Miksi niin moni koiran omistaja pysähtyy koiransa kanssa, kun toinen koira tulee vastaan?
Eikö älyä, että pysähtyminen vaan pitkittää ohitusta ja voi olla toiselle koiralle stressaavaa?
Kommentit (109)
Mun pikkukoiraa vastaan tuli labradoodle. Jäi vaanimaan ja odottamaan, kunnes oltiin kohdalla ja sitten hyppäsi ja rähisi. Sanoin taluttajalle, että pidä remmi lyhyemmällä, että muut pääsee ohi. Hymyili vaan typerästi. Jos koira ei osaa ajatella, voisko taluttaja edes yrittää. Mun koira ei välitä muista, ja on joskus huvittavaa kävellä tyynesti ohi kun toiset jää makaamaan ja odottamaan jo kaukaa ja oma ei edes vilkaise toista.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ainakin koira on pienestä saakka sosiaalistettu niin, että pitää lähtökohtaisesti kaikkia kavereina. Jos vastaantuleva kiskoo nyrpeänä piskinsä hihnaa tiukemmalle, ohitamme kuin ilmaa. Jos omistaja näyttää koirineen rennolta, huikkaan yleensä etukäteen ”saako koirat moikata”? Yleensä saavat ja seurauksena on iloista hännänheilutusta.
Koirallani on tässä lähialueella omat selkeät kaverinsa jotka huomaa jo kaukaa. Kaveri huomaa saman ja sitten kävellään tapaamaan. Me omistajat sitten turisemme kuulumiset samalla, kun koirat vaihtavat omansa.
Luulen, että vähintään puolet lenkkeilyn ilosta on koiralleni sitä, että se saa tavata lajitovereitaan. En ymmärrä räkyttävien ja hihnamöyhääjien omistajia alkuunkaan. Koiran huono käytös lähtee pääsääntöisesti kotikasvatuksesta.
Odotapa vaan kun seuraava koirasi paljastuukin remmirähisijäksi. Tipahdat sieltä korkeuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ainakin koira on pienestä saakka sosiaalistettu niin, että pitää lähtökohtaisesti kaikkia kavereina. Jos vastaantuleva kiskoo nyrpeänä piskinsä hihnaa tiukemmalle, ohitamme kuin ilmaa. Jos omistaja näyttää koirineen rennolta, huikkaan yleensä etukäteen ”saako koirat moikata”? Yleensä saavat ja seurauksena on iloista hännänheilutusta.
Koirallani on tässä lähialueella omat selkeät kaverinsa jotka huomaa jo kaukaa. Kaveri huomaa saman ja sitten kävellään tapaamaan. Me omistajat sitten turisemme kuulumiset samalla, kun koirat vaihtavat omansa.
Luulen, että vähintään puolet lenkkeilyn ilosta on koiralleni sitä, että se saa tavata lajitovereitaan. En ymmärrä räkyttävien ja hihnamöyhääjien omistajia alkuunkaan. Koiran huono käytös lähtee pääsääntöisesti kotikasvatuksesta.
Odotapa vaan kun seuraava koirasi paljastuukin remmirähisijäksi. Tipahdat sieltä korkeuksista.
Ei paljastu rähisijäksi, kun sosiaalistaa pentuna oikeaan aikaan. Jos jää odottamaan, että rokotukset on voimassa, on liian myöhäistä. Itse kysyn aina koiran omistajilta, onko koiralla rokotukset kunnossa, ja jos koira on hyvin hoidetun ja ystävällisen näköinen, päästän pennun tutustumaan koiraan
Joskus on tuntunut hurjalta, kun itsellä kääpiökoiran pentu ja joku valtava dogi on tullut vastaan, mutta omistajat tuntevat koiransa ja tietävät ettei koira tee mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ainakin koira on pienestä saakka sosiaalistettu niin, että pitää lähtökohtaisesti kaikkia kavereina. Jos vastaantuleva kiskoo nyrpeänä piskinsä hihnaa tiukemmalle, ohitamme kuin ilmaa. Jos omistaja näyttää koirineen rennolta, huikkaan yleensä etukäteen ”saako koirat moikata”? Yleensä saavat ja seurauksena on iloista hännänheilutusta.
Koirallani on tässä lähialueella omat selkeät kaverinsa jotka huomaa jo kaukaa. Kaveri huomaa saman ja sitten kävellään tapaamaan. Me omistajat sitten turisemme kuulumiset samalla, kun koirat vaihtavat omansa.
Luulen, että vähintään puolet lenkkeilyn ilosta on koiralleni sitä, että se saa tavata lajitovereitaan. En ymmärrä räkyttävien ja hihnamöyhääjien omistajia alkuunkaan. Koiran huono käytös lähtee pääsääntöisesti kotikasvatuksesta.
Odotapa vaan kun seuraava koirasi paljastuukin remmirähisijäksi. Tipahdat sieltä korkeuksista.
Exällä oli pito-ongelmien ja aggressiivisuuden vuoksi edellisen omistajan pois antama beaucheron. Uros. Aggressiivinen kuin mikä alkuun ja yritti purra jopa vieraita ihmisiä. Aloitti järkyttävän kekkuloinnin kun koiria tuli vastaan ja 50-kiloisen koiran vuoksi olin tyytyväinen omasta kuntoiluharrastuksestani.
Niin vain kärsivällisyydellä siitäkin kuoriutui otus, joka ohitti ilman murinoita urokset ja narttujen kanssa halusi vain ottaa leikkimatsin. Vain alkoholilta haisevat ihmiset pysyivät sille murinan arvoisina.
Kyllä se ongelma on siellä hihnan käsilenkin päässä. Olen tehnyt nuorena töitä käytösongelmaisten hevosten kanssa ja voin kertoa, että koiraa n. 100 kertaa painavampi otus opettaa paljon eläinten käsittelystä.
-sama
Koirani haluaisi tervehtiä kaikkia. On todella hankalaa yrittää saada sitä kävelemään eteenpäin, jos takana kävelee koira. Joudun vetämään. Mielummin odotamme että toinen koira menee ohi. Useimmiten näiden koirien omistajat haluavat jäädä leikkimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ainakin koira on pienestä saakka sosiaalistettu niin, että pitää lähtökohtaisesti kaikkia kavereina. Jos vastaantuleva kiskoo nyrpeänä piskinsä hihnaa tiukemmalle, ohitamme kuin ilmaa. Jos omistaja näyttää koirineen rennolta, huikkaan yleensä etukäteen ”saako koirat moikata”? Yleensä saavat ja seurauksena on iloista hännänheilutusta.
Koirallani on tässä lähialueella omat selkeät kaverinsa jotka huomaa jo kaukaa. Kaveri huomaa saman ja sitten kävellään tapaamaan. Me omistajat sitten turisemme kuulumiset samalla, kun koirat vaihtavat omansa.
Luulen, että vähintään puolet lenkkeilyn ilosta on koiralleni sitä, että se saa tavata lajitovereitaan. En ymmärrä räkyttävien ja hihnamöyhääjien omistajia alkuunkaan. Koiran huono käytös lähtee pääsääntöisesti kotikasvatuksesta.
Odotapa vaan kun seuraava koirasi paljastuukin remmirähisijäksi. Tipahdat sieltä korkeuksista.
Ei paljastu rähisijäksi, kun sosiaalistaa pentuna oikeaan aikaan. Jos jää odottamaan, että rokotukset on voimassa, on liian myöhäistä. Itse kysyn aina koiran omistajilta, onko koiralla rokotukset kunnossa, ja jos koira on hyvin hoidetun ja ystävällisen näköinen, päästän pennun tutustumaan koiraan
Joskus on tuntunut hurjalta, kun itsellä kääpiökoiran pentu ja joku valtava dogi on tullut vastaan, mutta omistajat tuntevat koiransa ja tietävät ettei koira tee mitään.
Suurin osa isoista koirista on onneksi hyväkäytöksisiä ja lähes laji kuin laji tunnistaa pikkukaverin lapseksi. Yleensä aikuiset koirat suhtautuvat pentuun suurella kärsivällisyydellä ja pentu taas saa positiivisia kokemuksia takataskuunsa tulevaisuutta varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ainakin koira on pienestä saakka sosiaalistettu niin, että pitää lähtökohtaisesti kaikkia kavereina. Jos vastaantuleva kiskoo nyrpeänä piskinsä hihnaa tiukemmalle, ohitamme kuin ilmaa. Jos omistaja näyttää koirineen rennolta, huikkaan yleensä etukäteen ”saako koirat moikata”? Yleensä saavat ja seurauksena on iloista hännänheilutusta.
Koirallani on tässä lähialueella omat selkeät kaverinsa jotka huomaa jo kaukaa. Kaveri huomaa saman ja sitten kävellään tapaamaan. Me omistajat sitten turisemme kuulumiset samalla, kun koirat vaihtavat omansa.
Luulen, että vähintään puolet lenkkeilyn ilosta on koiralleni sitä, että se saa tavata lajitovereitaan. En ymmärrä räkyttävien ja hihnamöyhääjien omistajia alkuunkaan. Koiran huono käytös lähtee pääsääntöisesti kotikasvatuksesta.
Odotapa vaan kun seuraava koirasi paljastuukin remmirähisijäksi. Tipahdat sieltä korkeuksista.
Exällä oli pito-ongelmien ja aggressiivisuuden vuoksi edellisen omistajan pois antama beaucheron. Uros. Aggressiivinen kuin mikä alkuun ja yritti purra jopa vieraita ihmisiä. Aloitti järkyttävän kekkuloinnin kun koiria tuli vastaan ja 50-kiloisen koiran vuoksi olin tyytyväinen omasta kuntoiluharrastuksestani.
Niin vain kärsivällisyydellä siitäkin kuoriutui otus, joka ohitti ilman murinoita urokset ja narttujen kanssa halusi vain ottaa leikkimatsin. Vain alkoholilta haisevat ihmiset pysyivät sille murinan arvoisina.
Kyllä se ongelma on siellä hihnan käsilenkin päässä. Olen tehnyt nuorena töitä käytösongelmaisten hevosten kanssa ja voin kertoa, että koiraa n. 100 kertaa painavampi otus opettaa paljon eläinten käsittelystä.-sama
Olette tekin olleet vaikeita ohitettavia vaikka kuinka kauan. Onko koira kastroitu jossain vaiheessa mutta jäi kertomatta?
Vierailija kirjoitti:
Koirani haluaisi tervehtiä kaikkia. On todella hankalaa yrittää saada sitä kävelemään eteenpäin, jos takana kävelee koira. Joudun vetämään. Mielummin odotamme että toinen koira menee ohi. Useimmiten näiden koirien omistajat haluavat jäädä leikkimään.
Suurin osa koiranomistajista on mukavia ja ymmärtäväisiä, mutta jotkut... heillä on pelkkää huonoa sanottavaa muista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen ihmetellyt. Varmaan lähinnä ajattelemattomuuttaan.
Turha tätä on alapeukutetaan. On typeryyden huipentuma antaa koiran jäädä paikalleen vaanimaan. Sen jälkeen kohdalla aletaan rähistä. Normaalisti kävelyä eteenpäin. Mitä enemmän omistaja reagoi vastaan tulevaan koiraan, sitä enemmän koira reagoi.
Siis sehän on ihan yleinen ohje koiran koulutuksessa : jos pysähdyt (kun vastaan tulee koira), koira alkaa ihmetellä miten tilanteeseen on reagoitava, onko joku vaara, miksi pysähdyttiin.
Jos koiran kävelyttäjä alkaa jännittää vastaantulevan koiran huomatessaan tai pelkää/stressaa kohtaamista/tms ja pysähtyy, koira vaistoaa pelon, ja reagoi sen mukaan, haukkuu, rähisee jne
->Tämän toistuessa koira alkaa luulla että vastaantulevat koirat ovat uhka, joille on rähistävä ja räyhättävä.
Mitä rennompi on koiran ulkoiluttaja, sen rennompi koirakin.
Toki tämä vaatii alussa totuttelua, opettelua; herkkupalalla harhauttamista ja niin edelleen, eikä tämä ohje kaikkiin koiriin päde, mutta siis monella tuo toimii
Kaverini ainakin pysähtyy nimenomaan opettaakseen koiraansa ettei se haukkuisi toisia koiria. Eli pysäyttää koiran ja kiinnittää sen huomion itseensä, ei siihen toiseen koiraan.
Mä oon ihmetellyt tätä samaa. Ei mun koirat reagoi vaikka toinen räkyttäisi kitarisat pitkällä, saati jostain tönöttämisestä. En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että annetaan sille omalle koiralle viesti että tässä ohitustilanteessa on nyt jotain erikoista ja että tähän kuuluu reagoida. Se koira lukee sua paremmin kuin sinä itse.
Ja te jotka jäätte seisoskelemaan hoomoilasena koska koira ei liiku, niin ihan mielenkiinnosta kysyn että päättääkö koira teillä muistakin asioista?
Mulla on kolme isoa paimenkoiraa ja saan jokaisen käskyllä liikkeelle ja pysähtymään. Miksi se on jonkun oravan kokoisen kanssa niin ***eleen hankalaa?
Mulla on pieni ja ihmisrakas koira, mutta erinäisistä syistä johtuen, harvoja koiria se sietää. Siksi välillä on aika raastavaa, kun vastaantulevat haluaisivat antaa koirien moikata, eikä millään uskota että mun söpö pikku koiruli olis mitenkään aggressiivinen, varsinkin hihnassa. Kerran kävi niin, että varoituksista huolimatta vastaantulija antoi omansa tulla remmi pitkällä ja sitten taivasteltiin kun se pieni söpö karvapallo nappaskin kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Kaverini ainakin pysähtyy nimenomaan opettaakseen koiraansa ettei se haukkuisi toisia koiria. Eli pysäyttää koiran ja kiinnittää sen huomion itseensä, ei siihen toiseen koiraan.
Ei siihen pysähtymistä tarvita.
Valitettavasti kaikki ei ymmärrä koiran käytöksestä mitään, vaikka fifi narunpäässä olisikin. Ei osata kouluttaa kunnolla, eikä ymmärretä yhtään koirien kieltä.
Aika pelottavaa muille ulkoilijoille, jos jollain on koira niin huonosti hallinnassa, että joutuu pysähtymään. Taluttajalla pitäisi olla sellaiset varusteet, että saa koiran liikkumaan eteenpäin joka tilanteessa. Vaikka sitten kuonopanta, jos ei muutoin koiraa fyysisesti hallitse. Ennen kaikkea kuitenkin koira pitäisi kouluttaa yhteiskuntakelpoiseksi.
Olen aktiiviharrastaja ja ärsyttää välillä tosi paljon muiden koiranomistajien huono käytös. Pilaavat kaikkien maineen ja lisäävät koiravihaa entisestään, kun eivät kouluta koiriaan ja sallivat niille huonon käytöksen.
Oma koirani kulkee hiljaa ja nätisti muiden ohi. Sille on jo pentuja opetettu ohi-käsky. En ymmärrä ihmisiä, jotka selittää maassa jumittavien koiriensa vieressä, että tää ei nyt halua kävellä. No ei sitä kysytä koiralta haluaako vai ei. Se on itse asiassa sille koiralle aika stressaava tilanne, kun omistaja ei laumanjohtajana hoidakaan tilannetta, jossa vieras koirakko uhkaa omaa laumaa. Sillä sitähän se koiran kannalta on. Vieras koira lähestyy, se on aina koiran silmissä aluksi uhkaava tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Kaverini ainakin pysähtyy nimenomaan opettaakseen koiraansa ettei se haukkuisi toisia koiria. Eli pysäyttää koiran ja kiinnittää sen huomion itseensä, ei siihen toiseen koiraan.
Miten tästä tilanteesta pääsee, jos kummallakin on samat mielessä?
Vierailija kirjoitti:
Mulla on pieni ja ihmisrakas koira, mutta erinäisistä syistä johtuen, harvoja koiria se sietää. Siksi välillä on aika raastavaa, kun vastaantulevat haluaisivat antaa koirien moikata, eikä millään uskota että mun söpö pikku koiruli olis mitenkään aggressiivinen, varsinkin hihnassa. Kerran kävi niin, että varoituksista huolimatta vastaantulija antoi omansa tulla remmi pitkällä ja sitten taivasteltiin kun se pieni söpö karvapallo nappaskin kiinni.
Tämäkö on vastaantulevan vika? Miten se paikallaan olo auttaa asiaa?
Vierailija kirjoitti:
Mä oon ihmetellyt tätä samaa. Ei mun koirat reagoi vaikka toinen räkyttäisi kitarisat pitkällä, saati jostain tönöttämisestä. En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että annetaan sille omalle koiralle viesti että tässä ohitustilanteessa on nyt jotain erikoista ja että tähän kuuluu reagoida. Se koira lukee sua paremmin kuin sinä itse.
Ja te jotka jäätte seisoskelemaan hoomoilasena koska koira ei liiku, niin ihan mielenkiinnosta kysyn että päättääkö koira teillä muistakin asioista?
Mulla on kolme isoa paimenkoiraa ja saan jokaisen käskyllä liikkeelle ja pysähtymään. Miksi se on jonkun oravan kokoisen kanssa niin ***eleen hankalaa?
Sulla onkin vaan paimenkoiria. Kokeile joskus jotain muuta, vaikka chihuahuaa, niin alat tietää mistä puhut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on pieni ja ihmisrakas koira, mutta erinäisistä syistä johtuen, harvoja koiria se sietää. Siksi välillä on aika raastavaa, kun vastaantulevat haluaisivat antaa koirien moikata, eikä millään uskota että mun söpö pikku koiruli olis mitenkään aggressiivinen, varsinkin hihnassa. Kerran kävi niin, että varoituksista huolimatta vastaantulija antoi omansa tulla remmi pitkällä ja sitten taivasteltiin kun se pieni söpö karvapallo nappaskin kiinni.
Tämäkö on vastaantulevan vika? Miten se paikallaan olo auttaa asiaa?
Sivusta sanon, tietysti edellä mainittu tilanne on vastaantulijan vika, se päästi koiransa liian lähelle. Täällä on ihmeellisiä ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on pieni ja ihmisrakas koira, mutta erinäisistä syistä johtuen, harvoja koiria se sietää. Siksi välillä on aika raastavaa, kun vastaantulevat haluaisivat antaa koirien moikata, eikä millään uskota että mun söpö pikku koiruli olis mitenkään aggressiivinen, varsinkin hihnassa. Kerran kävi niin, että varoituksista huolimatta vastaantulija antoi omansa tulla remmi pitkällä ja sitten taivasteltiin kun se pieni söpö karvapallo nappaskin kiinni.
Tämäkö on vastaantulevan vika? Miten se paikallaan olo auttaa asiaa?
En ole koskaan jäänyt seisomaan, päin vastoin. Yleensä nämä tönöttäjät ovat niitä, jotka haluaisivat jäädä nuuhkuttelemaan.
Olen siis tuon koiranvihaaja koiran omistajs
Ei minua ole haitannut jos joku seisoo tatti paskassa. Sitten on menty räksyttäen ohi. Olen luullut että me kiusataan sitä 😂.