Mitä tehdä salasuhteen kanssa...

[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 16:00"]

valitse.

[/quote]

Yhdyn tähän. Tässä oleellisin viesti sulle ap.

saisiko vaimosi pettää sinua ? Sano rehellisesti suuttuisitko jos selviäisi että vaimollasi on ollut pitkään suhde ?

avioero perhe

isä tyyppiä

pari suhdetyyppiä

Te olette tosiaankin pari suhdetyyppiä :D

Lopetat suhteesi mutta ET KERRO vaimollesi (miksi haluaisit hänelle mielipahaa aiheesta?). Sitten kasvatat itelles munat ja kasvat aikuiseksi, vastuuntuntoiseksi mieheksi. Alat kiinnittää huomiosi perheeseesi ja vaimoosi. Valitettavasti näillä samlasuhteilla on taipumus jonain päivänä paljastua joka tapauksessa. Syvä myötätunto vaimosi puolella tälläisenä päivänä. Että lopeta ns. hyvän sään aikaan. Hoh, mistä näitä tälläisiä ihmisiä oikein riittääkään?

OT, miten lapset kasvatetaan siten, että kestävät oikeaakin elämää? Mitä on se oikea elämä? Kuuluuko siihen nimenomaan avioerot? Mitä muuta?

Kuulostaa aika karulta.

[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 16:00"]

valitse.

[/quote]

Minä en ole ap, mutta samanlainen tilanne on ollut muutaman kerran. Valinnan paikka on tullut eteen vasta kun salarakkaan kanssa on alkanut olemaan liikaa tunteita pelissä. Toistaiseksi en ole pystynyt jättämään perhetttäni. Muuten tuo salarakkaan kanssa olo on sujunut vaivattomasti mutta nuo tunteet ovat aluksi niin ihania mutta muuttuvat aikalailla raastaviksi.

[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 13:10"]

avioero perhe

isä tyyppiä

pari suhdetyyppiä

Te olette tosiaankin pari suhdetyyppiä :D

[/quote]

Apukoululainen...

Sana salasuhde kertoo, onko asia valehtelua. Jos on jotain salattavaa, se on valehtelua ja toisen luottamuksen pettämistä. Ei munkaan ex kertonut mulle huorareissuistaan yhtään mitään eli petti ja valehteli mulle, vaikka itse olin hänelle täysin rehellinen ja uskollinen.

Ymmärtääkseni olet luvannut vaimollesi avioliiton valassa rehellisyyttä ja uskollisuutta, että sinuun voi luottaa. Toisen naisen kanssa vehtaaminen salassa ei ole luottamusta herättävää rehellisyyttä.  Uskon että vaimosi jollain tasossa vaistoaa teidän välillä olevan jotain outoa, vaikka sinä selittelet itsellesi toisin. Vaaditko vaimoltasi sitten uskollisuutta? Miltä tuntuisi, jos vaimosi pettäisi sinua?

Et taida pystyä asettumaan lastesi asemaan. Ehkä et ollut lapsena kovin kiintynyt isääsi? , joten et juurikaan ehkä reagoinut eroon, mutta minun lapseni olivat. Heille oli hirveän kova pala se, että isä poistui meidän arjestamme.

Et myöskään vastannut kysymykseeni, mitä avioliitostasi puuttuu. Jännitystäkö?

Mutta se on huomattu, että pettäjät on mestareita selittelemään monimutkaisiksi asioita, jotka ovat lopulta hyvin yksinkertaisia.

Entäs se toisen naisesi lapsi? Oletko pohtinut, miten lapsesi suhtautuisivat siihen että asutkin uuden naisen ja uuden lapsen kanssa ja jätit heidät "vieraiksi"? Entäs se toisen naisen lapsen reissutyötä tekevä isä? Mites hän suhtautuisi vaimonsa uuteen mieheen ja isipuoleen? Väitän ettei uusioperheissä ole elämä mitään ruusuilla tanssimista. Helppo on panna työkaveria ja esittää muutama tunti Romeota ja Juliaa mutta arki onkin ihan muuta ilmavaivoineen, rääkyvine kersoineen ja riitoineen. Jos mikä mua ärsyttää, niin tämä nykyinen hedonistinen elämä, jossa mun mulkku ja mun tunteet menee kaiken edelle ja lapset saa kärsiä.

Mutta sitähän sä et tajua...

Miksi hitossa hakea itselleen hankaluuksia, kun pysymällä siinä vanhassa hyvässä liitossa uskollisena kenties olisi helpompaa?

[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 12:52"]

Lapsista en ole huolissani. Tämä ei tarkoita sitä että en välitä heistä. Päinvastoin he ovat minulle kaikkein tärkeimmät ihmiset. Se tarkoittaa sitä että heitä ei ole kasvatettu pumpulissa vaan kasvatettu niin että kestäisivät oikeaa elämää.

Itse olen avioero perheen lapsi enkä näe että olisin siitä jotenkin kärsinyt.

Onko tuo salasuhde valehtelemista? Minusta asioiden kertomatta jättäminen ei ole valehtelua? Kerrotteko te kaiken puolisollenne? Jos ette niin onko se valehtelua?

Suuresta rakkaudesta? Onko suuri rakkaus vain sitä joka tulee heti yhdenyön jälkeen? Onko yhden yön jälkeen valmis jättämään puolisonsa? Voiko rakkaus kehittyä esimerkiksi vuodessa parissa niin että alkaa miettimään että mikä olisi tällä hetkellä ja tulevaisuudessa parasta? Olisinkohan nyt tuossa tilanteessa? Vai jossain muussa tilanteessa? Nopeasti on päätelty tähän mennessä että en ole isä tyyppiä enkä pari suhdetyyppiä? 

Miten on tämän salapuolison kanssa? Onko hän uhri koska on nainen vai eikö hänkään ole äitityyppiä eikä parisuhdetyyppiä?

Elämä ei ole aina yksinkertaista jos ottaa muitakin huomioon? Samalla ajatellen mikä olisi itselleen parasta..

[/quote]

Kerropa, miten olet ollut rehellinen, vaimoasi kunnioittavs ja ottanut humioon hänen tunteensa. Kumpi olisi ihmiselle paremmaksi: 1) Hänet jätetään ja puoliso muuttaa suoraan toisen luo, kun itse ei vielä jaksa edes tajuta, mitä ongelmia suhteessa on ollut ja mihin puoliso on ollut tyytmätön 2) puoliso kertoo kaipaavansa jotain muuta ja enemmän. Ongelmia yritetään ratkoa yhdessä/ terapiassa. Puoliso kertoo löytäneensä kivan ihmisen, jonka kanssa haluaisi jotain enemmän. Yhdessä päätetään, jatketaanko yhdessä ja katsotaan, mihin tämä johtaa vai erotaanko.

Oikeastiko kuvittelet huomioineesi muitskin kuin itseäsi. Tekosi on nimittäin raukkamaisin teko ikinä, minkä voi puolisolleen ja lapsilleen tehdä, etkä saa sitä mitenkään kaunisteltua, vaikka kuinka väität lastesi ja puolisosi olevan vahvoja. Minkälainen mies kuvittelee, että salailu ja selän takana puuhailu ei vaikuttaisi negatiivisesti parisuhteeseen ja lasten käsitykseen perheestään ja isäsuhteestaan? Ihanko tosissasi uskottelet, että tämä on muka kaikkien parhaaksi?

Salarakkaasi on aivsn yhtä heikko, itsekeskeinen ja omahyväinen kun sinäkin. Olette huoletta ja lainkaan perheitänne miettimättä päättäneet täyttää omat tarpeenne ja jättäneet puolisonne kuvottelemaan, että kaikki on hyvin. Jos tässä olisi toimittu reilusti, myös puolisoille olisi annettu oikeus kokeilla, josko ruoho aidan takana on vihreämpää. Se kuuluu ns. avoimeen suhteeseen, että asioita voidaan kokeilla ja katsoa, mitä siitä seuraa. 

On raukkamaista pamauttaa parin vuoden valmistelu ja varmistelu puolison tietoon noin vaan ja muuttaa pois, kun puoliso aloittaa homman käsittelyn vasta nyt. Sitten varmaan kummastelet, kun puoliso ei suhtaudu asiaan hyvin. Yököttävää.

[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 13:12"]

OT, miten lapset kasvatetaan siten, että kestävät oikeaakin elämää? Mitä on se oikea elämä? Kuuluuko siihen nimenomaan avioerot? Mitä muuta?

Kuulostaa aika karulta.

[/quote]

Ilmeisesti siihen kuuluu, että haetaan omaa mielihyvää muista piittaamatta. Lupaukset pidetään tasan niin kauan kuin itsestä siltä tuntuu. Jos teillä ei ole avointa suhdetta tai muuten asiasta sovittu, niin kyllä sinä petät ja valehtelet.

[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 12:52"]

Onko tuo salasuhde valehtelemista? Minusta asioiden kertomatta jättäminen ei ole valehtelua? Kerrotteko te kaiken puolisollenne? Jos ette niin onko se valehtelua?

[/quote]

Tää on kyllä jo aika liikkistä. AP ei petä ainoastaan vaimoaan, vaan kusettaa itseäänkin ihan kympillä.

Tosissasiko olet? Rinnastatko sen, etten mainitse puolisolleni käyneeni siskoni kanssa lounaalla tai ostaneeni uuden takin, ja sen, että olet pitänyt rinnakkaissuhdetta puolitoista vuotta? Melkoista älyllistä epärehellisyyttä!

[quote author="Vierailija" time="13.06.2013 klo 13:53"]

[quote author="Vierailija" time="13.06.2013 klo 13:50"]

Niiiin provo :D Mutta täällä on tullut hyviä pointteja kaikille pettäjille, ottakaahan opiksi ja hävetkää :)

[/quote]

Ai tälläistä ei tapahdu??

[/quote]

No tapahtuu tietysti, mutta ap:n tarina on pelkkä vedätys, huomaahan sen tyhmää esittävästä tyylistä, ihan hauskoja vastauksia kuitenkin :D