Lue keskustelun säännöt.
Mitä eroa yh-äitiydellä ja lapsen isän kanssa asumisella käytännössä on?
30.07.2020 |
Joo, yh-äiti hoitaa lapsensa yksin mutta tilastojen mukaan niin tekee myös suurin osa niistä äideistä, jotka asuvat lapsensa isän kanssa. Mitä eroa sillä siis ihan käytännössä on, hankkiiko vauvan yksin vai parisuhteessa?
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä se juuri eroakaan. Sain aikoinaan esikoiseni yksin, ja nyt minulla on 1,5-vuotias avomieheni kanssa.
Olimme sopineet että mies jäisi puoleksi vuodeksi kotiin kun lapsi täyttää vuoden, mutta eipä jäänyt. Hänelle tuli töissä jotain "tosi tärkeää" joten lapsi pitikin laittaa
päiväkotiin.
Yöheräilyt jouduin hoitamaan yksin aivan kuten esikoisenkin kanssa, koska miehen mielestä hänen piti saada nukkua että jaksaa töissä. Minun jaksamisellani ei ollut niin väliä, olinhan "vain kotona". Olin siis kuopuksen kanssa aivan yhtä väsynyt kuin esikoisenkin kanssa.
Mieheni osallistuu lapsen hoitamiseen lähinnä tekemällä kaikkea pientä kivaa kuten leikkimällä ja viemällä häntä leikkipuistoon, mutta mitään ns. oikeita juttuja kuten potalle viemistä, pesemistä, vaipan vaihtamista, syöttämistä, pukemista jne. ei juurikaan tee.
Ja kotitöidenkin kanssa kävi niin, että ne jäivät vauvavuoden aikana minulle ja paluu tasa-arvoiseen jakoon ei ole onnistunut vieläkään. Mies ei tee mitään ellen erikseen pyydä, ja jos otan kotityöt puheeksi niin vastaus on aina "sun pitää kertoa mitä sä haluat, en mä osaa lukea sun ajatuksia" tai "kerro vaan niin mä teen".
Harkitsen jo eroa.Rusinat pullasta -isä. Tämän takia lapsia kannattaa tehdä vain sen verran kuin jaksaa ja haluaa yksin hoitaa, sanoista tekoihin on toisilla tosi pitkä matka.
Tai sitten tehdä ne sellaisen miehen kanssa, joka ei seiso tumput suorina. Pitää myös asennoitua itse niin, että ei koko ajan pörrää lapsen ympärillä, vaan antaa isälle tilaa.
Siitä ei ole mitään takeita, etteikö tekeväkin mies suhtaisi tekemisensä muualle kuin kotiin ja perheeseen. Yllättävän moni tarina loppuu siihen kun iskän vievät ylityöt tai harrastukset. Oikeasti perhekeskeisiä on hankala löytää, mutta etsintä kannattaa.
p.o. suuntaisi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On siinä eroa. Jos hankit lapsen yksin, kaikki lapseen liittyvä päätösvalta on yksin sinulla. Mutta jos lapsella on isä, hän voi esittää kaikenlaisia vaatimuksia lasta kohtaan ja mm. estää ulkomaille muuttamisen.
Väärin. Yksinhuoltajan lapsen isä ei esitä mitään vaatimuksia. Termit täällä hukassa, etenkin yh:ta mollaavilla. Eikä yllätä, tässähän paljastuu, että ovat peräkammarin poikia. Eivät siis tiedä miten asiat on. Kunhan pilkkaavat tiettyä kuvitteellista ihmisryhmää.
Yh-äidillä ei pyöri ketään ylimääräistä nurkissa vaatimassa ruokaa, pyykkäyspalvelua tai seksiä. He saavat keskittyä rauhassa lapseensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten kasvattaminen vauvasta aikuiseksi on todella kallista. Kahdet tulot auttaa siinä huomattavasti. Lisäksi lapsi voi paremmin, jos sillä on molemmat vanhemmat siinä samassa taloudessa.
Aloittaja ei ottanut huomioon sitä lasta ollenkaan...
Riippuu vanhempien suhteen laadusta.
Ihmiset eroaa syystä. Vanhempien hyvä suhde on lapselle etu, mutta huono ei ole.
Tämä nyt on sanomattakin selvää, mutta lapselle on silti tärkeää, että suhde molempiin vanhempiin säilyy. Ei sitä lapsen isää voi vaan potkia pois lapsen elämästä sen takia, ettei sen kanssa parisuhde onnistu. Ja minä kirjoitan tämän yh -äitinä.
Eihän tässä nyt parisuhteesta ollutkaan kyse, vaan lastenhoidosta. Mielestäni on ihan oikein poistaa isä lapsensa elämästä, jos häntä ei kiinnosta huolehtia jälkikasvustaan. Mitä iloa sellaisesta isästä lapselle olisi?
No parisuhteesta tuossa viestissä nimenomaan puhuttiin mihin vastasin..
Sekoitatte termin yh-äiti ja lähiäiti. Ekassa tilanteessa äiti voi olla lapsen yksin hankkinut, isä voi olla kuollut tai ei koskaan kuvioissa, isän toiveesta ei yhteishuoltajuutta, jne. jne. Toisesta termistä ei käy ilmi muuta, kuin että on yhteishuoltajuus ja lasten lähivanhempi äiti. Näiden termien takana on sitten miljoonittain erilaisia tarinoita, joista ei voi yleispätevästi keskustella termien kautta. Capish?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä se juuri eroakaan. Sain aikoinaan esikoiseni yksin, ja nyt minulla on 1,5-vuotias avomieheni kanssa.
Olimme sopineet että mies jäisi puoleksi vuodeksi kotiin kun lapsi täyttää vuoden, mutta eipä jäänyt. Hänelle tuli töissä jotain "tosi tärkeää" joten lapsi pitikin laittaa
päiväkotiin.
Yöheräilyt jouduin hoitamaan yksin aivan kuten esikoisenkin kanssa, koska miehen mielestä hänen piti saada nukkua että jaksaa töissä. Minun jaksamisellani ei ollut niin väliä, olinhan "vain kotona". Olin siis kuopuksen kanssa aivan yhtä väsynyt kuin esikoisenkin kanssa.
Mieheni osallistuu lapsen hoitamiseen lähinnä tekemällä kaikkea pientä kivaa kuten leikkimällä ja viemällä häntä leikkipuistoon, mutta mitään ns. oikeita juttuja kuten potalle viemistä, pesemistä, vaipan vaihtamista, syöttämistä, pukemista jne. ei juurikaan tee.
Ja kotitöidenkin kanssa kävi niin, että ne jäivät vauvavuoden aikana minulle ja paluu tasa-arvoiseen jakoon ei ole onnistunut vieläkään. Mies ei tee mitään ellen erikseen pyydä, ja jos otan kotityöt puheeksi niin vastaus on aina "sun pitää kertoa mitä sä haluat, en mä osaa lukea sun ajatuksia" tai "kerro vaan niin mä teen".
Harkitsen jo eroa.Rusinat pullasta -isä. Tämän takia lapsia kannattaa tehdä vain sen verran kuin jaksaa ja haluaa yksin hoitaa, sanoista tekoihin on toisilla tosi pitkä matka.
mun mies on facebook-isä. ottaa välillä pari kuvaa miten on kova osallistumaan ja esittää suvulle ja tuttaville ahkeraa. kuvia ennen tai jälkeen ei sitten tapahdukaan. ei lähde edes puistoon jos ei ole kuvapäivityksen tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Lasten kasvattaminen vauvasta aikuiseksi on todella kallista. Kahdet tulot auttaa siinä huomattavasti. Lisäksi lapsi voi paremmin, jos sillä on molemmat vanhemmat siinä samassa taloudessa.
Aloittaja ei ottanut huomioon sitä lasta ollenkaan...
Olet väärässä. Tutkitusti eronneet isät viettävät lastensa kanssa enemmän aikaa kuin ydinperheen isät. Ja tutkitusti vuoroviikkolapset ovat isiensä kanssa läheisempiä kuin ydinperheessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten kasvattaminen vauvasta aikuiseksi on todella kallista. Kahdet tulot auttaa siinä huomattavasti. Lisäksi lapsi voi paremmin, jos sillä on molemmat vanhemmat siinä samassa taloudessa.
Aloittaja ei ottanut huomioon sitä lasta ollenkaan...
Riippuu vanhempien suhteen laadusta.
Ihmiset eroaa syystä. Vanhempien hyvä suhde on lapselle etu, mutta huono ei ole.
Tämä nyt on sanomattakin selvää, mutta lapselle on silti tärkeää, että suhde molempiin vanhempiin säilyy. Ei sitä lapsen isää voi vaan potkia pois lapsen elämästä sen takia, ettei sen kanssa parisuhde onnistu. Ja minä kirjoitan tämän yh -äitinä.
Eihän tässä nyt parisuhteesta ollutkaan kyse, vaan lastenhoidosta. Mielestäni on ihan oikein poistaa isä lapsensa elämästä, jos häntä ei kiinnosta huolehtia jälkikasvustaan. Mitä iloa sellaisesta isästä lapselle olisi?
On naisia (varmaan miehiäkin), jotka kuvitelevat, että heidän lastenhoitoon osallistumisensa on 95% sitä, että he tuovat ja antavat rahaa ja maksavat, mitä ikinä kumppani ja mahdollisest lapsi haluaakin saada.
- Tässä kohaa on edelleen nähtävissä merkittävä ero. Nainen voi edelleen sanoa kirkkain silmin ja niin, että löytää vastakaikua toteamalla, etä hän unelmoi ja haaveilee elämästä kotirouvana, joka huolehtii kodin ja mahd. lapsien hoidosta ja ylläpidosta, niin miehen on sitten parasta täysillä keskittyä uransa luomiseen ja tuoda kotiin rahaa/ taloudellsta hyvin vointia.
Kun taas mies, joka antaa ymmärtää, että hän voisi jäädä kotiin vuosiksi (ei siis pieneksi ohi kiitäväksi hetkeksi isyysvapaalle tms) ja olla kotona Se "kodin hengetär" joka odottaa (vai olsiko oikeampaa sanoa, että vaatii) kumppaninsa (naisen) tuovan rahan ja taloudellisen turvan samalla kun mies ylläpitää ja huolehtii kodista ja mahd. lapsista. - Saa edellee osakseen hämmennystä ja kummastusta,
Ehkä poikkeustapauksena mies, jolla on huomattavaa piilopoenttiaalia Meis on eriyisen käteva käsistään ja kotona ollessaan ohi mennen rakenaa perheelle talon tai on pärjännyt koulussa ja opinnoissa niin hyin, että saattaa neuvoa ja ohjeistaa kädestä pitäen lapsia vaativimmisssakin koulu ja opiskelu tehtävissä henkilökohtaisesi kuin olla kumppanilleen merkittävä laaja-alainen tiedon antaja.
Ei haittaa, jos miehellä on tai on odotettavissa miljoonien perintö
Koulutus ero niin, että nainen on muodollsesti paljon koulutetumpi kuin "kodinhengetäreksi" haluava mies ja / tai ellei mies ole eriyisen kätevä käsistään on vain suhde, jota harvemmin kohtaa. Tai, jota miehen edes kovin kannattaisi elätellä mielessään; ainakaan jos hän haluaa pysyä "hyvän tyypin" maineessa
Koulutettu ja taloudellisesi hyvin menestyvä nainen on sitten mieluummin yksin ja ellei löydä ja kohtaa "samantasoista miestä" itselleen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten kasvattaminen vauvasta aikuiseksi on todella kallista. Kahdet tulot auttaa siinä huomattavasti. Lisäksi lapsi voi paremmin, jos sillä on molemmat vanhemmat siinä samassa taloudessa.
Aloittaja ei ottanut huomioon sitä lasta ollenkaan...
Olet väärässä. Tutkitusti eronneet isät viettävät lastensa kanssa enemmän aikaa kuin ydinperheen isät. Ja tutkitusti vuoroviikkolapset ovat isiensä kanssa läheisempiä kuin ydinperheessä.
1/3 eroisistä ei tapaa lasta ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on 5 -vuotias lapsi. Tänä aamuna mies herätteli lapsen, puki ja toimitti päiväkotiin. Mies myös hakee lapsen ja syöttää tämän sekä kylvettää. Minä teen pitkää päivää työssä. Mies myös vastaa lapsen harrastukseen viemisestä ja on mukana siellä, ostelee lapselle vaatteita tarvittaessa ja lukee iltasadut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten kasvattaminen vauvasta aikuiseksi on todella kallista. Kahdet tulot auttaa siinä huomattavasti. Lisäksi lapsi voi paremmin, jos sillä on molemmat vanhemmat siinä samassa taloudessa.
Aloittaja ei ottanut huomioon sitä lasta ollenkaan...
Olet väärässä. Tutkitusti eronneet isät viettävät lastensa kanssa enemmän aikaa kuin ydinperheen isät. Ja tutkitusti vuoroviikkolapset ovat isiensä kanssa läheisempiä kuin ydinperheessä.
1/3 eroisistä ei tapaa lasta ollenkaan.
uo on surulline luku. - Mutta kuinka moni eronneista isisä ei näe, eikä kohtaa lapsiaan, koska laps(i)en äiti tekee kaikkensa, etä laps(i)en ja isän välit olisivat huonot? - Tai asettaa ja pyrkii luomaan ne säännö ja mallit, miten miehen tulisi olla isä sen sijaan, että luottaisi, että mies kyllä klaaraa ja osaa homman, vaikka kaikki hänen toiminnasaa olisi laps(i)en äidin määrittämää. - Tarkoian nyt siis terveitä ns ihan täyspäisiä ja fiksuja miehiä, sillä tokihan on olemassa miehiä mutta mysö varmasti naisiakin, joiden kohdlla on parempi, että jos he ovat laps(i)ensa kanssa, niin tuskin on odotettavissa, mitään hyvää. Ei pelkästään laps(i)en saaminen tee kenestäkään hyvää vanhempaa vaikka ei vanhempana olo mitään eriyistä rakettiiedettä.
Siitä ei ole mitään takeita, etteikö tekeväkin mies suhtaisi tekemisensä muualle kuin kotiin ja perheeseen. Yllättävän moni tarina loppuu siihen kun iskän vievät ylityöt tai harrastukset. Oikeasti perhekeskeisiä on hankala löytää, mutta etsintä kannattaa.