Lue keskustelun säännöt.
Mikä mättää? Lasten syöminen ja nukkuminen!
18.06.2013 |
OLEN NIIIIIIN KYLLÄSTYNYT! Lapset eivät syö mitään! Aamupala: ei. Lounas: Närppimistä. Välipala: Mikään ei kelpaa. Päivällinen: Närppimistä. Iltapala: turha edes yrittää.
2-vuotias nukahda päiväunille millään. Roikkuu lahkeessa ja itkee aamusta iltaan. Koetan pitää sylissä, antaa aikaa, hoivata ja huoltaa, mutta siitä huolimatta: ei nukahda päiväunille, itkee, ei syö. Olen jättänyt päiväunia pois, mutta silloin väsähtää yleensä illansuussa, torkahtaa ja lopulta valvottaa nykyisin jopa yhteen asti yöllä. Sairas ei pitäisi olla.
Neljävuotias on myös välillä todella hankala, aamut saattavat olla taistelua joka asiasta: pukemisesta, syömisestä, pissalla käymisestä jne.
Rytmi on suhteellisen selkeä, normaali lapsiperheen rytmi.
Tunnen oloni huonoksi ja epäonnistuneeksi, arki on tällä hetkellä todella raskasta, jatkuvaa itku- ja uhmapuuskasta toiseen rämpimistä ja syömisen kanssa taistelua. Asennettani olen koettanut tutkia ja lisätä positiivista vuorovaikutusta, mutta kokoajan ajetaan rämeikköön. Onko tämä ihan normaalia?
Kommentit (31)
Jos lapset kasvavat hyvin, en hermoilisi. Ei meillä reilu 2-vuotiaskaan syö tuon enempää, korkeintaan desin syö ruokaa lounaalla ja päivällisellä, aamupalaa ei mene juurikaan ja iltapalallakin juo lähinnä maitoa vaan. Silti kasvaa ihan hyvin eikä mitään syytä huoleen ole. Älä ainakaan tyrkytä, itse teen niin että laitan ruuan lapsen eteen ja istun hänen kanssaan kaikessa rauhassa pöytään joko syömään tai juomaan kahvia. Ja sitten keskityn siihen omaan ruokaani/juomaani ja annan lapsen syödä mitä syö. Yritän kyllä houkutella edes maistamaan kerran jos ei meinaa haluta syödä lainkaan, mutta muuten en tuputa. Lapset on pieniä, ei ne tarvitse isoja määriä ruokaa. Monet aikuisetkin syö määrällisesti ihan liikaa. Vajaa desi on mun mielestä ihan hyvä määrä noin pienelle ja 7-vuotiaskaan ei mitään hevosen annoksia tarvitse. Lapset osaa itse säädellä syömiään ruokamääriä ja jos kasvu on hyvää, älä ole huolissasi. Kaikenlaisia huonosti syömisen kausia tulee varsinkin kipeänä ne voi kestää pitkäänkin. Kyllä ne ohitse menee, kunhan ruokaa on tarjolla lapset ei nälkään kuole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan tuon ajan, kun mun pojat oli tuossa iässä. Raskasta oli. En vieläkään halua pieniä lapsia meille. Nuorin on nyt 9v. ja esikoinen kohta 12v. Kuopus ollut aina ronkeli. Annan sitä mikä kelpaa.
Muistan tuon ajan, kun mun pojat oli tuossa iässä. Raskasta oli. En vieläkään halua pieniä lapsia meille. Nuorin on nyt 9v. ja esikoinen kohta 12v. Kuopus ollut aina ronkeli. Annan sitä mikä kelpaa.
Muistan tuon ajan, kun mun pojat oli tuossa iässä. Raskasta oli. En vieläkään halua pieniä lapsia meille. Nuorin on nyt 9v. ja esikoinen kohta 12v. Kuopus ollut aina ronkeli. Annan sitä mikä kelpaa.
Muistan tuon ajan, kun mun pojat oli tuossa iässä. Raskasta oli. En vieläkään halua pieniä lapsia meille. Nuorin on nyt 9v. ja esikoinen kohta 12v. Kuopus ollut aina ronkeli. Annan sitä mikä kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
älä tuputa ruokaa, unohda koko juttu. tarjoa ruokaa säännöllisesti mutta älä kiinnitä litään huomiota siihen syövätkö vai eivät. voitte sopia että ruokapöydässä pitää istua tietty aika, esim niin kauan kuin äitikin syö, jottei käy niin että käyvät vaan kääntymässä pöydässä ja menevät jatkamaan leikkejään. Tylsyyksissään pöydässä istuessa voi tulla vaikka syötyäkin.
päiväunistakin ressi pois, suosittelen päiväkotimaista systeemiä eli että sadun jälkeen tietty aika pitää maata mutta jos ei uni tuu ei ole silloin tarpeksi väsyny nukkuakseen joten saa nousta ylös. Istut sängynpäädyssä ja huolehdit että pysyy sängyssään sen sovitun puolituntisen mutta et puhu etkä reagoi mitenkään. Puolentoistatunnin väännössä päiväuniaikaan ei oo mitään järkeä, lapsiksin tuosta ahdistuu eikä ahdistunut varmasti nukahda. jos päiväunet alkuun jääkin yhtenä päivänä väliin ne kyllä seuraavana päivänä taas maistuu. Vaatii tietysti illalla vähän valvottamista että saa lapsen pysymään nukkuma-aikaan saakka hereillä. Ulkoilu illansuussa on hyvä keino piristää, toinen on pitkä kylpy jonka jälkeen sitten iltapala ja ajoissa sänkyyn.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2013 klo 15:54"]
Sulle sympatiat hankalassa tilanteessa. Mulla on sikäli samantyyppinen tilanne, että lapset on 2 ja 5 (huonoruokaisia eikä pienempi nuku enää päiväunia säännöllisesti) mulla on lisäksi vielä 8, 10, 11 ja ja 12-vuotiaat jotka ei kaikki kylläkään ole biologisia.
Noniin...ohjeita minun kokemuksella. Ota itse rento ja poisitiivinen asenne näihin juttuihin. Jos lapset närppii niin ajattele, että kyllä ne hengissä pysyy vähemmälläkin ja varmasti syövät jos on nälkä. Olen itse oppinut ottamaan huomattavan rennosti verrattuna siihen mitä olin esikoisen ja kakkosen aikaan. Jos ruualla ei syö niin lykkään välipala- aikaan jotain tuhdimpaa esim. nakkeja paketillisen pöytään, vispipuuroa tms.. 2-vuotias saa lipittää maitoansa mielinmäärin välillä tuttuipullosta, maitolasista tai nokkamukista. 5-vuotiaalta olen kyllä pyrkinyt näitä ylimääräisiä välipaloja ja juomia rajoittamaan, että ruoka maistuisi ruoka-aikana paremmin mutta tuon 2-v:n kanssa periaate on että pysyy tyytyväisenä ettei tule ylimääräisiä raivokohtauksia verensokerin laskun tai nälän vuoksi nyt kun muutenkin on kaikkea uutta niinkuin tiiviit pottailut yms. Päiväunille en edes yritä. Rauhoittuishetki on iltapäivällä jonkun videon kattominen. Nukahtaa joskus autoon kauppareissuilla tms. Syliaikaa 2-v. saa paljon kun on niin iso poppoo ja kaikki haluaa paijata pikkusiskoa :) Illalla on viimeistään ysiltä jo niin väsy, että haluaa itse mennä sänkyyn ja sammuu kuin saunalyhty. Kyllä jos meilläkin nukkuisi illasta torkut niin hankala olisi saada nukahtamaan uudestaan. Eli jotain sille asialle pitäis tehdä. Aikaistaan vaan nukkumaanmenoa ja tietty iltapalaa ja iltapesujakin.
neljävuotiaan uhmaan suhtaudu rauhallisesti äläkä lähde taisteluihin mukaan. Antaa pukea tai olla pukematta mitä sinä haluat. Nyt on kesä kuitenkin niin todennäköisesti ei kovin herkällä palellu. Löysää itse pipoa, ota rennosti ja keksi kaikkea hauskaa puuhaa lapsille. On helpommin sanottu kuin tehty mutta huomaan, että mitä kireämpi olen itse sitä uhmakkaampia lapsetkin ovat. Ihan kaikki.
[/quote]
2-vuotias ja nokkamuki tai TUTTIPULLO, mitä helvettiä..??? :O No ei ihme jos ei ruoka maistunut, kun litki vauvatyylillä maitoa.. Huhuh..
Ap, oletko kokeillut jättää edes yhden ruokailun väliin..? Meillä hoikka 2v, joka jättää päiväkodissa vähintään lounaan syömättä, koska ei vain ole nälkä. Kotona rytmi on vapaapäivinä suunnilleen tämä:
herätys 8-9 aikaan, aamupala
touhuilua, ulkoilua yms ~12 asti, sitten tuhti välipala
askartelua, lukemista, ulkoilua tms. hetki, sitten päikkärit ~13-15
päivällinen n. 15.30-16 aikoihin
sitten ulkoillaan, touhutaan, pelataan, leikitään mitä nyt hyvänsä n. 20 asti, ´jolloin iltapala.
nukkumaan 21.30-22.30
Näin meillä toimii vapaat ja lomat, tyttö syö loistavasti ja kunnon annoksia´, jaksaa tehdä& touhuta mainiosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.06.2013 klo 22:22"]
[quote author="Vierailija" time="18.06.2013 klo 15:54"]
Sulle sympatiat hankalassa tilanteessa. Mulla on sikäli samantyyppinen tilanne, että lapset on 2 ja 5 (huonoruokaisia eikä pienempi nuku enää päiväunia säännöllisesti) mulla on lisäksi vielä 8, 10, 11 ja ja 12-vuotiaat jotka ei kaikki kylläkään ole biologisia.
Noniin...ohjeita minun kokemuksella. Ota itse rento ja poisitiivinen asenne näihin juttuihin. Jos lapset närppii niin ajattele, että kyllä ne hengissä pysyy vähemmälläkin ja varmasti syövät jos on nälkä. Olen itse oppinut ottamaan huomattavan rennosti verrattuna siihen mitä olin esikoisen ja kakkosen aikaan. Jos ruualla ei syö niin lykkään välipala- aikaan jotain tuhdimpaa esim. nakkeja paketillisen pöytään, vispipuuroa tms.. 2-vuotias saa lipittää maitoansa mielinmäärin välillä tuttuipullosta, maitolasista tai nokkamukista. 5-vuotiaalta olen kyllä pyrkinyt näitä ylimääräisiä välipaloja ja juomia rajoittamaan, että ruoka maistuisi ruoka-aikana paremmin mutta tuon 2-v:n kanssa periaate on että pysyy tyytyväisenä ettei tule ylimääräisiä raivokohtauksia verensokerin laskun tai nälän vuoksi nyt kun muutenkin on kaikkea uutta niinkuin tiiviit pottailut yms. Päiväunille en edes yritä. Rauhoittuishetki on iltapäivällä jonkun videon kattominen. Nukahtaa joskus autoon kauppareissuilla tms. Syliaikaa 2-v. saa paljon kun on niin iso poppoo ja kaikki haluaa paijata pikkusiskoa :) Illalla on viimeistään ysiltä jo niin väsy, että haluaa itse mennä sänkyyn ja sammuu kuin saunalyhty. Kyllä jos meilläkin nukkuisi illasta torkut niin hankala olisi saada nukahtamaan uudestaan. Eli jotain sille asialle pitäis tehdä. Aikaistaan vaan nukkumaanmenoa ja tietty iltapalaa ja iltapesujakin.
neljävuotiaan uhmaan suhtaudu rauhallisesti äläkä lähde taisteluihin mukaan. Antaa pukea tai olla pukematta mitä sinä haluat. Nyt on kesä kuitenkin niin todennäköisesti ei kovin herkällä palellu. Löysää itse pipoa, ota rennosti ja keksi kaikkea hauskaa puuhaa lapsille. On helpommin sanottu kuin tehty mutta huomaan, että mitä kireämpi olen itse sitä uhmakkaampia lapsetkin ovat. Ihan kaikki.
[/quote]
2-vuotias ja nokkamuki tai TUTTIPULLO, mitä helvettiä..??? :O No ei ihme jos ei ruoka maistunut, kun litki vauvatyylillä maitoa.. Huhuh..
Ap, oletko kokeillut jättää edes yhden ruokailun väliin..? Meillä hoikka 2v, joka jättää päiväkodissa vähintään lounaan syömättä, koska ei vain ole nälkä. Kotona rytmi on vapaapäivinä suunnilleen tämä:
herätys 8-9 aikaan, aamupala
touhuilua, ulkoilua yms ~12 asti, sitten tuhti välipala
askartelua, lukemista, ulkoilua tms. hetki, sitten päikkärit ~13-15
päivällinen n. 15.30-16 aikoihin
sitten ulkoillaan, touhutaan, pelataan, leikitään mitä nyt hyvänsä n. 20 asti, ´jolloin iltapala.
nukkumaan 21.30-22.30
Näin meillä toimii vapaat ja lomat, tyttö syö loistavasti ja kunnon annoksia´, jaksaa tehdä& touhuta mainiosti.
[/quote]
Sama rytmi toimii 7v isoveljeen, joka ei kylläkään nuku päikkäreitä. Ruokaa on turha yrittää tyrkyttää yhtään useammin, jää vain syömättä/närpitään..
joskus tein itse silleen et laitoin perus kastikkeen isoon kippoon keskelle pöytään, perunoista ja porkkanoista tein lohkoja/tikkuja, samoin kurkuista jne.. sit kimpassa niitä naureskellen siellä dipattiin ja syötiin, huomaamattomasti lapset sit veti useampaa sorttii naamaansa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on pieniruokaiset lapset. DesI puuroa on jo iso määrä. 5 v syö tyypillisesti 3-10 suupalaa aterialla. Mun vinkki on, että tee hyvää ja ravitsevaa ruokaa. HaarukalliSten määrä on melko vakio, joten kannattaa panostaa laatuun. Meillä on myös nirsot, siksi teen samaa ruokaa ison määrän, jotta on mahdollista harjoitella makua.
kaikki paine pois ruokailusta. sovitte säännöt, pöydässä istutaan niin kauan kuin äiti istuu. Meillä pitää uutta maistaa, riittää hippunen. en komenna, en käske, en syötä. Kuumalla katoa ruokahalu tyystin, samoin jos ovat tulossa kipeiksi.
Nämä kasvAvat -käyrillä, pitkiä ja hyvin hoikkia.
unet: kesällä ja kotona on tarve vähäisempi. Lepohetki pitää olla, mutta nukkua ei tarvitse.
Nukutustapaa ei kannata vaihdella, valitse yksi ja sillä menette. Jos ei nuku, niin ei nuku.
Jos lapset kasvavat hyvin, en hermoilisi. Ei meillä reilu 2-vuotiaskaan syö tuon enempää, korkeintaan desin syö ruokaa lounaalla ja päivällisellä, aamupalaa ei mene juurikaan ja iltapalallakin juo lähinnä maitoa vaan. Silti kasvaa ihan hyvin eikä mitään syytä huoleen ole. Älä ainakaan tyrkytä, itse teen niin että laitan ruuan lapsen eteen ja istun hänen kanssaan kaikessa rauhassa pöytään joko syömään tai juomaan kahvia. Ja sitten keskityn siihen omaan ruokaani/juomaani ja annan lapsen syödä mitä syö. Yritän kyllä houkutella edes maistamaan kerran jos ei meinaa haluta syödä lainkaan, mutta muuten en tuputa. Lapset on pieniä, ei ne tarvitse isoja määriä ruokaa. Monet aikuisetkin syö määrällisesti ihan liikaa. Vajaa desi on mun mielestä ihan hyvä määrä noin pienelle ja 7-vuotiaskaan ei mitään hevosen annoksia tarvitse. Lapset osaa itse säädellä syömiään ruokamääriä ja jos kasvu on hyvää, älä ole huolissasi. Kaikenlaisia huonosti syömisen kausia tulee varsinkin kipeänä ne voi kestää pitkäänkin. Kyllä ne ohitse menee, kunhan ruokaa on tarjolla lapset ei nälkään kuole.