Oikeasti älykkäät ihmiset, miten havainnoitte maailmaa?
Ei nyt keskiälyisiä vastaamaan, jooko? Ts millaisiin asioihin te älykkäät ihmiset kiinnitätte huomiota, mitä pohditte, jotain esimerkkejä? Saa kertoa muutakin.
Kommentit (2508)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
millaisiin asioihin te älykkäät ihmiset kiinnitätte huomiota, mitä pohditte, jotain esimerkkejä? Saa kertoa muutakin.
Hieman lavea kysymyksenasettelu, mutta vastaan jotain. Olemme tästä puhuneet mieheni kanssa usein, koska hahmotan maailmaa ja asioita varsin kokonaisvaltaisemmin kuin ihmiset keskimäärin. Mieheni sanoo, että olen kuin Pako-sarjan päähahmo, huomaan kaiken ja pystyn muodostamaan käsityksen asioiden toiminnasta ihan vaan katsomalla. Totta tämä ainakin osittain.
Mä katson kokonaisuuksia, kontekstia ja motivaatioita sekä pohdin mahdollisia seurauksia ja potentiaalisia skenaarioita eri toimintamalleille. Osaan yhdistää asioita ja olla olematta vaikutuksille altis.
En kuitenkaan osaa selittää yksityiskohtaisesti, miksi näen niinkuin näen. Olen tiennyt monien asioiden kehityskulun jo vuosia ennen kuin asiat ovat tapahtuneet, yhteiskunnalliset tapahtumat, yksilöiden elämäntapahtumat ja kaikkea siltä väliltä. Lähipiiri kokee tämän vähän pelottavanakin ja osa varmaan on vähän taikauskoisiakin, koska mua on sanottu myös noidaksi 😃 Mut mua myös kuunnellaan, vaikken aina sano kivoja asioita.
Käytän asioita ja ihmisiä tulktessa hyödyksi päästäni löytyvää tietoa, historiaa, tiedettä, tilastotiedettä ja psykologiaa. Yhtä paljon kuin kuuntelen mitä ihminen sanallisesti ilmaisee, tai oikeastaan enemmänkin, kuuntelen miten hän sanoo ja katson kuinka hän sen sano, pohdin taustoja ja motiiveja. Ja teen sen salamannopeasti, vaikka kuulostaisi silt, että käytän siihen aikaa
Ehkä eniten kaikki asiat huomioiden tässä maailmassa mua häiritsee eniten poikkitieteellisyuden ja yhteistyön puute kattavasti kaikilla aloilla ja tasoilla. Todella todella monet asiat saataisiin ratkaistua, jos ihmiset vaan laajentaisivat näkemyksiän ja ajatteluaan oman alansa (saati ideologiansa) ulkopuolelle ja aivan kaikki käytettävissä oleva tieto huomiootaisiin joka alalla.
Tulee mieleen kyky intuitiivisuuteen ja ennen kaikkea luovuuteen. Kaikki ns. älykkäät eivät ole luovia.
Olen lukenut saman väitteen. Mutta kun käyn mielessäni läpi erityisen älykkäitä ja mitä he ovat tehneet, niin mun on vaikea yhtyä ajatukseen.
Kunhan löytää kullekin sopivan alueen, ja pistetään luomaan, niin en odottaisi surkeaa tekelettä. Jos jollain ei sitä koulutusta vielä ole, voi sen hankkia. Potentiaali kuitenkin jo on.
Tiedän yhden, joka on ääliö monella saralla ajattelussa, ja hyvin itsepäinen sen suhteen, eikä tajua omaa vajavuuttaan siellä, edes opastettuna. Mutta jos alue on luova matematiikka, niin tulos on huippuluokkaa. Selvää Mensa-materiaalia, jota ei epäile kukaan, kuten ei kirjoitustaitojaankaan (työskentelee myös editorina), ja perustanut menestyneen yrityksen. Mutta yhdistäpä oikeaan elämään; psykologiaa, ymmärrystä, avoimuutta oppia muilta, käytännön järkeä, niin taso on koomisenkin heikkoa. Voisi jopa sanoa, että logiikkansa on keskinkertaista, ja mistä se johtuu, niin en tiedä. Ei hän mikään fiksu yleisesti ole, mutta selvästikin huippuälykäs ja luova.
Tällaisella henkilöllä saattaa olla jonkinlaista neurologista poikkeavuutta, joka on aiheuttanut sekä poikkeavan älykkyyden että erinäisiä haasteita.
Tai sitten henkilö on vain havainnut menestyvänsä parhaiten, kun keskittyy pelkästään vahvuusalueisiinsa ja antaa muiden asioiden olla. Eihän kukaan ehdi kaikkea elämänsä aikana, ja jos tahtoo olla aivan huippu jossakin, vaatii se herkästi uhrauksia muissa asioissa.
Alkuperäiseen kysymykseen vastaus:hankalasti. Älykkyyden kirous on siinä, että kaikessa näkee enemmän yhteyksiä ja vaikutuksia, kaikessa ottaa huomioon enemmän muuttujia, loogiset virheet huomaa helpommin. Kun huomaa enemmän vaikuttavia tekijöitä, tarvittavan ajattelun määräbkasvaa eksponentiaalisesti,joten epävarmoissa asioissa ajattelua tarvitsee enemmän, mutta toisaalta tunnetuissa asioissa nopeampi ajattelu aiheuttaa turhautumista, kun "itsestäänselvyyksiä" pitäää vääntää rautalangasta. Toinen ikävä puoli erityisesti nuoruuden itsevarmuuden karistua on se, että tiedostaa hyvin kuinka vähän tietää ja ymmärtää. Näiden juttujen kanssa oppii kuitenkin elämään ja loppujen lopuksi maailma on sama hauska, jatkuvassa muutoksessa oleva kaaos kaikille ja oivaltavia havaintoja tulee kaikilta. Ehkä sitä yhdistää kimalaisen lennon useampaan asiaan kuin muut, mutta sama ihana karvapallo se on kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoista puheen ollen, oletteko te tosi älykkäät lukeneet Hararin kirjoja ja jos niin mitä tykkäsitte? Olen itse tavisälyinen ja oli mielestäni tosi hyviä kirjoja, mutta en ole löytänyt juttuseuraa niistä puhumaan.
En ole tosi tosi älykäs, mutta en pitänyt em. kirjoista yhtään. Hän ei oikeastaan sano mitään ja tietokirjaksi taas laskettelee ilmiöt läpi, ne vain suppeasti peräjälkeen luetellen. Jos on perehtynyt historiaan ja maailmanpolitiikkaan tai pohtinut yhteiskunnan, ihmisyyden a tekoälyn lainalaisuuksia, eivät teokset tuo mitään uutta omaan ajatteluun. Tuntuu vähän siltä ketjussa mainitulta itsestäänselvyyksien jaarittelulta ilman iltapäivälehtiä kummempaa sisältöä. Popularistinen nopeasyötteinen knoppitiedon esittely ja sen toteaminen, että meillä on ratkaisemattomia haasteita (jos joku tätä ei vielä ollut itse huomannut). Syvälle ei mennä. Toki jos näitä teemoja ei itse aktiivisesti seuraa tai pohdi, voi tulla uutta ajateltavaakin.
Luin jokaisesta teoksesta puolet varmistaakseni mielipiteen, ei ollut erehdys. Paras mihin pystyin ja sain sentään luettua Platonin (rakenteeltaan kuolettavan tylsän) Valtion loppuun. Sitä voin suositella enemmin jos omaa masokistisia taipumuksia ja yhteiskunta tavallaan kiinnostaa, mutta sen tutkailu ei käy harrastuksesta. Anteeksi, sisäinen kriitikko heräsi.
Tavisaivosi eivät pystyisi ymmärtämään kuinka havaitsen maailmaa. Ymmärykseni on niin monta kerrosta omaasi ylempänä, että nyrjäyttäisit aivosi pelkästään kokemalla vilauksen mielestäni.
Havainnon siten miten tyhmiä ihmiset ovat... miten helposti ne lähtevät täysin kyyseenalaistamatta käyttämään esim. maskeja, koska "kaikki muutkin tekee niin" niin pitäähän sitä. Kuinka ovat omistautuneet muiden määrämille laille yms... Heille kelpaa mitä tarjotaan. Eivät ymmärrä, ettei tämmöinen maailma ole ihmistä varten, kellontarkat työajat ja rahan ihannointi yms.
Minua ainakin (valitettavasti) ärsyttää hyvin nopeasti kaikenmaailman tyhjäpäät.
En oikein jaksa hidasälyisiä ihmisiä tai joilla ei esim ole keskusteluälykkyyttä tai muuten vaan ovat vähän hupsuja ja hassuja.
En välttämättä näytä sitä mitenkään mutta tuskastun sisäisesti hyvin nopeasti.
Tietysti kaikki rynnivät vastaamaan, ovathan KAIKKI keskivertoa huomattavasti älykkäämpiä. pöh
Vierailija kirjoitti:
Havainnoin ihan taukoamatta, ja vaikka käynnissä olevan keskustelun lisäksi saatan huomata sivujohteita, asioita toisen sanoissa, käytöksessä, jne. ja samalla havainnoida ympäristöä. Oikean keskustelun rinnalla mielessäni pyörii siis samalla kommenttiraita tyyliin aha, Petrillä ei mene hyvin pomon kanssa, Reetta on tänään hiljainen ja silmien alla pussit eikä puhu miehestään kuten normaalisti, pomon äänensävystä päätellen firmalla ei kuulosta menevän hyvin jne., mutta näitä en siis tietenkään ääneen möläytä. Saatan hienovaraisesti kysyä jatkokysymyksiä jos aihe on mielekäs/sopiva/hyödyllinen, mutta muuten noteeraan nämä hiljaisesti mielessäni.
Sama havainnointi jatkuu vaikka en vuorovaikuttaisi kenenkään kanssa, huomaan ympäristöstä vaikka jaha, kaupungintalon kello on pysähtynyt, metsäpolulla on päästäinen, katsos kun ulpukat kukkivat, tuossa talossa on pian ikkunanpuiteremontti, pitääpäs tarkistaa paljon ikkunaremontit itse asiassa maksavat. Tähän tyyliin siis taukoamatont havainnointia, tiedonhakua, oman tietopiirin laajentamista. Luen paljon faktaa ja tsekkaan epäilyttävät lähteet tarvittaessa. Yleensä olen hiljaa tästä havainnoinnistani, kun 99% ajasta kukaan muu ei ole huomannut samoja asioita tai ainakaan ollut kiinnostunut niistä. Vuosien varrella olen niin sanotusti oppinut pitämään turpani kiinni.
Onko sinulla ADHD tai ADD? Tuo jatkuva havainnointi, ympäristön tarkkailu, asioiden tutkiminen vähän joka aiheesta ja se, että olet "oppinut pitämään suusi kiinni", on kuin suoraan sukulaiseni elämästä, jolla todettiin aikuisiällä ADHD.
Vierailija kirjoitti:
Havainnon siten miten tyhmiä ihmiset ovat... miten helposti ne lähtevät täysin kyyseenalaistamatta käyttämään esim. maskeja, koska "kaikki muutkin tekee niin" niin pitäähän sitä. Kuinka ovat omistautuneet muiden määrämille laille yms... Heille kelpaa mitä tarjotaan. Eivät ymmärrä, ettei tämmöinen maailma ole ihmistä varten, kellontarkat työajat ja rahan ihannointi yms.
Mistä tiedät että he käyttävät maskeja kyseenalaistamatta 😆 ja mitä pahaa maskin käytössä ylipäätään oli. Jokainenhan voi käyttää sitä vaikka 24/7, eihän se ole keltään pois.
Lakien noudattaminen on just fiksua ja sivistyneisyyttä.
Voi polonen, menes nyt vielä harjottelemaan älykkyysmääritteitäsi muualle.
Havaitsen maailmaani enimmäkseen sen epätäydellisyyden kautta, ihmetellen jatkuvasti minkä takia niin monen asian pitää olla niin idioottimaisesti.
Joka päivä tuntuu siltä, että minut on asetettu typerysten keskuuteen minne en tule koskaan sopimaan mukaan, siksi en jaksa nykyään edes yrittää juurikaan, aitoudesta saati kauaskantoisesta viisaudesta ei täällä ole palkittu ketään koskaan, vain pinnalliset, teeskentelevät fariseukset menestyy tässä hölmöläisten valtakunnassa.
Siksi puuhastelenkin vaan omia juttujani, pummina ja konnana, koska sitenhän täällä pääsee kaikkein vähimmällä vaivalla, heittäytymällä helvetin tyhmäksi ja osaamattomaksi ihan tahallisesti, samalla aina tietysti luovien pykäläviidakossa oman hyödyn ja mukavuuden maksimoiden.
Älykkyydellä, voidaan ymmärtää montakin eri osa aluetta.(kaikki vaan eivät ymmärrä) Onko älykkyytä se että ei osallistu tähän some hysteriaan,tai kokee olevansa olemassa vain, kun on mukana tässä sopassa. Mikä on tarpeellista, tuhat kuvaa pilvessä,vai joka päivä muuten huumattuna (huumeet alkoholi ym.). Olen itse huomannut että todella älykkäät eivät ole empattisia, vaan elävät siinä omassa kuplassaan (nauttien? ) erinomaisuudestaan. Huomaamatta elämisen hienouksia,ja on olemassa muitakin kuin MINÄ.
Kanssani väittelevä suuttuu. (Huom.! Vertailu ei koske tietokilpailua!)
Minua on muut usein sanoneet älykkääksi, erilaisin tavoin, siksi kommentoin.
Havainnoin ympäristöäni ja muita ihmisiä usein niin, että yritän asettua toisen ihmisen tai vaikka eläimenkin asemaan ja ymmärtää miksi toimii niinkuin toimii. Tällä ei ole mitään tekemistä vääränlaisen ymmärtämisen tai hyväksymisen tai samaa mieltä olemisen kanssa. En myöskään yleensä usko tai ota tosissani sitä mitä ihmiset sanovat, vaan yritän ymmärtää taas sitä ihmistä ja tilannetta missä se sanottiin. En silti jää vatvomaan tai ylianalysoimaan kaikkea ja ymmärrän että kaikella sanomisilla ja toimimiseilla on elinkaari. Se että joku sanoi 5v vuotta sitten että ei koskaan halua lapsia, ei tarkoita että hän valehteli kun nyt käveleekin vastaan lastenvaunujen kanssa.
lapsia haluan hankkia paljon (4)
"Minä olen usein yksin. Koska nautin siitä, muiden ihmisten seura on vain äärimmäisen rasittavaa, koska useimmilta puuttuu kyky katsoa asioita laajemmasta kuin yhdestä (heille syötetystä) näkökulmasta.
Itse suren sitä, mihin ihmiskunta on vajoamassa... älykkyys todella on katoava luonnonvara."
Ihmiset ovat tyhmistyneet. Selkeimmin tämä näkyy tv-ohjelmissa, mitkä yhä enenevässä määrin korvautuvat fiksujen ohjelmien sijaan ronskeilla tai rivoilla Naked Attraction-tyylisillä täysin tasottomilla kamaluuksilla. Moraalin rappio käy käsikättä älykkyyden alenemisen kanssa.
Naimisiin suoraan alttarilta, miksei. Pääsee teeveeseen. Joskus hääpäivä ollut miltei pyhä tapaus, merkinnyt oikeasti kaikille jotain.
Älykkäät ovat yksin koska kohottavaa seuraa heille ei ole tarjolla, saati stimuloivaa viihdettä. Massa kääntyy sisäänpäin korostamaan ja ihailemaan sitä omaa egoaan pinnallisin somekuvituksin jotka koskee sen oman itsen ihmeellisyyttä, omia naamakuvia ja omia joutavia tyhjänpäiväisyyksiä postaten.
Janoten toisten tyhjäpäitten tykkäyksiä.
Peukku ylös. Peukku alas.
Mistä kumppani? Tinderi suoltaa kuvaa, kenestä tykkäät, kuka tykkää sinusta, ulkonäöstäsi , tarpeeksi? Älykäs ihminen siellä mukana, puristuksissa odotusten kanssa joita täyttääkseen on pakko amputoida yksi kerrallaan persoonastaan321 osia, mahtuakseen, kelvatakseen ja pärjätäkseen. Teeskenneltävä tyhmää että sopeutuu mukaan, eikä jää yksin.
Älykäs yrittää selviytyä siitä, missä maalaisjärjellä varustettu on jo siirtynyt seuraavaan asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoista puheen ollen, oletteko te tosi älykkäät lukeneet Hararin kirjoja ja jos niin mitä tykkäsitte? Olen itse tavisälyinen ja oli mielestäni tosi hyviä kirjoja, mutta en ole löytänyt juttuseuraa niistä puhumaan.
En ole tosi tosi älykäs, mutta en pitänyt em. kirjoista yhtään. Hän ei oikeastaan sano mitään ja tietokirjaksi taas laskettelee ilmiöt läpi, ne vain suppeasti peräjälkeen luetellen. Jos on perehtynyt historiaan ja maailmanpolitiikkaan tai pohtinut yhteiskunnan, ihmisyyden a tekoälyn lainalaisuuksia, eivät teokset tuo mitään uutta omaan ajatteluun. Tuntuu vähän siltä ketjussa mainitulta itsestäänselvyyksien jaarittelulta ilman iltapäivälehtiä kummempaa sisältöä. Popularistinen nopeasyötteinen knoppitiedon esittely ja sen toteaminen, että meillä on ratkaisemattomia haasteita (jos joku tätä ei vielä ollut itse huomannut). Syvälle ei mennä. Toki jos näitä teemoja ei itse aktiivisesti seuraa tai pohdi, voi tulla uutta ajateltavaakin.
Luin jokaisesta teoksesta puolet varmistaakseni mielipiteen, ei ollut erehdys. Paras mihin pystyin ja sain sentään luettua Platonin (rakenteeltaan kuolettavan tylsän) Valtion loppuun. Sitä voin suositella enemmin jos omaa masokistisia taipumuksia ja yhteiskunta tavallaan kiinnostaa, mutta sen tutkailu ei käy harrastuksesta. Anteeksi, sisäinen kriitikko heräsi.
Mielenkiintoista,muttaen nyt ala sitten asiasta enemmän jaarittelemaan kun menee ihan sivuraiteille jos kaksi tavista alkaa keskustella kirjoista :D
Olen myös juuri tällainen älykkö; uppoudun ajatuksiini ja viihdyn erinomaisesti - itsekseni. Havainnoin toki joskus ympäristöäkin, mutta suurimman osan elämästäni olen elänyt sisäisesti. Ja tuo riski/-skenaarioanalyysien teko on niin tuttua.
Toisten ihmisten kanssa keskustelu on usein uuvuttavaa. Jos keskustelukumppanin tapa tai nopeus käsitellä tietoa poikkeaa reilusti omastani (niin kuin usein poikkeaa), jätän yleensä kommentoinnin varsin vähälle (jokin ystävällinen yleinen kommentti johonkin väliin, mutta koitan olla korjailematta ihmisten lukuisia päättelyvirheitä), ja pyrin pääsemään pian taas omiin oloihini.
Onnetonta elämä on ollut siltä osin, että olen joutunut rankasti kiusatuksi (syyksi sanoivat vain kateuden) sekä koulussa että sukulaisten keskuudessa. Luottamuksen rakentaminen toisiin ihmisiin on hidasta.
Sopivan työyhteisön löytäminen on myös yllättävän haastavaa, koska tahtoisin päästä käyttämään aivojani kunnolla. Teoriassa alallani voisi tehdä sellaistakin työtä, mutta tähän mennessä en ole löytänyt itselleni sellaista esimiestä ja tiimiä, jotka osaisivat/haluaisivat tehdä asioita älykkäimmillä mahdollisilla tavoilla. Jos ehdotan asioita, saattaa tulla pitkä hiljaisuus, tai vähän vinoja katseita helpompi olisi kyllä tehdä näin..., eikä sitä vaivannäön, automatisoinnin ja kehittämisen arvoa joko tunnisteta tai tunnusteta.
Viitteitä (mm. erinäisiä älykkyyttä vaativia kilpailutuloksia) on siitä, että kuuluisin älykkäimpään promilleen, eli että olisin nero. Psykologin testattavana en ole erikseen käynyt, enkä koe tarpeelliseksi. Käytän älyäni siten kuin parhaiten taidan, onpa älykkyyteni sitten todellisuudessa millä tasolla tahansa. Elän vielä toivossa, että löydän vielä paikan, jossa älykkyyttä saa käyttää vapaasti ja iloisesti.