Mitä tekisitte, jos lapsenne purisi kynsiään?
Kommentit (38)
Kynsienpureskelussa on myös yksi hyvä puoli, joka aina unohdetaan: hyvä vastustiskyky.
Antaisin ruokaa. Nälkäänsä saattaa purra.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kynneliä on törkeää laittaa, kun lapsi on ahdistunut ja puree kynsiään. Silloin ei hoideta syytä, vaan oiretta.
Miksi se on mielestäsi ahdistusta? Se voi olla myös ihan vain tapa joka on jäänyt esim peukalonimemisestä.
Älä vänkää. Voi olla ahdistusta.
Jännitystä. Sormi tuo turvaa, kuten äidin tissi, tutti tai peukalo.
Olen huomannut, että lapset, joita ei ole imetetty kauan, purevat helpommin kynsiään, kuin vuosia rintaruokitut.
Ei ole kyse ahdistuksesta. Tunnen muutamia aivan täysin normaaleja, fiksuja ja rentoja tyyppejä, jotka pureskelevat kynsiään. Yksi meditoi säännöllisesti ja on superrento. Hän on pureskellut kynsiään lapsuudesta ja se on vain jäänyt tavaksi.
Luultavasti puuha on vain supervaikea lopettaa.
Pediatrics-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan kynsien pureskeleminen lapsena saattaa ehkäistä erilaisten allergioiden kehittymistä.
Tämä uutinen nyt ainakin rauhoittaa vanhempia!
Kynsien pureskelu on lukemattomien ihmisten päivittäinen tapa, jonka he ovat kehittäneet lapsuudessaan. Vaikka suurin osa meistä onkin mennyt tämän vaiheen ohitse, joillakin pureskelu on jäänyt tavaksi, joka on jatkunut pitkään.
Yksi kaikkein huomattavimmista asioista joita tähän tapaan liittyy on se, että pureskelija ei itse asiassa huomaa tekevänsä asiaa. Toisin sanoen kynsien pureskelu on alitajuntainen asia, jota tapahtuu televisioita katsottaessa, metrossa istuttaessa tai jonossa.
Kynsien pureskelusta on hyvin vaikeaa päästä eroon.
Kannattaa yrittää lopettaa lapsuudessa!
Vierailija kirjoitti:
ADD-oireiset lapset purevat usein kynsiään. Liittyy hermoston toimintaan, eikä ole ahdistusta.
ADHD tosiaan näkyy tytöillä:
- pienimuotoisena motorisena levottomuutena (näpertelymä ja kynsien pureskeluNa)
– ylivilkkaus näkyy puheliaisuutena, kikatteluna, dramaattisuutena
– tarkkaamattomuus unohteluna, asiasta toiseen hyppimisenä, huolimattomuutena, unohteluna
– käytösoireina (uhmakkuus, määräilevyys, ärtyisyys).
Eli, jos näitä muitakin oireita, suosittelen neuropsykiatrisia tutkimuksia!
Tämä ei ole ahdistusta tms., vaan aivojen ja hermoston rakenteissa oleva poikkeama.
Perfektionismia. Vaikeus sietää tylsyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADD-oireiset lapset purevat usein kynsiään. Liittyy hermoston toimintaan, eikä ole ahdistusta.
ADHD tosiaan näkyy tytöillä:
- pienimuotoisena motorisena levottomuutena (näpertelymä ja kynsien pureskeluNa)
– ylivilkkaus näkyy puheliaisuutena, kikatteluna, dramaattisuutena
– tarkkaamattomuus unohteluna, asiasta toiseen hyppimisenä, huolimattomuutena, unohteluna
– käytösoireina (uhmakkuus, määräilevyys, ärtyisyys).Eli, jos näitä muitakin oireita, suosittelen neuropsykiatrisia tutkimuksia!
Tämä ei ole ahdistusta tms., vaan aivojen ja hermoston rakenteissa oleva poikkeama.
En ole ap, mutta pakko sanoa että vielä kun oman tytön saisi AD(H)D-tutkimuksiin :( Oireet on liian epätyypilliset aka erilaiset kuin pojilla (no kun hän katsoo silmiin, niin ei voi olla...), joten edes testeihin ei ole päästy. Ainoastaan keskusteluapua perheneuvolassa on tarjottu.
Sanoisin, että saa mahaan kihomatoja. Niitä kun on kaikkialla missä olet kosketuksissa ihmisten kanssa. Sitten etsisin mikroskooppikuvan kynsien alta. On meinaan niin oksettava, ettei kuunaan tee mieli purra enää.
Tässä ihan oikean psykologian professorin käsitys asiasta (vrt. Vauva.fi kyökkipsykologit :):
”Tampereen yliopiston psykologian professori Martti Tuomisto ei lähde kovin hanakasti liittämään kynsien pureskelua psyykeen toimintaan.
- Se on tapa. Ja tavat ovat tottumuskysymys eli ihminen tekee sitä mitä hän on tehnyt aikaisemminkin. Alkusyy voi olla joku muu kuin se tilanne, jossa ihminen pureskelee kynsiään.
Alkusyitä on monia.
- Yleisin on kuitenkin se, että lapsena opitaan tuntemaan omaa kehoa ja kädet usein ajautuvat suuhun, Tuomisto kertoo.
Vie huomion toisaalle
Lapsena saattaa käydä niin, että sormien ajautuessa suuhun, siitä muodostuu tapa, jolla stressaavassa tilanteessa saa huomion ja ajatukset hetkeksi muuhun toimintaan.
- Se kynsien pureskelu tavallaan laimentaa sitä voimakasta tunnekokemusta, joka saattaa olla sellaisella hetkellä, toteaa Tuomisto.
Aikuisenakin saattaa mennä sormi suuhun
- Naiset kun hoitavat kynsiään miehiä useammin, kokeilevat lakkoja ja sitä miltä kynnet tuntuvat ja näyttävät, todennäköisemmin alkavat pureskella kynsiään, Tuomisto sanoo.
Saippualta tai hoitoaineelta tuoksuvaa kynsistöä tulee nuuskittua ja se kiinnittää aistien huomion.
- Tällöin stressitilanteessa on todennäköisempää, että kynsiä tulee huomaamatta pureskeltua, valottaa Tuomisto kynsien pureskelun alkusyitä.”
Lähde: YLE
Sanoisin, että pure myös sormiesi kynnet.
Vierailija kirjoitti:
Jännitystä. Sormi tuo turvaa, kuten äidin tissi, tutti tai peukalo.
Olen huomannut, että lapset, joita ei ole imetetty kauan, purevat helpommin kynsiään, kuin vuosia rintaruokitut.
Ei ole kyse ahdistuksesta. Tunnen muutamia aivan täysin normaaleja, fiksuja ja rentoja tyyppejä, jotka pureskelevat kynsiään. Yksi meditoi säännöllisesti ja on superrento. Hän on pureskellut kynsiään lapsuudesta ja se on vain jäänyt tavaksi.
Luultavasti puuha on vain supervaikea lopettaa.
Imetykseen se ei liity ollenkaan tai sitten 15 kk imetys on lyhyt aika. Imetin tytärtäni hieman yli 15 kk ja hän puri kynsiään 15 vuotiaaksi niin kuin tuolla jo aikaisemmin kirjoitinkin.
Mistä se on oire? Lapseni on hyvin herkkä ja ahdistuu helposti esim. kaverisuhteista. Jos on jotain riitaa tai joku jää ulkopuoliseksi. Näitä tapahtuu, mikä tahansa voi painaa hänen mieltä.
Ahdistun itsekin helposti ja silloin puren kynsiä, en ole 37 ikävuoteen mennessä saanut kitkettyä sitä pois.
Vierailija kirjoitti:
Mistä se on oire? Lapseni on hyvin herkkä ja ahdistuu helposti esim. kaverisuhteista. Jos on jotain riitaa tai joku jää ulkopuoliseksi. Näitä tapahtuu, mikä tahansa voi painaa hänen mieltä.
Ahdistun itsekin helposti ja silloin puren kynsiä, en ole 37 ikävuoteen mennessä saanut kitkettyä sitä pois.
Niin ja imetin lastani lähemmäs 2 vuotiaaksi, hän oli muuten hyvin allerginen..
Miksi se on mielestäsi ahdistusta? Se voi olla myös ihan vain tapa joka on jäänyt esim peukalonimemisestä.