Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä naisesta joka pitää oman sukunimensä avioituessaan?
17.06.2013 |
Ajatteletteko heti, että on feministi/itsenäinen/itsekäs vai ajatteletteko yhtään mitään? Entä vastaavasti nainen, joka ottaa miehensä nimen?
Kommentit (98)
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 19:17"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 19:07"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 19:05"]
mä tiedän monta naista, joilla on ollut harvinainen oma nimi, mutta vaihtaneet sen miehen tylsän tavalliseen nimeen, miksi? ainoa mitä keksin, on että mies ei halunnut omaa nimeään vaihtaa ja naisella fiksaatio perheen yhteisestä nimestä. itse tekisin tuossa tilanteessa siten, että pitäisin oman nimeni ja laittaisin lapsillekin oman nimeni. en ymmärrä mitä järkeä siinä on, että oma sukunimi on kuolemassa sukupuuttoon ja silti valitaan lapselle miehen nimi tyyliin korhonen, virtanen.
[/quote]
Et sitten ole ajatellut sitä vaihtoehtoa, ettei niille naisille se sukunimi ole niiiin tärkeä asia kuin joillekin tälläkin palstalla? :) [/quote]
Jos se sukunimi ei ole niin tärkeä asia, niin silloin ei olisi mitään fiksaatiota yhteisestä nimestä ja nainen pitäisi oman sukunimensä. tiedän yhdenkin naisen, jonka uusi nimi on suorastaan nolo, kun taas tyttönimi tyylikäs ja kansainvälisen kuuloinen.
[/quote]
Niinpä juuri... ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 19:12"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 18:41"]
Wow, multa on mennyt kokonaan ohi se, että näin moni "vastustaa" miehen nimen ottamista. Olen aina ajatellut, että se on ihan perusjuttu ja niin mennään ellei nyt "väkisin" jotain toisin haluta. Johtuu ehkä omien vanhempien esimerkistä, sekä siitä, että omilla ystävilläni lähes jokaisessa perheessä vanhemmat ovat edelleen naimisissa ja naisilla miehen nimi... Olen 24v, eikä naimisiinmeno ole vielä ajankohtainen, joten en ollut tätä aiemmin miettinyt, vaan pitänyt lähinnä itsestäänselvyytenä, että otan mieheni nimen, hehe... Katsotaan mitä mieltä olen sinä päivänä kun mua kositaan... :D
[/quote]
Viimeistään tuo viimeinen lause paljasti maalaisuutesi...:D
[/quote]
"Maalaisuus" ei ole mikään huono asia, vaikka te Helsingin seutulaiset aina niin jaksatte ulkopaikkakuntalaisia haukkua. No, pääkaupunkiseudulla ollaankin hyvin välinpitämättömiä kaikessa, vaikkei tämä nimijuttu olekaan se isoin juttu. Tilastollisesti Helsingin seutukunnassa jonain vuonna jotain 40 % sinä vuonna avioituneista piti oman nimensä. Muualla maassa ollaan kai sitten konservatiivisia, kun vain jotain 23% piti oman nimensä. Typerää ja lapsellista tosin pitää miehen nimen ottavaa naista vanhanaikaisena ja jotenkin alistuvana. Tuollainen ajattelu voidaan kyllä saman tien unohtaa, koska jokaisella on täysi valta päättää nimestään, kun avioituu.
Kun menin naimisiin otin miehen sukunimen. Ensin ajattelin ottaa kaksoisnimen, mutta olisi ollut liian pitkä.
Avioliitto on myönnytys perinteille ja siten naisen myös kuuluisi ottaa se miehen nimi. Sillä ei ole mitään väliä sitten, jos leikki-nimiä otetaan. Eiköhän avoliitto kelpaisi yhtä hyvin näille miehen nimestä kieltäytyjille.§ Avioliiton tarkoitus on miehen oman isän suvun jatkuminen, mieslinja siis. Avioliitto menettää merkityksensä, jos naiset alkavat temppuilemaan. Kyse on lopulta perimisestä ja Euroopassakin on ollut saalilainen laki:
http://en.wikipedia.org/wiki/Salic_law
Joka mies joka lapsia tekee, haluaa linjan säilyvän.
^Mistä noita sovipossuprovoja suolletaan? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 19:17"]
Jos se sukunimi ei ole niin tärkeä asia, niin silloin ei olisi mitään fiksaatiota yhteisestä nimestä ja nainen pitäisi oman sukunimensä. tiedän yhdenkin naisen, jonka uusi nimi on suorastaan nolo, kun taas tyttönimi tyylikäs ja kansainvälisen kuuloinen.
[/quote]
Tai sitten on tärkeää että sukunimi on yhteinen, ei niinkään mikä se sukunimi on.
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 14:55"]
Jos pitää oman nimen: fiksu, nykyaikainen, hyvän itsetunnon omaava.
Jos ottaa miehen nimen: lapanen, kynnysmatto, tahdoton, vanhanaikainen.
[/quote]
Minä pidän avioituessaan oman nimensä pitävää naista lapsellisena. Onhan se koomista että avioliitossa olevalla naisella jolla on lapsia on vielä isänsä sukunimi:D Tulee mieleen että itsenäistyminen on jäänyt jotenkin kesken. Jos haluaa roikkua vanhempiensa helmoissa miksi edes mennä naimisiin:D Naimisiin mennään tai sitten ei mennä. Oman nimen pitäminen on jonkinlainen alitajuinen keino jatkaa sinkkuelämää. Todellisuudessa nainen ei kuitenkaan tarkalleen ottaen ole sinkku enää koskaaan vaikka tulisikin avioero vaan eronnut tai leski.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin mua ihmetyttää jos menee "iäkkäänä" naimisiin ja vaihtaa nimensä (itse olin pitkälti yli 40 eikä olis tullut mieleenkään, en olis vaihtanut vaikka olisin nuorempanakin mennyt naimisiin.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta on yksinkertaisesti järkevämpää, että perheenjäsenillä on kaikilla sama sukunimi. Se, mihin nimeen päädytään, on sopimuskysymys. Siltä pohjalta tein oman päätökseni. Muiden päätökset eivät minua liikuta, paitsi silloin kun olen paininut lasten koulu- ja harrastekavereiden, heidän vanhempiensa, näiden exien ja nyxien nimiviidakossa. Mutta siitäkin on selvitty.
Sen voin mainita, että omat lapset ovat kiittäneet, kun meillä on kaikilla sama nimi ja ollaan pysytty yhdessä kaikki nämä vuodet. : )
Perustele miten järkevämpää.? En tajua. Minulla ei ole mitään epäjärkeviä kokemuksia vaikka omalla nimellä olenkin..
Ei rakasta miestään.
Tosin ymmärrän jos neiti Scherlachius ei halua olla rouva Lötjönen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattelen, että nainen varmaan tykkää omasta sukunimestään niin paljon, ettei halua vaihtaa sitä. Se syy voikin olla sitten mikä vain (harvinainen/kaunis nimi, tai ei vain halua muuttaa niin isoa osaa itsestään).
Nimenvaihtajien ajattelen joko haluavan korostaa yhteenkuuluvuuttaan miehen sukuun tai olevan konservatiivisia.
Tunnen avioparin jossa mies otti naisen nimen ja avioparin joilla on omat nimet vieläkin. Mitään en ajattele kummastakaan parista ☺
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on parempi...en minäkään vaihtaisi Lundia esim.Lötjöseen...
En yksinkertaisesti jaksanut alkaa muuttamaan kaikkia pankki-, bonus- ja ajokorttejani ja rekisteritietojani. Eli laiska?
Oman nimensä pitäjä: itsenäinen, fiksu, asioita ajatteleva
Miehen nimensä ottava: joko uskoo perinteisiin tai sitten vain noudattaa niitä ajattelematta omilla aivoillaan
Minä keksin itselleni sukunimen joten edustan vain itseäni. En ole naimisissa, jos menen käytän omaa nimeäni ja lapset nimetään minun sukunimeni mukaan.
Sukunimillä ei nykyään ole väliä. Ennen sen tarkoitus oli "omistaa" ihminen. Lapset voi omistaa, mutta ei aikuista.
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 19:07"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 19:05"]
mä tiedän monta naista, joilla on ollut harvinainen oma nimi, mutta vaihtaneet sen miehen tylsän tavalliseen nimeen, miksi? ainoa mitä keksin, on että mies ei halunnut omaa nimeään vaihtaa ja naisella fiksaatio perheen yhteisestä nimestä. itse tekisin tuossa tilanteessa siten, että pitäisin oman nimeni ja laittaisin lapsillekin oman nimeni. en ymmärrä mitä järkeä siinä on, että oma sukunimi on kuolemassa sukupuuttoon ja silti valitaan lapselle miehen nimi tyyliin korhonen, virtanen.
[/quote]
Et sitten ole ajatellut sitä vaihtoehtoa, ettei niille naisille se sukunimi ole niiiin tärkeä asia kuin joillekin tälläkin palstalla? :) [/quote]
Jos se sukunimi ei ole niin tärkeä asia, niin silloin ei olisi mitään fiksaatiota yhteisestä nimestä ja nainen pitäisi oman sukunimensä. tiedän yhdenkin naisen, jonka uusi nimi on suorastaan nolo, kun taas tyttönimi tyylikäs ja kansainvälisen kuuloinen.