Asioita, mitä et tee, mutta lapsuudenkodissa oli "pakko" tehdä?
- Ruoka-aikojen täsmällisyys arkena ja lomalla. Päivällinen oli aina viideltä ja ruokana todennäköisesti perunaa jossain muodossa.
- Oli pakko saunoa keskiviikkoisin ja lauantaisin, illalla. Nykyään saunon, kun siltä tuntuu, vaikka sunnuntaiaamuna ja kolmen viikon välein.
- Oli pakko pestä ikkunat 2 kertaa vuodessa, jolloin vaihdettiin toiset verhot. Minä pesen ikkunat 1-2 v välein ja verhot vaihdan muutaman vuoden välein, jos haluan muutosta sisustukseen.
Ylipäätään siivoukseen liittyi kaikenlaisia pakkoja. Suursiivous kerran vuodessa, jolloin pestiin myös sauna, sisäkatot, seinät ja kaapitkin. Lattioiden pesu joka toinen viikko, viikkosiivous lauantaisin. En sano, etteikö näin olisi järkevää toimia, mutta se pakonmaisuus ahdisti ja ahdistaa vieläkin. Omassa elämässäni haluaisin säilyttää joustavuuden ja inspiroituneen toiminnan ja välttää ehdottomia pakkoja.
Kommentit (1175)
Kesät olla heinätöissä. Eikä todellakaan ollut helppoa laittaa heiniä seipäille.
Toinen pakollinen oli syksyllä perunan nosto. Nyt on vaan perunan osto.
Pihistely naurettavista asioista (vaikkei oltu köyhiä). Kahviloiden kahvin hintaa kauhisteltiin ja verrattiin, paljonko kupilliselle tulee hintaa keittäessä kahvi kotona itse. Latukahvilaan hiihdettiin syömään omia eväitä.
Yöpukua ei missään nimessä saanut pitää koki päivää, kipeänäkin piti vaihtaa päivä vaatteet.
Vain saunan jälkeen sai jäätelöä. Nyt syön milloin huvittaa.
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu että pidätte siivouspakkoja vastenmielisinä , vähän väliä on ollut lehdissä juttuja kauhun vuokralaisista jotka eivät siivoa ja osa saanut korvausvaatimuksiakin tai häätöjä. Minusta on ihanaa kun on siisti raikas koti jossa mukava asua ja tavaratkin löytyvät , eikä yllätysvierailut haittaa .
Jos olisit yhden ainoan kerran voinut imuroida meillä oman huoneesi tai edes eteisen, niin olisit eri mieltä. Jos äiti oli kotona, hän vahti vieressä ja antoi määräyksiä. Jos imuroit ollessasi yksin, niin äiti järjesti sen jälkeen kolmannen asteen kuulustelun miten homma sujui. Hän mm. halusi tietää, miten minun suu oli imuroidessa eli se piti puristaa tiukasti kiinni, ettei pölyä mene suuhun. Sitten minun piti näyttää, mitkä vaatteet minulla oli imuroidessa ja miten niistä kävin pudistamassa pölyt ulkona. Meillä oli lautalattia, joten siitä äiti tarkisti ettei ollut tullut naarmuja. Lopuksi äiti tarkisti siivouskomerosta miten imuri oli siellä. Kerran olin laittanut imurin väärin päin ja siitä seurasi hirveä huuto. Imuroinnista ei koskaan saanut kiitosta tai edes kommenttia "kiva kun imuroit".
Kirkossa, seuroissa ja kinkereillä käynti.
Lihaliemen ja lannan haju. Aistiherkän helvetti. Kyllä, se oli helvetillistä.
En silitä röyhelöverhoja! Inhosin tätä. Yritit 10v silittää röyhelöitä ja väärin meni koko ajan.
Itselläni on ostettuna kotona suoria sivuverhoja ja kappoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu että pidätte siivouspakkoja vastenmielisinä , vähän väliä on ollut lehdissä juttuja kauhun vuokralaisista jotka eivät siivoa ja osa saanut korvausvaatimuksiakin tai häätöjä. Minusta on ihanaa kun on siisti raikas koti jossa mukava asua ja tavaratkin löytyvät , eikä yllätysvierailut haittaa .
Jos olisit yhden ainoan kerran voinut imuroida meillä oman huoneesi tai edes eteisen, niin olisit eri mieltä. Jos äiti oli kotona, hän vahti vieressä ja antoi määräyksiä. Jos imuroit ollessasi yksin, niin äiti järjesti sen jälkeen kolmannen asteen kuulustelun miten homma sujui. Hän mm. halusi tietää, miten minun suu oli imuroidessa eli se piti puristaa tiukasti kiinni, ettei pölyä mene suuhun. Sitten minun piti näyttää, mitkä vaatteet minulla oli imuroidessa ja miten niistä kävin pudistamassa pölyt ulkona. Meillä oli lautalattia, joten siitä äiti tarkisti ettei ollut tullut naarmuja. Lopuksi äiti tarkisti siivouskomerosta miten imuri oli siellä. Kerran olin laittanut imurin väärin päin ja siitä seurasi hirveä huuto. Imuroinnista ei koskaan saanut kiitosta tai edes kommenttia "kiva kun imuroit".
Oi kamala, sympatiani saat. Meillä piti vain imuroida tarkasti listojen vierestäkin ja maton kulmienkin alta, usein teki sitten itse perässä kun ei kelvannut. Eri.
Marjapensaissa, perunapellolla, mansikkapellolla kökkiminen.
Saunassa oli pakko käydä keskiviikkoisin ja lauantaisin. Meillä oli vain ulkosauna. Sisällä olisi ollut suihku, mutta kukaan ei saanut käyttää sitä. En vieläkään tiedä että miksi.
Nykyään vihaan saunomista.
Kaikesta piti ajatella, että mitä muut ihmiset tästä sanoo/on mieltä. Siis aivan kaikesta, pukeutuminen, tv-ohjelmat, mitä piirrät tai mitä haluaisit tehdä isona. Samoin vertailu muihin, naapurin lapset tekee tämän varmasti ihan eri tavalla.
Mihinkään ei kannustettu ja mistään ei kehuttu. Oli kyse sitten koenumeroista tai kotitöistä, tuli vain tiuskimista ja mikään ei ollut ikinä tarpeeksi hyvin.
Puutarha työt. Ja marjojen keruu ja puhdistaminen. Paarmat, itikat ja kärpäset naamalla, ilman juotavaa koko päivä, käärmeet luikertelemassa kintuissa. Pönniälän kankaat on tulleet tutuiksi. Sekä muut vattu ryteiköt.
Ehkä syy huonoksi koettuihin olosuhteisiin oli perheemme sisäinen tunnelma. Ihmisarvoa ei ollut. Vanhemmuus oli vajaata henkisellä puolella.
Kiitos silti elämästä.
Sairaalloinen saituus riivasi varsinkin äitiäni. Ihan kaikki oli vanhaa, ilmaiseksi saatua ja kulunutta, kuten jumppapukuja kirpparilta, äidin itse ompelemia toppahousuja, ruokia joista vain home pyyhittiin päältä jne. Hävetti! Kaikki hommattiin alesta aina kun vain mahdollista. Reissussa aina omat voileivät, maitopullot ja lenkkimakkarat mukana. Ja tämä siis '80-2000 luvuilla, ja vanhemmat vähintään keskituloisia ellei enemmänkin, esim. asuttiin hyvällä alueella omakotitalossa. Todellista tarvetta köyhäilylle ei siis koskaan edes ollut. Oma lapseni saa vaatteensa ja tavaransa uutena/laadukkaana. Ruokaa tosin en heitä pois kuin ääriolosuhteissa ja ostan mieluusti punalaputettua.
Pyykkiä pestiin vain harvoin. Pesukone oli eteisessä, mistä letku liitettiin keittiön hanaan.
Pesin joskus salaa vaatteitani, mutta sen hoksattuaan äitipuoleni piilotti letkun liittimen.
Muutettuani omilleni oma pesukone ja pyykin pesu tuntui ylellisyydeltä.
Vierailija kirjoitti:
Vain saunan jälkeen sai jäätelöä. Nyt syön milloin huvittaa.
Meillä oli limppari vain saunan jälkeen. Muuten sitten vain synttäreinä tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain saunan jälkeen sai jäätelöä. Nyt syön milloin huvittaa.
Meillä oli limppari vain saunan jälkeen. Muuten sitten vain synttäreinä tms.
Meillä sai keltaista Jaffaa saunan jälkeen kerran vkossa. Myös kipeänä juotiin Jaffaa. Psygologinen terveysvaikutus.
Vierailija kirjoitti:
Aina kun lähdettiin autolla pidemmälle reissulle niin otettiin omat terveelliset eväät mukaan ja ne syötiin autossa tai hyvällä säällä kuselta haisevalla P-paikalla. Huoltoasemalla käytiin vain vessassa, mutta koskaan ei mitään ostettu. Lapsena tämä oli ihan kamalaa, kun ei edes lomareissuilla voinut pysähtyä huoltoasemalle syömään. Nykyään itsellä tapana jo etukäteen katsoa kartalta parhaita ruoka-/kahvipaikkoja ja pysähtyä niihin sitten syömään ja nauttimaan kunnolla matkasta.
Meillä oli ihan samanlaista. Nykyään on jo aikamoista luksusta pysähtyä vaikka aakkosasemalle syömään, kun vertaa lapsuuden automatkoihin. Tämä tiedoksi niille joita naurattaa ihmiset jotka syö abc:llä.
Lattioiden pesu kerran viikossa. Muuten meillä saattoi olla tiskit altaassa parikin päivää ja muutenkin paikat hujanhajan, mutta joka lauantai oli pakollinen jynssäyspäivä jolloin kaikki ovet ja ikkunat oli selällään ja joka nurkka piti putsata. Itse siivoilen mieluummin joka päivä vähän, ja ns viikkosiivous on torstaisin, ei viikonloppuna.
Iltarukous, ruokarukous, aamuhartaus, kirkossa käynti. VIHASIN näitä lapsena!
Sängyn petaaminen myös. Meillä oli ehdotonta, että edes kouluun ei saanut mennä ennenkuin sänky oli pedattu.
Viikonloppuna ei saanut lähteä mihinkään ennenkuin huone oli siivottu.