Lue keskustelun säännöt.
parisuhde ja miehen erilainen elämänkokemus
23.07.2020 |
Tai pitäisikö sanoa sen puute.
Mies menossa kohta opiskelemaan. Ollut töissä lukiopohjalla samassa työpaikassa tähän asti. Asuu vanhempiensa omistamassa asunnossa johon muuttanut suoraan kotoa. Ei ole koskaan seurustellut. Sama kaveripiiri lukiosta asti.
Itsellä on takana useampi pitkä parisuhde, olen opiskellut, asunut eri paikkakunnilla jne. ja elämässä on ollut paljon myös vastoinkäymisiä, mutta toisaalta siinä on tullut sitä oppiakin
Kannustan miestä opiskelussa ja hyvä, että menee opiskelemaan. Opastin ja autoin pääsykokeisiin valmistautumisessa ja tukiasioiden järjestelyssä. Mies on huumorintajuinen ja kiltti ja arvostan sitä. Kuitenkin rassaa ja mietityttää, että usein kun toivoisin vakavampaa keskustelua parisuhteesta tai muista asioista niin hän vitsailee ja suojautuu sen taakse, eikä asioista keskustella kunnolla. Lisäksi ahdistaa hänen kokemattomuutensa parisuhdemielessä ja ylipäätään elämässä: tiedän että jokaisella on omanlainen elämä ja kaikki me ollaan kaukana täydellisyydestä, mutta tuntuu että kokemuksen puutteen myötä häneltä puuttuu tietynlainen perspektiivi. Tämä johtaa siihen, että tuntuu etten voi tukeutua häneen, kun minä olen se joka hoitaa ja selvittää käytännön asiat. En halua kenenkään äidiksi ja vaikka olenkin vahva persoona, niin aiemmissa parisuhteissani ei tällaista ongelmaa ole ollut vaan olen kokenut ne tasavertaisiksi.
Kommentit (175)
Vierailija kirjoitti:
Mitä saamattomuutta on olla työelämässä lukion jälkeen? Asuu vanhempiensa omistamassa asunnossa. Onpas vässykkä!
Aloittaja ilmeisesti kaipaa kouluttautunutta, oman asunnon omaavaa ja naisista kokemusta hankkinutta miestä. Kuulostaa jännikseltä.
Kannatta sitten etsiä sellaista.
No tuollaisia ovat melkein kaikki ap:n ikäluokan miehet joten ei erityisesti tarvitse etsiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on ratkaisevaa, että tunnustaako mies sen, että sinulla on enemmän elämänkokemusta ja sen tuomaa ymmärrystä asioihin. Hyvin rasittavaa, jos ei tajua, ja yrittää koko ajan päteä asioissa joista ei tajua mitään. Muuten minulle ainakin kävisi tuollainen mies ihan hyvin.
Tekeekö ympäri kylää paneminen viisaaksi? Ihan uutta tietoa minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kyllä musta on paljonkin taitoja, joita oppii vasta parisuhteessa :D ne on nimenomaan niitä parisuhdetaitoja ja sitä miten ollaan toisen kanssa
Annapa esimerkkejä. Mitä taitoja oppii vain parisuhteessa eikä esim. ystävyyssuhteessa tai opiskeluaikojen kämppisten kanssa?
Kämppisten kanssa asumista ei voi verratakaan parisuhteessa yhdessä asumiseen. Seurustelusuhdekin on ihan eri asia mitä kaverisuhde.
eri
Jaahas, toinenkin jolla on lukuvaikeuksia. Tarkoitus ei ollut verrata vaan kaivattiin esimerkkejä taidoista, joita voi oppia vain parisuhteessa. Toistaiseksi kukaan ei ole osannut mainita yhtäkään taitoa.
Luetun ymmärtäminen on myös tärkeä taito, jota kannattaa harjoitella.
Niin kuin joku sanoi, niin minäkään en ole riidellyt kavereiden kanssa, en kämppistenkään. Kavereiden kanssa en ole asunut yhdessä. Kämppisten kanssa on ollut erilliset ruuat, rahat, kaverit, siivousvuorot eli vaikka asuttiin samassa asunnossa, elämät oli erilaiset. Jos kämppis ei melunnut, niin ei haitannut yhtään vaikka hän nukkui päivät ja valvoi yöt. Seurustelukumppanin kanssa suhteessa on mukana henkisesti kummankin lapsuudenperheet, kasvatus ja kokemukset. Rahan käyttö ja kotityöt piti sovittaa toisen tapoihin. Kämppisten kanssa en ole koskaan sopinut, miten joulun suhteen menetellään. Mennäänkö jomman kumman vanhempien luo vai pysytäänkö kotona? Mitä ruokia laitetaan joulupöytään ja kuka ne tekee? Vai vietetäänkö joulua ollenkaan? Parisuhteessa joutuu tekemään paljon enemmän kompromisseja mitä muiden kanssa. Parisuhteessa myös tulevaisuuden suunnitelmat ovat ihan eri tasolla mitä kavereiden kanssa. Jos hyvä ystävä aikoo muuttaa vuodeksi toiselle puolen maapalloa, niin hänelle toivotetaan hyvää matkaa. Jos oma puoliso sanoo samaa, niin kenestä se on sama asia?
Löysin tuosta litanniasta vain yhden taidon ja se on kompromissien teko. Oletko sitä mieltä että vain parisuhteessa voi oppia tekemään kompromisseja? Etkö tehnyt niitä ikinä ennen kuin aloit seurustella?
Onhan ne kompromissit nyt pikkuisen eri tasolla. Kaverin kanssa mietitään, mennäänkö katsomaan elokuva x vai y tai lähdetäänkö yhdessä lomalle. Parisuhteessa mietiään, hankitaanko lapsia vai ei, asutaanko kaupungissa vai muutetaanko maalle vai lähdetäänkö yhdessä maailmalle toisen työn perässä.
Niin. Kompromissit tosiaan ovat eri tasoa. Taito on kuitenkin sama. Siksi esim. ensitreffeillä on hyvä, jos kumppani osaa tehdä kompromisseja kahvilan valinnasta. Se ennustaa hyvää isojen kompromissien kannalta. Jos taas hän vaatii että saa yksin päättää kahvilasta, se ennustaa huonoa.
No ei tosiaankaan ole sama asia, kun vertaa ihan mitättömän pientä kompromissia kahvilan valitsemisesta koko elämää muuttavaan kompromissiin.
Miten ihmisten lukutaito on näin heikossa jamassa? Joudun vastata joka toiseen viestiin, etten väittänyt että kyseessä on sama asia. Kuin paimentaisi koululuokkaa täynnä adhd-lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on ratkaisevaa, että tunnustaako mies sen, että sinulla on enemmän elämänkokemusta ja sen tuomaa ymmärrystä asioihin. Hyvin rasittavaa, jos ei tajua, ja yrittää koko ajan päteä asioissa joista ei tajua mitään. Muuten minulle ainakin kävisi tuollainen mies ihan hyvin.
Tekeekö ympäri kylää paneminen viisaaksi? Ihan uutta tietoa minulle.
Etkö sinä osaa ajatella mitään muuta kuin seksiä? Elämänkokemusta saa ihan arkipäivän asioista kuten muuton järjestämisestä toiselle paikkakunnalle. Sitä ei opi, jos toinen on aina järjestänyt asiat toisen puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin ohiksena: Mutta ihmetyttää välillä naisten asenne miehiä kohtaan, joilla ei ole kokemusta pitkästä parisuhteesta. Eli tavallaan asettavat itsensä jo alkuvaiheessa tämän yläpuolelle, pitävät itseään parempana ja miestä jotenkin vajaavaisena. Ja tästä perspektiivistä sitten automaattisesti tuomitsevat kaiken miehen toiminnan. Vinkki: Niitä sosiaalisia taitoja opitaan läpi elämän, kaikenlaisissa ihmissuhteissa. Niin kavereiden ja myös oman perheen parissa. Jos miehellä ei ole ollut pitkää parisuhdetta, ei se tarkoita hänessä olevan mitään vikaa ( shock!). Enemmän itseäni ihmetyttää ihmiset, jotka ovat jatkuvasti lyhytkestoisissa "parisuhteissa" , eroavat ja päätyvät heti uuteen. Eikö tällaisten ihmisten sosiaalisissa taidoissa todennäköisemmin ole vikaa, koska kukaan ei ole halunnut pysyvää parisuhdetta heidän kanssansa?
Sinä vain et osaa tulkita ihmisiä, jotka eivät osaa vääntää asiaa ratakiskosta. Ap esim. korostaa sitä kokemattomuutta ja tartut siihen. Hän kuitenkin kertoi, että tuo 3-kymppinen mies asuu vanhempansa asunnossa ilmaiseksi ja on muutenkin saamaton. Kokonaisuus on vaikuttanut ap:n tulkintaan.
sinäkö et asuisi ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi vanhempiesi omistamassa asunnossa?
saman katon alla ei kuitenkaan asu. miten tämänkin saa käännettyä saamattomuudeksi?
No en. Tiedätkö miksi? Koska olen aikuinen enkä maksata asumistani vanhemmillani.
Elättinä oloa ei tarvitse kääntää saamattomuudeksi. Se on sitä.
Hän asuu vanhempiensa omistamassa asunnossa. Ilmeisen edullisesti, jolloin voi säästää omaan. Lisäksi vanhemmat tuntevat vuokralaisen. Siitäkin on vissi etu.
Tokihan sitä voisi asua vuokralla muualla ja maksaa vuokraisännälle ylimääräistä. Tämän ylimääräisenhän tuo poika voi nyt laittaa säästöön.
Kuulostaa hyvältä järjestelyltä.
Entä jos kyse ei ole tuosta, vaan kaikki menee mitä tulee eikä mitään jää säästöön? Ja sukulaiset maksavat ruokia ja laskujakin sossun lisäksi?
Hyvä järjestely, muiden elättinä olo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
okei, muotoilin asian huonosti: miehellä ei ole kokemusta parisuhteista, ei ole siis seurustellut ikinä
olisi varmasti hyvä antaa miehelle tilaa opetella ja olen sitä yrittänyt, mutta turhauttaa kun hän harjoittelee nyt samoja asioita joita itse opettelin 10 vuotta sitten. ja usein kun hänellä olisi näitä vastuunoton ja itsenäistymisen paikkoja, niin hän ei niitä käytä vaan turvautuu muihin mekanismeihin.
Pitää kai vain kestää se tai todeta että olen odottanut tarpeeksi ja ei tule mitään.
Kyse ei minulle ole esim koulutuksesta tai työstä vaan tietynlaisesta vastuunoton halukkuudesta ja kyvystä
ap
Ei ole mitään taitoja, mitä oppisi vasta parisuhteessa. 3-kymppinen on jo oppinut vastuunkantoa, aloitteellisuutta ja muiden huomioimista, jos on oppiakseen.
Just näin. Minulla on ollut 3 lyhyttä tapailusuhdetta teini-iässä ja 22-vuotiaana. Olen silti oppinut vastuunkantoa, aloitteellisuutta, muiden huomioimista, hyviä käytöstapoja ja itsenäisyyttä, kun on itse pitänyt hoitaa kaikki, selvittää kaikki ja kohdata kaikki.
Mies on tottunut siihen, että joku passaa ja hoitaa hänen puolestaan. Tai sitten on vaan saamaton.
Miten ihmisten lukutaito on näin heikossa jamassa? Joudun vastata joka toiseen viestiin, etten väittänyt että kyseessä on sama asia. Kuin paimentaisi koululuokkaa täynnä adhd-lapsia.[/quote]
Susta kyllä kieltämättä huokuu sellainen: Setä tässä nyt opettaa- fiilis
Onko sulla muuta antaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin ohiksena: Mutta ihmetyttää välillä naisten asenne miehiä kohtaan, joilla ei ole kokemusta pitkästä parisuhteesta. Eli tavallaan asettavat itsensä jo alkuvaiheessa tämän yläpuolelle, pitävät itseään parempana ja miestä jotenkin vajaavaisena. Ja tästä perspektiivistä sitten automaattisesti tuomitsevat kaiken miehen toiminnan. Vinkki: Niitä sosiaalisia taitoja opitaan läpi elämän, kaikenlaisissa ihmissuhteissa. Niin kavereiden ja myös oman perheen parissa. Jos miehellä ei ole ollut pitkää parisuhdetta, ei se tarkoita hänessä olevan mitään vikaa ( shock!). Enemmän itseäni ihmetyttää ihmiset, jotka ovat jatkuvasti lyhytkestoisissa "parisuhteissa" , eroavat ja päätyvät heti uuteen. Eikö tällaisten ihmisten sosiaalisissa taidoissa todennäköisemmin ole vikaa, koska kukaan ei ole halunnut pysyvää parisuhdetta heidän kanssansa?
Sinä vain et osaa tulkita ihmisiä, jotka eivät osaa vääntää asiaa ratakiskosta. Ap esim. korostaa sitä kokemattomuutta ja tartut siihen. Hän kuitenkin kertoi, että tuo 3-kymppinen mies asuu vanhempansa asunnossa ilmaiseksi ja on muutenkin saamaton. Kokonaisuus on vaikuttanut ap:n tulkintaan.
sinäkö et asuisi ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi vanhempiesi omistamassa asunnossa?
saman katon alla ei kuitenkaan asu. miten tämänkin saa käännettyä saamattomuudeksi?
No en. Tiedätkö miksi? Koska olen aikuinen enkä maksata asumistani vanhemmillani.
Elättinä oloa ei tarvitse kääntää saamattomuudeksi. Se on sitä.
Hän asuu vanhempiensa omistamassa asunnossa. Ilmeisen edullisesti, jolloin voi säästää omaan. Lisäksi vanhemmat tuntevat vuokralaisen. Siitäkin on vissi etu.
Tokihan sitä voisi asua vuokralla muualla ja maksaa vuokraisännälle ylimääräistä. Tämän ylimääräisenhän tuo poika voi nyt laittaa säästöön.
Kuulostaa hyvältä järjestelyltä.Entä jos kyse ei ole tuosta, vaan kaikki menee mitä tulee eikä mitään jää säästöön? Ja sukulaiset maksavat ruokia ja laskujakin sossun lisäksi?
Hyvä järjestely, muiden elättinä olo?
Mitä muuta? Pedari ja narkki salaisesti?
Jotain vielä vois löytyä kun oikein pinnistät.
Minkälaisia ystävyys-ja perhesuhteita täällä olevilla on? Kyllä minä ainakin, miehenä, olen usein riidellyt ja joutunut tekemään kompromisseja esimerkiksi kaverien ja sisarusten kanssa. Joskus riidan päätteeksi välit ovat menneet poikki lopullisesti tai väliaikaisesti ( useimmiten naisystävien kanssa), mutta itse olen ollut valmis aina sopimaan ja unohtamaan riidat. Useimmiten nämä myös ovat ihan pikkumaisia ns.känniriitoja, joissa kärpäsestä tehdään härkänen. Miespuolisten kavereiden , myös entisen kämppiksen, kanssa olemme riidelleet lähes kaikesta, alkaen politiikasta ja päättyen siivousvuoroihin, mutta aina olemme samana iltana kyenneet sopimaan asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin ohiksena: Mutta ihmetyttää välillä naisten asenne miehiä kohtaan, joilla ei ole kokemusta pitkästä parisuhteesta. Eli tavallaan asettavat itsensä jo alkuvaiheessa tämän yläpuolelle, pitävät itseään parempana ja miestä jotenkin vajaavaisena. Ja tästä perspektiivistä sitten automaattisesti tuomitsevat kaiken miehen toiminnan. Vinkki: Niitä sosiaalisia taitoja opitaan läpi elämän, kaikenlaisissa ihmissuhteissa. Niin kavereiden ja myös oman perheen parissa. Jos miehellä ei ole ollut pitkää parisuhdetta, ei se tarkoita hänessä olevan mitään vikaa ( shock!). Enemmän itseäni ihmetyttää ihmiset, jotka ovat jatkuvasti lyhytkestoisissa "parisuhteissa" , eroavat ja päätyvät heti uuteen. Eikö tällaisten ihmisten sosiaalisissa taidoissa todennäköisemmin ole vikaa, koska kukaan ei ole halunnut pysyvää parisuhdetta heidän kanssansa?
Sinä vain et osaa tulkita ihmisiä, jotka eivät osaa vääntää asiaa ratakiskosta. Ap esim. korostaa sitä kokemattomuutta ja tartut siihen. Hän kuitenkin kertoi, että tuo 3-kymppinen mies asuu vanhempansa asunnossa ilmaiseksi ja on muutenkin saamaton. Kokonaisuus on vaikuttanut ap:n tulkintaan.
sinäkö et asuisi ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi vanhempiesi omistamassa asunnossa?
saman katon alla ei kuitenkaan asu. miten tämänkin saa käännettyä saamattomuudeksi?
No en. Tiedätkö miksi? Koska olen aikuinen enkä maksata asumistani vanhemmillani.
Elättinä oloa ei tarvitse kääntää saamattomuudeksi. Se on sitä.
Hän asuu vanhempiensa omistamassa asunnossa. Ilmeisen edullisesti, jolloin voi säästää omaan. Lisäksi vanhemmat tuntevat vuokralaisen. Siitäkin on vissi etu.
Tokihan sitä voisi asua vuokralla muualla ja maksaa vuokraisännälle ylimääräistä. Tämän ylimääräisenhän tuo poika voi nyt laittaa säästöön.
Kuulostaa hyvältä järjestelyltä.Entä jos kyse ei ole tuosta, vaan kaikki menee mitä tulee eikä mitään jää säästöön? Ja sukulaiset maksavat ruokia ja laskujakin sossun lisäksi?
Hyvä järjestely, muiden elättinä olo?Mitä muuta? Pedari ja narkki salaisesti?
Jotain vielä vois löytyä kun oikein pinnistät.
Käykö alkoholisti?
Sopisi muutkin hyvin kuvaan, tiedän itseasiassa yhden kuvaukseen sopivan narkkipedofiilin. Usko tai älä. :D Asuu kyllä vanhemman tai isovanhemman kanssa yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmisten lukutaito on näin heikossa jamassa? Joudun vastata joka toiseen viestiin, etten väittänyt että kyseessä on sama asia. Kuin paimentaisi koululuokkaa täynnä adhd-lapsia.
Susta kyllä kieltämättä huokuu sellainen: Setä tässä nyt opettaa- fiilis
Onko sulla muuta antaa?
Kyllä, hyvä vinkki: lue ensin viesti johon vastaat niin et nolaa itseäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen huono riitelemään, ei ole ollut mallia tähän.
Jos joku asia ärsyttää pidän vähän taukoa tapaamisissa. Näin ne menee ihan itsestään ohi.
Olen nainen ja olen kuullut kanssa samaa , että miehillä riidat usein fyysisiä- naisilla kai enemmän verbaalisia.
Oikeastaan en vain koe tarpeellisena tappelua, se ei edistä asioita. Keskustelu ajaa (jopa kiihkeä sellainen) paremmin asiansa.
Kännissä lähinnä himottaa ei tee mieli tapella- painia kyllä.
Tässä on täysin sama linja kuin tämän palstan työttömiä miehiä koskevissa keskusteluissa: työtön mies on arvoton luuseri, jonka kanssa kukaan ei haluaisi olla parisuhteessa. Työtön aikuinen mies on saamaton ja aikuisella miehellä pitää olla tiettyyn ikään mennessä koulutus, hyvä työpaikka, asunto, auto ja muutenkin asiat täysin kunnossa. Nyt on vain kyseessä mies, joka on elänyt elämäänsä hieman eri tavalla ja ei ehkä ole joutunut nousemaan kukoistukseen katuojan kautta vaan on saanut apua vanhemmiltaan. Kaikki tämä osoittaa vain sen miehen mallin kapeuden, jonka naiset ovat valmiita hyväksymään. Voidaan huudella suvaitsevaisuutta tai sukupuoliroolien hämärtymistä, mutta pelkkää hyväsignalointiahan tämä vain on. Tosipaikan tullen miehen pitää olla edelleen se maskuliininen vastuunkantaja, jolta ei suvaita heikkoiden osoituksia, kokemattomuutta tai muutenkaan minkäänlaista poikkeavuutta, koska sellainen mies ei ole naisten silmisssä mies ollenkaan. Olisi kammottavaa lukea tuollaisia mielipiteitä, jos eläisi jossain hyvän ihmisyyden kuplassa, mutta ei tämä enää edes jaksa yllättää. Maailma on julma paikka, jossa ei erilaisuutta sallita kuin tietyiltä ihmisryhmiltä. Muiden pitää vain lopettaa itkemästä ja täyttää se kapea rooli, joka heille on asetettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on ratkaisevaa, että tunnustaako mies sen, että sinulla on enemmän elämänkokemusta ja sen tuomaa ymmärrystä asioihin. Hyvin rasittavaa, jos ei tajua, ja yrittää koko ajan päteä asioissa joista ei tajua mitään. Muuten minulle ainakin kävisi tuollainen mies ihan hyvin.
Tekeekö ympäri kylää paneminen viisaaksi? Ihan uutta tietoa minulle.
Etkö sinä osaa ajatella mitään muuta kuin seksiä? Elämänkokemusta saa ihan arkipäivän asioista kuten muuton järjestämisestä toiselle paikkakunnalle. Sitä ei opi, jos toinen on aina järjestänyt asiat toisen puolesta.
Teetkö samanlaisia olkiukkoja palstalle kirjottavista naisista? Mistä te keksitte nämä paskayleistyksenne?
Vierailija kirjoitti:
Tässä on täysin sama linja kuin tämän palstan työttömiä miehiä koskevissa keskusteluissa: työtön mies on arvoton luuseri, jonka kanssa kukaan ei haluaisi olla parisuhteessa. Työtön aikuinen mies on saamaton ja aikuisella miehellä pitää olla tiettyyn ikään mennessä koulutus, hyvä työpaikka, asunto, auto ja muutenkin asiat täysin kunnossa. Nyt on vain kyseessä mies, joka on elänyt elämäänsä hieman eri tavalla ja ei ehkä ole joutunut nousemaan kukoistukseen katuojan kautta vaan on saanut apua vanhemmiltaan. Kaikki tämä osoittaa vain sen miehen mallin kapeuden, jonka naiset ovat valmiita hyväksymään. Voidaan huudella suvaitsevaisuutta tai sukupuoliroolien hämärtymistä, mutta pelkkää hyväsignalointiahan tämä vain on. Tosipaikan tullen miehen pitää olla edelleen se maskuliininen vastuunkantaja, jolta ei suvaita heikkoiden osoituksia, kokemattomuutta tai muutenkaan minkäänlaista poikkeavuutta, koska sellainen mies ei ole naisten silmisssä mies ollenkaan. Olisi kammottavaa lukea tuollaisia mielipiteitä, jos eläisi jossain hyvän ihmisyyden kuplassa, mutta ei tämä enää edes jaksa yllättää. Maailma on julma paikka, jossa ei erilaisuutta sallita kuin tietyiltä ihmisryhmiltä. Muiden pitää vain lopettaa itkemästä ja täyttää se kapea rooli, joka heille on asetettu.
Ei tässä siitä ole kyse. Työtön, syrjäytynyt tai ongelmainen mies ei varmasti ole luuseri työttömän, syrjäytyneen tai ongelmaisen naisen mielestä. Eikä välttämättä muidenkaan. Mutta parisuhteeseen hän sopii parhaiten kaltaisensa naisen kanssa, koska elämänsä eri lailla eläneiden saattaa olla hankalaa hyväksyä toisenlaista elämäntapaa.
Suosittelen APlle että lopeata suhteen. Teillä on selvästi erilainen kokemusmaailma ja erilaiset arvot. Jätä mies rauhaan ja anna hänen löytää joku joka on lähempänä hänen toiveitaan ja unelmaansa kumppanista. Roikkumalla ja elättelemällä turhia toiveita tuhlaat vain teidän molempien aikaa.
Kyllä ne miehet toisensa laittavat myös tiettyyn malliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on ratkaisevaa, että tunnustaako mies sen, että sinulla on enemmän elämänkokemusta ja sen tuomaa ymmärrystä asioihin. Hyvin rasittavaa, jos ei tajua, ja yrittää koko ajan päteä asioissa joista ei tajua mitään. Muuten minulle ainakin kävisi tuollainen mies ihan hyvin.
Tekeekö ympäri kylää paneminen viisaaksi? Ihan uutta tietoa minulle.
Etkö sinä osaa ajatella mitään muuta kuin seksiä? Elämänkokemusta saa ihan arkipäivän asioista kuten muuton järjestämisestä toiselle paikkakunnalle. Sitä ei opi, jos toinen on aina järjestänyt asiat toisen puolesta.
Teetkö samanlaisia olkiukkoja palstalle kirjottavista naisista? Mistä te keksitte nämä paskayleistyksenne?
Sinkö kirjoitit "Tekeekö ympäri kylää paneminen viisaaksi", kun toinen kirjoitti elämänkokemuksesta? Miten ihmeessä sinun mielestä elämänkokemus tarkoittaa ympäriämpäri panemista? Vai mitä se sinun mielestä tarkoittaa? Minun on vaikea edes ymmärtää, miten joku yhdistää elämänkokemuksen heti irtosuhteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on ratkaisevaa, että tunnustaako mies sen, että sinulla on enemmän elämänkokemusta ja sen tuomaa ymmärrystä asioihin. Hyvin rasittavaa, jos ei tajua, ja yrittää koko ajan päteä asioissa joista ei tajua mitään. Muuten minulle ainakin kävisi tuollainen mies ihan hyvin.
Tekeekö ympäri kylää paneminen viisaaksi? Ihan uutta tietoa minulle.
Etkö sinä osaa ajatella mitään muuta kuin seksiä? Elämänkokemusta saa ihan arkipäivän asioista kuten muuton järjestämisestä toiselle paikkakunnalle. Sitä ei opi, jos toinen on aina järjestänyt asiat toisen puolesta.
Teetkö samanlaisia olkiukkoja palstalle kirjottavista naisista? Mistä te keksitte nämä paskayleistyksenne?
Naurettavaa valitusta, paljon pahemmin täällä haukutaan tietynlaisia naisia, kuin näitä peräkammarin miehiä.
No ei tosiaankaan ole sama asia, kun vertaa ihan mitättömän pientä kompromissia kahvilan valitsemisesta koko elämää muuttavaan kompromissiin.