Lue keskustelun säännöt.
Puhutko sinä koskaan työpaikalla työtovereillesi?
31.07.2020 |
Olen ollut muutaman vuoden pois työelämästä ja nyt työttömyysjakson jälkeen pääsin vihdoin ja viimein työllistymään kassalle, mutta ensimmäinen asia joka oli shokki minulle on tänä työelämän uusin sääntö että työaikana puhumista tulisi välttää koska se voi ja saattaa häiritä muiden työskentelyä. Kuulema puhuva ja sosiaalinen työntekijä ei kuulema ole tehokas kuin kone toisin kun työntekijä joka on hiljaa ja keskittyy ainoastaan vain siihen työnhön. Aika karua minusta. Sanoin että jos jutteluni ja tutustuminen työyhteisöön häiritsee muita niin toivon että siitä sanotaan suoraan minulle. Tähän työnantaja vain tuhahti ja sanoi äkäiseen sävyyn että se vatuu ei kuuluu muille vaan minun tulee osata itse lukea muista koska se on häritsevää ja jos häiriköin muiden työskentelyä niin siitä tulee sanoa suoraan työnantajalle joka ottaa häirikön puhutteluun ja mahdollisesti irtisanoo työsopimuksen. Muutenkin hirveän kireä ja tiukkapipoinen tunnelma tässä työpaikassa kun muut kyttää tekemisiä koko ajan eikä edes taukotilassa tervehditä tai katsota silmiin. Ihmettelen eträ miten työelämästä on tullut Suomessa näin ipäinhimillistä ja epähumaania? Ja kyse on kuitenkin ruokakaupasta?
Kommentit (59)
Lopetin kun työnteosta tuli uuvuttavaa suorittamista ja urheilua. Minä en enää jaksanut vaan voimat loppui kesken. Työkaverien mukaan minut oli lopulta kannettu tajuttomana sairaalaan. Työnanataja oli tietysti vihainen kun olin sillein mennyt pyörtymään kesken työpäivän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä hieman juttelen mutta annan myös toisille työrauhan ja odotan samaa myös muilta.
Jos joku koko ajan olisi korvanjuuressa kälättämässä jonninjoutavaa ja häiritsemässä työtäni niin varmasti pyytäisin esimiestä puuttumaan asiaan. Aamulla muutama sana ja muutoin sitten kahvitauot ja tiimikokoukset on kuulumisten vaihtoa varten.
Jos ei halua että toinen pälättää korvanjuuressa niin miksi sitä ei enää osata sanoa suoraan tälle pälättäjälle? Minä ainakin sanon tälle toiselle kohteliaasti kun riittää ja minun pitää keskittyä töihin. Jos lähdetään pelkästään itsesensuurin linjalle niin kohta kukaan ei enää uskalla puhua, edes tervehtiä töihin saapuessa.
Ajattelin otsikosta, että ap on kohtalotoverini, mutta olikin vastakkainen tapaus.
Puhun työkavereille vain sen, mitä ihan pakko. Jos saisin valita, en sanoisi sanaakaan, mutta en kuitenkaan halua olla tyly ja se tulkittaisiin tylyydeksi.
Ei vaan kiinnosta yhtään. Haluaisin tehdä työpaikalla töitä, en pölöttää joutavia.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin otsikosta, että ap on kohtalotoverini, mutta olikin vastakkainen tapaus.
Puhun työkavereille vain sen, mitä ihan pakko. Jos saisin valita, en sanoisi sanaakaan, mutta en kuitenkaan halua olla tyly ja se tulkittaisiin tylyydeksi.
Ei vaan kiinnosta yhtään. Haluaisin tehdä työpaikalla töitä, en pölöttää joutavia.
Olen kanssasi samaa mieltä ja eiköhän suurin osa suomalaisista jotka haluaa keskittyä vain työhön ja olla hiljaa. Sosiaalisuus ei ole ihmislajin vahvin laji ja syö liikaa voimavaroja. Me olemme tottuneet elämään yksin ja erakoina jo ammoisista ajoista lähtien. Hiljainen työpaikka on sellainen missä työntekijät voivat hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä hieman juttelen mutta annan myös toisille työrauhan ja odotan samaa myös muilta.
Jos joku koko ajan olisi korvanjuuressa kälättämässä jonninjoutavaa ja häiritsemässä työtäni niin varmasti pyytäisin esimiestä puuttumaan asiaan. Aamulla muutama sana ja muutoin sitten kahvitauot ja tiimikokoukset on kuulumisten vaihtoa varten.Jos ei halua että toinen pälättää korvanjuuressa niin miksi sitä ei enää osata sanoa suoraan tälle pälättäjälle? Minä ainakin sanon tälle toiselle kohteliaasti kun riittää ja minun pitää keskittyä töihin. Jos lähdetään pelkästään itsesensuurin linjalle niin kohta kukaan ei enää uskalla puhua, edes tervehtiä töihin saapuessa.
Koska ei ole minun asiani puuttua työkaverin käyttäytymiseen työpaikalla.
Outoa että juttelu on kielletty. Ettei olisi Porvoossa. Yleensä Suomessa ihmiset ovat niin pidättyväisiä että pitää kannustaa yhteisöllisyyteen. Meillä saa kyllä jutella kunhan työt hoidetaan.
Tästä muistuu mieleen huonoja muistoja siitä kun olin siivoojana. Sain asiakkailta hyvää palautetta työn laadusta mutta huonoa palautetta siitä että en jutellut asiakkaiden kanssa. Aina tervehdin, vastasin kun kysyttiin ja pieneen small talkiinkin yritin vastata.
Mulla oli minuuttiaikataulu. Jos asiakas tykkää että siivooja juttelee niin pitäisi myös maksaa joka minuutista joka vietetään asiakkaan kanssa jutellen. Kun teet kiireellä töitä niin jutteleminen vaikuttaa työn laatuun. Pitää valita haluaako siivoojan vai viihdyttäjän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle valitettiin, että puhun liian vähän. Työni on itsenäistä, pitäisikö laukata välillä muiden työntekijöiden luo juttusille. Ohimennen tulee kyllä monenkin kanssa muutama sana vaihdettua, mutta se ei kai riitä.
Sama. Olen muutenkin vähän epäsosiaalinen ja työni on itsenäistä eikä vaadi ihmiskontaktia, eli mielestäni olen ihan sopivassa työssä. Juttelen kun on asiaa mutta en nyt asiakseni ota ja mene turhia jaarittelemaan, vaan keskityn ja annan muidenkin keskittyä omiin töihin.
Pitäisi kuulemma olla sosiaalisempi ja jutella enemmän.
Älä nyt ainakaan heitä toveriksi puhuttele. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseltäni menee mieli matalaksi, jos kokoaika pitää olla hiljaa ja näitäkin päiviä on. Vapaa aikakin on semmoista, ettei minulla ole ketään kenen kanssa jutella. Sosiaaliset taidot alkaa uupumaan, jos hiljaa pitää olla pidemmän päälle.
No onpas teillä erittäin huono esimies ja johtamiskulttuuri. Ei ole normaalia, jokainen tietää että tyytyväinen työntekijä on hyvä työntekijä, eikä kukaan ole robotti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin otsikosta, että ap on kohtalotoverini, mutta olikin vastakkainen tapaus.
Puhun työkavereille vain sen, mitä ihan pakko. Jos saisin valita, en sanoisi sanaakaan, mutta en kuitenkaan halua olla tyly ja se tulkittaisiin tylyydeksi.
Ei vaan kiinnosta yhtään. Haluaisin tehdä työpaikalla töitä, en pölöttää joutavia.
Olen kanssasi samaa mieltä ja eiköhän suurin osa suomalaisista jotka haluaa keskittyä vain työhön ja olla hiljaa. Sosiaalisuus ei ole ihmislajin vahvin laji ja syö liikaa voimavaroja. Me olemme tottuneet elämään yksin ja erakoina jo ammoisista ajoista lähtien. Hiljainen työpaikka on sellainen missä työntekijät voivat hyvin.
Kannattaa olla onnellinen että asut Suomessa, et pärjäisi missään muualla
Onpas täällä ankaria näkemyksiä! Itse olen ollut sellaisissa työpaikoissa, joissa voi välillä jutella töiden lomassa, ilman että se on joku suuri ongelma. Niin suuri osa elämästä kuluu töissä ja työkavereiden kanssa, että miksei siitä voi yrittää tehdä viihtyisämpää?
On sitten ihan eri asia, jos joku pälpättää niin ettei muut saa työrauhaa tai omat työt jää tekemättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On törkeää käyttää työaikaa pelkkään jutteluun ja juoruiluun.
Usein just kassoilla näkee kun on kassan vaihto, eli joku joku tulee toisen tilalle niin jäädään siinä juttelemaan turhia ja asiakaat joutuvat odottomaan.
Samoin kassat heittelevät jopa vitsejä toisille kassoille, samalla kun höyläävät asiakkaan ostoksia.Se on erittäin huonoa asiakaspalvelua, ikäänkuin asiakasta ei olisi olemassakaan, vaan kassa siinä ajankulukseen heittää läppää.
Olen huomauttanut tästä muutaman kerran kassoille ja ottanut yhteyttä myös heidän esimiehiinsä.
Töissä ollaan töissä ja asiakas on se joka rahan kauppaan. Ilman asiakas ei kassalla olisi tuota työpaikkaansa.
Eivätkö nuoret hallitse edes alkeellisimpia työelämän sääntöjä.
Minä taas olen saanut paljon sanomista siitä että tervehdin, juttelen ja vaihdan kuulumisia asiakkaiden kanssa. Työnanatajan mukaan suomalaiset eivät kuulemma halua ja ole tottuneet saamaan tällaista palvelua.
Tervehdin kassaa ja kiitän saadessani kuitin. Muu keskustelutarpeeni on yleensä 0.
Vanhukset taas ilahtuvat, kun voivat vaihtaa muutaman sanan. Usein se on päivän ainoa kontakti.
Täysin oikein. Itse oon huomannut eron tässä miten ei niin puheliaat versus rasittavat papupadat sää töissä aikaan ja se on suuri. Ehdottomasti itse palkkaisin hiljaisemman kaverin töihin joka keskittyy OLEELLISEEN. Ei sulle makseta siitä että vaihtelet kuulumisia töiden aikana vaan siitä että teet työsi? Tommonen työpaikka olis tällaiselle introvertille ihanteellinen. Höpöttele kahvitauollossa tai opiskele kampaajaks siinä saa sitten jutella niin paljo ko lystäät.
Siinäpä taas esimerkki siitä, että ulospäinsuuntautuneella höpöttäjällä, sosiaalisella ihmisellä, ei useinkaan ole hyvät sosiaaliset taidot. Eli ei osata ollenkaan lukea toisen lyhyistä ja nuivista vastauksista, että tää höpöttely ei ole nyt ok, vaan häiritsee tota toista.
En yleensä. Aamulla suuntaan suoraan huoneeseeni ja sanon huomenet vain respalle, joka on ainoa ihminen, jonka ohi joudun kulkemaan. Menen lounaalle, kun kaikki muut ovat jo syöneet ja ruokailutila on tyhjä. Kahvitauot pidän omassa huoneessa, haen keittiöstä hiljaisena hetkenä kupin vettä ja omat teepussit olen jemmannut huoneeseeni. Iltapäivällä livahdan kotiin sanomatta mitään kenellekään. Silloin menen kyllä työkaverien ovelle, kun työtehtävien puolesta tarvitsee, mutta silloinkaan en harrasta small talkia.
Työkaverini ovat ihan mukavia, mutta kumminkin työkavereita. Olen siellä vain töissä, ja introverttina juttelu kuluttaa minua kuin itse työnteko. Kyllä mulla on sellaisiakin kollegoita, jotka aamulla töihin tullessaan kiertävät kaikkien työhuoneet läpi, toivottavat huomenet ja käyvät pikaiset small talkit. Olen oppinut pitämään ovea aamuisin kiinni, vaikka en oikeasti olisikaan varattu, jos en millään jaksa jutella.
Kyllä mä hieman juttelen mutta annan myös toisille työrauhan ja odotan samaa myös muilta.
Jos joku koko ajan olisi korvanjuuressa kälättämässä jonninjoutavaa ja häiritsemässä työtäni niin varmasti pyytäisin esimiestä puuttumaan asiaan. Aamulla muutama sana ja muutoin sitten kahvitauot ja tiimikokoukset on kuulumisten vaihtoa varten.