Miksi niin moni koiran omistaja pysähtyy koiransa kanssa, kun toinen koira tulee vastaan?
Eikö älyä, että pysähtyminen vaan pitkittää ohitusta ja voi olla toiselle koiralle stressaavaa?
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Minä teen näin, koska koirani ei vielä pääse toisten koirien ohi rähisemättä. Menen niin pitkälle syrjään polulta kun pystyn, pyydän koiran sivulle ja otan sen namien avulla katsekontaktiin. Koirani pysyy noin hoidetun tilanteen aikana rauhallisena. Tuttujen kanssa normaali kohtaaminen toimii jo. Tavoitteena, että pääsemme tulevaisuudessa ohittamaan muut koirakot kävellen.
Koirani on tullut minulle n. 3 -vuotiaana sijoituksena eläinsuojelun kautta. Otettu pois narkomaaneilta, koiraa on kohdeltu väkivaltaisesti ja pidetty nälässä. Nyt, vuoden jälkeen on jo perheen kesken mitä ihanin ja hienoin koira, mutta kaikki perheen ulkopuolinen jännittää vielä. Hiljaa hyvää tulee, mutta siihen asti valitettavasti aiheutamme muille harmia. Onneksi täällä tuntuu olevan niin hyvin koulutettuja koiria, että he voivat ottaa aina "vahvemman" roolin näissä tilanteissa.
Mutta sulla on selkee toimintamalli siinä, sä meet sivuun ja kiinnität koirasi huomion itseesi. Mut nää jotka jää polulle taivastelemaan - eiks ihmiset yhtään lue elekieltä että nuo ei halua sosiaalistua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverini ainakin pysähtyy nimenomaan opettaakseen koiraansa ettei se haukkuisi toisia koiria. Eli pysäyttää koiran ja kiinnittää sen huomion itseensä, ei siihen toiseen koiraan.
Miten tästä tilanteesta pääsee, jos kummallakin on samat mielessä?
Ei mitenkään, kumpikaan. Siihen mätänee ja varikset nokkii jäänteet pois.
Vierailija kirjoitti:
Koska koirat rakastavat lajitovereitaan, ja monella on vain yksi koira. Kiva, kun koirat saavat tervehtiä. Ärsyttää sellaiset nirppanokat, jotka eristävät koiransa, eivät sosiaalista jne.. Sen verran voisi olla epäitsekäs, että antaa koirien tervehtiä.
On koiralle todella virkistävää tavata muita koiria.
Joo, ja kyllä täälläkin on koirapuisto. Siellä vaan on harvoin ketään.
Olen opettanut koiria ohittamaan toiset koirat.
Syitä tähän:
- koiria tulee paljon vastaan, eikä ole kiinnostusta jäädä juttelemaan jokaisen omistajan kanssa
- joskus koirat pitää käyttää ulkona nopeasti - se on helpompaa, kun ei tarvitse jäädä jokaista fifiä nuuhkimaan
- koskaan ei voi tietää, minkälainen koira se vastaantuleva yksilö on. Opin tämän kerrasta, kun vastaan tullut "kiltti" kettuterrieri puraisi exän koiran korvasta palan pois
- yleensä kuitenkin samanrotuisten koirien kanssa jäädään juttelemaan, koska niitä ei tule niin usein vastaan
Vierailija kirjoitti:
Meillä toi koira laittaa parkin päälle kun vastaan tulee koira. Siinähän siten kiskot maassa makaavaa koiraa asvaltilla eteenpäin.
Mitä jos kouluttaisit sen rakkaan mussusi niin ettei tekisi tuota?
Vierailija kirjoitti:
Kaverini ainakin pysähtyy nimenomaan opettaakseen koiraansa ettei se haukkuisi toisia koiria. Eli pysäyttää koiran ja kiinnittää sen huomion itseensä, ei siihen toiseen koiraan.
Pysähtyy? Miksi?
Miksi ei yritä kiinnittää koiran huomiota kävellessä herkkupalaan tai johonkin mistä koira tykkää (Esim palloon, jos koira tykkää "pallopeleistä"
Eli hukkuuko koira jo kun se pysäytetään, vai pysäyttääkö kaveri sen ihan varmuuden vuoksi ennenkun alkaa haukkua? No, niin tai näin, mites tuon pysähtymistaktiikan jälkeen opitaan sit se ohitus? Kävellen van vai? Koira odottaa ihmeissään että miksi ei nyt pysähdytä, niinkun ennen jne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella ärsyttävää. Mä joskus kiusallani tein samaa takaisin, eli jäin itsekin seistä töröttämään kun tatti paskassa. Se voittaa joka pisimpään seisoo 😂
Ei minua ole haitannut jos joku seisoo tatti paskassa. Sitten on menty räksyttäen ohi. Olen luullut että me kiusataan sitä 😂.
Mikä on, että et saa rakkiasi koulutettua olemaan räksyttämättä muille? <tähän itkunauruhymiö>.
Koska kunnolla kasvatettu koira on sosiaalistettu ja osaa tavata muita koiria. Ei ole minun vika jos vastaantulija ei ole osannut kasvattaa koiraansa normaaliksi kuten jokaisen aikuisen ihmisen kuuluisi.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon ihmetellyt tätä samaa. Ei mun koirat reagoi vaikka toinen räkyttäisi kitarisat pitkällä, saati jostain tönöttämisestä. En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että annetaan sille omalle koiralle viesti että tässä ohitustilanteessa on nyt jotain erikoista ja että tähän kuuluu reagoida. Se koira lukee sua paremmin kuin sinä itse.
Ja te jotka jäätte seisoskelemaan hoomoilasena koska koira ei liiku, niin ihan mielenkiinnosta kysyn että päättääkö koira teillä muistakin asioista?
Mulla on kolme isoa paimenkoiraa ja saan jokaisen käskyllä liikkeelle ja pysähtymään. Miksi se on jonkun oravan kokoisen kanssa niin ***eleen hankalaa?
Oravan kokoiset ovat usein niitä pahimpia luupäitä, luonnevikaisia, tottelemattomia ja vielä tosi huonosti koulutettuja - eihän niitä tarvi kun ovat niiiiin pieniä ja lutusia.
Vierailija kirjoitti:
Minä teen näin, koska koirani ei vielä pääse toisten koirien ohi rähisemättä. Menen niin pitkälle syrjään polulta kun pystyn, pyydän koiran sivulle ja otan sen namien avulla katsekontaktiin. Koirani pysyy noin hoidetun tilanteen aikana rauhallisena. Tuttujen kanssa normaali kohtaaminen toimii jo. Tavoitteena, että pääsemme tulevaisuudessa ohittamaan muut koirakot kävellen.
Koirani on tullut minulle n. 3 -vuotiaana sijoituksena eläinsuojelun kautta. Otettu pois narkomaaneilta, koiraa on kohdeltu väkivaltaisesti ja pidetty nälässä. Nyt, vuoden jälkeen on jo perheen kesken mitä ihanin ja hienoin koira, mutta kaikki perheen ulkopuolinen jännittää vielä. Hiljaa hyvää tulee, mutta siihen asti valitettavasti aiheutamme muille harmia. Onneksi täällä tuntuu olevan niin hyvin koulutettuja koiria, että he voivat ottaa aina "vahvemman" roolin näissä tilanteissa.
Toi on ihan eri tilanne. Sä koulutat koiraa ja otat sen tilanteessa hyvin haltuun. Et jää keskelle tietä ja totea vaan, että ei tää nyt halua liikkua ja oho mites se nyt tolleen hyökkäilee. Ne on pahimpia, jotka antaa koiransa ensin vaania maassa tekemättä elettäkään siihen suuntaan, että estäisi koiraa. Sitten tämä vaanija pomppaa rähisten ylös ja hyökkää toista koiraa kohti. Narunjatke lässyttää älä nyt tolleen viitti. Tai vielä pahempi eli alkaa rähjätä koiralleen. Ihan hirveän epäreilua koiraa kohtaan. Tilanne pitäisi ottaa haltuun ihan juuri niin kuin sinä teet. Ajoissa reilusti sivuun ja palkkaa kontaktista ja hyvästä käytöksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä teen näin, koska koirani ei vielä pääse toisten koirien ohi rähisemättä. Menen niin pitkälle syrjään polulta kun pystyn, pyydän koiran sivulle ja otan sen namien avulla katsekontaktiin. Koirani pysyy noin hoidetun tilanteen aikana rauhallisena. Tuttujen kanssa normaali kohtaaminen toimii jo. Tavoitteena, että pääsemme tulevaisuudessa ohittamaan muut koirakot kävellen.
Koirani on tullut minulle n. 3 -vuotiaana sijoituksena eläinsuojelun kautta. Otettu pois narkomaaneilta, koiraa on kohdeltu väkivaltaisesti ja pidetty nälässä. Nyt, vuoden jälkeen on jo perheen kesken mitä ihanin ja hienoin koira, mutta kaikki perheen ulkopuolinen jännittää vielä. Hiljaa hyvää tulee, mutta siihen asti valitettavasti aiheutamme muille harmia. Onneksi täällä tuntuu olevan niin hyvin koulutettuja koiria, että he voivat ottaa aina "vahvemman" roolin näissä tilanteissa.
Mutta sulla on selkee toimintamalli siinä, sä meet sivuun ja kiinnität koirasi huomion itseesi. Mut nää jotka jää polulle taivastelemaan - eiks ihmiset yhtään lue elekieltä että nuo ei halua sosiaalistua?
Joo mä kierrän kans mahdollisimman sivusta silloin harvoin kun näkee että nää koirat ei nätisti toisiaan ohita, esim alkaa jo vihainen haukkuminen ja ärhentely jo etempää.
Siis muuten koira ohittaa toiset sujuvasti, ei edes ole huomaavinaan jos joku pienempi sille räksyttää, mutta olen ajatellut että parempi väistää selkeästi vihaisen oloista koiraa, kun katsoa miten käy.
Jotkut koirat vaan ei voi sietää toisiaan, vaikka mun koira tuleekin hyvin juttuun toisten koirien kanssa 99% ajasta.
Me mennään koiran kanssa aina ohi ja suorastaan väistellään. Jos joku välttämättä haluaa keskustella ym. yritän olla kohtelias ja vaihtaa pari sanaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska koirat rakastavat lajitovereitaan, ja monella on vain yksi koira. Kiva, kun koirat saavat tervehtiä. Ärsyttää sellaiset nirppanokat, jotka eristävät koiransa, eivät sosiaalista jne.. Sen verran voisi olla epäitsekäs, että antaa koirien tervehtiä.
On koiralle todella virkistävää tavata muita koiria.
Joo, ja kyllä täälläkin on koirapuisto. Siellä vaan on harvoin ketään.Olen opettanut koiria ohittamaan toiset koirat.
Syitä tähän:
- koiria tulee paljon vastaan, eikä ole kiinnostusta jäädä juttelemaan jokaisen omistajan kanssa
- joskus koirat pitää käyttää ulkona nopeasti - se on helpompaa, kun ei tarvitse jäädä jokaista fifiä nuuhkimaan
- koskaan ei voi tietää, minkälainen koira se vastaantuleva yksilö on. Opin tämän kerrasta, kun vastaan tullut "kiltti" kettuterrieri puraisi exän koiran korvasta palan pois
- yleensä kuitenkin samanrotuisten koirien kanssa jäädään juttelemaan, koska niitä ei tule niin usein vastaan
Pitää osata lukea koiria, ja kummallakin omistajalla on vastuu oman koiransa käytöksestä. En pysähdy, mutta jos toinen ei kisko koiraansa pois, päästän tervehtimään.
Ei se ole mikään ongelma, jos ei halua tervehtiä, asuin vaan ennen paikassa, jossa koiranomistajat olivat sosiaalisia. Tämän kaupungin lähiössä on toisenlainen meininki. Ihmiset on jotenkin epäluuloisia, kai se on pohjalaista jäyhyyttä.
Koiria ei ole kovin paljoa myöskään.
Että saisit ihmetellä, ystävä rakas. Siksi.
Vierailija kirjoitti:
Koska kunnolla kasvatettu koira on sosiaalistettu ja osaa tavata muita koiria. Ei ole minun vika jos vastaantulija ei ole osannut kasvattaa koiraansa normaaliksi kuten jokaisen aikuisen ihmisen kuuluisi.
Kolme kodinvaihtajaa kasvattaneena ja hautaan saattaneena en jaksa enää korvaani lotkauttaa tuollaiselle. Joskus stressasin siitä, etten ole "tarpeeksi hyvä" poiskouluttamaan kaikkia muiden aiheuttamia vahinkoja, mutta tiedän, että olin hyvä omistaja koirilleni ja paljon ihanampaa stressitön lenkki kuin suorittaa sitä sääntökirja kädessä.
Ei taida sinunkaan koirasi olla niin täydellinen tai sinä itse, jos sinua stressaa se mitä vastaantulevat tekevät tai jättävät tekemättä. Itseäni ei ole koskaan haitannut muiden tekemiset kunhan eivät päästä aggressiivista koiraa iholle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ainakin koira on pienestä saakka sosiaalistettu niin, että pitää lähtökohtaisesti kaikkia kavereina. Jos vastaantuleva kiskoo nyrpeänä piskinsä hihnaa tiukemmalle, ohitamme kuin ilmaa. Jos omistaja näyttää koirineen rennolta, huikkaan yleensä etukäteen ”saako koirat moikata”? Yleensä saavat ja seurauksena on iloista hännänheilutusta.
Koirallani on tässä lähialueella omat selkeät kaverinsa jotka huomaa jo kaukaa. Kaveri huomaa saman ja sitten kävellään tapaamaan. Me omistajat sitten turisemme kuulumiset samalla, kun koirat vaihtavat omansa.
Luulen, että vähintään puolet lenkkeilyn ilosta on koiralleni sitä, että se saa tavata lajitovereitaan. En ymmärrä räkyttävien ja hihnamöyhääjien omistajia alkuunkaan. Koiran huono käytös lähtee pääsääntöisesti kotikasvatuksesta.
Odotapa vaan kun seuraava koirasi paljastuukin remmirähisijäksi. Tipahdat sieltä korkeuksista.
Ei ne noin vaan "paljastu" miksikään rähisijäksi, vaan koulutuksen puute tekee niistä sellaisia. Lukuunottamatta ehkä chihuahuaa, joka on aivan päästään vialla oleva rotu.
Minä en tieten tahtoen pysähdy, mutta koira itse toisinaan lyö maaten vastaantulevan koirakon nähdessään. Voisihan sen siitä väkisin repiä liikkeelle, mutta jos toinen koira edelleen tulee kohti, yleensä menee vähemmällä ähinällä kun antaa toisten mennä ohi. Sitä en tiedä millä periaatteella päättää milloin pitää maastoutua, ei tunnu riippuvan toisen koiran koosta tai sukupuolesta ollenkaan.
Oma koirani yleensä jämähti paikoilleen ensin ja tahtoi sillä tavalla "katsoa" kuka tulee vastaan. Sitten kyllä jatkoimme matkaa, koska koiralleni oli opettu, että ohitetaan normaalisti muut. Pahinta varmaan oli juuri se jos toinen koira murisi ja haukkui todella paljon ja yleensä silloin omankin koirani hermo petti ja ei pysynyt hiljaa. Yleensä kyllä oli todella ystävällinen koira muille koirille ja mieluummin vikisi ja olisi tahtonut kaikkia katsomaan. Meillä ei juurikaan ollut sellaisia koiria lähipiirissä joita sai moikata, mutta muuten koirani oli kyllä tottunut toisiin koiriin ja koulutuksissa käytiin. Ikävä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella ärsyttävää. Mä joskus kiusallani tein samaa takaisin, eli jäin itsekin seistä töröttämään kun tatti paskassa. Se voittaa joka pisimpään seisoo 😂
Ei minua ole haitannut jos joku seisoo tatti paskassa. Sitten on menty räksyttäen ohi. Olen luullut että me kiusataan sitä 😂.
Mikä on, että et saa rakkiasi koulutettua olemaan räksyttämättä muille? <tähän itkunauruhymiö>.
Se ei ole sen rakimpi kuin sinun piskisi. Minä en kuuntele ilkeiden ihmisten neuvoja, ne on koirilleenkin ilkeitä ja sitä en siedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ainakin koira on pienestä saakka sosiaalistettu niin, että pitää lähtökohtaisesti kaikkia kavereina. Jos vastaantuleva kiskoo nyrpeänä piskinsä hihnaa tiukemmalle, ohitamme kuin ilmaa. Jos omistaja näyttää koirineen rennolta, huikkaan yleensä etukäteen ”saako koirat moikata”? Yleensä saavat ja seurauksena on iloista hännänheilutusta.
Koirallani on tässä lähialueella omat selkeät kaverinsa jotka huomaa jo kaukaa. Kaveri huomaa saman ja sitten kävellään tapaamaan. Me omistajat sitten turisemme kuulumiset samalla, kun koirat vaihtavat omansa.
Luulen, että vähintään puolet lenkkeilyn ilosta on koiralleni sitä, että se saa tavata lajitovereitaan. En ymmärrä räkyttävien ja hihnamöyhääjien omistajia alkuunkaan. Koiran huono käytös lähtee pääsääntöisesti kotikasvatuksesta.
Odotapa vaan kun seuraava koirasi paljastuukin remmirähisijäksi. Tipahdat sieltä korkeuksista.
Ei ne noin vaan "paljastu" miksikään rähisijäksi, vaan koulutuksen puute tekee niistä sellaisia. Lukuunottamatta ehkä chihuahuaa, joka on aivan päästään vialla oleva rotu.
Olipa fiksu kommentti taas.
Minä teen näin, koska koirani ei vielä pääse toisten koirien ohi rähisemättä. Menen niin pitkälle syrjään polulta kun pystyn, pyydän koiran sivulle ja otan sen namien avulla katsekontaktiin. Koirani pysyy noin hoidetun tilanteen aikana rauhallisena. Tuttujen kanssa normaali kohtaaminen toimii jo. Tavoitteena, että pääsemme tulevaisuudessa ohittamaan muut koirakot kävellen.
Koirani on tullut minulle n. 3 -vuotiaana sijoituksena eläinsuojelun kautta. Otettu pois narkomaaneilta, koiraa on kohdeltu väkivaltaisesti ja pidetty nälässä. Nyt, vuoden jälkeen on jo perheen kesken mitä ihanin ja hienoin koira, mutta kaikki perheen ulkopuolinen jännittää vielä. Hiljaa hyvää tulee, mutta siihen asti valitettavasti aiheutamme muille harmia. Onneksi täällä tuntuu olevan niin hyvin koulutettuja koiria, että he voivat ottaa aina "vahvemman" roolin näissä tilanteissa.