Minkä ikäisenä naisen pitäisi viimeistään alkaa etsimään parisuhdetta?
Olen itse 27v enkä ole jaksanut alkaa vielä etsimään, enkä usko että vielä muutamaan vuoteenkaan jaksan. Olen torjuva kaikkia lähestymisyrityksiä kohtaan, ja nautin siitä että saan olla vapaa-aikana yksin koiran kanssa. Jos hypoteettisesti kuitenkin haluaisin tulevaisuudessa perheen, niin milloin viimeistään pitäisi alkaa etsimään kumppania? 30v? Vai olisiko pitänyt jo aloittaa?
Kommentit (42)
Jos lapsia haluat ja idyllisen perheelämän, niin suosittelen aloittamaan parisuhdeprojektin viimeistään 32-vuotiaana. Siihen arvioon olen laskenut mukaan väkisinkin sisäänajovaiheen ja tunnustelut. Eli kiirettä alkaa jo pitää.
Jos ihan välttämättä haluat lapsen niin et sä siihen miestä tarttee. On hedelmällisyysklinikoita.
En tiedä, tavallaan ehkä haluaisin perheen, mutta tavallaan haluaisin matkustella ja opiskella loppuelämäni. Ja en ole sellainen että jaksaisin monia asioita yhtä aikaa. Tunnen ihmisiä jotka on suunnilleen töissä, opiskelemassa, harrastaa ja hoitaa lapsia yhtä aikaa. En pystyisi!
Vierailija kirjoitti:
Jos ihan välttämättä haluat lapsen niin et sä siihen miestä tarttee. On hedelmällisyysklinikoita.
Joo mutta hei lapsi ANSAITSEE molemmat vanhemmat. Tuo on minusta melko häiritsevää että nykyisin tarjotaan tuollainen mahdollisuus hankkia lapsi yksin.
Suosituimmat miehet on jo parisuhteessa. Jäljellä on kohta jämät tai toisella kierroksella olevat.
Järkevintä olisi aloittaa jo opiskeluiässä parikymppisenä. Silloin yleensä viedään jo parhaat yliopistoilla ja muissa oppilaitoksissa pariutumisen kautta. Myöhemmin on harvoin niin hyviä tilaisuuksia tavata paljon ja pääosin fiksuja vastakkaisen sukupuolen edustajia tilanteissa, joissa flirtti ja ehdotukset on ok.
Jämät ja toisella kiekalla olijat kelpaa kunhan niillä ei roiku mitään jäätävää lapsikatrasta mukana!
Vierailija kirjoitti:
Järkevintä olisi aloittaa jo opiskeluiässä parikymppisenä. Silloin yleensä viedään jo parhaat yliopistoilla ja muissa oppilaitoksissa pariutumisen kautta. Myöhemmin on harvoin niin hyviä tilaisuuksia tavata paljon ja pääosin fiksuja vastakkaisen sukupuolen edustajia tilanteissa, joissa flirtti ja ehdotukset on ok.
Eikös jotkut naiset ole aikoinaan mennyt yliopistoon sen takia, että löytävät sieltä tulevaisuutta varten hyvän ja akateemisen miehen?
Asioista tietävä kirjoitti:
Suosituimmat miehet on jo parisuhteessa. Jäljellä on kohta jämät tai toisella kierroksella olevat.
Miehiä on enemmän kuin naisia, joten ei pidä paikkaansa
Voisinkohan mennä yliopistoon jollekin tekniikan alalle ja ottaa sieltä itselleni nuoremman toyboyn josta kuoriutuu jossain vaiheessa kunnon mies, ja toivon mukaan minulla riittää munasoluja vähän vanhempanakin? ap
Vierailija kirjoitti:
Asioista tietävä kirjoitti:
Suosituimmat miehet on jo parisuhteessa. Jäljellä on kohta jämät tai toisella kierroksella olevat.
Miehiä on enemmän kuin naisia, joten ei pidä paikkaansa
Joo, maaseudulla. Kaupungeissa päinvastoin.
Nuoruus senkuin pitenee ja pitenee vain, ja se on nyt tämän ajan juttu. Psykologian kehitysteorioissa sinun ikäisellä olisi kehitystehtävänä parisuhde ja vanhemmaksi tulo, mutta niin vain ihmiset ajattelee nykyisin eri tavalla.
Mielestäni sinulla on hieman jo kiire. Tsemppiä!
17vuotiaana. en ole trolli olen äärikonservatiivi-uskovainen. Mielestäni naisen velvollisuus on saada monta lasta nuorena koska on enemmän energiaa ja biologia tukee tätä muutenkin.
Ei ole pakko koskaan, voi elää ilmankin.
Jos haluat lapsia niin aikaisintaan 30 vuotiaana
jos et niin vaikka 50 vuotiaana
No jos haluaa perustaa perheen niin kyllähän sitä jo tuossa iässä pitäisi olla tavattuna sellainen kumppani jonka kanssa sitä voi ainakin harkita. Ensin kun on kuitenkin järkevää olla ainakin se pari kolme vuotta ihan kaksistaan ja tutustua toiseen. Myös siis siihen millaista ihan normiarki yhdessä asuen on kun se alkuhuuma on kadonnut.
Lisäksi ihan omakohtaisena kokemuksena sanon, ettei sitä pari-kolmekymppisenä edes ymmärtänyt kuinka kamalan nopsaan aika loppujen lopuksi kuluukaan. Saati sitä kuinka paljon väsyneempi sitä päälle nelikymppisenä onkaan vaikka elämäntavat on tietenkin paljon terveemmät ja paremmat kuin pahimpina rillutteluvuosina.. Toki lapsi antaa energiaa ja hormonitkin jeesaa mutta kyllä sitä pikkuisen kauhullakin jo ajattelee, että mites sitten kun tähän pamahtaa vaihtarit.
Oma vinkkini on, että jos lapsia haluaa niin kyllä ne vaan kannattaa mahdollisimman nuorena tehdä. Asiaa kannattaa tosiaan ihan ajatella eikä vaan asenteella, että mikä kiire tässä eli ei ole tämän hetken murhe ja ans kattoo sitten joskus..
Niin, jos haluat perheen, niin kyllä sitten asialle kannattaisi jotain tehdä. Varsinkaan kun se eka suhde ei välttämättä johda siihen perheeseen. Jos taas viihdyt yksin, niin onko se perhe sitten sun juttu.