Lapissa vaeltaminen
Miten aloittaa vaellusharrastus? Kuntoa olen parantanut pitkillä pyöräretkillä. Ei ehkä tänä kesänä ehdi, mutta ensi kesänä varmaan voisi. Jos aikaa olisi kunnolla, voisi lähteä matkaan ilman autoa. Junalla Rovaniemelle ja jatko Eskelisen bussilla.
Kommentit (278)
Lapissa vaeltamisen voi aloittaa ruskamatkalla Leville. Jopa hississä on jo vientiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se sama ukko on siellä samalla paikalla vieläkin päivittäin. Se osa reitistä on saanut k-18 merkinnän karttaan ja symbolina on tikku-ukko jolla on 3 jalkaa.
Vierailija kirjoitti:
Joo olipa kivaa vaeltaa luonnossa kun Posiossa nähtiin Lapin taikaa polun varrella runkanneen nuorehkon parrakkaan hoikan miehen muodossa. Lapset järkyttyivät. Ei enää Posioon.
=D pitäisi merkitä toi posion metsärunkuttaja oikeasti karttaan
Siis mitä? Täällä te vain VITSAILETTE kun mies pornoilee julkisesti ulkoilualueella? Te raivoatte naisen bikineistä rannalla ja suututte trikoohousuista, mutta miehet saa PORNOILLA ja LENNÄTTÄÄ SPERMAA julkisesti, ja se on perhekanoista vain hauskaa? Kyllä te olette seonneita.
No, varmasti suvaitsette ne pyllytrikoot? Nehän on LUONTOA.
Vierailija kirjoitti:
Osaisiko joku suositella aloittelijalle sopivaa merkittyä vaellusreittiä, joko Lapista tai miksei muualtakin Suomesta? Ja ehtona vielä se, ettei tarvitsisi omaa autoa, vaan pääsisi julkisilla kutakuinkin reitin lähtöpisteelle asti.
Muutaman vuorokauden mittainen vaellus olisi tarkoitus tehdä, kokemusta yön yli reissuista on jonkin verran.
Jos etelä-Suomesta puhutaan, niin esim. Repovedeltä ja Liesjärveltä löytyy kivoja merkittyjä reittejä ja riittävästi tauko/tulipaikkoja yön tai parin kierrokselle.
En kyllä 30 vuoden harrastelijaretkeilykokemuksellani suosittelisi lähtemään kylmiltään Lappiin, jos on jo kauan aikaa siitä kun on viimeksi kantanut reppua, tai laji on kokonaan uusi.
Selkää ja niveliä on hyvä koeponnistaa ja totuttaa keho taakan kantoon pitkän tauon jälkeen. Ei ole toivottavaa, että ongelmia tulee, mutta mahdollisuutta ei pidä ylenkatsoa. Pahimmillaan voi löytyä sellainen piilevä kipu, joka katkaisee koko reissun toiseen vaelluspäivään. Saa myös jonkin käsityksen siitä, millainen päivämatka tuntuu mielekkäältä.
Selkä voi olla jumissa ensimmäisen päivän rasitusten ja makuualustalla nukutun yön jälkeen. Näin etenkin, jos kehon luontainen palautuminen on jo alkanut hidastua eli keski-ikäistyminen on hyvässä vauhdissa.
Myös varusteista voi ilmetä sellaisia puutteita, jotka on syytä korjata ennen pidempää reissua. Jos vaikka selviää, ettei rinkan muoto ja säätövarat eivät istu omalle kropalle, varusteen vaihto ennen pitkää reissua voi pelastaa melkoiselta tuskalta.
Aloittelijan kannattaa mitoittaa suunnitellut päivämatkat mieluummin alakanttiin, vaikkapa reiluun kymmeneen kilometriin ensi päivinä. Kun reppu kevenee ruoasta, loppuosa menee sutjakkaammin. Keho saa myös aikaa tottua ja jää aikaa maisemille ja fiilistelyyn.
Miten ketjun aloittajalle muuten kävi, toteutuuko reissu?
Vierailija kirjoitti:
Onko porukka käyttänyt vedenpuhdistustabletteja tai laitetta jos haluinnut minimoida riskit juomaveden kanssa? Yleensähän tuolla on puhdasta juomavettä kun on juoksevaa vain vesi. Mutta varmaan varmuuden vuoksi olisi hyvä käyttää jotain vedenpuhdistusmenetelmää.
Lapissa olen aina juonut vettä sellasenaan joista ja puroista, kunhan on ollut kirkasta, ilman ongelmia.
Joskus seisovaakin vettä keitettynä, kun muuta ei ole ollut.
Voi tietty vilkaista kartasta, ettei puro saa alkuaan kulman takana olevasta suolammesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kiersin Karhunkierroksen Hautajärveltä Rukalle 4,5 päivässä ilman aiempaa pitkää vaelluskokemusta. Kuntokin oli päässyt rapistumaan ja ylipainoa oli reilusti. Rehellisesti sanoen olisi saattanut jäädä reissu kesken, jos en olisi käyttänyt vaellussauvoja. Valtava apu aloittelijalle: keventävät nousuja ja tukevat laskuissa ja vaikeakulkuisessa maastossa. Mutta virheeni oli liian pehmeäpohjaiset kengät. Olivat päivävaelluksilla olleet erinomaiset, mutta kun selkään nosti 17 kilon rinkan, niin jokainen kivi ja juurakko tuntui jalkapohjissa. Koko reissulla eniten kipeytyivätkin jalkapohjat, välillä melkein itkuun asti. Sittemmin on tullut hankittua kunnon jäykkäpohjaiset saappaat.
Vaellussauva(t) on hyvä apuväline ihan kokeneellekin kulkijalle. Eikä niiden käyttöä ainakaan hävetä tarvitse. Tuovat pahoissa paikoissa turvaa ja lisätukeakin.
Jäykkäpohjaiset kengät ovat hyvä olla. Vaikka kävely aluksi tuntuukin hieman puukenkämäiseltä, niin hetken kivikossa yms- epätasaisessa maastossa kuljettuaan huomaa hyödyn.
Itse suosittelisin kalliimmasta hinnasta huolimatta vaelluskenkiä, jotka antavat tuen myös nilkalle. Kumisaappaat eivät suojaa nilkkaan nuljahduksilta, joita voi helposti sattua esim tunturialueiden rakkoja (=kivikkoalue) ylitettäessä.
Jäykät pohjat tosiaan säästävät jalkapohjia terävien kivien ja juurakoiden painalluksilta. Toisaalta ne kannattaa ajaa vähin erin sisään ennen pitkää reissua. Hyvin jäykkäpohjainen kenkä voi kipeyttää etenkin kanta-astujalta polvet, jos kenkää ei ole hieman notkistettu ja nivelistöä toteutettu muutaman kymmenen kilometrin sisäänajolla. Tämäkin joskus koettu kantapään kautta.
Kaksi navigointisysteemiä mukaan, kartta ja käsigps varmimmat. Opettele käyttämään niitä. Suosittelen pidempää (1-2vk) merkittyä reittiä ennen kuin menette merkitsemättömille reiteille! Esim. Hetta-Pallas, Luirojärvi tai Kilpisjärvi-Halti vaikka kahteen suuntaan on hyviä aloittaa. Merkitsemättömään maastoon vasta, kun on kokemusta suosituista reiteistä.
Hyvä suunnittelu, varatkaa aikaa sille että jotain käy tai haluatte muuten vaan levähtää. Jos oikein pitkälle ja hankalalle reissulle menette, voi kunnonkohotus olla paikallaan ennen sitä. Päivämatkaan vaikuttaa myös maaston haasteellisuus. Älkää yliarvioiko, joku 10km päivämatka voi olla aloittelijalle ihan riittävästi. Siitä taas ei ole haittaa, jos suoriudutte etuajassa, koska voitte aina jäädä vaikka telttailemaan hetkeksi.
Mitä uutta varustetta ikinä ostattekin, testatkaa se etukäteen huolellisesti parin päivän reissulla, mahdollisimman kurjissa oloissa. Pahin virhe on jättää esim. ruokavälineet testaamatta. Varautukaa kaikkeen, mutta älkää ylipakatko, koska loppujen lopuksi tarvitsette paljon vähemmän kuin ajattelette. Turhaa kamaa on kurja kantaa, ja sitä ei voi heittää luontoon.
Ruoan suhteen kannattaa perehtyä ruoan kuivaamiseen itse kuivurilla, koska siinä säästää painossa tosi paljon ja saa parempaa muonaa kuin kaupan kuivamuonat. Sata kertaa halvemmalla. Netistä löytyy paljon hyvää tietoa siihen, paljonko ruokaa tarvitaan. Kannattaa myös itse tehdä energiapatukoita tms. tiheäenergistä ruokaa.
Selvittäkää, mistä saatte vettä, jotta osatte huolehtia asiasta. Suomessa ei välttämättä tarvitse vedensuodattimia. Muistakaa olla järkeviä: älkää peskö pyykkiä yläjuoksussa, älkää ottako juomavettä alajuoksusta (ehkä enemmän suosituilla reiteillä tarvittava sääntö). Huolehtikaa omat kakkanne piiloon.
H
arkitkaa, millaiset kengät haluatte. Niiden merkitys korostuu pidemmällä reissulla. Äärimmäisen harva tarvitsee loppujen lopuksi isoja vaellusbootseja. Monelle sopii trail runner -tyyppiset kengät. Ne ovat kevyet ja kuivavat nopeasti, mikä on tärkeää jos teette vesistön ylityksiä (tai sitten miettikää, miten mahd. ylitykset teette). Vesistön ylityksiä EI tehdä kapeimmasta kohdasta vaan siinä, missä virralla on vähiten voimaa, eli leveäkin kohta voi olla ylityspaikka jos siinä on kiviä jotka rikkoo virtaa. Kokeilkaa ylittää virtaus ensin kahlaamalla ilman varusteita vähissä vaatteissa, jotta tiedätte kuinka hankalaa se on. Tosin syksymmällä ei välttämättä kannata lähteä reiteille joilla on ylityksiä, ellei tiedä että niillä on jotain ylityspaikkoja joilla varmasti pysyvät jalat kuivina. Toisaalta puhtaalle talvivaellukselle vaellusbootsit tarvitaan.
Jaloista puheenollen, etenkin talvella ehdottomasti villasukat mukaan, joita pidätte vain rinkassa. Ne yöksi jalkaan, tärkeää lämmön kannalta.
Niin ja sitten, noihin rinkkojen vesisuojiin ei kannata luottaa, vaan kaikki mikä ei saa kastua mustaan jätesäkkiin, ns. backpack liner. Jos teltta on märkä, se laitetaan rinkkaan jätesäkin ulkopuolelle. Rinkan säätö ja tasainen pakkaus kannattaa myös harjoitella tarkkaan ennen reissua.
Vierailija kirjoitti:
Kaksi navigointisysteemiä mukaan, kartta ja käsigps varmimmat. Opettele käyttämään niitä. Suosittelen pidempää (1-2vk) merkittyä reittiä ennen kuin menette merkitsemättömille reiteille! Esim. Hetta-Pallas, Luirojärvi tai Kilpisjärvi-Halti vaikka kahteen suuntaan on hyviä aloittaa. Merkitsemättömään maastoon vasta, kun on kokemusta suosituista reiteistä.
Hyvä suunnittelu, varatkaa aikaa sille että jotain käy tai haluatte muuten vaan levähtää. Jos oikein pitkälle ja hankalalle reissulle menette, voi kunnonkohotus olla paikallaan ennen sitä. Päivämatkaan vaikuttaa myös maaston haasteellisuus. Älkää yliarvioiko, joku 10km päivämatka voi olla aloittelijalle ihan riittävästi. Siitä taas ei ole haittaa, jos suoriudutte etuajassa, koska voitte aina jäädä vaikka telttailemaan hetkeksi.
Mitä uutta varustetta ikinä ostattekin, testatkaa se etukäteen huolellisesti parin päivän reissulla, mahdollisimman kurjissa oloissa. Pahin virhe on jättää esim. ruokavälineet testaamatta. Varautukaa kaikkeen, mutta älkää ylipakatko, koska loppujen lopuksi tarvitsette paljon vähemmän kuin ajattelette. Turhaa kamaa on kurja kantaa, ja sitä ei voi heittää luontoon.
Ruoan suhteen kannattaa perehtyä ruoan kuivaamiseen itse kuivurilla, koska siinä säästää painossa tosi paljon ja saa parempaa muonaa kuin kaupan kuivamuonat. Sata kertaa halvemmalla. Netistä löytyy paljon hyvää tietoa siihen, paljonko ruokaa tarvitaan. Kannattaa myös itse tehdä energiapatukoita tms. tiheäenergistä ruokaa.
Selvittäkää, mistä saatte vettä, jotta osatte huolehtia asiasta. Suomessa ei välttämättä tarvitse vedensuodattimia. Muistakaa olla järkeviä: älkää peskö pyykkiä yläjuoksussa, älkää ottako juomavettä alajuoksusta (ehkä enemmän suosituilla reiteillä tarvittava sääntö). Huolehtikaa omat kakkanne piiloon.
H
arkitkaa, millaiset kengät haluatte. Niiden merkitys korostuu pidemmällä reissulla. Äärimmäisen harva tarvitsee loppujen lopuksi isoja vaellusbootseja. Monelle sopii trail runner -tyyppiset kengät. Ne ovat kevyet ja kuivavat nopeasti, mikä on tärkeää jos teette vesistön ylityksiä (tai sitten miettikää, miten mahd. ylitykset teette). Vesistön ylityksiä EI tehdä kapeimmasta kohdasta vaan siinä, missä virralla on vähiten voimaa, eli leveäkin kohta voi olla ylityspaikka jos siinä on kiviä jotka rikkoo virtaa. Kokeilkaa ylittää virtaus ensin kahlaamalla ilman varusteita vähissä vaatteissa, jotta tiedätte kuinka hankalaa se on. Tosin syksymmällä ei välttämättä kannata lähteä reiteille joilla on ylityksiä, ellei tiedä että niillä on jotain ylityspaikkoja joilla varmasti pysyvät jalat kuivina. Toisaalta puhtaalle talvivaellukselle vaellusbootsit tarvitaan.
Jaloista puheenollen, etenkin talvella ehdottomasti villasukat mukaan, joita pidätte vain rinkassa. Ne yöksi jalkaan, tärkeää lämmön kannalta.
Niin ja sitten, noihin rinkkojen vesisuojiin ei kannata luottaa, vaan kaikki mikä ei saa kastua mustaan jätesäkkiin, ns. backpack liner. Jos teltta on märkä, se laitetaan rinkkaan jätesäkin ulkopuolelle. Rinkan säätö ja tasainen pakkaus kannattaa myös harjoitella tarkkaan ennen reissua.
Jos haluaa jalat pitää kuivana syksyllä niin vaelluskumpparit.
Joet voi syksylläkin ylittää kahlaamalla, vesi vaan on kylmää :D Ei sitä heti kangistu aikuinen ihminen. Itsellä crocsit leiri- ja ylityskenkinä, ja syksyvaelluksilla kumisaappaat muuten. Kesällä vaelluskengät.
Vierailija kirjoitti:
Kaksi navigointisysteemiä mukaan, kartta ja käsigps varmimmat. Opettele käyttämään niitä. Suosittelen pidempää (1-2vk) merkittyä reittiä ennen kuin menette merkitsemättömille reiteille! Esim. Hetta-Pallas, Luirojärvi tai Kilpisjärvi-Halti vaikka kahteen suuntaan on hyviä aloittaa. Merkitsemättömään maastoon vasta, kun on kokemusta suosituista reiteistä..
Onko reitti Luirolle nykyään jo merkittykin? Viisi vuotta aikaa viime käynnistä, niin en tiennyt tuota.
Hetta-Pallas on hyvä ja aloittelijaystävällinen reitti. Myös UK-puistossa esim. Luirojärvelle menee helppo merkattu polku. Käsivarressa Haltille myös helppo patikoida merkattua polkua pitkin Kilpisjärveltä. Tee ensin yhden yön yli retkiä lähimaastossa ja opettele käyttämään keitintä, telttaa jne. Sitten joku tuollainen 4 päivän vaellus kuten Hetta-Pallas.
En lähtisi ostamaan mitään varusteita ennenkuin on testannut sopiiko laji itselle ja mitä oikeasti tarvitsee. Tulee vaan hutihankintoja. Lähes kaiken saa vuokrattua, ja kumisaappaissa tai lenkkareissakin voi vaeltaa ensimmäiset reissut! Itse asiassa 30v sitten kaikki vaelsi tavallisilla kumisaappailla ja putkirinkan kanssa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi navigointisysteemiä mukaan, kartta ja käsigps varmimmat. Opettele käyttämään niitä. Suosittelen pidempää (1-2vk) merkittyä reittiä ennen kuin menette merkitsemättömille reiteille! Esim. Hetta-Pallas, Luirojärvi tai Kilpisjärvi-Halti vaikka kahteen suuntaan on hyviä aloittaa. Merkitsemättömään maastoon vasta, kun on kokemusta suosituista reiteistä..
Onko reitti Luirolle nykyään jo merkittykin? Viisi vuotta aikaa viime käynnistä, niin en tiennyt tuota.
On
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi navigointisysteemiä mukaan, kartta ja käsigps varmimmat. Opettele käyttämään niitä. Suosittelen pidempää (1-2vk) merkittyä reittiä ennen kuin menette merkitsemättömille reiteille! Esim. Hetta-Pallas, Luirojärvi tai Kilpisjärvi-Halti vaikka kahteen suuntaan on hyviä aloittaa. Merkitsemättömään maastoon vasta, kun on kokemusta suosituista reiteistä..
Onko reitti Luirolle nykyään jo merkittykin? Viisi vuotta aikaa viime käynnistä, niin en tiennyt tuota.
Ei ole mutta vahvat polut tupien välillä.
Aikuisten partio
Parempi on, et mene ollenkaan. Jänkhällä poikkeuksetta kairataan peppuliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi navigointisysteemiä mukaan, kartta ja käsigps varmimmat. Opettele käyttämään niitä. Suosittelen pidempää (1-2vk) merkittyä reittiä ennen kuin menette merkitsemättömille reiteille! Esim. Hetta-Pallas, Luirojärvi tai Kilpisjärvi-Halti vaikka kahteen suuntaan on hyviä aloittaa. Merkitsemättömään maastoon vasta, kun on kokemusta suosituista reiteistä..
Onko reitti Luirolle nykyään jo merkittykin? Viisi vuotta aikaa viime käynnistä, niin en tiennyt tuota.
Ei ole mutta vahvat polut tupien välillä.
Uk-puiston merkityt reitit:
https://www.luontoon.fi/urhokekkosenkansallispuisto/reitit/reittikuvauk…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi navigointisysteemiä mukaan, kartta ja käsigps varmimmat. Opettele käyttämään niitä. Suosittelen pidempää (1-2vk) merkittyä reittiä ennen kuin menette merkitsemättömille reiteille! Esim. Hetta-Pallas, Luirojärvi tai Kilpisjärvi-Halti vaikka kahteen suuntaan on hyviä aloittaa. Merkitsemättömään maastoon vasta, kun on kokemusta suosituista reiteistä..
Onko reitti Luirolle nykyään jo merkittykin? Viisi vuotta aikaa viime käynnistä, niin en tiennyt tuota.
Ei ole mutta vahvat polut tupien välillä.
Uk-puiston merkityt reitit:
https://www.luontoon.fi/urhokekkosenkansallispuisto/reitit/reittikuvauk…
Itsekin tsekkasin tuon ja siis EI ole edelleenkään merkattu, vaikka pari ihmistä toisin väitti.
Tässä oma kokemukseni vaeltamisesta. Olen vasta-aloittelija. Pari vuotta olen tehnyt päiväpatikoita. Viime kuussa ensimmäinen vaellus. Kohteeksi valikoitui Hetta-Pallas. Reitti on todelka hyvin merkitty ja siltä ei voi eksyä. Ostin rinkan talvella ja hankin varusteita pikku hiljaa. Noin kuukautta ennen h-hetkeä teimme 20 kilsan päiväpatikam rinkka selässä. Rinkkaan ladattiin painoa ihan huolella. Painoi 13 kiloa. Testasimme varusteita. Hyvä niin koska huomasin että kengät eivät pidä vettä ja edessä on kenkien osto. Hankin uudet kengät aika viime metreillä siis. Sain kuitenkin ajettua uudet kengät ennen vaellusta ja ei tullut ensimmäistäkään rakkoa. Huomasin myös että rinkan pakkaaminen ja säätäminen tarvii vielä harjoitusta. Itse vaellus sujui mainiosti. En sanoisi itseäni hyväkuntoiseksi. Selviydyin vaelluksesta hyvin ja paikat eivät olleet juurikaan kipeinä. Olimme 3 yötä tuvissa ja päivämatkat max. 15 kilsan pituisia.
Ensi vuoden kohde hakusessa. UKK puisto kiinnostaisi. Tällä kokemuksella lähtisin kuitenkin merkitylle reitille.
Vierailija kirjoitti:
Osaisiko joku suositella aloittelijalle sopivaa merkittyä vaellusreittiä, joko Lapista tai miksei muualtakin Suomesta? Ja ehtona vielä se, ettei tarvitsisi omaa autoa, vaan pääsisi julkisilla kutakuinkin reitin lähtöpisteelle asti.
Muutaman vuorokauden mittainen vaellus olisi tarkoitus tehdä, kokemusta yön yli reissuista on jonkin verran.
Vätsärissä Nellimistä Näätämöön.
Vierailija kirjoitti:
Olispa muuten mahtava vaeltaa lapissa kuukauden ajan. Ei pitäisi mitään kiirettä, nukkuisi kun väsyttää ja syö kun on nälkä. Välillä voi joutua täydentämään ruokavarantoja.
Huolettominta on kun opettelee olemaan ilman ruokaa viikon, pari. Ei tarvitse kantaa mukana eikä huolehtia tulien teosta eikä keittimistä. Parasta olisi osata nukkuakin kuten ennen telttoja osattiin, vaikka varusteetkaan eivät olleet niin tuulen- ja vedenpitävät kuin nykyisin.
Olette huolissanne naisten bikineistä, vaikka miehen genitaalien änkeminen ja julkinen seksi on pikkujuttu ja "niitä on kaikkialla"? Saisipa naiset yhtä suuren sympatian. Miehet aiheuttaa uhkaa lapsille erämaassa, ja akat vain antaa olla. Kyllä sitä raivoa riittää jos nainen on edes vähäpukeinen.