Lue keskustelun säännöt.
Oikeasti älykkäät ihmiset, miten havainnoitte maailmaa?
Ei nyt keskiälyisiä vastaamaan, jooko? Ts millaisiin asioihin te älykkäät ihmiset kiinnitätte huomiota, mitä pohditte, jotain esimerkkejä? Saa kertoa muutakin.
Kommentit (2508)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt ihmisistä ja heidän käytöksestään joitakin aika hämmentäviä havaintoja. Yksi esimerkki tästä on eräänlainen "hierarkiaharha". Se tarkoittaa sitä, että ihmisiin suhtaudutaan ensisijaisesti sen perusteella, mikä on heidän asemansa hierarkiassa. Jos hierarkiassa korkealla oleva sanoo jotain hölmöä, sitä ei välttämättä pidetä ollenkaan hölmönä, vaan viisaana, ja ihmiset seuraavat tätä ajatusta kuin lampaat. Jos taas hierarkiassa matalalla oleva sanoo jotain viisasta, sitä ei useinkaan pidetä ollenkaan viisaana, vaan lytätään koko ajatus, ja tehdään asiat ihan toisinpäin. Sosiaaliseen hierarkiaan liittyvät tekijät siis hämärtävät ihmisen loogista ajattelua.
Jatkoa
Olen tehnyt ihmisistä sellaisenkin havainnon, että sosiaalinen hierarkia vaikuttaa loogisen ajattelun lisäksi myös ihmisten tunne-elämään aika voimakkaasti. Hierarkiassa korkealla olevilla on yleensä enemmän positiivisia tunteita ja alhaalla olevilla enemmän negatiivisia tunteita. Hierarkiassa korkeammalle pääseminen tuottaa voimakkaan positiivisen tunteen, ja toisaalta hierarkiassa alemmaksi joutuminen voimakkaan negatiivisen tunteen. Asema omassa vertaisryhmässä tai pienryhmässä vaikuttaa voimakkaammin kuin yhteiskunnallinen asema. Tämä johtuu ehkä siitä, että ihminen on elänyt suurimman osan lajinkehityksestä yhteiskunnan sijaan metsästäjä-keräilijäheimoissa. Niissä saavutettu status oli voimakkaassa yhteydessä hengissä selviytymiseen ja lisääntymiseen. Näistä voisi päätellä, että ihmisen limbinen järjestelmä on rakentunut siten, että se tuottaa palkintoja toimista, jotka edistävät selviytymistä ja lisääntymistä, eli lajin säilymistä. Jos joku ymmärsi mitä juuri kirjoitin, sanokoon hep.
Olikohan tuo jo vähän liikaa.. Kaduttaa jo, että kirjoitin tuon. Ehkä ihmisen ei kuulukaan tietää ja ymmärtää kaikkea.
Mitä ihmeellistä tuossa nyt on? Ihan perus - sosiaalisen konstruktionismin ilmiö. En ymmärrä, miten joku havaitsee ympärillään sosiaalipsykologian johdatuskurssin ilmiöitä, ja olettaa, että kyseessä ovat jotenkin haastavat tai vaikeasti ymmärrettävät asiat? Sosiaalipsykologia on muuten helppo oppiaine, kaikki asiat on ollut mahdollista omaksua jo arkijärjellä seuraamalla ihmisten, ryhmien ja yhteisöjen toimintaa, vaikka ei olisi niistä aiemmin "kuullut". Termeistä voi päätellä, mistä ilmiöstä on todennäköisesti kyse, on hyvin intuitiivista ja mikään ei tule uutuutena. Toisin kuin esim. sosiologia, joka perustuu ihmisten keksimiin aatteisiin, historiaan ja no, mielipiteisiin. Filosofisempi lähestymistyyli ihmisiin ja yhteiskuntaan. Mutta on siten mielenkiintoisempaa.
Kukaan ei ehdi perehtymään kaikkien alojen alkeisiinkaan, joten jos joku keksii pyörän uudestaan ja haluaa jakaa siitä infoa, niin miksikäs ei.
Totta. Eikä asiasisällössä mitään vikaa, niinhän se osittain on. Mutta mikä kiinnitti huomioni, oli ajatus että moni ei tällaisia pohtisi itsekin ja etenkin, että harva muka ymmärtäisi konseptia selitettynäkään, jos ei ole teemaa pohtinut. Tai olisi keksitty nyt jotain erityisen mullistavaa. Oli tosiaan itselleni selkeitä asioita ennenkuin opinnoissa näihin törmäsin. Ja monelle muulle, jotka pystyvät itsenäisesti hahmottamaan sosiaalisia (ja muitakin) lainalaisuuksia. Eli tuo arviointikyvyn puute oli oikeasti hämmentävin asia em. viesteissä.
Mutta sitähän se usein on, ihmiset tykkäävät kertoa itsestäänselvyyksiä kun on itse keksitty juuri jotain ja subjektiivisuus vaikeuttaa muiden tieto- ja taitotason arviointia. "Miten todennäköistä on, että muut itsensä älykkäiksi luokittelevat eivät ymmärtäisi kertomaani?" Kontekstin ja todennäköisyyksien vaikutus lopputulokseen. Mansplaining on tästä eräs esimerkki ja nivoutuukin edellisen kommentoijan pohdintoihin sosiaalisista ennakko-oletuksista.
Okei. Eli limbisen järjestelmän ja lajinsäilymisen välinen yhteys on kaikille ihmisille ihan itsestäänselvä juttu!?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt ihmisistä ja heidän käytöksestään joitakin aika hämmentäviä havaintoja. Yksi esimerkki tästä on eräänlainen "hierarkiaharha". Se tarkoittaa sitä, että ihmisiin suhtaudutaan ensisijaisesti sen perusteella, mikä on heidän asemansa hierarkiassa. Jos hierarkiassa korkealla oleva sanoo jotain hölmöä, sitä ei välttämättä pidetä ollenkaan hölmönä, vaan viisaana, ja ihmiset seuraavat tätä ajatusta kuin lampaat. Jos taas hierarkiassa matalalla oleva sanoo jotain viisasta, sitä ei useinkaan pidetä ollenkaan viisaana, vaan lytätään koko ajatus, ja tehdään asiat ihan toisinpäin. Sosiaaliseen hierarkiaan liittyvät tekijät siis hämärtävät ihmisen loogista ajattelua.
Jatkoa
Olen tehnyt ihmisistä sellaisenkin havainnon, että sosiaalinen hierarkia vaikuttaa loogisen ajattelun lisäksi myös ihmisten tunne-elämään aika voimakkaasti. Hierarkiassa korkealla olevilla on yleensä enemmän positiivisia tunteita ja alhaalla olevilla enemmän negatiivisia tunteita. Hierarkiassa korkeammalle pääseminen tuottaa voimakkaan positiivisen tunteen, ja toisaalta hierarkiassa alemmaksi joutuminen voimakkaan negatiivisen tunteen. Asema omassa vertaisryhmässä tai pienryhmässä vaikuttaa voimakkaammin kuin yhteiskunnallinen asema. Tämä johtuu ehkä siitä, että ihminen on elänyt suurimman osan lajinkehityksestä yhteiskunnan sijaan metsästäjä-keräilijäheimoissa. Niissä saavutettu status oli voimakkaassa yhteydessä hengissä selviytymiseen ja lisääntymiseen. Näistä voisi päätellä, että ihmisen limbinen järjestelmä on rakentunut siten, että se tuottaa palkintoja toimista, jotka edistävät selviytymistä ja lisääntymistä, eli lajin säilymistä. Jos joku ymmärsi mitä juuri kirjoitin, sanokoon hep.
Olikohan tuo jo vähän liikaa.. Kaduttaa jo, että kirjoitin tuon. Ehkä ihmisen ei kuulukaan tietää ja ymmärtää kaikkea.
Mitä ihmeellistä tuossa nyt on? Ihan perus - sosiaalisen konstruktionismin ilmiö. En ymmärrä, miten joku havaitsee ympärillään sosiaalipsykologian johdatuskurssin ilmiöitä, ja olettaa, että kyseessä ovat jotenkin haastavat tai vaikeasti ymmärrettävät asiat? Sosiaalipsykologia on muuten helppo oppiaine, kaikki asiat on ollut mahdollista omaksua jo arkijärjellä seuraamalla ihmisten, ryhmien ja yhteisöjen toimintaa, vaikka ei olisi niistä aiemmin "kuullut". Termeistä voi päätellä, mistä ilmiöstä on todennäköisesti kyse, on hyvin intuitiivista ja mikään ei tule uutuutena. Toisin kuin esim. sosiologia, joka perustuu ihmisten keksimiin aatteisiin, historiaan ja no, mielipiteisiin. Filosofisempi lähestymistyyli ihmisiin ja yhteiskuntaan. Mutta on siten mielenkiintoisempaa.
Pahoittelut, esitin mielipiteeni melko kärkkäästi ja epäkohteliaasti. Hämmennyin tämän keskustelun kontekstissa aivan itsestäänselviltä tuntuvien asioiden esille tuomisesta. Voi olla mahdollista, että aliarvioit muita. Tai sitten itse yliarvioin muita. Toki kiinnostuksenkohteilla ja perehtyneisyydellä on osansa "itsestäänselvyyksistä" puhuttaessa. Mutta näkisin eroa ihmisten välillä myös siinä, tekeekö luokittelua, systematisointia ja havainnojen teorisointia automaattisesti, lähes kaikesta. Ja yllättävän monenlaisia asioita sitä ehtii ajatella ja havainnoida.
No niin. Nyt sinä sitten yrität kivuta hierarkiassa ylöspäin tallomalla muita. Jos joku kirjoittaa jotakin, mikä on hänen omasta mielestään älykästä, sinä osallistut keskusteluun sanomalla "hohhoijaa, tuohan oli aivan itsestään selvää". Sitten koetat esiintyä niin, että muut saisivat sinusta todella älykkään kuvan, ja toivot että muut ihailisivat älykkyyttäsi ja nostaisivat sinut jalustalle. Sen sijaan et tuonut itse oikeasti esille mitään, joka olisi ollut todella älykästä.
Miksi minun olisi pitänyt tuoda esille jotain erityisen älykästä? Hämmennyin ja toin sen esiin. En ymmärtänyt, miksi alkup. kommmentoija piti asiaansa vaikeatajuisena. En etenkään tämän keskustelun viitekehyksessä. Pidin sitä epäloogisena tulkintana. Ja pyrin perustelemaan oman kantani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minut on psykologin tekemällä älykkyystestillä todettu keskitasoa älykkäämmäksi. Psykologi sanoi, että harvinainen tulos. Testi tehtiin psykiatrian poliklinikalla, jossa olin hoidossa mielenterveysongelmien takia. Älykkyys on saattanut vaikuttaa siihen, että minusta tuli mielenterveysongelmainen. Minulla on aika herkästi reagoiva keskushermosto, ja saatan sisäistää asioita aika nopeasti. Ehkä olen lapsuudessa sisäistänyt ympäristön negatiivisia asioita liian herkästi. Aikuisempana on usein tuntunut siltä, että on pohjattoman yksinäinen, vaikka olisi muiden ihmisten seurassa. Ei oikein pääse muiden kanssa samalle aaltopituudelle. Sitten alkaa tarkastella sosiaalista vuorovaikutusta vähän niinkuin lintuperspektiivistä, niinkuin tarkkailija tai tutkija. Alkaa nähdä asioita, joita ei muut ihmiset näe, ja se lisää yksinäisyyden tunnetta. Muut ihmiset eivät ymmärrä minua, ja minä en ymmärrä muita ihmisiä. Jonkin verran lohtua tuo yliopisto-opinnot ja niissä menestyminen. En kuitenkaan välttämättä haluaisi olla niinkuin muut, vaan haluaisin tehdä älykkyydelläni jotain, josta olisi hyötyä ja apua muille ihmisille. Hyödyksi oleminen on tavoitteeni elämässä.
Tiedätkö, mistä tuo johtuu? Sinä et saa toisilta ihmisiltä tunnepalkintoja kuin auttamisen kautta. Koska tyhmät ja keskinkertaiset ihmiset hyväksyvät sinut ainoastaan silloin, kun sinusta on jotain hyötyä.
Voi olla näinkin. Toisaalta se on aika surullista ja vähän väärinkin, jos joku hyväksytään vain silloin, kun hänestä on jotain hyötyä. Ehkä se taas johtuu siitä, että älykäs ihminen on muiden silmissä erilainen, ja voi olla jopa pelottava. Ihmiset syrjivät monesti vaistomaisesti kaikkea erilaista, ja myös pelkäävät kaikkea erilaista. Ihmisten kanssa on edullista olla keskiverto kaikessa, niin ettei erotu juuri mitenkään. Tiettyyn rajaan asti korkeampi älykkyys auttaa saavuttamaan hyvän aseman sosiaalisesti, mutta kun mennään tämän rajan yli, vaikutus on päinvastainen. Siksi älykkyys voi olla myös taakka. En kuitenkaan haluaisi olla hyödyksi pelkästään siksi, että minut hyväksyttäisiin, vaan siksi että haluaisin toteuttaa itseäni ja käyttää lahjat hyvin. Sitten voisin olla itse tyytyväinen itseeni. Uskon myös Jumalaan, ja uskon, että Jumala on antanut minulle nämä kyvyt siksi, että niitä käytettäisiin yhteiseksi hyväksi.
Kaunis ajatus. Kaikkea hyvää sinulle. Älykkäät ihmiset ovat parhaita auttajia.
Kiitos älykkäille ihmisille ydinaseista ja kemiallisista sellaisista myös. Niitä ei ihan joka siivooja tai talkkari osaisikaan kehittää.
En tiedä, miten määrittelisit älykkyyden.
Pohdin jatkuvasti tekemisistä kaikki skenaariot, ennenkuin valitsen sopivan. Tätä ominaisuutta käytän ja käytetään myös työssäni.
Olen vuorovaikutustilanteissa huono useimpien kanssa ja mielessäni ajatusten jatkumo aiheesta on jo edennyt aivan muualle, kun keskustelu junnaa puhumisen hitauden takia lähtökuopissaan.
Vihaan ihmisiä. Pyrin kuitenkin ymmärtämään kaikkia yksilöitä puhtaasta mielenkiinnosta. Etiikka.
Havaitsen erilaisten piirteiden (mm. mikroilmeet) perusteella nopeasti, mikä motiivi puhujalla on. Tuntuu kankealta keskustella siitä, mitä puhuja sanoo suullaan, jos se poikkeaa siitä, mitä eleet paljastavat. Testaavissa tilanteissa (työhaastattelut, ensitreffit, psykologiset evaluoinnit) ohjailen tilannetta havainnoimalla vastapuolta.
Tuskastun siitä, kun huomaan, että mielipideasioissa riitaannutaan, vaikka tosiasiassa eriävät mielipiteet on annettu siksi, että aiheen määritelmä osapuolilla poikkeaa.
Realismini on negatiivista.
Kyseenalaistan kaiken systeemissä ja usein kapinoin ainakin mielessäni.
Oma sisäinen maailmani on rikas ja jäsennän asioita mieluusti yksin.
Pidän ihmisiä yleisesti melko pinnallisina ja kaiken annettuna ottavina laumasieluina.
Kritisoin kaikkea ja kaikkia, ahdistun helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt ihmisistä ja heidän käytöksestään joitakin aika hämmentäviä havaintoja. Yksi esimerkki tästä on eräänlainen "hierarkiaharha". Se tarkoittaa sitä, että ihmisiin suhtaudutaan ensisijaisesti sen perusteella, mikä on heidän asemansa hierarkiassa. Jos hierarkiassa korkealla oleva sanoo jotain hölmöä, sitä ei välttämättä pidetä ollenkaan hölmönä, vaan viisaana, ja ihmiset seuraavat tätä ajatusta kuin lampaat. Jos taas hierarkiassa matalalla oleva sanoo jotain viisasta, sitä ei useinkaan pidetä ollenkaan viisaana, vaan lytätään koko ajatus, ja tehdään asiat ihan toisinpäin. Sosiaaliseen hierarkiaan liittyvät tekijät siis hämärtävät ihmisen loogista ajattelua.
Jatkoa
Olen tehnyt ihmisistä sellaisenkin havainnon, että sosiaalinen hierarkia vaikuttaa loogisen ajattelun lisäksi myös ihmisten tunne-elämään aika voimakkaasti. Hierarkiassa korkealla olevilla on yleensä enemmän positiivisia tunteita ja alhaalla olevilla enemmän negatiivisia tunteita. Hierarkiassa korkeammalle pääseminen tuottaa voimakkaan positiivisen tunteen, ja toisaalta hierarkiassa alemmaksi joutuminen voimakkaan negatiivisen tunteen. Asema omassa vertaisryhmässä tai pienryhmässä vaikuttaa voimakkaammin kuin yhteiskunnallinen asema. Tämä johtuu ehkä siitä, että ihminen on elänyt suurimman osan lajinkehityksestä yhteiskunnan sijaan metsästäjä-keräilijäheimoissa. Niissä saavutettu status oli voimakkaassa yhteydessä hengissä selviytymiseen ja lisääntymiseen. Näistä voisi päätellä, että ihmisen limbinen järjestelmä on rakentunut siten, että se tuottaa palkintoja toimista, jotka edistävät selviytymistä ja lisääntymistä, eli lajin säilymistä. Jos joku ymmärsi mitä juuri kirjoitin, sanokoon hep.
Olikohan tuo jo vähän liikaa.. Kaduttaa jo, että kirjoitin tuon. Ehkä ihmisen ei kuulukaan tietää ja ymmärtää kaikkea.
Mitä ihmeellistä tuossa nyt on? Ihan perus - sosiaalisen konstruktionismin ilmiö. En ymmärrä, miten joku havaitsee ympärillään sosiaalipsykologian johdatuskurssin ilmiöitä, ja olettaa, että kyseessä ovat jotenkin haastavat tai vaikeasti ymmärrettävät asiat? Sosiaalipsykologia on muuten helppo oppiaine, kaikki asiat on ollut mahdollista omaksua jo arkijärjellä seuraamalla ihmisten, ryhmien ja yhteisöjen toimintaa, vaikka ei olisi niistä aiemmin "kuullut". Termeistä voi päätellä, mistä ilmiöstä on todennäköisesti kyse, on hyvin intuitiivista ja mikään ei tule uutuutena. Toisin kuin esim. sosiologia, joka perustuu ihmisten keksimiin aatteisiin, historiaan ja no, mielipiteisiin. Filosofisempi lähestymistyyli ihmisiin ja yhteiskuntaan. Mutta on siten mielenkiintoisempaa.
Kukaan ei ehdi perehtymään kaikkien alojen alkeisiinkaan, joten jos joku keksii pyörän uudestaan ja haluaa jakaa siitä infoa, niin miksikäs ei.
Totta. Eikä asiasisällössä mitään vikaa, niinhän se osittain on. Mutta mikä kiinnitti huomioni, oli ajatus että moni ei tällaisia pohtisi itsekin ja etenkin, että harva muka ymmärtäisi konseptia selitettynäkään, jos ei ole teemaa pohtinut. Tai olisi keksitty nyt jotain erityisen mullistavaa. Oli tosiaan itselleni selkeitä asioita ennenkuin opinnoissa näihin törmäsin. Ja monelle muulle, jotka pystyvät itsenäisesti hahmottamaan sosiaalisia (ja muitakin) lainalaisuuksia. Eli tuo arviointikyvyn puute oli oikeasti hämmentävin asia em. viesteissä.
Mutta sitähän se usein on, ihmiset tykkäävät kertoa itsestäänselvyyksiä kun on itse keksitty juuri jotain ja subjektiivisuus vaikeuttaa muiden tieto- ja taitotason arviointia. "Miten todennäköistä on, että muut itsensä älykkäiksi luokittelevat eivät ymmärtäisi kertomaani?" Kontekstin ja todennäköisyyksien vaikutus lopputulokseen. Mansplaining on tästä eräs esimerkki ja nivoutuukin edellisen kommentoijan pohdintoihin sosiaalisista ennakko-oletuksista.
Okei. Eli limbisen järjestelmän ja lajinsäilymisen välinen yhteys on kaikille ihmisille ihan itsestäänselvä juttu!?!
No ei varmaan ole aivan liian vaikeatajuinen kokonaisuus suurimmalle osalle _kohtuuälykkäistä_, vaikka joutuisi googlaamaan termitkin. En sekuntiakaan usko, että tässä ketjussa joku miettisi esitettyä väittämää, eikä lainkaan YMMÄRTÄISI, mistä puhutaan. Toki voi olla eri mieltä itse asiasta. Ja monelle varmaan herää jatkoajatuksiakin sekä esimerkkejä säännön vahvistavista poikkeuksista ja niiden mahdollisista vaikutusmekanismeista. Ei siis ole väitteenä niin monitulkintainen ja korkealentoinen, että vain harva ymmärtäisi. Ilmiönä taas voi olla esitettyä johtopäätöstä monitahoisempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Havannoin liikaa. Ihmisten käytöksen takana näen salattuja ja tekopyhiä tarkoituksia. Yritän olla huomaamatta ja välittämättä. Oikeasti olen usein miettinyt, miten saisi hallitun lobotomia. Ei tästä mun huomiokyvystä ole muuta kuin surua ja murhetta mulle.
Kyllä psykoosilääkkeet auttaa tuohon harhaiseen ajatteluun, jossa kuvittelet näkeväsi "salattuja" ja "tekopyhiä" tarkoituksia. Ei siis tarvitse lobotomiaan asti mennä.
Täsmällisempi termi olisi ollut "huonosti salattuja".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suren länsimaisen vapaan aidosti liberaalin kulttuurin rappiota, ja tätä salakavalaa kommunismin uutta nousua, uusilla nimillä ja uusilla ahdistavilla dogmeilla..
Palaa asiaan vaikka sitten, kun olet oikeasti ymmärtänyt kommunismin olemuksen.
Tämä. Ihmiset ymmärtävät kommunismin väärin. Jos et ole lukenut Pääomaa, ei ehkä kannata haukkua kommunismin ideologiaa. Ihmiset rinnastavat kommunismin St*linin luomaan yhteiskuntaan.
Eräässä radio-ohjelmassa tutkija sanoi, että jos Marx tulisi Suomeen, hän kuvittelisi, että täällähän on toteutettu hyvin hänen ajatteluaan.
Tuon perusteella ei sitten voi arvioida mitään uskontoakaan, jollei ole lukenut niiden pyhiä kirjoja.
Sosialistista (Marx-pohjaista) järjestelmää on eri muodoissaan tutkittu valtavasti ja sitä on kokeillut n. 100 vuoden aikana miljardien ihmisten asuttamat kymmenet valtiot ja aina se on poikkeuksetta alun työväen juhlan jälkeen romahduttanut elintason jopa nälänhätään saakka. Viimeksi uhriksi joutui öljyrikas Venezuela, jonka ihmiskasvoista sosialismia vasemmistoliiton edustajat hehkuttivat kilvan. Usein se on johtanut myös diktatuuriin kun valtaapitävät eivät haluakaan luopua vallasta.
Jos ihmisten motivaatiota yritteliäisyyttä ja työntekoa kohtaan alennetaan riittävästi pienentämällä palkitsevuutta esim. liian tiukalla verotuksella tai jopa marxismin tyylisellä tasajaolla se passivoi etenkin kykenevempiä ja kehitystä eteenpäin vieviä ihmisiä ja seurauksena on vääjäämättä neuvostoliiton kaltainen maa, jossa suurin osa ihmisiä tekee vain sen mitä on pakko ja senkin huonosti...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt ihmisistä ja heidän käytöksestään joitakin aika hämmentäviä havaintoja. Yksi esimerkki tästä on eräänlainen "hierarkiaharha". Se tarkoittaa sitä, että ihmisiin suhtaudutaan ensisijaisesti sen perusteella, mikä on heidän asemansa hierarkiassa. Jos hierarkiassa korkealla oleva sanoo jotain hölmöä, sitä ei välttämättä pidetä ollenkaan hölmönä, vaan viisaana, ja ihmiset seuraavat tätä ajatusta kuin lampaat. Jos taas hierarkiassa matalalla oleva sanoo jotain viisasta, sitä ei useinkaan pidetä ollenkaan viisaana, vaan lytätään koko ajatus, ja tehdään asiat ihan toisinpäin. Sosiaaliseen hierarkiaan liittyvät tekijät siis hämärtävät ihmisen loogista ajattelua.
Jatkoa
Olen tehnyt ihmisistä sellaisenkin havainnon, että sosiaalinen hierarkia vaikuttaa loogisen ajattelun lisäksi myös ihmisten tunne-elämään aika voimakkaasti. Hierarkiassa korkealla olevilla on yleensä enemmän positiivisia tunteita ja alhaalla olevilla enemmän negatiivisia tunteita. Hierarkiassa korkeammalle pääseminen tuottaa voimakkaan positiivisen tunteen, ja toisaalta hierarkiassa alemmaksi joutuminen voimakkaan negatiivisen tunteen. Asema omassa vertaisryhmässä tai pienryhmässä vaikuttaa voimakkaammin kuin yhteiskunnallinen asema. Tämä johtuu ehkä siitä, että ihminen on elänyt suurimman osan lajinkehityksestä yhteiskunnan sijaan metsästäjä-keräilijäheimoissa. Niissä saavutettu status oli voimakkaassa yhteydessä hengissä selviytymiseen ja lisääntymiseen. Näistä voisi päätellä, että ihmisen limbinen järjestelmä on rakentunut siten, että se tuottaa palkintoja toimista, jotka edistävät selviytymistä ja lisääntymistä, eli lajin säilymistä. Jos joku ymmärsi mitä juuri kirjoitin, sanokoon hep.
Olikohan tuo jo vähän liikaa.. Kaduttaa jo, että kirjoitin tuon. Ehkä ihmisen ei kuulukaan tietää ja ymmärtää kaikkea.
Mitä ihmeellistä tuossa nyt on? Ihan perus - sosiaalisen konstruktionismin ilmiö. En ymmärrä, miten joku havaitsee ympärillään sosiaalipsykologian johdatuskurssin ilmiöitä, ja olettaa, että kyseessä ovat jotenkin haastavat tai vaikeasti ymmärrettävät asiat? Sosiaalipsykologia on muuten helppo oppiaine, kaikki asiat on ollut mahdollista omaksua jo arkijärjellä seuraamalla ihmisten, ryhmien ja yhteisöjen toimintaa, vaikka ei olisi niistä aiemmin "kuullut". Termeistä voi päätellä, mistä ilmiöstä on todennäköisesti kyse, on hyvin intuitiivista ja mikään ei tule uutuutena. Toisin kuin esim. sosiologia, joka perustuu ihmisten keksimiin aatteisiin, historiaan ja no, mielipiteisiin. Filosofisempi lähestymistyyli ihmisiin ja yhteiskuntaan. Mutta on siten mielenkiintoisempaa.
Pahoittelut, esitin mielipiteeni melko kärkkäästi ja epäkohteliaasti. Hämmennyin tämän keskustelun kontekstissa aivan itsestäänselviltä tuntuvien asioiden esille tuomisesta. Voi olla mahdollista, että aliarvioit muita. Tai sitten itse yliarvioin muita. Toki kiinnostuksenkohteilla ja perehtyneisyydellä on osansa "itsestäänselvyyksistä" puhuttaessa. Mutta näkisin eroa ihmisten välillä myös siinä, tekeekö luokittelua, systematisointia ja havainnojen teorisointia automaattisesti, lähes kaikesta. Ja yllättävän monenlaisia asioita sitä ehtii ajatella ja havainnoida.
No niin. Nyt sinä sitten yrität kivuta hierarkiassa ylöspäin tallomalla muita. Jos joku kirjoittaa jotakin, mikä on hänen omasta mielestään älykästä, sinä osallistut keskusteluun sanomalla "hohhoijaa, tuohan oli aivan itsestään selvää". Sitten koetat esiintyä niin, että muut saisivat sinusta todella älykkään kuvan, ja toivot että muut ihailisivat älykkyyttäsi ja nostaisivat sinut jalustalle. Sen sijaan et tuonut itse oikeasti esille mitään, joka olisi ollut todella älykästä.
Miksi minun olisi pitänyt tuoda esille jotain erityisen älykästä? Hämmennyin ja toin sen esiin. En ymmärtänyt, miksi alkup. kommmentoija piti asiaansa vaikeatajuisena. En etenkään tämän keskustelun viitekehyksessä. Pidin sitä epäloogisena tulkintana. Ja pyrin perustelemaan oman kantani.
Jos olisit tuonut esille jotain, mikä on sinun mielestäsi älykästä, niin olisit tuonut keskusteluun enemmän sisältöä. Toisaalta olisit taas itse voinut altistua sille, että älykkäänä pitämääsi asiaa olisi joku muu kommentoinut samaan tyyliin kuin sinä minun kommenttia, eli "hohhoijaa, itsestäänselvyys". On varmaan turvallisempaa huudella sivusta kaikkea negatiivista, sen sijaan että laittaisi itsensä likoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt ihmisistä ja heidän käytöksestään joitakin aika hämmentäviä havaintoja. Yksi esimerkki tästä on eräänlainen "hierarkiaharha". Se tarkoittaa sitä, että ihmisiin suhtaudutaan ensisijaisesti sen perusteella, mikä on heidän asemansa hierarkiassa. Jos hierarkiassa korkealla oleva sanoo jotain hölmöä, sitä ei välttämättä pidetä ollenkaan hölmönä, vaan viisaana, ja ihmiset seuraavat tätä ajatusta kuin lampaat. Jos taas hierarkiassa matalalla oleva sanoo jotain viisasta, sitä ei useinkaan pidetä ollenkaan viisaana, vaan lytätään koko ajatus, ja tehdään asiat ihan toisinpäin. Sosiaaliseen hierarkiaan liittyvät tekijät siis hämärtävät ihmisen loogista ajattelua.
Jatkoa
Olen tehnyt ihmisistä sellaisenkin havainnon, että sosiaalinen hierarkia vaikuttaa loogisen ajattelun lisäksi myös ihmisten tunne-elämään aika voimakkaasti. Hierarkiassa korkealla olevilla on yleensä enemmän positiivisia tunteita ja alhaalla olevilla enemmän negatiivisia tunteita. Hierarkiassa korkeammalle pääseminen tuottaa voimakkaan positiivisen tunteen, ja toisaalta hierarkiassa alemmaksi joutuminen voimakkaan negatiivisen tunteen. Asema omassa vertaisryhmässä tai pienryhmässä vaikuttaa voimakkaammin kuin yhteiskunnallinen asema. Tämä johtuu ehkä siitä, että ihminen on elänyt suurimman osan lajinkehityksestä yhteiskunnan sijaan metsästäjä-keräilijäheimoissa. Niissä saavutettu status oli voimakkaassa yhteydessä hengissä selviytymiseen ja lisääntymiseen. Näistä voisi päätellä, että ihmisen limbinen järjestelmä on rakentunut siten, että se tuottaa palkintoja toimista, jotka edistävät selviytymistä ja lisääntymistä, eli lajin säilymistä. Jos joku ymmärsi mitä juuri kirjoitin, sanokoon hep.
Olikohan tuo jo vähän liikaa.. Kaduttaa jo, että kirjoitin tuon. Ehkä ihmisen ei kuulukaan tietää ja ymmärtää kaikkea.
Mitä ihmeellistä tuossa nyt on? Ihan perus - sosiaalisen konstruktionismin ilmiö. En ymmärrä, miten joku havaitsee ympärillään sosiaalipsykologian johdatuskurssin ilmiöitä, ja olettaa, että kyseessä ovat jotenkin haastavat tai vaikeasti ymmärrettävät asiat? Sosiaalipsykologia on muuten helppo oppiaine, kaikki asiat on ollut mahdollista omaksua jo arkijärjellä seuraamalla ihmisten, ryhmien ja yhteisöjen toimintaa, vaikka ei olisi niistä aiemmin "kuullut". Termeistä voi päätellä, mistä ilmiöstä on todennäköisesti kyse, on hyvin intuitiivista ja mikään ei tule uutuutena. Toisin kuin esim. sosiologia, joka perustuu ihmisten keksimiin aatteisiin, historiaan ja no, mielipiteisiin. Filosofisempi lähestymistyyli ihmisiin ja yhteiskuntaan. Mutta on siten mielenkiintoisempaa.
Kukaan ei ehdi perehtymään kaikkien alojen alkeisiinkaan, joten jos joku keksii pyörän uudestaan ja haluaa jakaa siitä infoa, niin miksikäs ei.
Totta. Eikä asiasisällössä mitään vikaa, niinhän se osittain on. Mutta mikä kiinnitti huomioni, oli ajatus että moni ei tällaisia pohtisi itsekin ja etenkin, että harva muka ymmärtäisi konseptia selitettynäkään, jos ei ole teemaa pohtinut. Tai olisi keksitty nyt jotain erityisen mullistavaa. Oli tosiaan itselleni selkeitä asioita ennenkuin opinnoissa näihin törmäsin. Ja monelle muulle, jotka pystyvät itsenäisesti hahmottamaan sosiaalisia (ja muitakin) lainalaisuuksia. Eli tuo arviointikyvyn puute oli oikeasti hämmentävin asia em. viesteissä.
Mutta sitähän se usein on, ihmiset tykkäävät kertoa itsestäänselvyyksiä kun on itse keksitty juuri jotain ja subjektiivisuus vaikeuttaa muiden tieto- ja taitotason arviointia. "Miten todennäköistä on, että muut itsensä älykkäiksi luokittelevat eivät ymmärtäisi kertomaani?" Kontekstin ja todennäköisyyksien vaikutus lopputulokseen. Mansplaining on tästä eräs esimerkki ja nivoutuukin edellisen kommentoijan pohdintoihin sosiaalisista ennakko-oletuksista.
Okei. Eli limbisen järjestelmän ja lajinsäilymisen välinen yhteys on kaikille ihmisille ihan itsestäänselvä juttu!?!
No ei varmaan ole aivan liian vaikeatajuinen kokonaisuus suurimmalle osalle _kohtuuälykkäistä_, vaikka joutuisi googlaamaan termitkin. En sekuntiakaan usko, että tässä ketjussa joku miettisi esitettyä väittämää, eikä lainkaan YMMÄRTÄISI, mistä puhutaan. Toki voi olla eri mieltä itse asiasta. Ja monelle varmaan herää jatkoajatuksiakin sekä esimerkkejä säännön vahvistavista poikkeuksista ja niiden mahdollisista vaikutusmekanismeista. Ei siis ole väitteenä niin monitulkintainen ja korkealentoinen, että vain harva ymmärtäisi. Ilmiönä taas voi olla esitettyä johtopäätöstä monitahoisempi.
No jos kerran kaikki ovat ymmärtäneet ne asiat, joista kirjoitin, niin miksi niistä ei sitten puhuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suren länsimaisen vapaan aidosti liberaalin kulttuurin rappiota, ja tätä salakavalaa kommunismin uutta nousua, uusilla nimillä ja uusilla ahdistavilla dogmeilla..
Palaa asiaan vaikka sitten, kun olet oikeasti ymmärtänyt kommunismin olemuksen.
Tämä. Ihmiset ymmärtävät kommunismin väärin. Jos et ole lukenut Pääomaa, ei ehkä kannata haukkua kommunismin ideologiaa. Ihmiset rinnastavat kommunismin St*linin luomaan yhteiskuntaan.
Eräässä radio-ohjelmassa tutkija sanoi, että jos Marx tulisi Suomeen, hän kuvittelisi, että täällähän on toteutettu hyvin hänen ajatteluaan.
Tuon perusteella ei sitten voi arvioida mitään uskontoakaan, jollei ole lukenut niiden pyhiä kirjoja.
Sosialistista (Marx-pohjaista) järjestelmää on eri muodoissaan tutkittu valtavasti ja sitä on kokeillut n. 100 vuoden aikana miljardien ihmisten asuttamat kymmenet valtiot ja aina se on poikkeuksetta alun työväen juhlan jälkeen romahduttanut elintason jopa nälänhätään saakka. Viimeksi uhriksi joutui öljyrikas Venezuela, jonka ihmiskasvoista sosialismia vasemmistoliiton edustajat hehkuttivat kilvan. Usein se on johtanut myös diktatuuriin kun valtaapitävät eivät haluakaan luopua vallasta.
Jos ihmisten motivaatiota yritteliäisyyttä ja työntekoa kohtaan alennetaan riittävästi pienentämällä palkitsevuutta esim. liian tiukalla verotuksella tai jopa marxismin tyylisellä tasajaolla se passivoi etenkin kykenevempiä ja kehitystä eteenpäin vieviä ihmisiä ja seurauksena on vääjäämättä neuvostoliiton kaltainen maa, jossa suurin osa ihmisiä tekee vain sen mitä on pakko ja senkin huonosti...
Juuri noin teen työni 1200e kk palkalla.
Käyn vähän hengailemassa ja sillä selvä. Sitten lähdenkin kotiini.
Ei sillä paljoa suoritusta saa. Sen verran tiedän hintani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tavallisia asioita mietin. Sellaisen 7ajattelutavan eron olen huomannut esim. moneen vähemmän koulutettuun työkaveriini, on että en yleistä niin helposti tai sekoita korrelaatiota syy-seuraussuhteeseen. Joskus asioita tapahtuu ihan sattumalta, joskus toistuvan tapahtuman syynä on jokin mitä emme voi edes arvata. Ei ole järkevää tehdä oletuksia ja selitellä sattumia oman käsityskyvyn mukaan, varsinkaan jos oikeaa tutkimustietoa ilmiöstä ei ole.
Kuulostaa siltä, että pidät akateemista koulutusta älykkyyden synonyyminä. Ne eivät ole sama asia.
No nyt teit turhan oletuksen :D En väitä, että nämä vähemmän kouluttautuneet työtoverini olisivat vähemmän älykkäitä vain koska eivät ole kouluttautuneet. Heidän ajatusmallinsa kyllä saattaa johtua siitä ettei heille ole opetettu loogista ajattelua.
Usein koulutus ja älykkyys kyllä korreloi, mutta kumpi on syy ja kumpi seuraus, lienee epäselvää. Koen kyllä itse saaneeni keskivertofiksuna paljon eväitä loogisempaan ajatteluun yliopistosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tavallisia asioita mietin. Sellaisen 7ajattelutavan eron olen huomannut esim. moneen vähemmän koulutettuun työkaveriini, on että en yleistä niin helposti tai sekoita korrelaatiota syy-seuraussuhteeseen. Joskus asioita tapahtuu ihan sattumalta, joskus toistuvan tapahtuman syynä on jokin mitä emme voi edes arvata. Ei ole järkevää tehdä oletuksia ja selitellä sattumia oman käsityskyvyn mukaan, varsinkaan jos oikeaa tutkimustietoa ilmiöstä ei ole.
Kuulostaa siltä, että pidät akateemista koulutusta älykkyyden synonyyminä. Ne eivät ole sama asia.
No nyt teit turhan oletuksen :D En väitä, että nämä vähemmän kouluttautuneet työtoverini olisivat vähemmän älykkäitä vain koska eivät ole kouluttautuneet. Heidän ajatusmallinsa kyllä saattaa johtua siitä ettei heille ole opetettu loogista ajattelua.
Usein koulutus ja älykkyys kyllä korreloi, mutta kumpi on syy ja kumpi seuraus, lienee epäselvää. Koen kyllä itse saaneeni keskivertofiksuna paljon eväitä loogisempaan ajatteluun yliopistosta.
Ketjussa kysytään oikeasti älykkäiden mielipiteitä, ei älykkyydeltään keskivertojen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt ihmisistä ja heidän käytöksestään joitakin aika hämmentäviä havaintoja. Yksi esimerkki tästä on eräänlainen "hierarkiaharha". Se tarkoittaa sitä, että ihmisiin suhtaudutaan ensisijaisesti sen perusteella, mikä on heidän asemansa hierarkiassa. Jos hierarkiassa korkealla oleva sanoo jotain hölmöä, sitä ei välttämättä pidetä ollenkaan hölmönä, vaan viisaana, ja ihmiset seuraavat tätä ajatusta kuin lampaat. Jos taas hierarkiassa matalalla oleva sanoo jotain viisasta, sitä ei useinkaan pidetä ollenkaan viisaana, vaan lytätään koko ajatus, ja tehdään asiat ihan toisinpäin. Sosiaaliseen hierarkiaan liittyvät tekijät siis hämärtävät ihmisen loogista ajattelua.
Jatkoa
Olen tehnyt ihmisistä sellaisenkin havainnon, että sosiaalinen hierarkia vaikuttaa loogisen ajattelun lisäksi myös ihmisten tunne-elämään aika voimakkaasti. Hierarkiassa korkealla olevilla on yleensä enemmän positiivisia tunteita ja alhaalla olevilla enemmän negatiivisia tunteita. Hierarkiassa korkeammalle pääseminen tuottaa voimakkaan positiivisen tunteen, ja toisaalta hierarkiassa alemmaksi joutuminen voimakkaan negatiivisen tunteen. Asema omassa vertaisryhmässä tai pienryhmässä vaikuttaa voimakkaammin kuin yhteiskunnallinen asema. Tämä johtuu ehkä siitä, että ihminen on elänyt suurimman osan lajinkehityksestä yhteiskunnan sijaan metsästäjä-keräilijäheimoissa. Niissä saavutettu status oli voimakkaassa yhteydessä hengissä selviytymiseen ja lisääntymiseen. Näistä voisi päätellä, että ihmisen limbinen järjestelmä on rakentunut siten, että se tuottaa palkintoja toimista, jotka edistävät selviytymistä ja lisääntymistä, eli lajin säilymistä. Jos joku ymmärsi mitä juuri kirjoitin, sanokoon hep.
Olikohan tuo jo vähän liikaa.. Kaduttaa jo, että kirjoitin tuon. Ehkä ihmisen ei kuulukaan tietää ja ymmärtää kaikkea.
Mitä ihmeellistä tuossa nyt on? Ihan perus - sosiaalisen konstruktionismin ilmiö. En ymmärrä, miten joku havaitsee ympärillään sosiaalipsykologian johdatuskurssin ilmiöitä, ja olettaa, että kyseessä ovat jotenkin haastavat tai vaikeasti ymmärrettävät asiat? Sosiaalipsykologia on muuten helppo oppiaine, kaikki asiat on ollut mahdollista omaksua jo arkijärjellä seuraamalla ihmisten, ryhmien ja yhteisöjen toimintaa, vaikka ei olisi niistä aiemmin "kuullut". Termeistä voi päätellä, mistä ilmiöstä on todennäköisesti kyse, on hyvin intuitiivista ja mikään ei tule uutuutena. Toisin kuin esim. sosiologia, joka perustuu ihmisten keksimiin aatteisiin, historiaan ja no, mielipiteisiin. Filosofisempi lähestymistyyli ihmisiin ja yhteiskuntaan. Mutta on siten mielenkiintoisempaa.
Pahoittelut, esitin mielipiteeni melko kärkkäästi ja epäkohteliaasti. Hämmennyin tämän keskustelun kontekstissa aivan itsestäänselviltä tuntuvien asioiden esille tuomisesta. Voi olla mahdollista, että aliarvioit muita. Tai sitten itse yliarvioin muita. Toki kiinnostuksenkohteilla ja perehtyneisyydellä on osansa "itsestäänselvyyksistä" puhuttaessa. Mutta näkisin eroa ihmisten välillä myös siinä, tekeekö luokittelua, systematisointia ja havainnojen teorisointia automaattisesti, lähes kaikesta. Ja yllättävän monenlaisia asioita sitä ehtii ajatella ja havainnoida.
No niin. Nyt sinä sitten yrität kivuta hierarkiassa ylöspäin tallomalla muita. Jos joku kirjoittaa jotakin, mikä on hänen omasta mielestään älykästä, sinä osallistut keskusteluun sanomalla "hohhoijaa, tuohan oli aivan itsestään selvää". Sitten koetat esiintyä niin, että muut saisivat sinusta todella älykkään kuvan, ja toivot että muut ihailisivat älykkyyttäsi ja nostaisivat sinut jalustalle. Sen sijaan et tuonut itse oikeasti esille mitään, joka olisi ollut todella älykästä.
Miksi minun olisi pitänyt tuoda esille jotain erityisen älykästä? Hämmennyin ja toin sen esiin. En ymmärtänyt, miksi alkup. kommmentoija piti asiaansa vaikeatajuisena. En etenkään tämän keskustelun viitekehyksessä. Pidin sitä epäloogisena tulkintana. Ja pyrin perustelemaan oman kantani.
Jos olisit tuonut esille jotain, mikä on sinun mielestäsi älykästä, niin olisit tuonut keskusteluun enemmän sisältöä. Toisaalta olisit taas itse voinut altistua sille, että älykkäänä pitämääsi asiaa olisi joku muu kommentoinut samaan tyyliin kuin sinä minun kommenttia, eli "hohhoijaa, itsestäänselvyys". On varmaan turvallisempaa huudella sivusta kaikkea negatiivista, sen sijaan että laittaisi itsensä likoon.
Eihän keskustelu koskenut sitä, mikä on "älykästä", vaan miten älykkäät havainnoivat maailmaa. En osaisikaan vastata, mikä itsessään on älykästä. Aiemmin toin esiin tietyn tavan prosessoida ja analysoida, systematisoida havaintoja, ehkä se on ainakin tyypillistä älykkäille. Oli kyse mistä ilmiöstä vain. Se on kertomusten mukaan monen tapa hahmottaa maailmaa, itselläni myös.
Ja kun systemaattisesti tarkastelee havaittuja ilmiöitä, huomaa usein nopeasti epäjohdonmukaisuudet. Toin havaitsemani epäloogisuuden esiin, sori jos ei ollut tarpeeksi älykästä sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suren länsimaisen vapaan aidosti liberaalin kulttuurin rappiota, ja tätä salakavalaa kommunismin uutta nousua, uusilla nimillä ja uusilla ahdistavilla dogmeilla..
Palaa asiaan vaikka sitten, kun olet oikeasti ymmärtänyt kommunismin olemuksen.
Tämä. Ihmiset ymmärtävät kommunismin väärin. Jos et ole lukenut Pääomaa, ei ehkä kannata haukkua kommunismin ideologiaa. Ihmiset rinnastavat kommunismin St*linin luomaan yhteiskuntaan.
Eräässä radio-ohjelmassa tutkija sanoi, että jos Marx tulisi Suomeen, hän kuvittelisi, että täällähän on toteutettu hyvin hänen ajatteluaan.
Tuon perusteella ei sitten voi arvioida mitään uskontoakaan, jollei ole lukenut niiden pyhiä kirjoja.
Sosialistista (Marx-pohjaista) järjestelmää on eri muodoissaan tutkittu valtavasti ja sitä on kokeillut n. 100 vuoden aikana miljardien ihmisten asuttamat kymmenet valtiot ja aina se on poikkeuksetta alun työväen juhlan jälkeen romahduttanut elintason jopa nälänhätään saakka. Viimeksi uhriksi joutui öljyrikas Venezuela, jonka ihmiskasvoista sosialismia vasemmistoliiton edustajat hehkuttivat kilvan. Usein se on johtanut myös diktatuuriin kun valtaapitävät eivät haluakaan luopua vallasta.
Jos ihmisten motivaatiota yritteliäisyyttä ja työntekoa kohtaan alennetaan riittävästi pienentämällä palkitsevuutta esim. liian tiukalla verotuksella tai jopa marxismin tyylisellä tasajaolla se passivoi etenkin kykenevempiä ja kehitystä eteenpäin vieviä ihmisiä ja seurauksena on vääjäämättä neuvostoliiton kaltainen maa, jossa suurin osa ihmisiä tekee vain sen mitä on pakko ja senkin huonosti...
Juuri noin teen työni 1200e kk palkalla.
Käyn vähän hengailemassa ja sillä selvä. Sitten lähdenkin kotiini.
Ei sillä paljoa suoritusta saa. Sen verran tiedän hintani.
Jep Suomi alkaa pelottavasti lähestyä sosialistista maata, meillä on hallituksessa kommunistipuolueiden raunioille perustettu puolue, jonka johtaja ilmoittaa olevansa marxisti ja pääministerinä vasemmisto-oikeistoakselilla yhtä vasemmalla oleva vasemmistodemari. Lisäksi on vihreät joista iso osa on aivan yhtä vasemmalla ja sen lisäksi täysin taloudellisesti vastuuttomia.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen miten voitan muut nopeasti ja miten olen aina ensimmäinen kaikessa.
Siihen tähtään ja sillä tavoin havainnoin maailmaani joka on minun maailmani.
En jaksa lukea ketjua, mutta tämä kommentin "älykkyys" on typeryyttä nimenomaan. Typeryys plus sosiopaattisuus = äärimmäinen epäonnistuja.
Katselen ympärilleni ja näen kaikki ne lukemattomat menetetyt lupaukset joita ihmisten silmistä kuvastuu...
Olen älykäs ihminen, tutkitusti.
Miten havainnoin maailmaa? Uteliaisuudella lähes kaikkea kohtaan. Tänään esimerkiksi opettelin kuun radan poikkeamia ja kuun korkeutta horisontista. Olen opiskellut kolmessa yliopistossa, koska se kiinnostaa ja on helppoa. Sisäinen maailmani on rikas, mielikuvitus hyvä ja uppoudun joskus luomiini maailmoihin liikaakin. Tällainen olen ollut koko ikäni. Muut lapset leikkivät pihalla, minä opettelin ulkoa lahjaksi saamaani sivistyssanakirjaa alle kymmenvuotiaana. Keräsin tauluista kuvia ja opettelin taidehistoriaa yläkouluikäisenä enkä kertonut siitä koskaan kenellekään, koska ketään ei olisi kiinnostanut.
Elämänkestoisena ongelmana yksinäisyys ja kilpailunhalun puuttuminen. Seurustelukumppanin löytäminen nuorena oli vaikeaa; monet miehet kavahtavat älykästä naista.
Rakastan keskustella ihmisen/ihmisten kanssa, joilla on tiedollista annettavaa. Paras ystäväni on shakkimestari. Mielipiteiden vaihdosta ei tule loppua. Auktoriteeteilla ei ole mitään merkitystä.
Näkökantani on hyvin vapaamielinen, koska toisen ihmisen näkökanta on helppo ymmärtää. Tosin ymmärtäminen ei tarkoita hyväksymistä.
Itse pidän älykkytenä tietynlaista laaja-alaista systeemiajattelua. Hahmotan tiedon, ilmiöt ja tapahtumat osana systeemiä. Osa systeemistä perustuu tosiasioihin ja osa on sosiaalista rakennelmaa. Tästä syystä en esimerkiksi koe suurta kunnioitusta auktoriteetteja kohtaan, jotka eivät ole selkeästi ansainneet asemaansa vaan ovat päätyneet siihen esim. pelaamalla sosiaalisten normien mukaan.
Koen että kaikki tieto liittyy yhteen ja auttaa loppujen lopuksi ymmärtämään kokonaiskuvaa paremmin. Siksi oikeastaan kaikki on maailmassa mielenkintoista. Olen todennut että aluksi tylsältä vaikuttava asia useimmiten osoittautuu mielenkiintoiseksi kun siihen perehtyy tarkemmin.
Kokemukseni mukaan, vain pieni osa ihmisistä ajattelee näin. Tuntuu että suurin osa näkee rykelmän irrallisia kokonaisuuksia, ilmiöitä ja satunnaisia tapahtumia.
Kyllä psykoosilääkkeet auttaa tuohon harhaiseen ajatteluun, jossa kuvittelet näkeväsi "salattuja" ja "tekopyhiä" tarkoituksia. Ei siis tarvitse lobotomiaan asti mennä.