Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Alanvaihto sairaanhoitajaksi
01.08.2020 |
Onko kukaan vaihtanut alaa sairaanhoitajaksi? Oliko hyvä päätös ja millaista työ on verrattuna vanhaan alaasi?
Haluaisin kovasti kuulla kokemuksista. Olen opiskellut teknistä alaa ja aina ollut hyvä matematiikassa ja luonnontieteissä. Opiskelut hieman venähtivät ja olen ollut työelämässä muutaman vuoden, mutta koen työni tylsäksi ja merkityksettömäksi. Terveydenhuollon ja lääketieteen parissa työskentely kiinnostaisi kovasti mutta pelkään jos ala ei olekaan sellaista kuin kuvittelin.
Kommentit (40)
Jos sua kiinnostaa röntgen, labra ja ensihoito niin:
Bioanalyytikko, röntgenhoitaja, ensihoitaja. Ensihoitaja saa myös sh pätevyyden, bioanalyytikko ja röntgenhoitaja ei, mutta toinen on labran ammattilainen ja toinen röntgenin ammattilainen. Leikkaussaliin ja teholle tarvitset toki sh- pätevyyden. Päivystys voisi myös sopia sinulle, jos tuon tyyppiset paikat kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Röntgenhoitaja työskentelee kuvantamisten parissa, bioanalyytikko labrassa. Näistä kumpikaan ei voi työskennellä sairaanhoitajan sijaisuudessa. Sen sijaan terkkarin ja kätilön tutkinnot sisältävät sairaanhoitajan tutkinnon, joten ovat monipuolisia. Jos kuitenkin leikkuriin haluat, käytännössä on suuntauduttava perioperatiivisen tms. hoitotyöhön. Psykiatrialle myös käytävä oma suuntautumisensa, jos siellä urasta haaveilee.
Ei pidä paikkaansa, nykyään ei enää valita suuntautumista ollenkaan.
Alanvaihto on AINA riski. Et voi ikinä varmasti tietää miten uusi ala sopii sinulle.
Rohkaisen kyllä vaihtamaan, jos mahdollisuus on (rahallinen tilanne sallii opiskelut jne.). Mieluummin elää eläämäänsä kaikin maustein kuin jättää elämättä ja harmittelee vanhana millaisia mahdollisuuksia menetti.
Vierailija kirjoitti:
Pula tekijöistä tarkoittaa sitten myös sitä, että työkuorma on valtava. Sinä joustat. työnantaja ei.
Noin se on joka alalla tänäpäivänä. Jossain valtion hommissa voi vielä olla lonkanvetäjiä, mutta yksityisissä firmoissa alalla kun alalla on vedetty henkilöstö niin minimiin, että jäljelle jääneet tekevät melkein 24/7.
Onpa taas negatiivista kommentointia. Jännä miten kuitenkin sotealat on AMK:n haetuimpia aloja joka vuosi 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpa taas negatiivista kommentointia. Jännä miten kuitenkin sotealat on AMK:n haetuimpia aloja joka vuosi 😂
No siihen on syynsäkin:
-sinne ohjataan usein, varsinkin naiset
-varma työpaikka
-etenemismahdollisuudet ovat isot ja työtehtävät hyvin moninaisia
-moni on lääketieteestä ja sotesta kiinnostunut, mutta ei mahdollisuuksia opiskella välttämättä esim. lääkäriksi, hoitoalallle helpompi päästä
Sairaanhoitaja on niin laaja ammatti, että vaikea sanoa juuta tai jaata. Aivan älyttömän laaja ammatti, voi olla todella monenlaisissa eri työpaikoissa ja työnkuvat tosi vaihtelevia. Peruspalkka pyörii +-2500e hujakoilla, lisien kanssa tietenkin sitten selvästi enemmän. Työpaikasta riippuen palkka on hyvä, huono tai ihan ok. Päivätyötä on kyllä halutessaan tarjolla esim. Kotihoidossa, jossa jatkuva pula työntekijöistä ja siellä sairaanhoitajalla on päivätyö. Myös vanhainkodeissa/palvelutaloissa sairaanhoitaja tekee päivätyötä. Samoin poliklinikoilla, terveysasemilla, päiväkirurgisilla leikkausosastoilla yms. Leikkuritoimintahan on pääasiassa päivätyötä, toki on sitten päivystykselliset paikat erikseen.
2- vuorotyötä on sitten esim. Monilla yksityisillä lääkäriasemilla. 3- vuorotyötä tietty perus vuodeosastot, päivystykset yms.
Psyk. Puoli on ihan oma juttunsa, sielläkin on monenlaisia mahdollisuuksia ja enemmän miehiä työkavereina. Myös tehoilla, leikkurissa ja päivystyksessä enemmän miehiä, ensihoidosta nyt puhumattakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihda ehdottomasti jos kiinnostaa. Itse olen lähihoitaja ja opiskelen sairaanhoitajaksi. Kyllä niitä hyviäkin paikkoja on, vaikka aina valitetaan kuinka kaikkialla on osastot täynnä selkäänpuukottajia ja simputtajia. Hoitoalalla hyvää on myös keikkatyömahdollisuus, jolloin näkee, mitkä paikat on niitä mielekkäitä ja mitkä ei. Rankkaahan työ on, mutta on myös paljon vaihtoehtoja millaista työtä haluaa tehdä, eri osastoja, leikkuri, päivystys, kotisairaanhoito jne.
Olen itse viimeisen vuoden opiskelija, en vieläkään oikein tiedä mitä mieltä alasta olen. Ala on periaatteessa ollut ihan ok, harkkapaikat on ollu kivoja ja työyhteisöt ihan mukavia. En kuitenkaan ole täysin varma siitä, onko ala minua varten. Joissain paikoissa on ollut todella rentoa, toisissa paikoissa taas kiirettä. Hyvin vaihtelevaa kaikin puolin. Aloitan itse sairaanhoitajan määräaikaisessa työssä nyt syksyllä ja katson millaisia tuntemuksia herää. Aloitan tarkoituksella tuossa työssä, jotta saisin vähän ajatuksia kasaan. Luulen, että vaihdan jossain vaiheessa kyllä alaa. Toisaalta en myöskään voi sanoa, ettenkö suosittelisi alaa. Meidän luokalta on moni löytänyt kivan työpaikan ja osa jo valmistunutkin etuajassa.
Sori, aika sekalainen teksti enkä tiedä itsekään mitä mieltä olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairaanhoitajan ammatti on ihan hyvä, monipuolinen ja tosiaan työskennellä voi monessa eri paikassa jolloin työnkuvakin on hyvin erilainen. Leikkaussalissa voi esimerkiksi työskennellä leikkaussalihoitajana, instrumenttihoitajana tai anestesiahoitajana. Jokaisella on oma rooli, tehtävä ja vastuu. Leikkaussaliin jos mielii, niin kannattaa opiskeluikana suorittaa loppuvaiheen harjoittelu siellä ja kysellä työpaikkaa. Näin yleensä pääsee hommaan mukaan. Perehdytys varmaan puolesta vuodesta vuoteen. Eli et suinkaan joudu heti vasta valmistuneena vastaamaan yksin jonkun ihmisen nukutuksesta.
Sisätautiosastot ja kirurgiset puolet yleensä sisältävät myös paljon perushoitoa, lääkehoitoa, erilisia pieniä toimenpiteitä ja näytteenottoja. Itse pidin siitä että oli mentori, joka tavallaan perehdytti hommiin ja hänen puoleen oli helppo kääntyä jos ei ollut varma miten pitää toimia.
Hoitotyö on suurelta osin tiimityötä, ellei ole työssä jossain vastaanotolla tai poliklinikalla. Täytyy osata kommunikoida, kohdata ihmisiä ja kysyä. Aloittelevalle sairaanhoitajalle suosittelen varahenkilöstössä työskentelyä, koska silloin pääsee kiertämään eri osastoja ja yksiköitä. Saa arvokasta työkokemusta ja tuntumaa siitä mikä erikoisala voisi olla eniten se itseä kiinnostava.
Suosittelen hoitoalaa, palkka on kuitenkin keskitasoa etenkin vuorotyössä, monipuolista työnkuvaa ja itseäni motivoi aikanaan myös se kun potilaat olivat kiitollisia avusta. Työssä näkyy ihmisten inhimillisyys ja toisaalta myös elämän raadollisuus sairaalassa niin läheltä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä sairaanhoitajan ammatista puhuttaessa tuodaan esille AINA palkka, vaikkei sitä edes kysyttäisi? Vaikka sairaanhoitajan palkka saisikin olla parempi, se ei silti ole huono vaan ihan keskitasoa, kyllä sillä hyvin elää. Jokainen sairaanhoitaja tekee sitä työtä sen rahan takia. Sairaanhoitaja ei ole hyväntekeväisyyttä, se on palkkatyö siinä missä muutkin työt. Ihmiset tekevät sitä työtä RAHAN takia! Tottakai kiva plussa on merkityksellinen ja erittäin monipuolinen, mielenkiintoinen, tärkeä työ. Ensisijainen syy työnteolle on kuitenkin palkka.
Olipa ristiriitainen kommentti! Ensin aloitat ihmettelemällä miksi tuodaan aina esiin palkka. Sitten jo jatkatkin toteamalla että rahan takiahan töitä tehdään. No niin joo! Siksi juuri se palkka tuodaan esiin koska suurimmalle osalle se on todella merkityksellinen asia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa taas negatiivista kommentointia. Jännä miten kuitenkin sotealat on AMK:n haetuimpia aloja joka vuosi 😂
No siihen on syynsäkin:
-sinne ohjataan usein, varsinkin naiset
-varma työpaikka
-etenemismahdollisuudet ovat isot ja työtehtävät hyvin moninaisia
-moni on lääketieteestä ja sotesta kiinnostunut, mutta ei mahdollisuuksia opiskella välttämättä esim. lääkäriksi, hoitoalallle helpompi päästä
Mitkä etenemismahdollisuudet? Ei kyllä sairaanhoitaja etene mitenkään. Jos jotenkin edetä haluaa, niin työn kautta ei ole mitään mahdollisuuksia. Ihan täytyy kyllä koulun penkille lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa taas negatiivista kommentointia. Jännä miten kuitenkin sotealat on AMK:n haetuimpia aloja joka vuosi 😂
No siihen on syynsäkin:
-sinne ohjataan usein, varsinkin naiset
-varma työpaikka
-etenemismahdollisuudet ovat isot ja työtehtävät hyvin moninaisia
-moni on lääketieteestä ja sotesta kiinnostunut, mutta ei mahdollisuuksia opiskella välttämättä esim. lääkäriksi, hoitoalallle helpompi päästäMitkä etenemismahdollisuudet? Ei kyllä sairaanhoitaja etene mitenkään. Jos jotenkin edetä haluaa, niin työn kautta ei ole mitään mahdollisuuksia. Ihan täytyy kyllä koulun penkille lähteä.
Voi sairaanhoitajana edetä vaikka osastolta poliklinikoille, lääkehoitoyksikköön, sydänvalvontaan tms. Erityisosaamista vaativaan yksikköön ihan työssä tapahtuvalla koulutuksella. Voi edetä myös apulaisosastonhoitajaksi, opetushoitajaksi, kliiniseksi asiantuntijaksi, esimieheksi tai vaikka hallintoon jos haluaa ja jaksaa hieman opiskella lisää (YAMK, yliopisto). Osa tehtävistä vaatii enemmän opiskelua lisää ja osa vähemmän. Nythän on myös lääkkeenmääräämiskoulutuksia joita työnantaja maksaa esim. Päivystyksen ja poliklinikoiden hoitajille, jolloin vapautuu lääkärien resurssia muuhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ketju kiinnostaa muakin. Olen konsultti teknologia-alalla ja tienaan aika hyvin. Kuitenkin oon lähinnä ajatunut tekemään tätä työtä ktm-tutkinnon pohjalta eikä se oo koskaan ollu mulle minkään sortin intohimo tai edes erityinen mielenkiinnon kohde. Suoraan sanottuna työ tuntuu usein tylsältä, rasittavalta, merkityksettömältä ja ajattelen monesti etten jaksaisi tätä tehdä koko jäljellä olevaa työuraa (jos terveys säilyy, niin sitä on vajaat 30 vuotta vielä edessä!).
Haluaisin kouluttautua uudelleen ja sairaanhoitaja on yksi vaihtoehto. Eniten varmasti kiinnostaisi psykologin työ, mutta sitä opiskelemaan on tosi vaikea päästä ja opinnotkin lienee pidemmät kuin sh. On myös muutamia muita vaihtoehtoja, joita voisin harkita.
Lääketiede ja hoitoala kyllä kiinnostaa. Luen usein alaa liittyviä uutisia ja artikkeleja ihan huvin vuoksikin. Lääkäriksi en näillä vuosilla enää aio tähdätä, ottaen huomioon kuuden vuoden opinnot erikoistumisineen plus sisäänpääsyn vaikeus. Sairaanhoitoalalla mulla olisi kuitenkin toiveena tehdä suht siistiä työtä. Eli ei mitään ensihoitoa, haavahoitoa, paiseiden puhkomista tai sen tapaista. Kun olin synnyttämässä, niin mietin sielläkin että varmaan kivaa toi kätilön työ, paitsi että joutuu toisten alapäitä tonkimaan :D Ihan todella spesifinen ala, joka mua kiinnostaisi olisi lapsettomuusala tai äitiysasiat ylipäätään pl juuri synnytysten hoitaminen. Joku IVF hoitaja esim voisi olla kiva työ. Mainittakoon, että olen itse käynyt läpi lyhyehkön lapsettomuuden ja siitä kiinnostus. Niinikään en sulkisi pois työtä terveydenhuollon hallinnossa, kehittämistehtävissä ym.
Minkälaisissa tehtävissä psykiatrinen sairaanhoitaja voi toimia? Minua ei niinkään kiinnosta ihan mielisairaiden hoitaminen vaan esim keskusteluavun tarjoaminen neuvolassa voisi olla mieleistä työtä.
Miltä kuulostaa? Voisiko sh olla järkevä suunta? Minkä verran opinnoissa on tuota "ruumiillista puolta"? Painotan vielä, että minua ei haittaisi olla mukana toimenpidehuoneessa esim avustamassa, enkä kuvittele että siltä puolelta voisi kokonaan välttyä.
Minä olen vaihtanut. :) Diplomi-insinööriksi opiskelin mutta työ ei tuntunut omalta joten opiskelin ensihoitajaksi ja nykyään toimin anestesiahoitajana leikkurissa.
En ole katunut päivääkään ja kun tässä nyt palkasta on puhuttu niin hyvin tällä pärjää, saman verran jää käteen nytkin kuin inssinä jolloin työt tulivat kotiin ja jatkuva stressi aikatauluista. Nyt on selkeät työajat vaikka kolmivuorotyötä onkin.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju kiinnostaa muakin. Olen konsultti teknologia-alalla ja tienaan aika hyvin. Kuitenkin oon lähinnä ajatunut tekemään tätä työtä ktm-tutkinnon pohjalta eikä se oo koskaan ollu mulle minkään sortin intohimo tai edes erityinen mielenkiinnon kohde. Suoraan sanottuna työ tuntuu usein tylsältä, rasittavalta, merkityksettömältä ja ajattelen monesti etten jaksaisi tätä tehdä koko jäljellä olevaa työuraa (jos terveys säilyy, niin sitä on vajaat 30 vuotta vielä edessä!).
Haluaisin kouluttautua uudelleen ja sairaanhoitaja on yksi vaihtoehto. Eniten varmasti kiinnostaisi psykologin työ, mutta sitä opiskelemaan on tosi vaikea päästä ja opinnotkin lienee pidemmät kuin sh. On myös muutamia muita vaihtoehtoja, joita voisin harkita.
Lääketiede ja hoitoala kyllä kiinnostaa. Luen usein alaa liittyviä uutisia ja artikkeleja ihan huvin vuoksikin. Lääkäriksi en näillä vuosilla enää aio tähdätä, ottaen huomioon kuuden vuoden opinnot erikoistumisineen plus sisäänpääsyn vaikeus. Sairaanhoitoalalla mulla olisi kuitenkin toiveena tehdä suht siistiä työtä. Eli ei mitään ensihoitoa, haavahoitoa, paiseiden puhkomista tai sen tapaista. Kun olin synnyttämässä, niin mietin sielläkin että varmaan kivaa toi kätilön työ, paitsi että joutuu toisten alapäitä tonkimaan :D Ihan todella spesifinen ala, joka mua kiinnostaisi olisi lapsettomuusala tai äitiysasiat ylipäätään pl juuri synnytysten hoitaminen. Joku IVF hoitaja esim voisi olla kiva työ. Mainittakoon, että olen itse käynyt läpi lyhyehkön lapsettomuuden ja siitä kiinnostus. Niinikään en sulkisi pois työtä terveydenhuollon hallinnossa, kehittämistehtävissä ym.
Minkälaisissa tehtävissä psykiatrinen sairaanhoitaja voi toimia? Minua ei niinkään kiinnosta ihan mielisairaiden hoitaminen vaan esim keskusteluavun tarjoaminen neuvolassa voisi olla mieleistä työtä.
Miltä kuulostaa? Voisiko sh olla järkevä suunta? Minkä verran opinnoissa on tuota "ruumiillista puolta"? Painotan vielä, että minua ei haittaisi olla mukana toimenpidehuoneessa esim avustamassa, enkä kuvittele että siltä puolelta voisi kokonaan välttyä.
Sinulle voisi sopia terveydenhoitajan tutkinto, se sisältää myös sairaanhoitajan pätevyyden. Eli tuo tutkinto työllistää hyvin, mutta lisää myös mahdollisuuksia päästä siistiin sisätyöhön ja esim. Sinne neuvolaan. Th:n opinnot vaan on aika pitkät: 4 vuotta. Lisäksi palkka ei kyllä ole hääppöinen: 2500-2600e. Työterveyshuollossa yksityisellä voi tienata paremmin, ehkä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju kiinnostaa muakin. Olen konsultti teknologia-alalla ja tienaan aika hyvin. Kuitenkin oon lähinnä ajatunut tekemään tätä työtä ktm-tutkinnon pohjalta eikä se oo koskaan ollu mulle minkään sortin intohimo tai edes erityinen mielenkiinnon kohde. Suoraan sanottuna työ tuntuu usein tylsältä, rasittavalta, merkityksettömältä ja ajattelen monesti etten jaksaisi tätä tehdä koko jäljellä olevaa työuraa (jos terveys säilyy, niin sitä on vajaat 30 vuotta vielä edessä!).
Haluaisin kouluttautua uudelleen ja sairaanhoitaja on yksi vaihtoehto. Eniten varmasti kiinnostaisi psykologin työ, mutta sitä opiskelemaan on tosi vaikea päästä ja opinnotkin lienee pidemmät kuin sh. On myös muutamia muita vaihtoehtoja, joita voisin harkita.
Lääketiede ja hoitoala kyllä kiinnostaa. Luen usein alaa liittyviä uutisia ja artikkeleja ihan huvin vuoksikin. Lääkäriksi en näillä vuosilla enää aio tähdätä, ottaen huomioon kuuden vuoden opinnot erikoistumisineen plus sisäänpääsyn vaikeus. Sairaanhoitoalalla mulla olisi kuitenkin toiveena tehdä suht siistiä työtä. Eli ei mitään ensihoitoa, haavahoitoa, paiseiden puhkomista tai sen tapaista. Kun olin synnyttämässä, niin mietin sielläkin että varmaan kivaa toi kätilön työ, paitsi että joutuu toisten alapäitä tonkimaan :D Ihan todella spesifinen ala, joka mua kiinnostaisi olisi lapsettomuusala tai äitiysasiat ylipäätään pl juuri synnytysten hoitaminen. Joku IVF hoitaja esim voisi olla kiva työ. Mainittakoon, että olen itse käynyt läpi lyhyehkön lapsettomuuden ja siitä kiinnostus. Niinikään en sulkisi pois työtä terveydenhuollon hallinnossa, kehittämistehtävissä ym.
Minkälaisissa tehtävissä psykiatrinen sairaanhoitaja voi toimia? Minua ei niinkään kiinnosta ihan mielisairaiden hoitaminen vaan esim keskusteluavun tarjoaminen neuvolassa voisi olla mieleistä työtä.
Miltä kuulostaa? Voisiko sh olla järkevä suunta? Minkä verran opinnoissa on tuota "ruumiillista puolta"? Painotan vielä, että minua ei haittaisi olla mukana toimenpidehuoneessa esim avustamassa, enkä kuvittele että siltä puolelta voisi kokonaan välttyä.
Sairaanhoitajakoulutuksen aikana voit ja varmasti joudutkin noihin tilanteisiin, missä on esim. Haavanhoitoa, koska se nyt oleellisesti kuuluu sairaanhoitajan työhön ja osaamiseen. Toki voit vapaasti valittavat harjoittelut suunnata sitten psykiatrian puolelle, ehkä avopsykiatria voisi olla se sulle sopiva. Ja jos tuollainen spesifi ala kuten lapsettomuushoidot kiinnostaa niin varmaan neuvolatyö ja terveydenhoitaja/kätilö voisi olla parempi vaihtoehto kuin sairaanhoitaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju kiinnostaa muakin. Olen konsultti teknologia-alalla ja tienaan aika hyvin. Kuitenkin oon lähinnä ajatunut tekemään tätä työtä ktm-tutkinnon pohjalta eikä se oo koskaan ollu mulle minkään sortin intohimo tai edes erityinen mielenkiinnon kohde. Suoraan sanottuna työ tuntuu usein tylsältä, rasittavalta, merkityksettömältä ja ajattelen monesti etten jaksaisi tätä tehdä koko jäljellä olevaa työuraa (jos terveys säilyy, niin sitä on vajaat 30 vuotta vielä edessä!).
Haluaisin kouluttautua uudelleen ja sairaanhoitaja on yksi vaihtoehto. Eniten varmasti kiinnostaisi psykologin työ, mutta sitä opiskelemaan on tosi vaikea päästä ja opinnotkin lienee pidemmät kuin sh. On myös muutamia muita vaihtoehtoja, joita voisin harkita.
Lääketiede ja hoitoala kyllä kiinnostaa. Luen usein alaa liittyviä uutisia ja artikkeleja ihan huvin vuoksikin. Lääkäriksi en näillä vuosilla enää aio tähdätä, ottaen huomioon kuuden vuoden opinnot erikoistumisineen plus sisäänpääsyn vaikeus. Sairaanhoitoalalla mulla olisi kuitenkin toiveena tehdä suht siistiä työtä. Eli ei mitään ensihoitoa, haavahoitoa, paiseiden puhkomista tai sen tapaista. Kun olin synnyttämässä, niin mietin sielläkin että varmaan kivaa toi kätilön työ, paitsi että joutuu toisten alapäitä tonkimaan :D Ihan todella spesifinen ala, joka mua kiinnostaisi olisi lapsettomuusala tai äitiysasiat ylipäätään pl juuri synnytysten hoitaminen. Joku IVF hoitaja esim voisi olla kiva työ. Mainittakoon, että olen itse käynyt läpi lyhyehkön lapsettomuuden ja siitä kiinnostus. Niinikään en sulkisi pois työtä terveydenhuollon hallinnossa, kehittämistehtävissä ym.
Minkälaisissa tehtävissä psykiatrinen sairaanhoitaja voi toimia? Minua ei niinkään kiinnosta ihan mielisairaiden hoitaminen vaan esim keskusteluavun tarjoaminen neuvolassa voisi olla mieleistä työtä.
Miltä kuulostaa? Voisiko sh olla järkevä suunta? Minkä verran opinnoissa on tuota "ruumiillista puolta"? Painotan vielä, että minua ei haittaisi olla mukana toimenpidehuoneessa esim avustamassa, enkä kuvittele että siltä puolelta voisi kokonaan välttyä.
Sinulle voisi sopia terveydenhoitajan tutkinto, se sisältää myös sairaanhoitajan pätevyyden. Eli tuo tutkinto työllistää hyvin, mutta lisää myös mahdollisuuksia päästä siistiin sisätyöhön ja esim. Sinne neuvolaan. Th:n opinnot vaan on aika pitkät: 4 vuotta. Lisäksi palkka ei kyllä ole hääppöinen: 2500-2600e. Työterveyshuollossa yksityisellä voi tienata paremmin, ehkä.
Niin ja tuo palkka siis pk-seudulla, maakunnista en tiedä.
Ite näytteenotto- tyyppisessä työssä, aika kivaa! Hyvin lyhyet asiakaskontaktit, stressitön työ, rutiininomainen työ. Ei tietenkään sovi kaikille, mutta minulle sopii. Olen miettinyt, että varmaan olisi pitänyt alun perinkin kouluttautua bioanalyytikoksi. Huomasin itse vuosien saatossa, etten oikein ole sellainen "hoivaaja"- luonne esim. Vuodeosastotyö eikä vanhustenhoito sopinut minulle, liian hoivaavaa. Toimenpidepuolella olen ollut myös, sekin oli ihan kivaa: lyhyet asiakaskontaktit, ei kovinkaan hoidollista, lääkärin avustamista yms.
Minulle olisi varmasti sopinut paremmin juurikin esim. Röntgenhoitaja tai bioanalyytikko.
Alue: Aihe vapaa
Ap on provo. 1/5