saavutettu status oli voimakkaassa yhteydessä hengissä selviytymiseen ja lisääntymiseen. Näistä voisi päätellä, että ihmisen limbinen järjestelmä on rakentunut siten, että se tuottaa palkintoja toimista, jotka edistävät selviytymistä ja lisääntymistä, eli lajin säilymistä. Jos joku ymmärsi mitä juuri kirjoitin, sanokoon hep.

Olikohan tuo jo vähän liikaa.. Kaduttaa jo, että kirjoitin tuon. Ehkä ihmisen ei kuulukaan tietää ja ymmärtää kaikkea.

Mitä ihmeellistä tuossa nyt on? Ihan perus - sosiaalisen konstruktionismin ilmiö. En ymmärrä, miten joku havaitsee ympärillään sosiaalipsykologian johdatuskurssin ilmiöitä, ja olettaa, että kyseessä ovat jotenkin haastavat tai vaikeasti ymmärrettävät asiat? Sosiaalipsykologia on muuten helppo oppiaine, kaikki asiat on ollut mahdollista omaksua jo arkijärjellä seuraamalla ihmisten, ryhmien ja yhteisöjen toimintaa, vaikka ei olisi niistä aiemmin "kuullut". Termeistä voi päätellä, mistä ilmiöstä on todennäköisesti kyse, on hyvin intuitiivista ja mikään ei tule uutuutena. Toisin kuin esim. sosiologia, joka perustuu ihmisten keksimiin aatteisiin, historiaan ja no, mielipiteisiin. Filosofisempi lähestymistyyli ihmisiin ja yhteiskuntaan. Mutta on siten mielenkiintoisempaa.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi kysyä, että miten kuvittelet havainnoivasi maailmaa.

Havainnoin maailmaa kyynisellä huvittuneisuudella. Mitä enemmän maailma muuttuu, sitä lujemmin se polkee paikallaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suren länsimaisen vapaan aidosti liberaalin kulttuurin rappiota, ja tätä salakavalaa kommunismin uutta nousua, uusilla nimillä ja uusilla ahdistavilla dogmeilla..

Palaa asiaan vaikka sitten, kun olet oikeasti ymmärtänyt kommunismin olemuksen.

Kommunismi johtaa väistämättä aina ennen pitkää totalitarismiin jo pelkästään siksi, että sen ajaman lopputulosten tasa-arvon saavuttaminen vaatii pakkotoimia ja pakkovaltaa. Kyvykkäämmät yksilöt pitää vetää pakkovaltaisesti alas vähemmän kyvykkäiden tasolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt ihmisistä ja heidän käytöksestään joitakin aika hämmentäviä havaintoja. Yksi esimerkki tästä on eräänlainen "hierarkiaharha". Se tarkoittaa sitä, että ihmisiin suhtaudutaan ensisijaisesti sen perusteella, mikä on heidän asemansa hierarkiassa. Jos hierarkiassa korkealla oleva sanoo jotain hölmöä, sitä ei välttämättä pidetä ollenkaan hölmönä, vaan viisaana, ja ihmiset seuraavat tätä ajatusta kuin lampaat. Jos taas hierarkiassa matalalla oleva sanoo jotain viisasta, sitä ei useinkaan pidetä ollenkaan viisaana, vaan lytätään koko ajatus, ja tehdään asiat ihan toisinpäin. Sosiaaliseen hierarkiaan liittyvät tekijät siis hämärtävät ihmisen loogista ajattelua.

Jatkoa

Olen tehnyt ihmisistä sellaisenkin havainnon, että sosiaalinen hierarkia vaikuttaa loogisen ajattelun lisäksi myös ihmisten tunne-elämään aika voimakkaasti. Hierarkiassa korkealla olevilla on yleensä enemmän positiivisia tunteita ja alhaalla olevilla enemmän negatiivisia tunteita. Hierarkiassa korkeammalle pääseminen tuottaa voimakkaan positiivisen tunteen, ja toisaalta hierarkiassa alemmaksi joutuminen voimakkaan negatiivisen tunteen. Asema omassa vertaisryhmässä tai pienryhmässä vaikuttaa voimakkaammin kuin yhteiskunnallinen asema. Tämä johtuu ehkä siitä, että ihminen on elänyt suurimman osan lajinkehityksestä yhteiskunnan sijaan metsästäjä-keräilijäheimoissa. Niissä saavutettu status oli voimakkaassa yhteydessä hengissä selviytymiseen ja lisääntymiseen. Näistä voisi päätellä, että ihmisen limbinen järjestelmä on rakentunut siten, että se tuottaa palkintoja toimista, jotka edistävät selviytymistä ja lisääntymistä, eli lajin säilymistä. Jos joku ymmärsi mitä juuri kirjoitin, sanokoon hep.

Olikohan tuo jo vähän liikaa.. Kaduttaa jo, että kirjoitin tuon. Ehkä ihmisen ei kuulukaan tietää ja ymmärtää kaikkea.

Mitä ihmeellistä tuossa nyt on? Ihan perus - sosiaalisen konstruktionismin ilmiö. En ymmärrä, miten joku havaitsee ympärillään sosiaalipsykologian johdatuskurssin ilmiöitä, ja olettaa, että kyseessä ovat jotenkin haastavat tai vaikeasti ymmärrettävät asiat? Sosiaalipsykologia on muuten helppo oppiaine, kaikki asiat on ollut mahdollista omaksua jo arkijärjellä seuraamalla ihmisten, ryhmien ja yhteisöjen toimintaa, vaikka ei olisi niistä aiemmin "kuullut". Termeistä voi päätellä, mistä ilmiöstä on todennäköisesti kyse, on hyvin intuitiivista ja mikään ei tule uutuutena. Toisin kuin esim. sosiologia, joka perustuu ihmisten keksimiin aatteisiin, historiaan ja no, mielipiteisiin. Filosofisempi lähestymistyyli ihmisiin ja yhteiskuntaan. Mutta on siten mielenkiintoisempaa.

Pahoittelut, esitin mielipiteeni melko kärkkäästi ja epäkohteliaasti. Hämmennyin tämän keskustelun kontekstissa aivan itsestäänselviltä tuntuvien asioiden esille tuomisesta. Voi olla mahdollista, että aliarvioit muita. Tai sitten itse yliarvioin muita. Toki kiinnostuksenkohteilla ja perehtyneisyydellä on osansa "itsestäänselvyyksistä" puhuttaessa. Mutta näkisin eroa ihmisten välillä myös siinä, tekeekö luokittelua, systematisointia ja havainnojen teorisointia automaattisesti, lähes kaikesta. Ja yllättävän monenlaisia asioita sitä ehtii ajatella ja havainnoida.

Marinilta ei kannata kysyä.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/16388245/sanna-marin-on#comment-1045726…

Kysymys on absurdi, koska ihmisen kyky arvioida omaa älykkyyttään on äärimmäisen epäluotettava.

.

Kaikki muu on paskaa paitsi kusi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt ihmisistä ja heidän käytöksestään joitakin aika hämmentäviä havaintoja. Yksi esimerkki tästä on eräänlainen "hierarkiaharha". Se tarkoittaa sitä, että ihmisiin suhtaudutaan ensisijaisesti sen perusteella, mikä on heidän asemansa hierarkiassa. Jos hierarkiassa korkealla oleva sanoo jotain hölmöä, sitä ei välttämättä pidetä ollenkaan hölmönä, vaan viisaana, ja ihmiset seuraavat tätä ajatusta kuin lampaat. Jos taas hierarkiassa matalalla oleva sanoo jotain viisasta, sitä ei useinkaan pidetä ollenkaan viisaana, vaan lytätään koko ajatus, ja tehdään asiat ihan toisinpäin. Sosiaaliseen hierarkiaan liittyvät tekijät siis hämärtävät ihmisen loogista ajattelua.

Jatkoa

Olen tehnyt ihmisistä sellaisenkin havainnon, että sosiaalinen hierarkia vaikuttaa loogisen ajattelun lisäksi myös ihmisten tunne-elämään aika voimakkaasti. Hierarkiassa korkealla olevilla on yleensä enemmän positiivisia tunteita ja alhaalla olevilla enemmän negatiivisia tunteita. Hierarkiassa korkeammalle pääseminen tuottaa voimakkaan positiivisen tunteen, ja toisaalta hierarkiassa alemmaksi joutuminen voimakkaan negatiivisen tunteen. Asema omassa vertaisryhmässä tai pienryhmässä vaikuttaa voimakkaammin kuin yhteiskunnallinen asema. Tämä johtuu ehkä siitä, että ihminen on elänyt suurimman osan lajinkehityksestä yhteiskunnan sijaan metsästäjä-keräilijäheimoissa. Niissä saavutettu status oli voimakkaassa yhteydessä hengissä selviytymiseen ja lisääntymiseen. Näistä voisi päätellä, että ihmisen limbinen järjestelmä on rakentunut siten, että se tuottaa palkintoja toimista, jotka edistävät selviytymistä ja lisääntymistä, eli lajin säilymistä. Jos joku ymmärsi mitä juuri kirjoitin, sanokoon hep.

Olikohan tuo jo vähän liikaa.. Kaduttaa jo, että kirjoitin tuon. Ehkä ihmisen ei kuulukaan tietää ja ymmärtää kaikkea.

Mitä ihmeellistä tuossa nyt on? Ihan perus - sosiaalisen konstruktionismin ilmiö. En ymmärrä, miten joku havaitsee ympärillään sosiaalipsykologian johdatuskurssin ilmiöitä, ja olettaa, että kyseessä ovat jotenkin haastavat tai vaikeasti ymmärrettävät asiat? Sosiaalipsykologia on muuten helppo oppiaine, kaikki asiat on ollut mahdollista omaksua jo arkijärjellä seuraamalla ihmisten, ryhmien ja yhteisöjen toimintaa, vaikka ei olisi niistä aiemmin "kuullut". Termeistä voi päätellä, mistä ilmiöstä on todennäköisesti kyse, on hyvin intuitiivista ja mikään ei tule uutuutena. Toisin kuin esim. sosiologia, joka perustuu ihmisten keksimiin aatteisiin, historiaan ja no, mielipiteisiin. Filosofisempi lähestymistyyli ihmisiin ja yhteiskuntaan. Mutta on siten mielenkiintoisempaa.

Kukaan ei ehdi perehtymään kaikkien alojen alkeisiinkaan, joten jos joku keksii pyörän uudestaan ja haluaa jakaa siitä infoa, niin miksikäs ei.

Ihan tavallisia asioita mietin. Sellaisen ajattelutavan eron olen huomannut esim. moneen vähemmän koulutettuun työkaveriini, on että en yleistä niin helposti tai sekoita korrelaatiota syy-seuraussuhteeseen. Joskus asioita tapahtuu ihan sattumalta, joskus toistuvan tapahtuman syynä on jokin mitä emme voi edes arvata. Ei ole järkevää tehdä oletuksia ja selitellä sattumia oman käsityskyvyn mukaan, varsinkaan jos oikeaa tutkimustietoa ilmiöstä ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Ihan tavallisia asioita mietin. Sellaisen ajattelutavan eron olen huomannut esim. moneen vähemmän koulutettuun työkaveriini, on että en yleistä niin helposti tai sekoita korrelaatiota syy-seuraussuhteeseen. Joskus asioita tapahtuu ihan sattumalta, joskus toistuvan tapahtuman syynä on jokin mitä emme voi edes arvata. Ei ole järkevää tehdä oletuksia ja selitellä sattumia oman käsityskyvyn mukaan, varsinkaan jos oikeaa tutkimustietoa ilmiöstä ei ole.

Kuulostaa siltä, että pidät akateemista koulutusta älykkyyden synonyyminä. Ne eivät ole sama asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt ihmisistä ja heidän käytöksestään joitakin aika hämmentäviä havaintoja. Yksi esimerkki tästä on eräänlainen "hierarkiaharha". Se tarkoittaa sitä, että ihmisiin suhtaudutaan ensisijaisesti sen perusteella, mikä on heidän asemansa hierarkiassa. Jos hierarkiassa korkealla oleva sanoo jotain hölmöä, sitä ei välttämättä pidetä ollenkaan hölmönä, vaan viisaana, ja ihmiset seuraavat tätä ajatusta kuin lampaat. Jos taas hierarkiassa matalalla oleva sanoo jotain viisasta, sitä ei useinkaan pidetä ollenkaan viisaana, vaan lytätään koko ajatus, ja tehdään asiat ihan toisinpäin. Sosiaaliseen hierarkiaan liittyvät tekijät siis hämärtävät ihmisen loogista ajattelua.

Jatkoa

Olen tehnyt ihmisistä sellaisenkin havainnon, että sosiaalinen hierarkia vaikuttaa loogisen ajattelun lisäksi myös ihmisten tunne-elämään aika voimakkaasti. Hierarkiassa korkealla olevilla on yleensä enemmän positiivisia tunteita ja alhaalla olevilla enemmän negatiivisia tunteita. Hierarkiassa korkeammalle pääseminen tuottaa voimakkaan positiivisen tunteen, ja toisaalta hierarkiassa alemmaksi joutuminen voimakkaan negatiivisen tunteen. Asema omassa vertaisryhmässä tai pienryhmässä vaikuttaa voimakkaammin kuin yhteiskunnallinen asema. Tämä johtuu ehkä siitä, että ihminen on elänyt suurimman osan lajinkehityksestä yhteiskunnan sijaan metsästäjä-keräilijäheimoissa. Niissä saavutettu status oli voimakkaassa yhteydessä hengissä selviytymiseen ja lisääntymiseen. Näistä voisi päätellä, että ihmisen limbinen järjestelmä on rakentunut siten, että se tuottaa palkintoja toimista, jotka edistävät selviytymistä ja lisääntymistä, eli lajin säilymistä. Jos joku ymmärsi mitä juuri kirjoitin, sanokoon hep.

Olikohan tuo jo vähän liikaa.. Kaduttaa jo, että kirjoitin tuon. Ehkä ihmisen ei kuulukaan tietää ja ymmärtää kaikkea.

Mitä ihmeellistä tuossa nyt on? Ihan perus - sosiaalisen konstruktionismin ilmiö. En ymmärrä, miten joku havaitsee ympärillään sosiaalipsykologian johdatuskurssin ilmiöitä, ja olettaa, että kyseessä ovat jotenkin haastavat tai vaikeasti ymmärrettävät asiat? Sosiaalipsykologia on muuten helppo oppiaine, kaikki asiat on ollut mahdollista omaksua jo arkijärjellä seuraamalla ihmisten, ryhmien ja yhteisöjen toimintaa, vaikka ei olisi niistä aiemmin "kuullut". Termeistä voi päätellä, mistä ilmiöstä on todennäköisesti kyse, on hyvin intuitiivista ja mikään ei tule uutuutena. Toisin kuin esim. sosiologia, joka perustuu ihmisten keksimiin aatteisiin, historiaan ja no, mielipiteisiin. Filosofisempi lähestymistyyli ihmisiin ja yhteiskuntaan. Mutta on siten mielenkiintoisempaa.

Kukaan ei ehdi perehtymään kaikkien alojen alkeisiinkaan, joten jos joku keksii pyörän uudestaan ja haluaa jakaa siitä infoa, niin miksikäs ei.

Totta. Eikä asiasisällössä mitään vikaa, niinhän se osittain on. Mutta mikä kiinnitti huomioni, oli ajatus että moni ei tällaisia pohtisi itsekin ja etenkin, että harva muka ymmärtäisi konseptia selitettynäkään, jos ei ole teemaa pohtinut. Tai olisi keksitty nyt jotain erityisen mullistavaa. Oli tosiaan itselleni selkeitä asioita ennenkuin opinnoissa näihin törmäsin. Ja monelle muulle, jotka pystyvät itsenäisesti hahmottamaan sosiaalisia (ja muitakin) lainalaisuuksia. Eli tuo arviointikyvyn puute oli oikeasti hämmentävin asia em. viesteissä.

Mutta sitähän se usein on, ihmiset tykkäävät kertoa itsestäänselvyyksiä kun on itse keksitty juuri jotain ja subjektiivisuus vaikeuttaa muiden tieto- ja taitotason arviointia. "Miten todennäköistä on, että muut itsensä älykkäiksi luokittelevat eivät ymmärtäisi kertomaani?" Kontekstin ja todennäköisyyksien vaikutus lopputulokseen. Mansplaining on tästä eräs esimerkki ja nivoutuukin edellisen kommentoijan pohdintoihin sosiaalisista ennakko-oletuksista.

Vierailija kirjoitti:

Kysymys on absurdi, koska ihmisen kyky arvioida omaa älykkyyttään on äärimmäisen epäluotettava.

Ns. Dunning - Kruger -harha.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt ihmisistä ja heidän käytöksestään joitakin aika hämmentäviä havaintoja. Yksi esimerkki tästä on eräänlainen "hierarkiaharha". Se tarkoittaa sitä, että ihmisiin suhtaudutaan ensisijaisesti sen perusteella, mikä on heidän asemansa hierarkiassa. Jos hierarkiassa korkealla oleva sanoo jotain hölmöä, sitä ei välttämättä pidetä ollenkaan hölmönä, vaan viisaana, ja ihmiset seuraavat tätä ajatusta kuin lampaat. Jos taas hierarkiassa matalalla oleva sanoo jotain viisasta, sitä ei useinkaan pidetä ollenkaan viisaana, vaan lytätään koko ajatus, ja tehdään asiat ihan toisinpäin. Sosiaaliseen hierarkiaan liittyvät tekijät siis hämärtävät ihmisen loogista ajattelua.

Jatkoa

Olen tehnyt ihmisistä sellaisenkin havainnon, että sosiaalinen hierarkia vaikuttaa loogisen ajattelun lisäksi myös ihmisten tunne-elämään aika voimakkaasti. Hierarkiassa korkealla olevilla on yleensä enemmän positiivisia tunteita ja alhaalla olevilla enemmän negatiivisia tunteita. Hierarkiassa korkeammalle pääseminen tuottaa voimakkaan positiivisen tunteen, ja toisaalta hierarkiassa alemmaksi joutuminen voimakkaan negatiivisen tunteen. Asema omassa vertaisryhmässä tai pienryhmässä vaikuttaa voimakkaammin kuin yhteiskunnallinen asema. Tämä johtuu ehkä siitä, että ihminen on elänyt suurimman osan lajinkehityksestä yhteiskunnan sijaan metsästäjä-keräilijäheimoissa. Niissä saavutettu status oli voimakkaassa yhteydessä hengissä selviytymiseen ja lisääntymiseen. Näistä voisi päätellä, että ihmisen limbinen järjestelmä on rakentunut siten, että se tuottaa palkintoja toimista, jotka edistävät selviytymistä ja lisääntymistä, eli lajin säilymistä. Jos joku ymmärsi mitä juuri kirjoitin, sanokoon hep.

Olikohan tuo jo vähän liikaa.. Kaduttaa jo, että kirjoitin tuon. Ehkä ihmisen ei kuulukaan tietää ja ymmärtää kaikkea.

Mitä ihmeellistä tuossa nyt on? Ihan perus - sosiaalisen konstruktionismin ilmiö. En ymmärrä, miten joku havaitsee ympärillään sosiaalipsykologian johdatuskurssin ilmiöitä, ja olettaa, että kyseessä ovat jotenkin haastavat tai vaikeasti ymmärrettävät asiat? Sosiaalipsykologia on muuten helppo oppiaine, kaikki asiat on ollut mahdollista omaksua jo arkijärjellä seuraamalla ihmisten, ryhmien ja yhteisöjen toimintaa, vaikka ei olisi niistä aiemmin "kuullut". Termeistä voi päätellä, mistä ilmiöstä on todennäköisesti kyse, on hyvin intuitiivista ja mikään ei tule uutuutena. Toisin kuin esim. sosiologia, joka perustuu ihmisten keksimiin aatteisiin, historiaan ja no, mielipiteisiin. Filosofisempi lähestymistyyli ihmisiin ja yhteiskuntaan. Mutta on siten mielenkiintoisempaa.

Pahoittelut, esitin mielipiteeni melko kärkkäästi ja epäkohteliaasti. Hämmennyin tämän keskustelun kontekstissa aivan itsestäänselviltä tuntuvien asioiden esille tuomisesta. Voi olla mahdollista, että aliarvioit muita. Tai sitten itse yliarvioin muita. Toki kiinnostuksenkohteilla ja perehtyneisyydellä on osansa "itsestäänselvyyksistä" puhuttaessa. Mutta näkisin eroa ihmisten välillä myös siinä, tekeekö luokittelua, systematisointia ja havainnojen teorisointia automaattisesti, lähes kaikesta. Ja yllättävän monenlaisia asioita sitä ehtii ajatella ja havainnoida.

No niin. Nyt sinä sitten yrität kivuta hierarkiassa ylöspäin tallomalla muita. Jos joku kirjoittaa jotakin, mikä on hänen omasta mielestään älykästä, sinä osallistut keskusteluun sanomalla "hohhoijaa, tuohan oli aivan itsestään selvää". Sitten koetat esiintyä niin, että muut saisivat sinusta todella älykkään kuvan, ja toivot että muut ihailisivat älykkyyttäsi ja nostaisivat sinut jalustalle. Sen sijaan et tuonut itse oikeasti esille mitään, joka olisi ollut todella älykästä.