Millainen on unelmiesi elämä?

Vierailija kirjoitti:

Uskollinen, rehellinen, keskusteleva aviomies. Siinäpä haave.

elämä aikaslailla kohdillaan ja jos jotain pieniä päivitystarpeita voisi listata, niin keskusteva vaimo ( muustakin kuin arjen kauppalistoista), seksuaalisesti itsensä hyväksyvä ja hyvällä seksuaalisella itsetunnolla varustettuna ei olisi pahitteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Olisin pitempi, lihaksikkaampi ja reilusti komeampi. Sosiaaliset taidot olisivat hyvät. Varallisuutta olisi kertynyt mukavasti elämän aikana. Tuottavia sijoituksia.

Olisin osaava ja karismaattinen eräopas Lapissa. Nauttisin sosiaalisesta työstäni, flirttailisin välillä naisten kanssa.

After skissä kävisi flaksi ikäisteni, nelikymppisten naisten kanssa, jotka etsivät seikkailua.

Asuisin viihtyisässä mökissä joen rannalla. Tallissa hyvä maasturi ja moottorikelkka. Vapaa-ajalla lukisin paljon antiikin Kreikkaan ja Egyptiin liittyvää tutkimuskirjallisuutta takkatulen räiskeessä, minulla olisi oma kirjastohuone. Minulla olisi varaa ostaa kaikki uusimmat tutkimukset ja tilata tärkeimmät sarjajulkaisut suoraan itselleni.

Kaksi kertaa vuodessa kävisin parin-kolmen viikon lomalla Egyptissä ja Kreikassa. Molemmissa maissa pääsisin arkeologian oppiaineesta valmistuneena vapaaehtoisena tutkimuksiin kaivauksille tai työhön museoiden kokoelmaosastolle.

Olet kuin miespuolinen vastine itsestäni! Sillä erotuksella vain, että olen nuorempi. :D

Minulla olisi juuri samankaltaisia unelmia eivätkä nuo olisi mitenkään mahdottomia toteutettaviakaan, vaan ihan mahdollisiakin.

Lappi olisi se kaikista kovin sana itselleni ja siellä haluaisin viettää osan elämästäni...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olisin työkseni lastenlääkäri. Aviomies ja lapsia 5. Asuisimme Helsingissä meren rannalla isossa itse rakentamassamme talossa, jossa olisi poreamme, elokuvahuone sekä isot makuuhuoneet. Meillä olisi hieno maasturiauto ja valkoinen avomersu sekä oma iso moottorivene. Matkustelisimme paljon ulkomailla (eikä koronasta olisi tietoakaan). Rahaa olisi sen verran, että ei tarvitsisi miettiä mitä ostaa.

Nämä kaikki ovat vielä mahdollisia, sillä pääsin juuri lääkikseen opiskelemaan, ja poikaystävän kanssa ollaan oltu yhdessä jo 6v, lapsia suunnitteilla muutaman vuoden päästä.

Pinnallinen ajattelutapa tulevaksi lääkäriksi.

Tollaisia rahanahneita bimnojahan ne on suurimmaksinosaksi. Muiden auttaminen pyytettä ja parantaminen toissijaista jopa kokonaan.

Tällaisiksi he ovat kasvaneet. O tempores..

Oi ja voi! Kasvattaisin joulukuusia ja järjestäisin rekiajeluja. Kuusitilallani olisi joulumyymälä jossa lähiympäristön käsityöyrittäjät ja kotileipurit myisivät omia tuotteitaan. Tilalla olisi myös majoitusta sisustamissani mökeissä tai aitoissa, kenties päärakennuksessakin. Yrityskumppaninani olisi motivoitunut aviomies.

Kaikki nämä ovat vain unelmaa, päiväunta.

Pyörittäisin eläinten rescue- toimintaa. Lahjoituksina tulisi niin paljon rahaa, että saisi pidettyä tilat ja eläimet kunnossa ja palkattua työvoimaa. Saisi tehdä joka päivä merkityksellistä työtä.

Ne nuoruudenhaaveet on jo saavutettu. Asuin ulkomailla kahdessa eri maassa lämpimässä., menin naimisiin ja tein kaksi lasta. Olen matkustellut lisäksi paljon.

Yksi haave on vielä: rahaa on sen verran, ettei enää töitä tarvi tehdä. Asun mäntymetsätontilla, ison järven rannalla hirsimökissäni. Omistan maat ympärillä, ettei ketään naapuria ole mailla halmeilla. Matkustan marraskuuksi entiseen kotimaahani, jossa kävelen meren rannalla, syön äyriäisiä ja vaellan vuorilla.

Rahaa,rahaa,rahaa hyvää,pahaa aina tahtoisin. Lapissa asuisin ja toki asuntoja olisi muutamia eri puolella suomea.Jonkun miellyttävän miehen kanssa hirsitalossa.

Teen keikkatöitä hoitsuna. On kaunis koti ja komea ja sopivasti varakas mies joka vie mua lomareissuille säännöllisesti. Olemme rakastuneita ja onnellisia. Jossain vaiheessa saamme pari lasta.

Not gonna happen. En pääse koskaan mihinkään työhön (ei mua huolita edes opiskelemaan) eikä sitä miestäkään ole koskaan tulossa mun elämään.

Pääsisin eroon mun miehestä, avioero, tarpeeksi rahaa aloittaa oma elämä. Rahaa maksaa velat pois. Joku veisi tämän mun ahdistuksen pois.

tia.a-mumo 68v. kirjoitti:

En olisi yksin 68v.Olisi rahaa vaihtaa kaupungin vuokra asunto lähelle merta.Itä_helsingissä on merta ja lähellä merta Kaupungin vuokra asuntoja.Meren rannalla on helppo hengitää ,huonot keuhkot minulla.Katsella meri lintuja ja laineiden lisatus.Muuto miehet ja muuto laatikot maksaa,kuin muutto auto.Työ-eläkeläisenä ei niihin rahaa.Mutta unelma.Saisin sen kodin sisutaa ilman hinta lappua,vaatimattomasti selkeästi,mutta ei milään Ikean lastulevyllä mööpelit.Unelma olisi lapsen lapseni kävisivät.Mutta aikuistuneet,opiskelut työt,poika-tytöystävät elämä edessä.Unelma ihmiset pitäisivät kontakti livenä.Eikä eläisi siellä F.B. witter, insta-mitä lie tilit nykyisin on ja ilaiset netti viestit,video puhelut ymm.Eivät osaa ihmiset kohtaa enää livenä.Kaiki on siellä älylaiteiten takana.Lasketaan kuinka monta tykkäystä kulloinkin ja masenutaan ne feikki kuvat tai tykäyksiä tänään ei ollut.Ajatus tavat ihmisten on ollut jo ennen koronaa ihan 2000 luvun alusta tänne 2021 jossa eletään.Anteeksi yksipuolinen komentti,lukihäiriöisen kirjotus virheet ja   ihmisenä jonka tietoinen valinta on: ei älypuhelin ei mikään F.B ymm.Muutoinha elämä ok.Tie on vapaa kävely.Unelmat haavet kuitenkin kantaa aina,vanhaakin ja ei maksa mitään.

Ihana kirjoitus. Kaikkea hyvää sinulle.

Olen pitkäaikaistyötön, kuntoutuja. Saavutuksia ei kauheasti ole. Asun yksin.

Unelmissa olisi ammatti ja työ, joka ei veisi kaikkea energiaa vapaa-ajalta, ja josta saisi sen verran rahaa ettei tarvisi pelätä postinkantajaa, vaikka muuta velkaa minulla ei olekaan kuin vanha opintolaina pieleen menneiltä opiskeluvuosilta. Ja että voisi ostaa vaatteet ja kengät kaupasta uusina ja harrastaa vähän jotain.

Puolisosta tai lapsista en unelmoi, se ei ole minulle välttämättömyys. Lähinnä unelmoin normaalista elämästä, mutta jos siihen kuuluisi puoliso niin sekin olisi ok.

Muuten elämän speksit olisi samat kuin nyt on, mutta töitä ei tarvitsisi tehdä (tai löytäisin sellaisen työn, josta oikeasti nautin ja riittäisi, että voin tehdä sitä osa-aikaisesti jotta aikaa riittäisi muuhun). Asuisimme ehkä tässä missä nyt, tai sitten jossain missä on enemmän tilaa ympärillä. Jossain vaiheessa saisimme kaksi tervettä lasta ja osaisimme kasvattaa heidät hyvin. Harrastuksena kasvattaisin koiria pienimuotoisesti ja koiramäärää voisin pitää vähän isompana kuin nyt (näin töissä ollessa ei montaa jaksa). Olisin myös itse terve ja pysyisin terveenä, samoin mieheni ja lapsuuden perheeni. Kasvattaisin paljon syötäväksi kelpaavaa omalla pihalla ja tekisin jotain konkreettista ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

Kaikki muut paitsi terveyteen liittyvät on oikeastaan siitä kiinni, että jos olisi riittävästi rahaa, niin onnistuisi. Paitsi tietysti lapsien saamiseen myöskin vaikuttaa muukin kuin vain taloudellinen tilanne.

Tasapainoinen suhtautuminen tunteisiin.

Olen hyvin lähellä tilaa jossa kaikki tunteet ovat ok tulla.

Minulla on paljon elämässä hyvää. Lapsi ja työ josta saa kohtuullisen hyvin palkkaa. Kämppä voisi olla vähän isompi ja mökki olisi kiva. Syömishäiriöstä olisi myös kiva päästä kokonaan irti (vielä vähän hiertää).

On minulla mieskin mutta ei taida olla se unelmien mies :/

Toivoisin miestä, joka haluaa tietää mitä  minulle kuuluu, arvostaa minun älyä, huumoria ja keskusteluja. Mies, joka haluaa nauttia seksistä ja joka haluaa nähdä  minun nauttivan, vaikkei minulla ole hehkeää kroppaa. 

Unelmieni elämä olisi sellaista, että olisin hyvin työllistynyt seksuaaliterapeutti, joka on julkaissut kirjan tai kaksi. Seurustelisin ihanan naisen kanssa, mutta asuisin silti yksin omassa, modernissa pikku hirsitalossa, jonka isossa ja kauniissa pihassa olisi tilat kanoille, ankoille ja kaneille. Toimisin eläintenpelastustyössä vapaaehtoisena ja pitäisin sijoituskotia hylätyille lemmikeille.  En kokisi rahallista puutetta, mutta en kaipaisi myöskään valtavia palkkasummia, vaan sellaista, että saan ylläpidettyä arkeani, ruokakaupassa ei tarvitsisi enää laskea kolikoita tai kerätä puistoissa pulloja. Matkustelisin yhdessä ystävieni ja/tai kumppanini kanssa maailmalla ja pääsisin näkemään paikkoja, jotka ovat utopistisen koskettavia. 

Tällä hetkellä olen yksin vuokralla asuva sosionomiopiskelija.

Minulle tärkein tavoite olisi pysyä terveenä ja hyväkuntoisena.

Asuntoauto ja asuntovaunu korvaisivat kesämökin. Käyttäisin ehkä siivous palveluja. Myös erilaisia hyvän olon hoitoja.

Uusi asunto voisi myös löytyä. Auton voisi uusia, sama merkki, mutta uutena.

Peter Nygårdin elämä, ilman linnatuomiota.

Mun unelmat on kuolleet kauan sitten, nykyään ne tuntuu ihan typeriltä. Mä siis kerään omaisuuden (eri asia sitten että minkä kokoisen) teen testamentin ja potkaisen tyhjää. Mitä sitä muutakaan, ei täältä mitään muistoja mukaan saa. Ja olis musta sitten jotakin hyötyä jollekin.

Tervepäinen ja lämmin puoliso, 2-4 lasta ja talo maalla, pihalla eläimiä (ehkä myös muutama hevonen) ja oma kasvimaa ym. Kyläkoulu ja tavallisia ihmisiä naapurustossa, paljon luontoa ympärillä, ehkä meidän tontti sijaitsisikin jossain pohjoisessa?

Eli tavallista arjen jakamista, elämää yhteydessä luontoon ja mahdollisimman kaukana kaikesta Kiina-krääsästä ja ylikuluttamisesta. Elämää jossa pienillä asioilla on väliä ja elämän onni syntyy siitä mitä on, ei siitä mitä kuvittelee taas olevansa vailla.

Muuten elämäni on erinomaista, ihana mies, lapset, koti, mutta unelmien työ on löytymättä, rahaa sais olla enemmän ja kavereita muutama.