Millainen on lapsi/aikuinen, jolla "ei ole mitään tekemistä"?

Ilmaista on käydä kirjastossa, kävellä, juosta, fillaroida (kai fillari jokaisella) uida kesällä, työttömät maksaa uimahalista vähemmän, poimia marjoja. Täytyyhän kotonakin tehdä tietyt asiat. Voi kyläillä, kutsua kotiin ystäviä, sukulaisia, opetella uusi ruokalaji jne. Tekemistä löytyy jos haluaa. Itsellä ei ole koskaan ollut ongelmaa mitä tekisin.

Mun poika 7v valittaa useinkin, että ei ole mitään tekemistä. Mutta hän ei taidakaan olla ihan normaali lapsi, joten en nyt ole ottanut sitä niin kovasti mietintään, että miksi on tuollainen. 

Minustakin on ihmeellistä, että joku aikuinen ihminen marisee, että ei ole mitään tekemistä!

Tällaiset ihmiset eivät tunnu sietävän tyhjiä hetkiä. He ovat lapsilleen samanlaisia, lapsilla pitää olla koko ajan ohjelmoitua tekemistä, aikuinen (!) keksii vieressä leikkejä, pelataan kännykällä tai katsotaan tv:tä tai sitten lapsi on kavereiden kanssa. Mutta ei siis hetkeäkään tyhjiä, joutilaita hetkiä tai että lapsi keksisi itse leikkejä.

Minun vanhempani eivät viihdyttäneet minua ja muistan tylsät hetket. Nopeasti keksin kuitenkin mitä ihmeellisimpiä leikkejä ja isompana luin ja kirjoittelin vihkot täyteen tarinoita

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aina ihmetellyt ihmisiä, jotka haukkuvat työtttömiä tyyliin "ei aikakaan kuluisi kattoo syljeskellä ja sohvalla maaten..." hetkinen, mitä näin saamaton ja mielikuvitukseton ihminen tekee työkseen, jos ei osaa ajatella että työttömän voi tehdä muutakin? Itse kun olin työttömän opiskelin kansalaisopistossa vaikka mitä, hain kirjastosta kielikursseja, tein käsitöitä hyväntekeväisyyteen, lenkkeilin kesällä ja hiihdin talvella, luin paljon, täyttelin sanaristikoita ja sudokuja, leivoin, tein normaalia useammin suursiivouksia ja otin kirpparilooseja - sekä luonnollisesti käytin paljon aikaa työn hakuun. Kyllä se työnhaku vie aikaa, kun täyttelee avoimia hakemuksia eri firmoille netin kautta ja etsii avoimia paikkoja, samoin etsin sopivia kursseja. 

Olen ymmärtänyt, että työtön ei nykyään saa opiskella kansalaisopistoissa tai tehdä käsitöitä hyväntekeväisyyteen.

Itselläni ongelma työttömänä ollessani oli se, että ei ollut kunnon päivärutiinia, ei ollut varaa tehdä sellaisia itseäni kiinnostavia juttuja ja kaikki kaverit olivat töissä, joten ei ollut ketään, kenen kanssa olisi voinut tehdä jotain. Kyllähän sitä aina voi siivota kotona kaappeja, mutta se ei todellakaan ole minusta kivaa. Mutta juu, ei minullakaan ollut siitä kiinni, ettei olisi tekemistä. Ongelma oli se, että ei ollut mieluista tai hyödyllistä tekemistä. 

Minä en kyllä ole koskaan kokenut ongelmaksi sitä, että minulla ei olisi tekemistä. Mutta olen kyllä tosi huono keksimään tekemistä esim lapsien kanssa tai lomalla. 

Kun alkaa sen siivoushomman, tekee hiki hatussa ja saa sen päätökseen, on aika onnellinen siitä, ettei ole mitään tekemistä.

Toisaalta, elämässähän moni pyrkii siihen, että se on mahdollisimman helppoa (ainakin arki). Onko tekemisen puute siis merkki helpon elämän saavuttamisesta? Vai siitä, että ei ole rahaa tehdä mitään?

Tapailin joskus miestä, jolla oli jatkuvasti juuri se ongelma, ettei ollut "mitään tekemistä". Kun sitten yritin ehdottaa, että lähtisi kanssani vaikkapa kävelylle luonnonpuistoon tai tulisi auttamaan minua esimerkiksi halonhakkuussa, jos kerran on tylsää, niin ei. Mikään ei koskaan kelvannut ja selitykset olivat monenlaiset, esim. kansallispuistosta: "Mä kävin siellä kerran". Eli ei tarvitse enää toista kertaa mennä :-D

Enpä sitten enää jaksanut tapailla häntä, koska hänellä oli aina niin tylsää ja kaikki oli jotenkin vaikeaa.

n44

Lapsilla ei ole mitään tekemistä, jos he ovat tottuneet saamaan runsaasti ohjausta aikuisilta ja huomanneet, että suuri osa itse keksitystä tekemisestä päättyy kieltoihin ja nuhteisiin. Mut jos lapsella on turvallinen ympäristö, jossa saa puuhastella kaikenlaista, hän yleensä oppii huvittamaan myös itse itseään.

Mielestäni on ihanaa, ettei välillä ole tekemistä. Että saa vaan lösähtää sohvalle, eikä tarvitse tehdä mitään. Minun elämäni ei ole suorittamista. Koko ajan ei tarvitse tehdä jotain, kyllä saa myös olla aloillaan, eikä siinä ole mitään väärää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aina ihmetellyt ihmisiä, jotka haukkuvat työtttömiä tyyliin "ei aikakaan kuluisi kattoo syljeskellä ja sohvalla maaten..." hetkinen, mitä näin saamaton ja mielikuvitukseton ihminen tekee työkseen, jos ei osaa ajatella että työttömän voi tehdä muutakin? Itse kun olin työttömän opiskelin kansalaisopistossa vaikka mitä, hain kirjastosta kielikursseja, tein käsitöitä hyväntekeväisyyteen, lenkkeilin kesällä ja hiihdin talvella, luin paljon, täyttelin sanaristikoita ja sudokuja, leivoin, tein normaalia useammin suursiivouksia ja otin kirpparilooseja - sekä luonnollisesti käytin paljon aikaa työn hakuun. Kyllä se työnhaku vie aikaa, kun täyttelee avoimia hakemuksia eri firmoille netin kautta ja etsii avoimia paikkoja, samoin etsin sopivia kursseja. 

 

Olen ymmärtänyt, että työtön ei nykyään saa opiskella kansalaisopistoissa tai tehdä käsitöitä hyväntekeväisyyteen.

Itselläni ongelma työttömänä ollessani oli se, että ei ollut kunnon päivärutiinia, ei ollut varaa tehdä sellaisia itseäni kiinnostavia juttuja ja kaikki kaverit olivat töissä, joten ei ollut ketään, kenen kanssa olisi voinut tehdä jotain. Kyllähän sitä aina voi siivota kotona kaappeja, mutta se ei todellakaan ole minusta kivaa. Mutta juu, ei minullakaan ollut siitä kiinni, ettei olisi tekemistä. Ongelma oli se, että ei ollut mieluista tai hyödyllistä tekemistä. 

Kyllä todellakin työtön saa opiskella kansalaisopistossa. Itse en ymmärrä alkuunkaan ihmisiä jotka eivät työttömänä ollessaan keksi muuta tekemistä kuin kaappien siivoamisen tai kattoon syljeskelyn. Etkö tosiaan halua kävellä, lukea, oppia asioita, luoda? Miten aikuinen ihminen voi tarvita työpaikasta päivähoitopaikan että saisi aikansa kulumaan mielekkäällä tavalla?

Mulle "ei ole mitään tekemistä" tarkoittaa, että ei ole mitään sellaista tekemistä, mitä haluaisin juuri sillä hetkellä tehdä.

Vähän alemman sosioekonomisen statuksen mieslapsille kannattaa hommata jokin bensalla pärisevä laite tai laittaa televisio auki kun sieltä tulee ohjelmaa näistä. Jaksavat töllöttää tällöin televisiotakin tuntikausia, osoittaa päriseviä laitteita ruudussa sormella ja höhöttää. Eivät nämä juuri muuta viihdykettä kaipaa, eivätkä mitään sen kummempaa ymmärtäisikään.

Ap:n luettelemat tekemiset on ihan hitokseen tylsiä lähinnä jotain velvollisuuksia. Tarviiko aina olla jotain tekemässä? Musta on kivaa vaan olla ja löhöillä pitkin päivää, enkä pitkästy. Jos tulee levoton olo, niin menen elokuviin tai kavereiden kanssa vaikka terassille. Siivousta tai autonpesua en laske kivaksi tekemiseksi. Koira olisi pakko pestä ja sekin on velvollisuus.

Kesälomalla ollessani oli välillä fiilis, ettei ole mitään tekemistä. Mutta olisihan sitä ollut, mutta ei mikään kiinnostanut. Oli turhautunut olo, kun oli tylsää, mutta mikään ei sitten kuitenkaan huvittanut yhtään. En tiedä mistä johtui, pakolliset hommat (siivous, kaupassakäynti ja kokkaus) sujui kuitenkin rutiinilla.

Olen oikeastaan ihminen, jolla ei ole kuin se kotiarki ja työ. Ystäviä näen yleensä viikonloppuisin, kuten miesystäväänikin, mutta sitten kun on kesäloma ja arkipäivä, olen ihan hukassa. Ja tiedän ettei mulla ole elämää, tai ainakin se on pirun tylsää ;)

Vierailija kirjoitti:

Ap:n luettelemat tekemiset on ihan hitokseen tylsiä lähinnä jotain velvollisuuksia. Tarviiko aina olla jotain tekemässä? Musta on kivaa vaan olla ja löhöillä pitkin päivää, enkä pitkästy. Jos tulee levoton olo, niin menen elokuviin tai kavereiden kanssa vaikka terassille. Siivousta tai autonpesua en laske kivaksi tekemiseksi. Koira olisi pakko pestä ja sekin on velvollisuus.

Hienoa jos viihdyt tekemättä mitään! Mutta minua ainakin ihmetyttää ne aikuiset marisijat, jotka eivät esim. halua pitää kesälomaa, kun ei ole mitään tekemistä jne. Kyllä, tällaisiin valittajiin olen törmännyt, itselläni ei ollut silloin päivääkään kesälomaa. Ja keksin kyllä puuhaa, minulle se on vaikka pihakeinussa loikoilua

Taidenäyttelyissä käyn, liikun paljon luonnossa, retkeilemme koko perhe eväät mukana, käymme paljon uimassa, elokuvissa jne

Se on totta, että jos näille marisijoille ehdottaa jotain puuhaa, niin he kitisevät jotain vastaukseksi että se ei käy milloin milläkin syyllä

Vierailija kirjoitti:

Mulle "ei ole mitään tekemistä" tarkoittaa, että ei ole mitään sellaista tekemistä, mitä haluaisin juuri sillä hetkellä tehdä.

Mutta on niin kovin vaikea ymmärtää, että jos joku kitisee, ettei ole tekemistä, niin miksei hän sitten vain yksinkertaisesti ala tehdä jotain sellaista, jota HALUAISI tehdä juuri sillä hetkellä? Minä ainakin keksin heti monta asiaa, joita haluan tehdä, kun on aikaa. Tietysti jos ei halua tehdä MITÄÄN muuta kuin hypätä laskuvarjolla tai ratsastaa elefantilla tai rakastella Miss Universumin kanssa, voi olla aika haasteellista. Mutta normaalin aikuisen nyt luulisi pystyvän tekevän aika montaa muuta asiaa, joita voisi haluta tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle "ei ole mitään tekemistä" tarkoittaa, että ei ole mitään sellaista tekemistä, mitä haluaisin juuri sillä hetkellä tehdä.

Mutta on niin kovin vaikea ymmärtää, että jos joku kitisee, ettei ole tekemistä, niin miksei hän sitten vain yksinkertaisesti ala tehdä jotain sellaista, jota HALUAISI tehdä juuri sillä hetkellä? Minä ainakin keksin heti monta asiaa, joita haluan tehdä, kun on aikaa. Tietysti jos ei halua tehdä MITÄÄN muuta kuin hypätä laskuvarjolla tai ratsastaa elefantilla tai rakastella Miss Universumin kanssa, voi olla aika haasteellista. Mutta normaalin aikuisen nyt luulisi pystyvän tekevän aika montaa muuta asiaa, joita voisi haluta tehdä.

Ei ole riittävästi aikaa, ei ole riittävästi rahaa, ei ole sellaisessa paikassa tai hetkessä, että pystyisi tekemään (esim pienet lapset ovat jo nukkumassa eikä niitä voi jättää yksin lähteäkseen lenkille)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle "ei ole mitään tekemistä" tarkoittaa, että ei ole mitään sellaista tekemistä, mitä haluaisin juuri sillä hetkellä tehdä.

Mutta on niin kovin vaikea ymmärtää, että jos joku kitisee, ettei ole tekemistä, niin miksei hän sitten vain yksinkertaisesti ala tehdä jotain sellaista, jota HALUAISI tehdä juuri sillä hetkellä? Minä ainakin keksin heti monta asiaa, joita haluan tehdä, kun on aikaa. Tietysti jos ei halua tehdä MITÄÄN muuta kuin hypätä laskuvarjolla tai ratsastaa elefantilla tai rakastella Miss Universumin kanssa, voi olla aika haasteellista. Mutta normaalin aikuisen nyt luulisi pystyvän tekevän aika montaa muuta asiaa, joita voisi haluta tehdä.

Ei ole riittävästi aikaa, ei ole riittävästi rahaa, ei ole sellaisessa paikassa tai hetkessä, että pystyisi tekemään (esim pienet lapset ovat jo nukkumassa eikä niitä voi jättää yksin lähteäkseen lenkille)

Ok. Itse olen ollut pienten lasten totaali-yh, joten en päässyt iltaisin lenkille, vaikka olisin halunnut. Mulla oli kuitenkin aina ratkaisu olemassa: jumppasin olohuoneessa samalla kuin katsoin telkkaria, ja lenkkeilyn hoidin päivällä lasten kanssa (esim. toinen polkupyörällä mukana ja toinen rattaissa). Rahaa mulla ei ole ollut koskaan kuin välttämättömään ja omaa aikaakin erittäin rajoitetusti, mutta silti olen onnistunut tekemään asioita, joita oikeasti olen halunnut tehdä, eikä mulla ole ollut tylsää ikinä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle "ei ole mitään tekemistä" tarkoittaa, että ei ole mitään sellaista tekemistä, mitä haluaisin juuri sillä hetkellä tehdä.

Mutta on niin kovin vaikea ymmärtää, että jos joku kitisee, ettei ole tekemistä, niin miksei hän sitten vain yksinkertaisesti ala tehdä jotain sellaista, jota HALUAISI tehdä juuri sillä hetkellä? Minä ainakin keksin heti monta asiaa, joita haluan tehdä, kun on aikaa. Tietysti jos ei halua tehdä MITÄÄN muuta kuin hypätä laskuvarjolla tai ratsastaa elefantilla tai rakastella Miss Universumin kanssa, voi olla aika haasteellista. Mutta normaalin aikuisen nyt luulisi pystyvän tekevän aika montaa muuta asiaa, joita voisi haluta tehdä.

Ei ole riittävästi aikaa, ei ole riittävästi rahaa, ei ole sellaisessa paikassa tai hetkessä, että pystyisi tekemään (esim pienet lapset ovat jo nukkumassa eikä niitä voi jättää yksin lähteäkseen lenkille)

Ok. Itse olen ollut pienten lasten totaali-yh, joten en päässyt iltaisin lenkille, vaikka olisin halunnut. Mulla oli kuitenkin aina ratkaisu olemassa: jumppasin olohuoneessa samalla kuin katsoin telkkaria, ja lenkkeilyn hoidin päivällä lasten kanssa (esim. toinen polkupyörällä mukana ja toinen rattaissa). Rahaa mulla ei ole ollut koskaan kuin välttämättömään ja omaa aikaakin erittäin rajoitetusti, mutta silti olen onnistunut tekemään asioita, joita oikeasti olen halunnut tehdä, eikä mulla ole ollut tylsää ikinä. 

Mutta jollekin iltalenkin pointti olisi ollut nimenomaan päästä ulos raittiiseen ilmaan ja sen vuoksi olohuoneessa jumppaaminen ei korvaa sitä. Eikä edes jumppaaminen parvekkeella. Päivän taas on voinut olla töissä, joten silloin ei ole ehtinyt. Jos mun tekee mieleni lähteä ravintolaan syömään, niin ei sitä korvaa eiliseltä jääneen makaroonilaatikon lämmittäminen mikrossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle "ei ole mitään tekemistä" tarkoittaa, että ei ole mitään sellaista tekemistä, mitä haluaisin juuri sillä hetkellä tehdä.

Mutta on niin kovin vaikea ymmärtää, että jos joku kitisee, ettei ole tekemistä, niin miksei hän sitten vain yksinkertaisesti ala tehdä jotain sellaista, jota HALUAISI tehdä juuri sillä hetkellä? Minä ainakin keksin heti monta asiaa, joita haluan tehdä, kun on aikaa. Tietysti jos ei halua tehdä MITÄÄN muuta kuin hypätä laskuvarjolla tai ratsastaa elefantilla tai rakastella Miss Universumin kanssa, voi olla aika haasteellista. Mutta normaalin aikuisen nyt luulisi pystyvän tekevän aika montaa muuta asiaa, joita voisi haluta tehdä.

Ei ole riittävästi aikaa, ei ole riittävästi rahaa, ei ole sellaisessa paikassa tai hetkessä, että pystyisi tekemään (esim pienet lapset ovat jo nukkumassa eikä niitä voi jättää yksin lähteäkseen lenkille)

Ok. Itse olen ollut pienten lasten totaali-yh, joten en päässyt iltaisin lenkille, vaikka olisin halunnut. Mulla oli kuitenkin aina ratkaisu olemassa: jumppasin olohuoneessa samalla kuin katsoin telkkaria, ja lenkkeilyn hoidin päivällä lasten kanssa (esim. toinen polkupyörällä mukana ja toinen rattaissa). Rahaa mulla ei ole ollut koskaan kuin välttämättömään ja omaa aikaakin erittäin rajoitetusti, mutta silti olen onnistunut tekemään asioita, joita oikeasti olen halunnut tehdä, eikä mulla ole ollut tylsää ikinä. 

Mutta jollekin iltalenkin pointti olisi ollut nimenomaan päästä ulos raittiiseen ilmaan ja sen vuoksi olohuoneessa jumppaaminen ei korvaa sitä. Eikä edes jumppaaminen parvekkeella. Päivän taas on voinut olla töissä, joten silloin ei ole ehtinyt. Jos mun tekee mieleni lähteä ravintolaan syömään, niin ei sitä korvaa eiliseltä jääneen makaroonilaatikon lämmittäminen mikrossa. 

Silti on niin vaikea ymmärtää, että joku tavallaan jää kiinni siihen ajatukseen, että nyt mulla on kauhean tylsää kun en voi tehdä juuri sitä yhtä ainoaa asiaa, jonka olisin halunnut tehdä. Tekee sitten jotain vaihtoehtoista kivaa - katsoo ihanan leffan, lukee hyvää kirjaa, tekee jotain sellaista mukavaa, jota pystyy juuri siinä tilanteessa tekemään. Kai nyt aina on edes jotain vaihtoehtoja? En vaan tajua.