Mille alalle kouluttautuisit jos olisit nyt valinnan edessä?
Kommentit (605)
Vierailija kirjoitti:
Olen 43 v. Aina halunnut eläinlääkäriksi. Klinikkaeläintenhoitaja olen, mutta nyt teen sairaanhoitajana töitä. Lukio käymättä =( vieläkö tässä iässä voisi ponnistaa kohti unelma-ammattia, vai olenko liian vanha? Ei taida olla mahkuja sisään yliopistoon ilman lukiota =((
Yliopistoon voi päästä ilman lukiota, en ole varma kaikista aloista. Avoimeen yliopistoon suorittamaan kursseja, se ainakin yksi tie yliopistoon ilman lukiota.
Ja yritä ihmeessä päästä unelma-ammttiisi ja unohda ikäsi. Hyviä eläinlääkäreitä ei ole koskaan liikaa.
nim. eläinrakas
En ymmärrä, miksi tässä ketjussa puhutaan matematiikasta ylitsepääsemättömänä asiana? Matematiikka on universaali kieli ja työkalu. Jos osaat puhua ja kirjoittaa, opit myös matematiikkaa. Kirjaimien tilalla on numerot. Opettele perusteet ja kaavat, niin osaat hahmottaa matemaattisen kielen.
IT-ala, ehdottomasti. Rinnalle taloustieteitä.
Informaatikko, unelmani olisi olla töissä kirjastossa kulttuurin keskellä. Olen hakenut sinne ja kerran melkein jo pääsin. Opiskelin sairaanhoitajaksi, ja nyt 20v työkokemuksella olen palanut loppuun. Olen kyllä kierrellyt eri paikkoja perusterveydenhuollosta tehohoitoon. Nyt opiskelen avoimessa yo:ssa terveystieteitä, josko se veisi minua jonnekin uuteen.
Lääkis. Varmasti töitä ja hyvä palkka. Insinöörinä pitää olla oikeasti hyvä, jotta saa palkan ylös. Lääkärinä kaikki saa automaattisesti... On muuten ainoita aloja Suomessa, jossa kaikki tumpelotkin saa isoa palkkaa. Kaikilla muilla aloilla pitää kunnostautua, iso palkka ei ole mikään automaatti.
Ja olisi ollut realistinen. Luin pitkän matikan, fysiikan ja kemian. Opiskelumenestys oli kiitettävää.
Vierailija kirjoitti:
Lääkis. Varmasti töitä ja hyvä palkka. Insinöörinä pitää olla oikeasti hyvä, jotta saa palkan ylös. Lääkärinä kaikki saa automaattisesti... On muuten ainoita aloja Suomessa, jossa kaikki tumpelotkin saa isoa palkkaa. Kaikilla muilla aloilla pitää kunnostautua, iso palkka ei ole mikään automaatti.
Ja olisi ollut realistinen. Luin pitkän matikan, fysiikan ja kemian. Opiskelumenestys oli kiitettävää.
Niinpä. Lääkiksestä valmistuneen ei tarvi olla "hyvä tyyppi", verkostoitunut ja töitä saa ilman pitkää työkokemusta eikä työttömyydestä tarvi huolehtia. Eikä joudu työnhakuvalmennuksiin. Lääkikseen siis minäkin olisin hakenut, mutten nuorena tajunnut panostaa asiaan.
Olen erikoishammaslääkäri ja tällä omalla erikoisalallani on töitä niin paljon kuin jaksaa tehdä. En osaisi valita mitään muuta ammattia koska viihdyn tässä hyvin, siisti 8-16 sisätyö, palkka erinomainen. Lääkäri olisi ihan no-no, tutkin mieluummin potilaan suuta kuin peräaukkoa tai muita eritteitä. Tai sanotaanko että lastentaudit kyllä voisi yleiseltä puolelta kiinnostaa ja ehkä psykiatria. Jos nyt kuitenkin olisi pakko valita jokin toinen ammatti niin olisin terveydenhoitaja tai työskentelisin nuorten parissa esim. sosionomina. Niistä tykkäisin varmasti kovasti. Minulle on ehdottomasti tärkeämpää mielekäs työ, ei hyvä palkka.
Vierailija kirjoitti:
Informaatikko, unelmani olisi olla töissä kirjastossa kulttuurin keskellä. Olen hakenut sinne ja kerran melkein jo pääsin. Opiskelin sairaanhoitajaksi, ja nyt 20v työkokemuksella olen palanut loppuun. Olen kyllä kierrellyt eri paikkoja perusterveydenhuollosta tehohoitoon. Nyt opiskelen avoimessa yo:ssa terveystieteitä, josko se veisi minua jonnekin uuteen.
Kirjastoalalla on kyllä aika huono työllisyys, mutta aina joitakin paikkoja on auki. Kirjastoissa työskentelee paljon sivareita, oppisopimuskoulutettavia (se on yksi väylä kirjastoalalle), työkokeilijoita jne. varsinaisen henkilökunnan lisäksi.
Lääkis, erikoistuisin oikeuslääketieteeseen. Vaihtoehtoisesti hammaslääkäri ja sama erikoistuminen. Pidän työrauhasta, enkä halua olla asiakkaiden kanssa tekemisissä.
Diakoniatyöhön eli reilusti kutsumusalalle, joka ei kuitenkaan ole puhdasta vapaaehtoistyötä ja josta on saatavissa palkka. Eniten kaipaan sellaista työn mielekkyyttä ihmisten auttamisen parissa, jossa on sallittua myös hengellinen ulottuvuus. Oma taustani on pelkästään akateeminen ja siihen liittyvä hybris on luotaantyöntävää.
Vierailija kirjoitti:
Diakoniatyöhön eli reilusti kutsumusalalle, joka ei kuitenkaan ole puhdasta vapaaehtoistyötä ja josta on saatavissa palkka. Eniten kaipaan sellaista työn mielekkyyttä ihmisten auttamisen parissa, jossa on sallittua myös hengellinen ulottuvuus. Oma taustani on pelkästään akateeminen ja siihen liittyvä hybris on luotaantyöntävää.
Pitänee tarkentaa, että tässä välissä asuinmaa on vaihtunut 15 vuotta sitten ja olen ollut vapaaehtoistyössä paikallisesti. Suomen valtionkirkoista olen vieraantunut, joten en tiedä mitä diakoniatyö siellä tänä päivänä olisi. Lapsuudessani siinä oli vielä hohtoa, kuten kirkollisessa elämässä ylipäätään. Mitä julkisuuteen verkossa julkaistavien lehtien kautta on vuotanut viimevuosien tietoja, ainakin luterilainen puoli on miehitetty byrokraateilla ja papistolla, joka ei enää uskalla saarnata muista kuin poliittisista aiheista. Jokin tärkein on hukkunut hankeen ja unohtunut.
En millekään alalle. Liian suuri ajallinen panos. Ryhtyisin yrittäjäksi.
Tutkimus-ala, laborantti, tieteet liittyen biologiaan jne. Entinen byggaaja ja sellaiseksi leimattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakinainenko kirjoitti:
Olen aineenope, työskentelen nyt alakoulun puolella, nettopalkka noin 2000 e. Pääsin opiskelemaan oikeustieteitä, joten aloittanen sen jossakin vaiheessa. Alanvaihto lienee siis vastassa! Lasten kanssa työskentely on upeaa, mutta kaipaan enemmän haasteita - ja paksumpaa lompakkoa kasvavan perheen tarpeisiin. Jos olisin voinut valita toisin, en olisi valinnut toisin, koska olen tyytyväinen opettajan uraani kansainväline kokemuksineen, mutta aikansa kutakin, sanoi pässi jne.
Jos pääsit nyt sisään, sä aloitat tänä syksynä, et ”jossain vaiheessa”, sillä poissaolevaksi ei voi ilmoittautua ensimmäisenä vuonna.
Poissaolevaksi voi ilmoittautua hyvästä syystä. Jos se ei ole mahdollista niin voi ilmoittautua läsnäolevaksi, mutta ei silti tee opintoja, sitä ei voi kukaan vaatia.
Ei voi ilmoittautua poissaolevaksi ensimmäisenä vuonna mistään syystä. Jatkossa kyllä vaikka ilman syytä. Opintoja ei toki ole pakko tehdä, mutta oikiksessa kursseihin tuppaa kulumaan aikaa niin, että kannattaa alkaa suosiolla suorittaa opintoja edes pikku hiljaa. Tiedän mistä puhun, opiskelen toista tutkintoa töiden ohessa oikiksessa.
Eli jos saat ennen armeijaa opiskelupaikan niin on pakko mennä opiskelemaan eikä armeijaan? Tai jos olet raskaana niin vastasyntynyt vaan kainaloon ja opiskelemaan? Tai jos olet yhtäkkiä sairastunut niin pakko aloittaa tai menee opiskelupaikka? Kyllä poissaolevaksi voi ilmoittautua ensimmäisenä vuonna juurikin esim armeijan, raskauden tai terveysongelmien takia ja aika moni niin tekee. Ottakaa selvää ennen kuin huutelette.
No nuo on ne ainoat syyt, joiden vuoksi voi ensimmäisenä lukukautena ilmoittautua poissaolevaksi. Toivottavasti edellinen uusi oikkarimme muisti lukea tätä koskevan ohjeistuksen huolella...
Terveydenhoito tai opetusalalle. En insinööriksi mitä nyt olen.
m 59
Sairaanhoitajaksi. Palkkataso riittävä mulle ja hommia riittäis.