Lue keskustelun säännöt.
Voisitko seurustella miehen kanssa joka…
27.07.2020 |
…Ei halua lapsia, eikä halua mennä naimisiin. Olisin valmis jossain vaiheessa muuttamaan naisen kanssa yhteen, mutta kummallakin olisi omat rahat, ja kaikki (vuokra, laskut, ruoka) maksetaan puoliksi. Tiedä, että minulla on korkeat kriteerit, ja sen takia haluaisin kysyä tätä ja nähdä, että kelpaako kuinka monelle naiselle tällainen mies. Kiitos vastauksista ja ajastanne.
Kommentit (179)
Ehdottomasti. Tuo olisi minulle ainoa mahdollinen pariutumisskenaario.
Mutta minä en edes aio koskaan muuttaa yhteen sen miehen kanssa, vaan haluan pitää ikuisesti erillistaloudet ja omat rahat yms. Kaikki myös maksetaan omalta kohdalta itse, reissut ja lounaat ja leffaliput ja ihan kaikki.
Useimmat miehet eivät halua tällaista suhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Toi ei kuulosta parisuhteelta, eikä perheeltä, vaan kämpkavereilta with benefits. Tossa vaiheessa parempi että asuu erillään ja pitää suhteen muutenkin avoimena, jos ei ole kerran halukas sitoutumaan.
Miksi sitoutuminen edellyttää avioliittoa ja yhteen muuttamista? Tiedän pareja, jotka ovat sitoutuneet toisiinsa ja olleet yhdessä todella pitkään (yksi pari jo yli 20 vuotta), mutta asuvat erillään eivätkä ole naimisissa.
Ja kuten hyvin tiedetään, niin ei avioelämä estä pettämisiä ja eroja... Kyllä sen sitoutumisen tulee lähteä ihan jostain muusta kuin instiuutioista ja asumismuodoista.
Mut herää kysymys, MIKÄ siinä avioliitossa on niin kamalaa?
Avioliitto on niin kamalan pelottavaa, et pitää ihan alapeukuttaa :D
Että ootte kakaroita...
Alapeukut luultavasti siitä, että sanoitat muiden ajatuksia avioliitosta. Ei kai siinä mitään kamalaa ole kenenkään mielestä, se on vain turha järjestely. Suhde toimii muutenkin jos on toimiakseen.
/14
Jos on kerran sitoutunut niin miksei samantien haluta että ollaan virallisestikin pari? Miksi tehdä siitä hankalaa? Tuntuu että nykyään halutaan vaan kapinoida avioliittoa vastaan koska se on ”vanhanaikaista” ja ei-feministinen tms.
Eri
Miksi pitäisi olla virallisesti pari? Me ollaan ihan julkisesti parisuhteessa, eli ne tietävät jotka elinpiiriimme kuuluvat. Lukeeko sulla otsassa että olet naimisissa, vai miten se on muuttanut sun elämää että vedit nimen paperiin?
Sun logiikan mukaan avioliitto on se perusoletus jota vastaan muut sitten kapinoivat. Sun jakeluun ei mene että monille ihmisille koko avioliitto instituutiona todellakin on, hui kamala, yhdentekevä. Ei herätä tunteita, ei tarvita mihinkään, ei siis tarvitse myöskään kapinoida.
/14
Ei ollut kyse siitä kuka tietää ja kuka ei vaan siitä että kaikki asiointi helpottuu laillisesti jne. kun virallisesti tunnistetaan pariksi. Ihmettelen vaan että miksi ei halua sitä hyödyntää jos kerran on sitoutunut toiseen? Mikset voinut voinut vaan vastata tähän kysymykseen? Kapinoinnilta tuntuu siksi ettei saa perusteltua vastausta mikä siinä avioliitossa on vikana vaan vastataan kysymykseen kysymyksellä ja perustelu on luokkaa ”se nyt vaan on yhdentekevä”. Se että edes kysyy näyttää menevän tunteisiin.
Luulen että sulla menee tunteisiin se, että avioliitto on monille yhdentekevä. :D En ymmärrä miksi mun pitäisi perustella mikä avioliitossa on vikana. Olenhan jo sanonut ettei siinä ole vikaa, vaan se on yhdentekevä.
Me ollaan avoparina saatu aina kaikki asiamme hoidettua. Mitään haittaa ei ole vuosien varrella aiheutunut siitä että emme ole naimisissa. Ehkä asioiden hoitaminen on toisille vaikeampaa, en kylläkään näe miten avioituminen siinä auttaa.
/14
Ehkäpä siksi että halusin vain ymmärtää erilaista näkökulmaa, enhän muuten olisi kysynyt. Antaa olla.
Sama täällä. Sun ulosantisi taas kertoo, ettet vilpittömästi halua ymmärtää mitään. Olet tivannut mikä vika on avioliitossa vaikka kukaan ei ole vikoja maininnut, sitten että mikä siinä pelottaa ja tehnyt selväksi että suhteen tulee olla virallinen. Aika arvottuneita kysymyksiä jo sinällään.
/14
Minä kyllä todellakin kysyin vilpittömästi, älä oleta asioita. Sitä paitsi olen eri kommentoija (niinkuin aluksi ilmoitin) kuin ensimmäinen joka kysyi mikä siinä on vikana ja mikä siinä pelottaa (hänkään ei kyllä saanut kunnon vastausta vaan pelkkiä alapeukkuja).
En ole tehnyt mitään selväksi että suhteen _pitäisi_ olla virallinen se oli vaan oma näkökanta että niin on mielestäni helpompaa ja loogisempaa joten halusin tietää miksi muiden mielestä ei ole. Odotin vaan tarkempaa vastausta kuin että se on yhdentekevä.
Huomaatko miten paljon oletat asioita? Kysymykset voi ottaa ihan sellaisinaan eikä keksiä niihin omia piilomerkityksiä.
Nyt meen nukkumaan en jaksa väitellä kun pitää jo sitäkin todistella että kysyy vilpittömästi. Sovitaan että ollaan eri mieltä...
En, koska et vaikuta mukavan rennolle. Kaikki puoliksi ja omat rahat —> vaikutat rasittavalle nipottajalle, joka excelöi joka kuitin.
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs nämä tiukan euron pariskunnat toimii kun tulee jälkikasvua?
Lapsella on oma tili, jolle mikemmat siirtävät saman summan kuukaudessa. Lapsen menot maksetaan tältä tililtä.
Aloituksessa lapset sitä paitsi suljettiin kokonaan ulos, eikä muutenkaan kannata pitää niitä minään kun-tilanteena. Kaikki eivät hanki lainkaan lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Toi ei kuulosta parisuhteelta, eikä perheeltä, vaan kämpkavereilta with benefits. Tossa vaiheessa parempi että asuu erillään ja pitää suhteen muutenkin avoimena, jos ei ole kerran halukas sitoutumaan.
Miksi sitoutuminen edellyttää avioliittoa ja yhteen muuttamista? Tiedän pareja, jotka ovat sitoutuneet toisiinsa ja olleet yhdessä todella pitkään (yksi pari jo yli 20 vuotta), mutta asuvat erillään eivätkä ole naimisissa.
Ja kuten hyvin tiedetään, niin ei avioelämä estä pettämisiä ja eroja... Kyllä sen sitoutumisen tulee lähteä ihan jostain muusta kuin instiuutioista ja asumismuodoista.
Mut herää kysymys, MIKÄ siinä avioliitossa on niin kamalaa?
Avioero vie aikaa ja resursseja sekä maksaa. Lisäksi jostain syystä ihmiset puuttuvat paljon hanakammin avioeroihin ja erotessa suhde ei ole eronneen parin yksityisasia, vaan syitä pitäisi perustella milloin minnekin ja olla tilivelvollinen kaikesta. Ainakin näin se mulla meni, vaikka miten yritin rajata sitä, että minun suhteeni ei kuulu muille eikä kenenkään tehtävä ole kommentoida sitä millään tavalla. Siksi en halua enää koskaan naimisiin, ellei se ole käytännön kannalta järkevin ratkaisu.
- ohiss
Mä olen myös avioeronnut, mitä resursseja se muka vie ja aikaa miltä? Ehkä omani oli sitten helppo tai jotain, mutta ihan oli ilmaista ja heti pystyttiin eromaan (virallisesti meni toki se 6kk, mutta ei se vaikuta mihinkään).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Toi ei kuulosta parisuhteelta, eikä perheeltä, vaan kämpkavereilta with benefits. Tossa vaiheessa parempi että asuu erillään ja pitää suhteen muutenkin avoimena, jos ei ole kerran halukas sitoutumaan.
Miksi sitoutuminen edellyttää avioliittoa ja yhteen muuttamista? Tiedän pareja, jotka ovat sitoutuneet toisiinsa ja olleet yhdessä todella pitkään (yksi pari jo yli 20 vuotta), mutta asuvat erillään eivätkä ole naimisissa.
Ja kuten hyvin tiedetään, niin ei avioelämä estä pettämisiä ja eroja... Kyllä sen sitoutumisen tulee lähteä ihan jostain muusta kuin instiuutioista ja asumismuodoista.
Mut herää kysymys, MIKÄ siinä avioliitossa on niin kamalaa?
Avioliitto on niin kamalan pelottavaa, et pitää ihan alapeukuttaa :D
Että ootte kakaroita...
Minä alapeukutin viestiäsi siksi, että oletit niiden ihmisten kammoksuvan avioliittoa, jotka eivät halua avioitua. Eihän se siitä johdu välttämättä ollenkaan. Ei avioliitossa minusta ainakaan mitään kamalaa ole, en vain koe sitä millään tavalla tarpeelliseksi. Sitoutunut toiseen voi olla ilmankin.
Miksi avioitua, jollei koe sitä tarpeelliseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei naimisiinmenolle oli ainoa mihin tökkäsi.
N29
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Toi ei kuulosta parisuhteelta, eikä perheeltä, vaan kämpkavereilta with benefits. Tossa vaiheessa parempi että asuu erillään ja pitää suhteen muutenkin avoimena, jos ei ole kerran halukas sitoutumaan.
Miksi sitoutuminen edellyttää avioliittoa ja yhteen muuttamista? Tiedän pareja, jotka ovat sitoutuneet toisiinsa ja olleet yhdessä todella pitkään (yksi pari jo yli 20 vuotta), mutta asuvat erillään eivätkä ole naimisissa.
Ja kuten hyvin tiedetään, niin ei avioelämä estä pettämisiä ja eroja... Kyllä sen sitoutumisen tulee lähteä ihan jostain muusta kuin instiuutioista ja asumismuodoista.
Mut herää kysymys, MIKÄ siinä avioliitossa on niin kamalaa?
Avioero vie aikaa ja resursseja sekä maksaa. Lisäksi jostain syystä ihmiset puuttuvat paljon hanakammin avioeroihin ja erotessa suhde ei ole eronneen parin yksityisasia, vaan syitä pitäisi perustella milloin minnekin ja olla tilivelvollinen kaikesta. Ainakin näin se mulla meni, vaikka miten yritin rajata sitä, että minun suhteeni ei kuulu muille eikä kenenkään tehtävä ole kommentoida sitä millään tavalla. Siksi en halua enää koskaan naimisiin, ellei se ole käytännön kannalta järkevin ratkaisu.
- ohissMä olen myös avioeronnut, mitä resursseja se muka vie ja aikaa miltä? Ehkä omani oli sitten helppo tai jotain, mutta ihan oli ilmaista ja heti pystyttiin eromaan (virallisesti meni toki se 6kk, mutta ei se vaikuta mihinkään).
Toinen osapuoli sitten vissiin maksoi, koska ilmaista se ei (Suomessa) ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei naimisiinmenolle oli ainoa mihin tökkäsi.
N29
Jep, ja vuokra-asuminen oletusarvona 😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Toi ei kuulosta parisuhteelta, eikä perheeltä, vaan kämpkavereilta with benefits. Tossa vaiheessa parempi että asuu erillään ja pitää suhteen muutenkin avoimena, jos ei ole kerran halukas sitoutumaan.
Miksi sitoutuminen edellyttää avioliittoa ja yhteen muuttamista? Tiedän pareja, jotka ovat sitoutuneet toisiinsa ja olleet yhdessä todella pitkään (yksi pari jo yli 20 vuotta), mutta asuvat erillään eivätkä ole naimisissa.
Ja kuten hyvin tiedetään, niin ei avioelämä estä pettämisiä ja eroja... Kyllä sen sitoutumisen tulee lähteä ihan jostain muusta kuin instiuutioista ja asumismuodoista.
Mut herää kysymys, MIKÄ siinä avioliitossa on niin kamalaa?
Avioliitto on niin kamalan pelottavaa, et pitää ihan alapeukuttaa :D
Että ootte kakaroita...
Alapeukut luultavasti siitä, että sanoitat muiden ajatuksia avioliitosta. Ei kai siinä mitään kamalaa ole kenenkään mielestä, se on vain turha järjestely. Suhde toimii muutenkin jos on toimiakseen.
/14
Jos on kerran sitoutunut niin miksei samantien haluta että ollaan virallisestikin pari? Miksi tehdä siitä hankalaa? Tuntuu että nykyään halutaan vaan kapinoida avioliittoa vastaan koska se on ”vanhanaikaista” ja ei-feministinen tms.
Eri
Miksi pitäisi olla virallisesti pari? Me ollaan ihan julkisesti parisuhteessa, eli ne tietävät jotka elinpiiriimme kuuluvat. Lukeeko sulla otsassa että olet naimisissa, vai miten se on muuttanut sun elämää että vedit nimen paperiin?
Sun logiikan mukaan avioliitto on se perusoletus jota vastaan muut sitten kapinoivat. Sun jakeluun ei mene että monille ihmisille koko avioliitto instituutiona todellakin on, hui kamala, yhdentekevä. Ei herätä tunteita, ei tarvita mihinkään, ei siis tarvitse myöskään kapinoida.
/14
Ei ollut kyse siitä kuka tietää ja kuka ei vaan siitä että kaikki asiointi helpottuu laillisesti jne. kun virallisesti tunnistetaan pariksi. Ihmettelen vaan että miksi ei halua sitä hyödyntää jos kerran on sitoutunut toiseen? Mikset voinut voinut vaan vastata tähän kysymykseen? Kapinoinnilta tuntuu siksi ettei saa perusteltua vastausta mikä siinä avioliitossa on vikana vaan vastataan kysymykseen kysymyksellä ja perustelu on luokkaa ”se nyt vaan on yhdentekevä”. Se että edes kysyy näyttää menevän tunteisiin.
Luulen että sulla menee tunteisiin se, että avioliitto on monille yhdentekevä. :D En ymmärrä miksi mun pitäisi perustella mikä avioliitossa on vikana. Olenhan jo sanonut ettei siinä ole vikaa, vaan se on yhdentekevä.
Me ollaan avoparina saatu aina kaikki asiamme hoidettua. Mitään haittaa ei ole vuosien varrella aiheutunut siitä että emme ole naimisissa. Ehkä asioiden hoitaminen on toisille vaikeampaa, en kylläkään näe miten avioituminen siinä auttaa.
/14
Ehkäpä siksi että halusin vain ymmärtää erilaista näkökulmaa, enhän muuten olisi kysynyt. Antaa olla.
Sama täällä. Sun ulosantisi taas kertoo, ettet vilpittömästi halua ymmärtää mitään. Olet tivannut mikä vika on avioliitossa vaikka kukaan ei ole vikoja maininnut, sitten että mikä siinä pelottaa ja tehnyt selväksi että suhteen tulee olla virallinen. Aika arvottuneita kysymyksiä jo sinällään.
/14
Minä kyllä todellakin kysyin vilpittömästi, älä oleta asioita. Sitä paitsi olen eri kommentoija (niinkuin aluksi ilmoitin) kuin ensimmäinen joka kysyi mikä siinä on vikana ja mikä siinä pelottaa (hänkään ei kyllä saanut kunnon vastausta vaan pelkkiä alapeukkuja).
En ole tehnyt mitään selväksi että suhteen _pitäisi_ olla virallinen se oli vaan oma näkökanta että niin on mielestäni helpompaa ja loogisempaa joten halusin tietää miksi muiden mielestä ei ole. Odotin vaan tarkempaa vastausta kuin että se on yhdentekevä.Huomaatko miten paljon oletat asioita? Kysymykset voi ottaa ihan sellaisinaan eikä keksiä niihin omia piilomerkityksiä.
Nyt meen nukkumaan en jaksa väitellä kun pitää jo sitäkin todistella että kysyy vilpittömästi. Sovitaan että ollaan eri mieltä...
Älä nyt puhu potaskaa. Olen omalta osaltani vastannut kaikkiin (arvottuneisiin) kysymyksiin kertomalla että instituutio on itselleni yhdentekevä. Sinulle se vastaus ei riitä, koska et edes halua ymmärtää että joku näkee asian niin.
Sama kun en hanki koiraa koska ne ovat itselleni yhdentekeviä. Sitä päätöstä ei vaan tarvitse kenellekään koskaan perustella missään.
/14
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Toi ei kuulosta parisuhteelta, eikä perheeltä, vaan kämpkavereilta with benefits. Tossa vaiheessa parempi että asuu erillään ja pitää suhteen muutenkin avoimena, jos ei ole kerran halukas sitoutumaan.
Miksi sitoutuminen edellyttää avioliittoa ja yhteen muuttamista? Tiedän pareja, jotka ovat sitoutuneet toisiinsa ja olleet yhdessä todella pitkään (yksi pari jo yli 20 vuotta), mutta asuvat erillään eivätkä ole naimisissa.
Ja kuten hyvin tiedetään, niin ei avioelämä estä pettämisiä ja eroja... Kyllä sen sitoutumisen tulee lähteä ihan jostain muusta kuin instiuutioista ja asumismuodoista.
Mut herää kysymys, MIKÄ siinä avioliitossa on niin kamalaa?
Avioero vie aikaa ja resursseja sekä maksaa. Lisäksi jostain syystä ihmiset puuttuvat paljon hanakammin avioeroihin ja erotessa suhde ei ole eronneen parin yksityisasia, vaan syitä pitäisi perustella milloin minnekin ja olla tilivelvollinen kaikesta. Ainakin näin se mulla meni, vaikka miten yritin rajata sitä, että minun suhteeni ei kuulu muille eikä kenenkään tehtävä ole kommentoida sitä millään tavalla. Siksi en halua enää koskaan naimisiin, ellei se ole käytännön kannalta järkevin ratkaisu.
- ohissMä olen myös avioeronnut, mitä resursseja se muka vie ja aikaa miltä? Ehkä omani oli sitten helppo tai jotain, mutta ihan oli ilmaista ja heti pystyttiin eromaan (virallisesti meni toki se 6kk, mutta ei se vaikuta mihinkään).
Toinen osapuoli sitten vissiin maksoi, koska ilmaista se ei (Suomessa) ole.
Okei ehkä ne on muuttuneet mun eron jälkeen, mutta en muista mistään maksuista kyllä mitään ja minä olin eron hakijana. Tai ehkä mikään maksu ei haitannut ja sitä kautta jäänyt mieleen, koska eroon halusi niin kovasti maksoi mitä maksoi :D
*pause* Luin oikeus.fi että yhteensä 300e olisi? No eihän tuo ole raha eikä mikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Toi ei kuulosta parisuhteelta, eikä perheeltä, vaan kämpkavereilta with benefits. Tossa vaiheessa parempi että asuu erillään ja pitää suhteen muutenkin avoimena, jos ei ole kerran halukas sitoutumaan.
Miksi sitoutuminen edellyttää avioliittoa ja yhteen muuttamista? Tiedän pareja, jotka ovat sitoutuneet toisiinsa ja olleet yhdessä todella pitkään (yksi pari jo yli 20 vuotta), mutta asuvat erillään eivätkä ole naimisissa.
Ja kuten hyvin tiedetään, niin ei avioelämä estä pettämisiä ja eroja... Kyllä sen sitoutumisen tulee lähteä ihan jostain muusta kuin instiuutioista ja asumismuodoista.
Mut herää kysymys, MIKÄ siinä avioliitossa on niin kamalaa?
Avioero vie aikaa ja resursseja sekä maksaa. Lisäksi jostain syystä ihmiset puuttuvat paljon hanakammin avioeroihin ja erotessa suhde ei ole eronneen parin yksityisasia, vaan syitä pitäisi perustella milloin minnekin ja olla tilivelvollinen kaikesta. Ainakin näin se mulla meni, vaikka miten yritin rajata sitä, että minun suhteeni ei kuulu muille eikä kenenkään tehtävä ole kommentoida sitä millään tavalla. Siksi en halua enää koskaan naimisiin, ellei se ole käytännön kannalta järkevin ratkaisu.
- ohissMä olen myös avioeronnut, mitä resursseja se muka vie ja aikaa miltä? Ehkä omani oli sitten helppo tai jotain, mutta ihan oli ilmaista ja heti pystyttiin eromaan (virallisesti meni toki se 6kk, mutta ei se vaikuta mihinkään).
Toinen osapuoli sitten vissiin maksoi, koska ilmaista se ei (Suomessa) ole.
Okei ehkä ne on muuttuneet mun eron jälkeen, mutta en muista mistään maksuista kyllä mitään ja minä olin eron hakijana. Tai ehkä mikään maksu ei haitannut ja sitä kautta jäänyt mieleen, koska eroon halusi niin kovasti maksoi mitä maksoi :D
*pause* Luin oikeus.fi että yhteensä 300e olisi? No eihän tuo ole raha eikä mikään.
Ohis, mutta se on monelle ihmiselle Suomessa ikävä kyllä todellakin iso raha. Varsinkin kun se on täysin turhaa kulua. Avoliitosta saa eron ilman maksua.
/14
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Toi ei kuulosta parisuhteelta, eikä perheeltä, vaan kämpkavereilta with benefits. Tossa vaiheessa parempi että asuu erillään ja pitää suhteen muutenkin avoimena, jos ei ole kerran halukas sitoutumaan.
Sitoutuminen on ihan mahdollista ilman mitään paperien allekirjoittamistakin. Tai siis monelle on.
En ole koskaan tajunnut tuota logiikkaa.
/14
Enkä mä sitä, miksi ei ihan hyvin voi ne paperitkin allekirjoittaa. Joku periaatejuttu?
Miksi pitäisi allekirjoittaa, jos on onnellinen allekirjoittamattakin? Periaatteestahan on kyse silloin, jos ei voi sitoutua parisuhteeseen ilman sitä allekirjoitusta. Monille sitoutuminen on kiinni ihan eri asioista, se paperi on siis yhdentekevä.
/14
Tää on tätä nykyajan individualismia: mä teen mitä teen, ei kuulu kenellekään.
Minä ajattelen yhteisöllisemmin. On väliä, mitä itse kukin valitsee, asiat ei ole pelkästään yksityisasioita.
Mitä ihmeen väliä sillä on jonkun yhteisön kannalta olenko parisuhteessa vai naimisissa? Ymmärrän tuon näkemyksen vain uskispiireissä missä tärkeää on se miltä näyttää ulospäin eikä se mitä on todellisuus. Yhteisön paine saa muutkin pysymään kurissa ja tekemään juuri ne "oikeat" ratkaisut elämässä, mitä se sitten kunkin lahkon mukaan on.
Tässä iässä jo voisin, sillä luonto on jo hoitanut lapsettomuuden eikä se suhde siitä juurikaan muttuisi, jos joku vihkaisisi. Kunhan paperit vain saataisiin kuntoon, että mahdollisen eron koittaessa kumpikaan ei jää lehdellä soittelemaan, vaan saa ainakin omansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Toi ei kuulosta parisuhteelta, eikä perheeltä, vaan kämpkavereilta with benefits. Tossa vaiheessa parempi että asuu erillään ja pitää suhteen muutenkin avoimena, jos ei ole kerran halukas sitoutumaan.
Miksi sitoutuminen edellyttää avioliittoa ja yhteen muuttamista? Tiedän pareja, jotka ovat sitoutuneet toisiinsa ja olleet yhdessä todella pitkään (yksi pari jo yli 20 vuotta), mutta asuvat erillään eivätkä ole naimisissa.
Ja kuten hyvin tiedetään, niin ei avioelämä estä pettämisiä ja eroja... Kyllä sen sitoutumisen tulee lähteä ihan jostain muusta kuin instiuutioista ja asumismuodoista.
Mut herää kysymys, MIKÄ siinä avioliitossa on niin kamalaa?
Avioero vie aikaa ja resursseja sekä maksaa. Lisäksi jostain syystä ihmiset puuttuvat paljon hanakammin avioeroihin ja erotessa suhde ei ole eronneen parin yksityisasia, vaan syitä pitäisi perustella milloin minnekin ja olla tilivelvollinen kaikesta. Ainakin näin se mulla meni, vaikka miten yritin rajata sitä, että minun suhteeni ei kuulu muille eikä kenenkään tehtävä ole kommentoida sitä millään tavalla. Siksi en halua enää koskaan naimisiin, ellei se ole käytännön kannalta järkevin ratkaisu.
- ohiss
Täysin samaa mieltä! Ärsyttää näin jälkikäteen että tein suhteestani niin julkisen ja menin vielä naimisiin, ja sitten erosin. Nyt sitten esimerkiksi töissä konservatiivimammat ilmeisesti puhuvat selän takana paskaa kun en enää kuulukaan heidän kerhoonsa, missä elämä menee heterosuhde-avioliitto-sikiäminen - kaavalla.
Viisastuin, en enää puhu tai someta parisuhde asioistani yhtään mitään. Tuskin menen enää naimisiinkaan hyvästä suhteesta huolimatta, vaikka vtuttaa se väestörekisterikeskuksessa oleva ikuinen status eronnut.
Muuten, mutta haaveilen naimisiinmenosta tai sen kokemisesta rakastamani ihmisen kanssa.
Olen aikalailla tuollaisessa suhteessa, mutta asutaan kyllä yhdessä. Avioliitto ei kiinnosta/merkitse kummallekaan mitään ja molemmat on täysin varmoja ettei halua lapsia. Raha-asioista taas; en ikinä suostuisi yhteiseen tiliin tms, molemmat saa siis ostaa mitä haluaa, kun on asumiskulut yms maksettu puoliksi.. olisi kamalaa jos joutuisi pyytämään lupaa tai neuvottelemaan toisen kanssa kaikesta mitä haluaa ostaa...rahasta ei siis onneksi tarvitse ikinä tapella. Tienataan aika saman verran ja asutaan vuokralla, koska halutaan että elämä on mahdollisimman helppoa, isoja velkojakaan ei siis ole. Olen onnellinen että tapasimme, sillä ajattelemme niin samanlailla kaikesta. Nainen siis olen, jos jäi epäselväksi ja aina ollut ylpeysasia maksaa itse oma eläminen. Aikuisen ihmisen kuuluu pärjätä omilla rahoillaan!
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti en. Ainakin omasta kokemuksestani toimii paremmin systeemi, jossa molemmat osallistuu talouden menoihin mutta tarkkoja summia ei lasketa. Esim. vuokra maksetaan miehen tililtä, minä maksan laskuja (vesi, sähkö, netti) ja hoidan ruokaostokset. Välttyy paljon turhalta stressiltä, kun ei joka laskua tarvi olla puolittamassa
Meillä on yhteinen taloustili ja omat tilit. Tosi helppoa kun yhteiset kulut maksetaan taloustililta eikä tarvitse puolitella laskuja.
Mitä juridista hyötyä avioliitosta on, kun tulee lapsia? Itse olen hankkinut lapsia ollessani avoliitossa, enkä ole huomannut mitään tilannetta, jossa minä, mies tai lapset olisivat juridisesti huonommassa asemassa. Perintöasioissa on kyse ihan siitä, mitä haluaa. Mutta jos lapsia on, niin hehän perivät aina.