Edinburghin yliopiston tutkimuksen mukaan kotikissat tappaisivat ihmisiä, mikäli ne olisivat isompia ja voimakkaampia.

Onhan noita tapauksia, missä jokin iso kissapeto (esim tiikeri) on elänyt/ystävystynyt ihmisen kanssa pennusta lähtien, eikä silloin aikuiseksikaan kasvettua tuo katti sitä omaa ihmistä tapa, vaan heillä voi olla hieno suhde.

Muihin ihmisiin tuollainen peto voi suhtautua toki ehkä eri tavalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mitä ihmeellistä tuossa on? Minä haluaisn myös tappaa suurimman osan ihmisistä, jos se olisi mahdollista. Meitä on liikaa ja suurin osa on ihan joutavaa materiaalia.

Sinä olet se joutava materiaali. Ymmärrätkö että muiden silmissä kuulut samaan sakkiin mistä puhut?

En ymmärr enkä kuulu tuohon samaan harmaaseen massaan. Kuole.

Uuu kukas sinä kuvittelet olevasi, huonoa itsetuntoaan ylikompensoiva trolli.😂😂😂😂

Ei tässä mitään trollaamista tarvita. Sinähän se siinä olet trolli ja yrität provosoida. Eli todistit juuri olevasi täysin tarpeeton surkimus. Ja yhteiskunnan orja ja kuluttaja. Eli kuole nyt vaan.

Jollakin on selvästi todella paha olla.. aika pelottavaakin. t. eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

minä en pidä kissoista ja aina kun menen kaverilleni , niin ne kissat tulevat päätänsä hieromaan mun jalkoihin.:D en anna niile mitään huomiota siis

Siinäpä se.:D Kissat pitävät ihmisistä jotka ovat rauhallisia ja ignooraavat ne. Se on kissojen kielellä ystävällisyyttä. Kun kissa kääntää selkänsä ihmiselle, esim. istahtaa selkä päin tai kääntää takapuolensa, se on ystävälinen ele, joka tarkoittaa etten ole sinulle uhka.

Kissat ovat aivan mahtavia tyyppejä! Kunpa kissoja kohdeltaisiin aina hyvin, sääli että on ihmisiä jotka jopa vihaavat kissoja, ja kissat kärsivät sitten ihmisten toimista ja käsissä.

Mielenkiintoista :) monesti ne istuvatkin selkä muhun päin, lähelläni, puskemisen lisäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koirat on ihan oikeastikin tappaneet ja syöneet omistajiaan.

Kyllähän kissakin syö menehtyneen omistajansa.

Mielestäni tuo tappaminen on se olennainen osuus tuossa. Kuolleen syöminen hengissä pysyäkseen on vain toivottavaa, mitä se lemmikin nälkäkuolema mitään auttaisi.

Toivottavaa olisi ettei kukaan menehtyisi niin että kissat jäävät jumiin 4 seinän sisälle.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meidänkin kissa käy provosoimatta jalkaan kiinni. Jalkahan siinä menisi jos olisi isompi kissa.

Mun kissa ottaa kyllä kynsillä tai hampailla vähän kiinni (kun haluaa esim ruokaa enkä meinaa liikahtaa), mutta selvästi ihan vähän, ei todellakaan niin että sattuu.

Sitteen meillä on sellainen "hyökkäys/painileikki" jossa saattaa välillä innostua ottamaan kovemmin kiinni tai joskus tykkää hyökätä erityisesti villasukkaiseen jalkaan joskus vähän rajummin, mutta kun huomaa että sattuu ja sanon aiaiaia, niin lopettaa kyllä.

Tai sitten jos erehdyn rapsuttamaan liian kovaa väärästä kohdasta, niin ottaa nopeestii vähän hampailla ärsyyntyneenä kädestä kiinni ja lopetan heti. Mutta ei ota kovaa silloinkaan kiinni. Jos tosisssaan ottaisi, niin kädethän olisi ihan raadellut, nyt ei jää mitään jälkiä.

Kissat ovat paljon mukavampia, jotenkin älykköjä,  sekä muutenkin fiksumpia. Jos ei välitä ottaa niihin kontaktia, ne antaa olla rauhassa - toisin kuin koirat jotka hyppivät kohti, läähättävät, meluavat haukkumalla, kiehnäävät huomionosoituksia ja lopuksi ovat työntämässä kuonoa jalkoväliin. Ällöttävää.

Minun kissa jopa tajuaa ettei se koskaan (leivo) siis sitä tassujuttua mitä pennut tekee emolleen, mihinkään mistä se sattuisi. Vain ainoastaan kun päälläni on paksu aamutakki se voi tulla syliin ja leipoo tassuilla.

Joskus yrittää mutta aivankuin sitten säpsähtää ja tajuaa että kynnet osuisi ihoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

minä en pidä kissoista ja aina kun menen kaverilleni , niin ne kissat tulevat päätänsä hieromaan mun jalkoihin.:D en anna niile mitään huomiota siis

Siinäpä se.:D Kissat pitävät ihmisistä jotka ovat rauhallisia ja ignooraavat ne. Se on kissojen kielellä ystävällisyyttä. Kun kissa kääntää selkänsä ihmiselle, esim. istahtaa selkä päin tai kääntää takapuolensa, se on ystävälinen ele, joka tarkoittaa etten ole sinulle uhka.

Kissat ovat aivan mahtavia tyyppejä! Kunpa kissoja kohdeltaisiin aina hyvin, sääli että on ihmisiä jotka jopa vihaavat kissoja, ja kissat kärsivät sitten ihmisten toimista ja käsissä.

Mielenkiintoista :) monesti ne istuvatkin selkä muhun päin, lähelläni, puskemisen lisäksi.

Aivan! Olet heidän mielestään hyvä tyyppi, koska osoitat tietämättäsi ystävällisyyttä. Puskeminen on myös kiintymyksen merkki ja/tai merkkaavat sinut omalle alueelleen kuuluvaksi, olet tervetullut reviirille. Kannattaisi tutustua vähitellen näihin kavereihin, voit pian muuttaa mieltäsi kissoista. :)

Kissat ovat myös rakastavia ja osoittavat sen omille ihmisilleen/eläimilleen, ihmiset usein vain tulkitsevat kissoja väärin, kissa kun ei ole koira. Esim. nopea hännänheilutus kissalta puolelta toiselle merkitsee ärtymystä tai hermostumista, ja kissa voi pian napata kiinni tai huitaista tassulla, toisin kuin koira. Kissa ilmoittaa hännällään mielentilansa. Häntä pystyssä oleva kissa on hyvin tyytyväinen ja jos viikset sojottavat eteenpäin kissa on utelias, ja hyväntuulinen, yleensä esim. leikkiessä.

Näin kerran videon missä Leijona tapasi ihmisen joka oli sen pentuna kasvattanut. Siis usean vuoden kuluttua erosta.

Leijona tunnisti, juoksi kohti ja sitten alkoi hurja halailu.

Kissat nimittäin muistaa erittäin hyvin.

Ne ovat petoja. Tietysti ne isompana saattaisivat pitää ihmisiä saaliina. Mitä uutta tässä on? 

Tuossahan sanottiin:

Tutkijat summaavatkin, että mikäli kotikissat olisivat isompia, olisi niillä halu ja kyky tappaa omistajansa - ja sen ne myös todennäköisesti saattaisivat tehdä. 

Mikä aivopieru tutkimus, tiede häpäisee itseään päivä päivältä enemmän ja ap tulee imussa mukana.

Jos kissani olisi kultaisennoutajan kokoinen, en todellakaan uskaltaisi pitää sitä lemmikkinä!

Kissatin väijyy usein kulman, sohvan, oven takana ja joko hyppää haarahypyn eteeni tai tarttuu hellästi reiteeni/pakaraan nopeasti juosten pois. Joskus kyttää ja väijyy ja tekee äkkisprinttejä luokseni, silminnähden nauttii kun saa minut kiljaisemaan. Herrajumala jos tuo olisi joku puuman kokoinen, johan sillä olisi nyrkin kokoiset murhatassut :D

Vierailija kirjoitti:

Jos on yhtään perehtynyt petoeläimiin, tuon tutkimustuloksen ei pitäisi tulla yllätyksenä. Tälläkin hetkellä suurella todennäköisyydellä mun kissat ei revi mun kurkkua auki mun nukkuessani on se, että niiden näkökulmasta olen niiden emo. Olen suurempi, annan niille ruuan, ja "pidän ne puhtaana" silittäessäni niitä. Lisäksi ne ovat varsinaisia vilukissoja, ja ovat todennäköisesti laskeskelleet, että minusta on enemmän hyötyä tassujen lämmikkeenä kuin paistina.

On sulla "ystävä".

Vierailija kirjoitti:

On myös olemassa tutkimuksia, joiden mukaan kissa ei saalista hiiriä, jos se on kasvanut yhdessä hiirten kanssa. Miksi siis ihmisten kanssa kasvanut kissa saalistaisi ihmisiä?

Tästähän on myös luontodokumenteista näyttöä niin, että ihmisen kasvattamat tiikerit ja leijonatkin tunnistavat kasvattajansa vaikka ne olisi palautettu luontoon ja on mennyt edellisestä tapaamisesta pitkä aika. Hyrräävät kasvattajansa ympärillä aivan kuin kotikissat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koirat on ihan oikeastikin tappaneet ja syöneet omistajiaan.

Kyllähän kissakin syö menehtyneen omistajansa.

Niin nälissään kun ei muuta ruokaakaan ole.

Vierailija kirjoitti:

Jos kissani olisi kultaisennoutajan kokoinen, en todellakaan uskaltaisi pitää sitä lemmikkinä!

Kissatin väijyy usein kulman, sohvan, oven takana ja joko hyppää haarahypyn eteeni tai tarttuu hellästi reiteeni/pakaraan nopeasti juosten pois. Joskus kyttää ja väijyy ja tekee äkkisprinttejä luokseni, silminnähden nauttii kun saa minut kiljaisemaan. Herrajumala jos tuo olisi joku puuman kokoinen, johan sillä olisi nyrkin kokoiset murhatassut :D

Siksi puumia, leijonia tai tiikereitä ei pidetäkään lemmikeinä. 

Vierailija kirjoitti:

Jos kissani olisi kultaisennoutajan kokoinen, en todellakaan uskaltaisi pitää sitä lemmikkinä!

Kissatin väijyy usein kulman, sohvan, oven takana ja joko hyppää haarahypyn eteeni tai tarttuu hellästi reiteeni/pakaraan nopeasti juosten pois. Joskus kyttää ja väijyy ja tekee äkkisprinttejä luokseni, silminnähden nauttii kun saa minut kiljaisemaan. Herrajumala jos tuo olisi joku puuman kokoinen, johan sillä olisi nyrkin kokoiset murhatassut :D

Yhdellä takavuosieni naisystävälläni oli peffassa ja reisissä noita naarmaleita, kun sen kaksi kattia olivat ihan raivohulluja säntäilijähyökkäilijöitä - vähän väliä väijyivät ja kävivät pikaisesti roikkumassa verkkareissa, varmasti saivat kiksejä hänen kiljahtelustaan.

Vierailija kirjoitti:

En oo ikinä pitänyt kissoista. Tuntuu että ne vain syövät ja saalistavat ja raapivat ja purevat.

Sitten et tunne yhtään kissojen sielunelämää. Kissat ovat erittäin älykkäitä elämiä ja ne osaavat kouluttaa ihmispalvelijansa tekemään mitä ne tahtoo vaikkei ole edes yhteistä kieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meidänkin kissa käy provosoimatta jalkaan kiinni. Jalkahan siinä menisi jos olisi isompi kissa.

Mun kissa ottaa kyllä kynsillä tai hampailla vähän kiinni (kun haluaa esim ruokaa enkä meinaa liikahtaa), mutta selvästi ihan vähän, ei todellakaan niin että sattuu.

Sitteen meillä on sellainen "hyökkäys/painileikki" jossa saattaa välillä innostua ottamaan kovemmin kiinni tai joskus tykkää hyökätä erityisesti villasukkaiseen jalkaan joskus vähän rajummin, mutta kun huomaa että sattuu ja sanon aiaiaia, niin lopettaa kyllä.

Tai sitten jos erehdyn rapsuttamaan liian kovaa väärästä kohdasta, niin ottaa nopeestii vähän hampailla ärsyyntyneenä kädestä kiinni ja lopetan heti. Mutta ei ota kovaa silloinkaan kiinni. Jos tosisssaan ottaisi, niin kädethän olisi ihan raadellut, nyt ei jää mitään jälkiä.

Kyllä kissa sen ymmärtää että ihmisen jalkaan hyökkääminen ei aiheuta vahinkoa. Meidänkin kissa heti lopettaa jos itse lopetan leikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En oo ikinä pitänyt kissoista. Tuntuu että ne vain syövät ja saalistavat ja raapivat ja purevat.

Sitten et tunne yhtään kissojen sielunelämää. Kissat ovat erittäin älykkäitä elämiä ja ne osaavat kouluttaa ihmispalvelijansa tekemään mitä ne tahtoo vaikkei ole edes yhteistä kieltä.

Tykkään kissoista, mutta tämän lausahduksen takia inhoan kissanomistajia.