Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Joissakin perheissä lapset todella määräävät - olen sanaton
09.06.2013 |
Käväisin hoitamassa yhden asian työkaverini luona nyt viikonloppuna. 10-vuotias poikani oli mukanani. Hänellä oli toki oma kirja mukana (asian toimittaminen kesti n. 20 minuuttia), mutta huomasin, että pöydällä oli myös läjä Akkareita. Kysyin työkaverilta, että voisiko näitä lukea ja hän sanoi, että joo, paitsi sitä uusinta. Työkaverin poika oli leirillä ja saa raivarin, jos joku muu lapsista (2 muuta) lukee Aku Ankan ennen kuin hän, jolle lehti varsinaisesti tulee. Nyt kun lapsi on leirillä tiistaista sunnuntaihin, kukaan ei saa lukea lehteä ennen kuin hän on saanut lukea sen ensimmäisenä.
Ja tämä selitettiin niin kuin se olisi ollut ihan normaalia. Kyse ei ollut mistään 1,5-vuotiaista lapsista, jotka sivutuotteena syövät lehden, jos sen niille antaa, vaan 5-12-vuotiaista. Jos omani yrittäisivät tuollaisia sääntöjä, Aku Ankasta tulisi äkkiä äidin henkilökohtaista omaisuutta.
Kommentit (332)
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:55"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:50"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:42"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:29"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:24"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:17"]
Mitäköhän meillä töissä pomo tekisi, jos joku ottaisi hänelle tilatut lehdet ja ryhtyisi lukemaan niitä aamukahvipöydässä? Voisi olla, että työntekijä saisi aika äkkiä oppitunnin siitä, mitä merkitsee lehden osoitelapun nimi. Me vakiväki tiedämme, että pomon posteihin ei kosketa, oli ne sitten lehtiä tai kirjeitä. Pitääkin mennä sille sanomaan, että se on itsekäs paska, joka ei osaa jakaa The Economistia.
[/quote]
Perhe on hivenen eri asia kuin työporukka. En ihan ymmärrä, millaiset perhesuhteet ihmisillä on, jos tällaista seikkaa ei ymmärrä. Kyllä minäkin annan aikuisena perheeni lukea tilaamiani lehtiä hyvinkin vapaasti, mutten silti jakele lehtiäni junassa tai bussissa kanssamatkustajille. Lainaan polkupyörääni veljelleni oikein mielelläni, jos en sitä itse tarvitse, mutta työkaverin kanssa saattaisin miettiä asiaa pitempään.
[/quote]
Miten perhe eroaa työporukasta sen suhteen, kuka saa lukea lehdet ja kuka ei? Miksi lapsen omistusoikeus tilaamaansa lehteen on heikompi kuin pomon oikeus? Juridisesti se ei eroa mitenkään, mutta sinun mielestäsi tässä on nyt jokin erityinen pointti, jonka mukaan perheessä omistussuhteet ovat poikkeavia.
[/quote]
Tietenkin omistussuhteet eroavat perheessä, onko siinä jotain outoa? En ymmärrä, miksi tällaista pitää edes perustella. En tarkoita sitä, ettei perheessä kellään olisi mitään omaa, mutta kyllä minä lainaan perheenjäsenilleni ja perheenjäseniltäni tavaraa ihan eri tavalla kuin kavereiltani. Olen asunut sekä viiden hengen perheessä että neljän kämppiksen kimppakämpässä, ja ihan eri tavalla näissä kahdessa sutauduttiin muiden tavaroihin. Jos lainaan vanhempieni autoa, asia hoituu ihan lyhyellä sananvaihdolla. En ikinä toteaisi kaverilleni, että hei, mun pitää käydä Ikeassa, sopiiko että otan sun auton ja tuon takaisin tunnin päästä.
[/quote]
Miten omistussuhteet aroavat perheessä suhteessa kaveripiiriin? Ihan juridisessa mielessä eivät mitenkään, mutta sinulla on siis jotain korkeampaa tietoa.
[/quote]
Jos tälle älyttömälle linjalle lähdetään, niin miten luulet käyvän, jos lapsi haastaa vanhempansa oikeuteen siitä, että Aku Ankkaa on lukenut joku muukin perheessä kuin vain se, jonka nimi on takakannessa? Oletettaen tietysti, ettei lapsi ole tilausta itse maksanut, kuten usein ei olekaan. Jos on omin avuin, omalla työllä ja rahalla hommannut lehden ja haluaa lukea sitä vain ja ainoastaan itse, on tilanne toinen. Edes kummin lapselle ostama lehti ei ole lapsen, jos vanhemmat päättävät, että tämmöinen käytäntö ei meillä sovi, että vain tämä yksi lapsi saa lehteä lukea.
Että kun nyt viedään tämä asia naurettavuuksiin asti, miten luulet oikeudessa käyvän? Vanhemmilla on elatusvelvollisuus ja siksi myös oikeus päättää lastensa elämää koskevista asioista. Jos joku käytäntö ei sovi yhteen vanhempien oman arvomaailman ja talon sääntöjen kanssa, ei yksi kakara näitä asioita mielivaltaisesti muuta.
[/quote]
Kyllä muuten kummin ostama lehti on tasan lapsen omaisuutta. Lapsi omistaa omat tavaransa ja lahjansa tasan samoilla säännöillä kuin aikuisetkin. Ei jos väität ettei lapsen saama lahja ole hänen niin silloin eivät sinunkaan saamasi lahjat ole sinun. Vanhemmat ei voi eikä saa lain mukaan hävittää tai antaa lapsen lahjoja kenellekään. Vanhemmilla on elatusvelvollisuus, mutta se ei tarkoita sitä etteikö lapsi omaisuuttaan saisi pitää. Ota asioista selvää ennenkuin alat vouhkata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.06.2013 klo 16:23"]
Kaikki hyväksymme sen, että joku lainaa mökkiään, toinen ei lainaa mökkiään.
Mökki kuluu, lehti kuluu, käytössä.
Miksi ei voi samalla tavalla hyväksyä, että henkilökohtaisesta omaisuudestaan saa ihan itse päättää? Miksi joku haluaa määrätä toisen henkilökohtaisesta omaisuudesta, eikä silti sallisi että minä vaikka leivonkin meidän rippujuhlan leivoonaiset nyt teillä kun teillä on keittiö isompi, se ei siitä kulu. Eikä se voi ketään haitata, kun ei haittaa minuakkaan.
[/quote]
Millä tavalla se lehti kuluu normaalissa käytössä? Eikö niitä juttuja voi enää lukea, jos joku pirulainen on käynyt lukemassa ne ensin? Normaalikäyttö on sitä siistiä lukemista, en siis laske lehtien repimistä, sotkemista, polttamista tai muutakaan normaaliksi käytöksi.
Saahan sitä jokainen määrätä, miten toimii missäkin ja meillä muilla saa olla mielipide asiasta. Minusta on hullua, ettei kukaan muu saa koskea pikku Petterin Aku Ankkaan, kun prinssi on kesäleirillä. Minä en hyväksyisi tuollaista käytöstä omassa perheessäni. Tämä on vain minun mielipiteeni.
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 13:19"]
Tätä ketjua lukiessa minua alkoi surettaa tai huolestuttaa lähinnä se, miten moni vanhempi näyttää jättävän lapsensa kasvattamatta vetoamalla omistuksiin ja oikeuksiin. Eikö heille tule mieleen, että vaikka lapsi ehkä juridisesti ajatellen omistaakin jonkin saamansa tavaran, on vanhemmat kuitenkin velvollisia kasvattamaan lastaan ja opettamaan hänelle miten muiden ihmisten kanssa toimitaan. Pieni lapsi on luonnostaan "itsekäs" siinä mielessä että taaperoikäinen ei vielä oikein ymmärrä että joku tavara ei olekaan hänen otettavissaan ja tulee usein riitaa toisten samanikäisten kanssa kun kaikki haluaa juuri sen saman lelun.
Jos tässä vaiheessa lapselle ei opeteta vuorottelua ja jakamista, niin miksi hän osaisi sitä vanhempanakaan? Silloin kasvaa juuri tällaisia koululaisia jotka saavat raivarin kun joku lukee Aku Ankan ennen heitä vaikka olisivat olleet useita päiviä leirillä. Ja tätä vanhemmat sitten pönkittävät vetoamalla edelleen siihen omistukseen ja oikeuksiin.
Lapsia pitäisi pienestä pitäen kasvattaa järkevissä rajoissa jakamaan omastaan, vuorottelemaan ja muutenkin tulemaan toimeen toisten ihmisten kanssa. Ei tarvitse alkaa heti huudella kirsikoiden syönnistä ja rahan ottamisesta tililtä, sillä normaali ja järkevä aikuinen ymmärtää näiden asioiden olevan aivan erilaisia. Voi jakaa sisaruksilleen omistaan vaikka ei tarvitsekaan tuntemattomalle lahjoittaa omia lelujaan pihalla. Voi lainata veljelle autoa vaikka ei lainaisikaan sitä jollekin oudolle hyypiölle joka sitä parkkipaikalla sattuu kysymään. On tärkeää opettaa lapset ymmärtämään näitä hienoja eroja asioiden välillä, tietysti se on varmasti vaikeaa jos aikuinen itsekään ei niitä ymmärrä.
Minulla on viisi lasta, iät 6-13v ja oli pakko kysyä heiltä tästä Aku Ankka-esimerkistä. Jokainen ihmetteli ap:n kertomaa tapausta, miten on mahdollista että joku suuttuisi sellaisesta asiasta. Toki meilläkin on lapsilla omiakin tavaroita, ne ovat kuitenkin sitten asianomaisten omissa huoneissa ja muutenkin ainutkertaisempia kuin viikottain ilmestyvä sarjakuvalehti. Meillä myös lapset ymmärtävät että jos syövät kaikkien nähden karkkia, siitä tarjotaan muillekin (jos muilal ei ole omia) ja muutenkin osaavat ilman rutinoita leikkiä toistensa leluilla kuten myös yhteisilläkin.
Mutta tällaista se elämä sitten ilmeisesti nykyään monissa perheissä on, millään muulla ei ole väliä kuin omalla oikeudella ja mielihyvällä.
[/quote]
Miksi pitää opetella vuorottelua ja jakamista?
Kun opettaa lapselle päinvastoin eli kenellekään ei tarvitse omastaan antaa eikä keneltäkään tarvitse pyytää mitään, niin luo paljon pitävämmän pohjan menestykselle. Jos lapsellani on fillari, on se hänen eikä muiden eikä sitä tarvitse lainailla, hankkikoot oman. Ja jos lapsellani ei ole fillaria, opetelkoot menemään paikasta toiseen kävellen tai bussilla.
Vuorottelua ja jakamista vaativat ne vanhemmat, jotka huomaavat, että se on kätevä tapa saada jotain omille lapsille ilmaiseksi, oli kyseessä sitten hiekkalapio tai kiikari. Vuorottelua tärkeämpi opittava on vaihtaminen eli anna sinä lapio, minä annan haravan. Niin maailma tasa-arvoisimmillaan toimii eikä niin, että yhden omistama esine on vuorotellen kaikilla.
Meillä oli lapsena tupa täys tenavia ja tuli Aku, Hopeanuoli ja varmaan jotain muutakin. Ne oli kyllä ihan yhteisiä, se luki ensin, joka ennätti. Järjestely ei tuottanut mitään ongelmia. Aivan kohtuutonta vaatia odottamaan jotain viikkoa, että saa lukea uuden Akun. En ikinä suostuisi vanhempana tällaiseen vaatimukseen.
Mä kyllä annan näin aikuisenakin lehtiä lainaksi myös junassa tai lentokoneessa. Itsekin ihan reilusti kysyn kanssamatkustajalta, että "Saanko vähän vilkaista lehteäsi, jos et enää lue?".
Tätä kutsutaan jakamiseksi. Suosittelisin tutustumaan. Se on ihan mukavaa.
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:55"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:50"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:42"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:29"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:24"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:17"]
Mitäköhän meillä töissä pomo tekisi, jos joku ottaisi hänelle tilatut lehdet ja ryhtyisi lukemaan niitä aamukahvipöydässä? Voisi olla, että työntekijä saisi aika äkkiä oppitunnin siitä, mitä merkitsee lehden osoitelapun nimi. Me vakiväki tiedämme, että pomon posteihin ei kosketa, oli ne sitten lehtiä tai kirjeitä. Pitääkin mennä sille sanomaan, että se on itsekäs paska, joka ei osaa jakaa The Economistia.
[/quote]
Perhe on hivenen eri asia kuin työporukka. En ihan ymmärrä, millaiset perhesuhteet ihmisillä on, jos tällaista seikkaa ei ymmärrä. Kyllä minäkin annan aikuisena perheeni lukea tilaamiani lehtiä hyvinkin vapaasti, mutten silti jakele lehtiäni junassa tai bussissa kanssamatkustajille. Lainaan polkupyörääni veljelleni oikein mielelläni, jos en sitä itse tarvitse, mutta työkaverin kanssa saattaisin miettiä asiaa pitempään.
[/quote]
Miten perhe eroaa työporukasta sen suhteen, kuka saa lukea lehdet ja kuka ei? Miksi lapsen omistusoikeus tilaamaansa lehteen on heikompi kuin pomon oikeus? Juridisesti se ei eroa mitenkään, mutta sinun mielestäsi tässä on nyt jokin erityinen pointti, jonka mukaan perheessä omistussuhteet ovat poikkeavia.
[/quote]
Tietenkin omistussuhteet eroavat perheessä, onko siinä jotain outoa? En ymmärrä, miksi tällaista pitää edes perustella. En tarkoita sitä, ettei perheessä kellään olisi mitään omaa, mutta kyllä minä lainaan perheenjäsenilleni ja perheenjäseniltäni tavaraa ihan eri tavalla kuin kavereiltani. Olen asunut sekä viiden hengen perheessä että neljän kämppiksen kimppakämpässä, ja ihan eri tavalla näissä kahdessa sutauduttiin muiden tavaroihin. Jos lainaan vanhempieni autoa, asia hoituu ihan lyhyellä sananvaihdolla. En ikinä toteaisi kaverilleni, että hei, mun pitää käydä Ikeassa, sopiiko että otan sun auton ja tuon takaisin tunnin päästä.
[/quote]
Miten omistussuhteet aroavat perheessä suhteessa kaveripiiriin? Ihan juridisessa mielessä eivät mitenkään, mutta sinulla on siis jotain korkeampaa tietoa.
[/quote]
Jos tälle älyttömälle linjalle lähdetään, niin miten luulet käyvän, jos lapsi haastaa vanhempansa oikeuteen siitä, että Aku Ankkaa on lukenut joku muukin perheessä kuin vain se, jonka nimi on takakannessa? Oletettaen tietysti, ettei lapsi ole tilausta itse maksanut, kuten usein ei olekaan. Jos on omin avuin, omalla työllä ja rahalla hommannut lehden ja haluaa lukea sitä vain ja ainoastaan itse, on tilanne toinen. Edes kummin lapselle ostama lehti ei ole lapsen, jos vanhemmat päättävät, että tämmöinen käytäntö ei meillä sovi, että vain tämä yksi lapsi saa lehteä lukea.
Että kun nyt viedään tämä asia naurettavuuksiin asti, miten luulet oikeudessa käyvän? Vanhemmilla on elatusvelvollisuus ja siksi myös oikeus päättää lastensa elämää koskevista asioista. Jos joku käytäntö ei sovi yhteen vanhempien oman arvomaailman ja talon sääntöjen kanssa, ei yksi kakara näitä asioita mielivaltaisesti muuta.
[/quote]
Ei se mene oikeuteen, se menee sovitteluun ja vanhemmat maksavat lapselle menetetyn summan verran eli lehden tilausmaksun (vaikka lapsi ei olisi sitä itse maksanut). Lisäksi vanhemmille kerrotaan, miten lapsi omistaa omat tavaransa ja lehtensä.
Näin on tehty esim. silloin, kun isäpuoli on myynyt lapselta lupaa kysymättä tämän lahjaksi saamat legot. Ne on pitänyt korvata. Lapsi omistaa ihan samoin kuin aikuinen, aikuisella ei ole lupa sitä myydä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 15:20"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:55"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:50"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:42"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:29"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:24"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:17"]
Mitäköhän meillä töissä pomo tekisi, jos joku ottaisi hänelle tilatut lehdet ja ryhtyisi lukemaan niitä aamukahvipöydässä? Voisi olla, että työntekijä saisi aika äkkiä oppitunnin siitä, mitä merkitsee lehden osoitelapun nimi. Me vakiväki tiedämme, että pomon posteihin ei kosketa, oli ne sitten lehtiä tai kirjeitä. Pitääkin mennä sille sanomaan, että se on itsekäs paska, joka ei osaa jakaa The Economistia.
[/quote]
Perhe on hivenen eri asia kuin työporukka. En ihan ymmärrä, millaiset perhesuhteet ihmisillä on, jos tällaista seikkaa ei ymmärrä. Kyllä minäkin annan aikuisena perheeni lukea tilaamiani lehtiä hyvinkin vapaasti, mutten silti jakele lehtiäni junassa tai bussissa kanssamatkustajille. Lainaan polkupyörääni veljelleni oikein mielelläni, jos en sitä itse tarvitse, mutta työkaverin kanssa saattaisin miettiä asiaa pitempään.
[/quote]
Miten perhe eroaa työporukasta sen suhteen, kuka saa lukea lehdet ja kuka ei? Miksi lapsen omistusoikeus tilaamaansa lehteen on heikompi kuin pomon oikeus? Juridisesti se ei eroa mitenkään, mutta sinun mielestäsi tässä on nyt jokin erityinen pointti, jonka mukaan perheessä omistussuhteet ovat poikkeavia.
[/quote]
Tietenkin omistussuhteet eroavat perheessä, onko siinä jotain outoa? En ymmärrä, miksi tällaista pitää edes perustella. En tarkoita sitä, ettei perheessä kellään olisi mitään omaa, mutta kyllä minä lainaan perheenjäsenilleni ja perheenjäseniltäni tavaraa ihan eri tavalla kuin kavereiltani. Olen asunut sekä viiden hengen perheessä että neljän kämppiksen kimppakämpässä, ja ihan eri tavalla näissä kahdessa sutauduttiin muiden tavaroihin. Jos lainaan vanhempieni autoa, asia hoituu ihan lyhyellä sananvaihdolla. En ikinä toteaisi kaverilleni, että hei, mun pitää käydä Ikeassa, sopiiko että otan sun auton ja tuon takaisin tunnin päästä.
[/quote]
Miten omistussuhteet aroavat perheessä suhteessa kaveripiiriin? Ihan juridisessa mielessä eivät mitenkään, mutta sinulla on siis jotain korkeampaa tietoa.
[/quote]
Jos tälle älyttömälle linjalle lähdetään, niin miten luulet käyvän, jos lapsi haastaa vanhempansa oikeuteen siitä, että Aku Ankkaa on lukenut joku muukin perheessä kuin vain se, jonka nimi on takakannessa? Oletettaen tietysti, ettei lapsi ole tilausta itse maksanut, kuten usein ei olekaan. Jos on omin avuin, omalla työllä ja rahalla hommannut lehden ja haluaa lukea sitä vain ja ainoastaan itse, on tilanne toinen. Edes kummin lapselle ostama lehti ei ole lapsen, jos vanhemmat päättävät, että tämmöinen käytäntö ei meillä sovi, että vain tämä yksi lapsi saa lehteä lukea.
Että kun nyt viedään tämä asia naurettavuuksiin asti, miten luulet oikeudessa käyvän? Vanhemmilla on elatusvelvollisuus ja siksi myös oikeus päättää lastensa elämää koskevista asioista. Jos joku käytäntö ei sovi yhteen vanhempien oman arvomaailman ja talon sääntöjen kanssa, ei yksi kakara näitä asioita mielivaltaisesti muuta.
[/quote]
Ei se mene oikeuteen, se menee sovitteluun ja vanhemmat maksavat lapselle menetetyn summan verran eli lehden tilausmaksun (vaikka lapsi ei olisi sitä itse maksanut). Lisäksi vanhemmille kerrotaan, miten lapsi omistaa omat tavaransa ja lehtensä.
Näin on tehty esim. silloin, kun isäpuoli on myynyt lapselta lupaa kysymättä tämän lahjaksi saamat legot. Ne on pitänyt korvata. Lapsi omistaa ihan samoin kuin aikuinen, aikuisella ei ole lupa sitä myydä.
[/quote]
Paljonko lapselle pitää maksaa siitä että lukee hänen omistamaansa lehteä ja kerrotko mikä lakipykälä sen velvoittaa tekemään? Oletko TYHMÄ? Nyt puhutaan lehden lukemisesta, EI tavaroiden myymisestä. MIten te voitte elää itsenne kanssa kun olette noin daijuja?
Olkaa ilman muuta jakamatta, antamatta, lainaamatta ja mitä lie vielä. Yksinäisempiä olette silloin ihan varmaan verrattuna niihin, joiden mielestä sosiaalisiin suhteisiin kuuluu joskus omastaan luopuminen ilman että välttämättä saa juuri saman verran takaisin. Nämä ihmiset ovat työpaikalla niitä, jotka eivät vaihda työvuorojaan tai auta työkaveria tarvittaessa.
Hankalaa elämä varmasti on, jos pitää vahtia erikseen ettei perheenjäsenetkään saa koskea mihinkään toisen omaisuuten ilman lupaa. Huvittavin ja kamalin esimerkki oli tässä ketjussa perhe, jossa on omat lautaset ja ruokailuvälineet. Voi taivas.
Elämästä voi myös nauttia eikä kulkea pipo kireällä vahtimassa, ettei vaan sisko ehdi lukemaan MUN lehteä ennen mua tai ettei kukaan koske minun tavaroihini. Joillakin on sitten vaan energiaa tuollaiseen täysin turhaan ja negatiivista ilmapiiriä kasvattavaan asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap kiittää, juuri näin. Kuten jossakin vaiheessa totesin, tämä on ollut hyvin mielenkiintoinen keskustelu ja olen oppinut paljon ihmisistä, omistamisesta ja jakamisesta. Näkökantoja on hyvin erilaisia, totisesti. Aku Ankan vertautuminen autoon, alaisen ja esimiehen asema suhteessa lapseen ja vanhempaan - enpä olisi näitä tullut ilman teitiä ajatelleeksi. Pisteet siitä.
Lähden nyt lomalle, joten en valitettavasti pääse enää jatkamaan keskustelua, joka tosin on vähän kaivautunut juoksuhautoihin. Hyvää kesää ja tulkaa lainaamaan minulta lehtiä! Saatan jopa jakaa kakkupalan, jos niitä on vain yksi, vaikka olisin tarkoittanut sen vain itselleni.
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 15:31"]
Olkaa ilman muuta jakamatta, antamatta, lainaamatta ja mitä lie vielä. Yksinäisempiä olette silloin ihan varmaan verrattuna niihin, joiden mielestä sosiaalisiin suhteisiin kuuluu joskus omastaan luopuminen ilman että välttämättä saa juuri saman verran takaisin. Nämä ihmiset ovat työpaikalla niitä, jotka eivät vaihda työvuorojaan tai auta työkaveria tarvittaessa.
Hankalaa elämä varmasti on, jos pitää vahtia erikseen ettei perheenjäsenetkään saa koskea mihinkään toisen omaisuuten ilman lupaa. Huvittavin ja kamalin esimerkki oli tässä ketjussa perhe, jossa on omat lautaset ja ruokailuvälineet. Voi taivas.
Elämästä voi myös nauttia eikä kulkea pipo kireällä vahtimassa, ettei vaan sisko ehdi lukemaan MUN lehteä ennen mua tai ettei kukaan koske minun tavaroihini. Joillakin on sitten vaan energiaa tuollaiseen täysin turhaan ja negatiivista ilmapiiriä kasvattavaan asiaan.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="11.06.2013 klo 15:54"]
Nyt te lainaajat: voitteko kertoa mökkinne osoitteen. Teidän logiikan mukaan teidän mökki ei mene yhtään huonoksi, vaikka kaikki me palstailijat käytämme sitä kun ette itse tarvitse. Aivan turhaan tyhjän panttina on.
[/quote]
Tuskin kukaan täällä on edes vihjannut, että kaikkien pitäisi olla valmiita lainaamaan ihan mitä tahansa omaisuuttaan kenelle tahansa. Läheinen (esim. aloitusviestin tapauksessa pojan omat sisarukset) on eri asia kuin tuntemattomat. Itse kyllä kummaksuisin vähän, jos vaikkapa äitini kieltäytyisi lainaamasta mökkiään siskolleen aikana, jolloin meidän perheestä kukaan ei siellä varmuudella ole, ja antaisi syyksi ainoastaan sen, että mökki on hänen, piste. Eri asia sitten, jos siskon kanssa olisi huonot välit tai tämä tunnetusti jättäisi paikat huonoon kuntoon lähtiessään. Kyseessä on kuitenkin suku, jossa hyvinkin vahvasti autetaan toisia ja jaetaan juttuja. Esimerkiksi äitini veli asui yhdessä vaiheessa lähellä lapsuudenkotiani, eikä hänen kotiinsa mahtunut pesukonetta. Hän sitten pesi ainakin pari vuotta pyykkejään meillä, ja korvaukseksi hän saattoi pyykkien pyöriessä esimerkiksi mennä koiran kanssa lenkille, ja hän on myös auttanut minua muutoissa viime vuosina.
Minulle sinänsä on ihan ok, jos joku haluaa pitää kiinni omaisuudestaan ja olla lainaamatta sitä kenellekään. Olkoon jokaisella siihen oikeus, ja ymmärrän kyllä tavaroiden lainaamiseen liittyvät ongelmatkin. Se vain minua vähän kismittää, että näiden tavaroiden omijoiden pitää hirveästi selitellä toimintaansa ja jopa nostaa itseään jalustalle. Uusin väite on, että lapset, jotka eivät lainaa tavaroitaan, ovat yleisesti kiltimpiä ja kivempia kuin lelujaan jakavat lapset. Minulle tavaroiden liioiteltu (!) omiminen on ihan vain itsekkyyttä, eikä se selittelyllä muutu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.06.2013 klo 16:34"]
Millä tavalla se lehti kuluu normaalissa käytössä? Eikö niitä juttuja voi enää lukea, jos joku pirulainen on käynyt lukemassa ne ensin? Normaalikäyttö on sitä siistiä lukemista, en siis laske lehtien repimistä, sotkemista, polttamista tai muutakaan normaaliksi käytöksi.
Saahan sitä jokainen määrätä, miten toimii missäkin ja meillä muilla saa olla mielipide asiasta. Minusta on hullua, ettei kukaan muu saa koskea pikku Petterin Aku Ankkaan, kun prinssi on kesäleirillä. Minä en hyväksyisi tuollaista käytöstä omassa perheessäni. Tämä on vain minun mielipiteeni.
[/quote]
Aioin vastata tähän mutta en jaksa. Rajattomuus on niin syvällä sinussa ettet tule ikinä tajuamaan. Kuten juuri tässä tapauksessa. Sinä et tiedä onko se Aku Ankka aiemmin lainattu ja palauttettu surkeassa kunnossa mutta silti sinä TIEDÄT eli teet oletuksia toisten ihmisten syistä.
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 15:20"]
Lapsi omistaa ihan samoin kuin aikuinen, aikuisella ei ole lupa sitä myydä.
[/quote]
En tajunnutkaan, että ap oli ostamassa tuttavansa lapsen Aku Ankkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hysteeriset av-mammat koolla!!! Kuka hullu pelkää sitä, että jos annan jonkun lukea lehteni ennen minua, joudun saman tien antamaan kaverilleni vaatteetkin päältäni ja autoni ja taloni ja mökkini ja veneeni? Joten joukkohysterian tulos: et saa koskea mihinkään mikä on MUN jotta kaikki muukin omaisuuteni pysyy turvassa ja ehjänä ja minulla!!!!!!!!! Kyllä on älykkyysosamäärä aika alhainen suurimmalla osalla näistä mammoista.
[quote author="Vierailija" time="11.06.2013 klo 17:40"]
[quote author="Vierailija" time="11.06.2013 klo 16:34"]
Millä tavalla se lehti kuluu normaalissa käytössä? Eikö niitä juttuja voi enää lukea, jos joku pirulainen on käynyt lukemassa ne ensin? Normaalikäyttö on sitä siistiä lukemista, en siis laske lehtien repimistä, sotkemista, polttamista tai muutakaan normaaliksi käytöksi.
Saahan sitä jokainen määrätä, miten toimii missäkin ja meillä muilla saa olla mielipide asiasta. Minusta on hullua, ettei kukaan muu saa koskea pikku Petterin Aku Ankkaan, kun prinssi on kesäleirillä. Minä en hyväksyisi tuollaista käytöstä omassa perheessäni. Tämä on vain minun mielipiteeni.
[/quote]
Aioin vastata tähän mutta en jaksa. Rajattomuus on niin syvällä sinussa ettet tule ikinä tajuamaan. Kuten juuri tässä tapauksessa. Sinä et tiedä onko se Aku Ankka aiemmin lainattu ja palauttettu surkeassa kunnossa mutta silti sinä TIEDÄT eli teet oletuksia toisten ihmisten syistä.
[/quote]
Eikö niitä uusia akuja saa kaupasta? Minulla ei ole koskaan ollut tapanani toimia niin, että jos jotain tapahtuu, esim. akun repiminen, niin tämän onnettoman sattuman jälkeen kiellän kaikkia koskemasta yhteenkään akuun. En oleta lähtökohtaisesti, että kaikkea negatiivista odottaa nurkan takana ja aina käy huonosti, enkä aio kasvattaa lapsianikaan tähän malliin, ettei mihinkään voi luottaa ja jos jotain tapahtuu, niin se on osoitus siitä ettei mihinkään voi luottaa ja sitten saa omia. Jos aku repeytyy, opetan repijälle miten toisten tavaroita kohdellaan ja ostan akun "omistajalle" uuden akun. En tiedä, tekeekö tämä minut rajattomaksi vai ei, en oikein ymmärrä edes, mitä mahdat tarkoittaa rajattomalla tässä tilanteessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.06.2013 klo 18:23"]
Eikö niitä uusia akuja saa kaupasta? Minulla ei ole koskaan ollut tapanani toimia niin, että jos jotain tapahtuu, esim. akun repiminen, niin tämän onnettoman sattuman jälkeen kiellän kaikkia koskemasta yhteenkään akuun. En oleta lähtökohtaisesti, että kaikkea negatiivista odottaa nurkan takana ja aina käy huonosti, enkä aio kasvattaa lapsianikaan tähän malliin, ettei mihinkään voi luottaa ja jos jotain tapahtuu, niin se on osoitus siitä ettei mihinkään voi luottaa ja sitten saa omia. Jos aku repeytyy, opetan repijälle miten toisten tavaroita kohdellaan ja ostan akun "omistajalle" uuden akun. En tiedä, tekeekö tämä minut rajattomaksi vai ei, en oikein ymmärrä edes, mitä mahdat tarkoittaa rajattomalla tässä tilanteessa?
[/quote]
Aikakausilehdet ovat myynnissä tietyn aikaa. Myymättä jääneet palautetaan kustantajalle.
Miksi lehden omistaja ei saa päättää mikä on sovelias rangaistus hänen lehtensä tuhoamisesta? Miksi sinä päätät? Kuinka Akun repijä on hankkinut rahansa joilla ostaa uuden Akun? Luultavasti ne ovat sinun antamia rahoja? Ai niin, eiku teillähän ei ole kenelläkään omia rahoja. Eli sinä ostat Akun repijän puolesta uuden Akun eli repijä ei koskaan joutunut oppimaan, että typerästä käytöksestä on seuraamuksia.
Sinä voit opettaa lapsillesi, että repijälle pitää lainata yhä uudestaan ja uudestaan. Luultavasti olisi parempi opettaa, että teoilla on seuraukset ja samaan lankaan ei kannata mennä uudestaan. Isona lapsesi saattaa lainata kavereilleen rahaa uudelleen ja uudelleen ja kaverit eivät maksa velkojaan takaisin koska tietävät ettei se lähde ikinä ehdy. No, kasvata lapsesi ihan miten haluat.
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 15:31"]
Olkaa ilman muuta jakamatta, antamatta, lainaamatta ja mitä lie vielä. Yksinäisempiä olette silloin ihan varmaan verrattuna niihin, joiden mielestä sosiaalisiin suhteisiin kuuluu joskus omastaan luopuminen ilman että välttämättä saa juuri saman verran takaisin. Nämä ihmiset ovat työpaikalla niitä, jotka eivät vaihda työvuorojaan tai auta työkaveria tarvittaessa.
Hankalaa elämä varmasti on, jos pitää vahtia erikseen ettei perheenjäsenetkään saa koskea mihinkään toisen omaisuuten ilman lupaa. Huvittavin ja kamalin esimerkki oli tässä ketjussa perhe, jossa on omat lautaset ja ruokailuvälineet. Voi taivas.
Elämästä voi myös nauttia eikä kulkea pipo kireällä vahtimassa, ettei vaan sisko ehdi lukemaan MUN lehteä ennen mua tai ettei kukaan koske minun tavaroihini. Joillakin on sitten vaan energiaa tuollaiseen täysin turhaan ja negatiivista ilmapiiriä kasvattavaan asiaan.
[/quote]
Suurin osa lainaa mielellään silloin kun lainaa ei vaadita ja haukuta jos ei onnistu.
Jos saa itse tarjota ja toinen ilahtuu kiitoksen verran, tulee kaikille hyvä mieli.
Ei siitä että itsestäänselvästi kuljetaan maailman läpi nokka pystyssä, ksoka omastaan toisten kuuluu jakaa minulle, toisten kuuluu olla yhteisöllisiä.
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 15:31"]
Olkaa ilman muuta jakamatta, antamatta, lainaamatta ja mitä lie vielä. Yksinäisempiä olette silloin ihan varmaan verrattuna niihin, joiden mielestä sosiaalisiin suhteisiin kuuluu joskus omastaan luopuminen ilman että välttämättä saa juuri saman verran takaisin. Nämä ihmiset ovat työpaikalla niitä, jotka eivät vaihda työvuorojaan tai auta työkaveria tarvittaessa.
Hankalaa elämä varmasti on, jos pitää vahtia erikseen ettei perheenjäsenetkään saa koskea mihinkään toisen omaisuuten ilman lupaa. Huvittavin ja kamalin esimerkki oli tässä ketjussa perhe, jossa on omat lautaset ja ruokailuvälineet. Voi taivas.
Elämästä voi myös nauttia eikä kulkea pipo kireällä vahtimassa, ettei vaan sisko ehdi lukemaan MUN lehteä ennen mua tai ettei kukaan koske minun tavaroihini. Joillakin on sitten vaan energiaa tuollaiseen täysin turhaan ja negatiivista ilmapiiriä kasvattavaan asiaan.
[/quote]
Minusta alhaisimpia sosiaalisia suhteita ovat nuo sinun ihannoimasi suhteet, jotka perustuvat kokonaan toisen käyttöarvoon lainaajana!
Elämä ei ole lainkaan hankalaa, kun oppii huolehtimaan asioistaan ja tavaroistaan itse eikä oleta, että kaiken voi lainata. Mene melkein mihin tahansa leikkipuistoon katsomaan, missä kunnossa siellä ovat kaikkien yhteisesti käyttämät tavarat ja mieti sitten, miksi tavaroitaan lainaamattomien lelut pysyvät kunnossa ja koneet ehjinä.
Meillä perustetaan ihmissuhteet ihan muuhun kuin siihen, omistatko asioita, joista minulle on hyötyä!
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 17:54"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 15:31"]
Olkaa ilman muuta jakamatta, antamatta, lainaamatta ja mitä lie vielä. Yksinäisempiä olette silloin ihan varmaan verrattuna niihin, joiden mielestä sosiaalisiin suhteisiin kuuluu joskus omastaan luopuminen ilman että välttämättä saa juuri saman verran takaisin. Nämä ihmiset ovat työpaikalla niitä, jotka eivät vaihda työvuorojaan tai auta työkaveria tarvittaessa.
Hankalaa elämä varmasti on, jos pitää vahtia erikseen ettei perheenjäsenetkään saa koskea mihinkään toisen omaisuuten ilman lupaa. Huvittavin ja kamalin esimerkki oli tässä ketjussa perhe, jossa on omat lautaset ja ruokailuvälineet. Voi taivas.
Elämästä voi myös nauttia eikä kulkea pipo kireällä vahtimassa, ettei vaan sisko ehdi lukemaan MUN lehteä ennen mua tai ettei kukaan koske minun tavaroihini. Joillakin on sitten vaan energiaa tuollaiseen täysin turhaan ja negatiivista ilmapiiriä kasvattavaan asiaan.
[/quote]
Minusta alhaisimpia sosiaalisia suhteita ovat nuo sinun ihannoimasi suhteet, jotka perustuvat kokonaan toisen käyttöarvoon lainaajana!
Elämä ei ole lainkaan hankalaa, kun oppii huolehtimaan asioistaan ja tavaroistaan itse eikä oleta, että kaiken voi lainata. Mene melkein mihin tahansa leikkipuistoon katsomaan, missä kunnossa siellä ovat kaikkien yhteisesti käyttämät tavarat ja mieti sitten, miksi tavaroitaan lainaamattomien lelut pysyvät kunnossa ja koneet ehjinä.
Meillä perustetaan ihmissuhteet ihan muuhun kuin siihen, omistatko asioita, joista minulle on hyötyä!
[/quote]
Peesi.
On ihmisiä, joilla on paljon sosiaalisia suhteita ja kaikkia käytetään hyväksi, autoja vapaa-ajalla korjaavaan tutustutaan ja kohta kotterot ovat uuden kaverin pihassa, jne jne jne
varsinkin pitkään samalla paikkakunnalla asuneet joilla jo ennestään iso suhdeverkko, saavat nauttivat ilmaisuuksia tekemättä itse mitään, koska he ovat pitkään seuloneet tyypit joita hyväksikäyttää.
Paras ihmissuhde on sellainen, joka perustuu siihen että on kivaa yhdessä, ilman hyötymistä. Hädässä tottakai autetaan ystävää.
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 15:23"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 15:20"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:55"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:50"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:42"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:29"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:24"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:17"]
Mitäköhän meillä töissä pomo tekisi, jos joku ottaisi hänelle tilatut lehdet ja ryhtyisi lukemaan niitä aamukahvipöydässä? Voisi olla, että työntekijä saisi aika äkkiä oppitunnin siitä, mitä merkitsee lehden osoitelapun nimi. Me vakiväki tiedämme, että pomon posteihin ei kosketa, oli ne sitten lehtiä tai kirjeitä. Pitääkin mennä sille sanomaan, että se on itsekäs paska, joka ei osaa jakaa The Economistia.
[/quote]
Perhe on hivenen eri asia kuin työporukka. En ihan ymmärrä, millaiset perhesuhteet ihmisillä on, jos tällaista seikkaa ei ymmärrä. Kyllä minäkin annan aikuisena perheeni lukea tilaamiani lehtiä hyvinkin vapaasti, mutten silti jakele lehtiäni junassa tai bussissa kanssamatkustajille. Lainaan polkupyörääni veljelleni oikein mielelläni, jos en sitä itse tarvitse, mutta työkaverin kanssa saattaisin miettiä asiaa pitempään.
[/quote]
Miten perhe eroaa työporukasta sen suhteen, kuka saa lukea lehdet ja kuka ei? Miksi lapsen omistusoikeus tilaamaansa lehteen on heikompi kuin pomon oikeus? Juridisesti se ei eroa mitenkään, mutta sinun mielestäsi tässä on nyt jokin erityinen pointti, jonka mukaan perheessä omistussuhteet ovat poikkeavia.
[/quote]
Tietenkin omistussuhteet eroavat perheessä, onko siinä jotain outoa? En ymmärrä, miksi tällaista pitää edes perustella. En tarkoita sitä, ettei perheessä kellään olisi mitään omaa, mutta kyllä minä lainaan perheenjäsenilleni ja perheenjäseniltäni tavaraa ihan eri tavalla kuin kavereiltani. Olen asunut sekä viiden hengen perheessä että neljän kämppiksen kimppakämpässä, ja ihan eri tavalla näissä kahdessa sutauduttiin muiden tavaroihin. Jos lainaan vanhempieni autoa, asia hoituu ihan lyhyellä sananvaihdolla. En ikinä toteaisi kaverilleni, että hei, mun pitää käydä Ikeassa, sopiiko että otan sun auton ja tuon takaisin tunnin päästä.
[/quote]
Miten omistussuhteet aroavat perheessä suhteessa kaveripiiriin? Ihan juridisessa mielessä eivät mitenkään, mutta sinulla on siis jotain korkeampaa tietoa.
[/quote]
Jos tälle älyttömälle linjalle lähdetään, niin miten luulet käyvän, jos lapsi haastaa vanhempansa oikeuteen siitä, että Aku Ankkaa on lukenut joku muukin perheessä kuin vain se, jonka nimi on takakannessa? Oletettaen tietysti, ettei lapsi ole tilausta itse maksanut, kuten usein ei olekaan. Jos on omin avuin, omalla työllä ja rahalla hommannut lehden ja haluaa lukea sitä vain ja ainoastaan itse, on tilanne toinen. Edes kummin lapselle ostama lehti ei ole lapsen, jos vanhemmat päättävät, että tämmöinen käytäntö ei meillä sovi, että vain tämä yksi lapsi saa lehteä lukea.
Että kun nyt viedään tämä asia naurettavuuksiin asti, miten luulet oikeudessa käyvän? Vanhemmilla on elatusvelvollisuus ja siksi myös oikeus päättää lastensa elämää koskevista asioista. Jos joku käytäntö ei sovi yhteen vanhempien oman arvomaailman ja talon sääntöjen kanssa, ei yksi kakara näitä asioita mielivaltaisesti muuta.
[/quote]
Ei se mene oikeuteen, se menee sovitteluun ja vanhemmat maksavat lapselle menetetyn summan verran eli lehden tilausmaksun (vaikka lapsi ei olisi sitä itse maksanut). Lisäksi vanhemmille kerrotaan, miten lapsi omistaa omat tavaransa ja lehtensä.
Näin on tehty esim. silloin, kun isäpuoli on myynyt lapselta lupaa kysymättä tämän lahjaksi saamat legot. Ne on pitänyt korvata. Lapsi omistaa ihan samoin kuin aikuinen, aikuisella ei ole lupa sitä myydä.
[/quote]
Paljonko lapselle pitää maksaa siitä että lukee hänen omistamaansa lehteä ja kerrotko mikä lakipykälä sen velvoittaa tekemään? Oletko TYHMÄ? Nyt puhutaan lehden lukemisesta, EI tavaroiden myymisestä. MIten te voitte elää itsenne kanssa kun olette noin daijuja?
[/quote]
Tiedätkö: jos lapsi tai lapsen puolesta joku hankkii asianajajan ja he tekevät ilmoituksen siitä, että vanhemmat ottavat lapselle kuluvaa omaisuutta, ihan mitä tahansa, omaan käyttöönsä vastoin lapsen lupaa, niin se asia käsitellään ja siinä pyritään sovitteluratkaisuun. Taloudellista arvoa ei tarvitse olla lainkaan, kyse on oikeusjärjestelmästämme, joka takaa myös lapselle sen, että hän saa pitää oman omaisuutensa. Yleensä näissä tilanteissa löytyy paljon muutakin, mitä vanhemmat ovat pitäneet omanaan, vaikka se on juridisesti lapsen. Aku Ankka on jäävuoren huippu, josta asiaa ryhdytään ratkomaan.
On vuosi 2013, lapsi ei ole vanhempiensa omaisuutta!
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 15:06"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:55"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:50"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:42"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:29"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:24"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:17"]
Mitäköhän meillä töissä pomo tekisi, jos joku ottaisi hänelle tilatut lehdet ja ryhtyisi lukemaan niitä aamukahvipöydässä? Voisi olla, että työntekijä saisi aika äkkiä oppitunnin siitä, mitä merkitsee lehden osoitelapun nimi. Me vakiväki tiedämme, että pomon posteihin ei kosketa, oli ne sitten lehtiä tai kirjeitä. Pitääkin mennä sille sanomaan, että se on itsekäs paska, joka ei osaa jakaa The Economistia.
[/quote]
Perhe on hivenen eri asia kuin työporukka. En ihan ymmärrä, millaiset perhesuhteet ihmisillä on, jos tällaista seikkaa ei ymmärrä. Kyllä minäkin annan aikuisena perheeni lukea tilaamiani lehtiä hyvinkin vapaasti, mutten silti jakele lehtiäni junassa tai bussissa kanssamatkustajille. Lainaan polkupyörääni veljelleni oikein mielelläni, jos en sitä itse tarvitse, mutta työkaverin kanssa saattaisin miettiä asiaa pitempään.
[/quote]
Miten perhe eroaa työporukasta sen suhteen, kuka saa lukea lehdet ja kuka ei? Miksi lapsen omistusoikeus tilaamaansa lehteen on heikompi kuin pomon oikeus? Juridisesti se ei eroa mitenkään, mutta sinun mielestäsi tässä on nyt jokin erityinen pointti, jonka mukaan perheessä omistussuhteet ovat poikkeavia.
[/quote]
Tietenkin omistussuhteet eroavat perheessä, onko siinä jotain outoa? En ymmärrä, miksi tällaista pitää edes perustella. En tarkoita sitä, ettei perheessä kellään olisi mitään omaa, mutta kyllä minä lainaan perheenjäsenilleni ja perheenjäseniltäni tavaraa ihan eri tavalla kuin kavereiltani. Olen asunut sekä viiden hengen perheessä että neljän kämppiksen kimppakämpässä, ja ihan eri tavalla näissä kahdessa sutauduttiin muiden tavaroihin. Jos lainaan vanhempieni autoa, asia hoituu ihan lyhyellä sananvaihdolla. En ikinä toteaisi kaverilleni, että hei, mun pitää käydä Ikeassa, sopiiko että otan sun auton ja tuon takaisin tunnin päästä.
[/quote]
Miten omistussuhteet aroavat perheessä suhteessa kaveripiiriin? Ihan juridisessa mielessä eivät mitenkään, mutta sinulla on siis jotain korkeampaa tietoa.
[/quote]
Jos tälle älyttömälle linjalle lähdetään, niin miten luulet käyvän, jos lapsi haastaa vanhempansa oikeuteen siitä, että Aku Ankkaa on lukenut joku muukin perheessä kuin vain se, jonka nimi on takakannessa? Oletettaen tietysti, ettei lapsi ole tilausta itse maksanut, kuten usein ei olekaan. Jos on omin avuin, omalla työllä ja rahalla hommannut lehden ja haluaa lukea sitä vain ja ainoastaan itse, on tilanne toinen. Edes kummin lapselle ostama lehti ei ole lapsen, jos vanhemmat päättävät, että tämmöinen käytäntö ei meillä sovi, että vain tämä yksi lapsi saa lehteä lukea.
Että kun nyt viedään tämä asia naurettavuuksiin asti, miten luulet oikeudessa käyvän? Vanhemmilla on elatusvelvollisuus ja siksi myös oikeus päättää lastensa elämää koskevista asioista. Jos joku käytäntö ei sovi yhteen vanhempien oman arvomaailman ja talon sääntöjen kanssa, ei yksi kakara näitä asioita mielivaltaisesti muuta.
[/quote]
Kyllä muuten kummin ostama lehti on tasan lapsen omaisuutta. Lapsi omistaa omat tavaransa ja lahjansa tasan samoilla säännöillä kuin aikuisetkin. Ei jos väität ettei lapsen saama lahja ole hänen niin silloin eivät sinunkaan saamasi lahjat ole sinun. Vanhemmat ei voi eikä saa lain mukaan hävittää tai antaa lapsen lahjoja kenellekään. Vanhemmilla on elatusvelvollisuus, mutta se ei tarkoita sitä etteikö lapsi omaisuuttaan saisi pitää. Ota asioista selvää ennenkuin alat vouhkata.
[/quote]
Ei ole noin mustavalkoista. Aivan takuulla saan aikuisena päättää, mitä lapsille annetaan ja mitä ei. Esim. lapsilleni ei saa ostaa pornolehtiä tai K18 matskua ja jos päättäisin, että lapsenihan ei mopolla aja, koska koen sen liian vaaralliseksi, niin näin myös olisi. Ei se niin mene, että kummit ja muut saavat ostaa lapsille mitä hyvänsä ja ne ovat automaattisesti lapsen omaisuutta. Aivan takuuvarmasti esim. uskovaisperheessä takavarikoitaisiin "musta raamattu", vaikka olisikin lahja. Kun lapset asuvat kotonaan ja ovat alaikäisiä, vanhemmat päättävät. Mitäpä ihan oikeasti veikkaat, miten oikeudessa kävisi tuossa minun naurettavassa esimerkissäni?
Tunnen itseni niin typeräksi, kun jaksan nähdä vaivaa ja vääntää näin naurettavasta asiasta.
Alue: Aihe vapaa
Kaikki hyväksymme sen, että joku lainaa mökkiään, toinen ei lainaa mökkiään.
Mökki kuluu, lehti kuluu, käytössä.
Miksi ei voi samalla tavalla hyväksyä, että henkilökohtaisesta omaisuudestaan saa ihan itse päättää? Miksi joku haluaa määrätä toisen henkilökohtaisesta omaisuudesta, eikä silti sallisi että minä vaikka leivonkin meidän rippujuhlan leivoonaiset nyt teillä kun teillä on keittiö isompi, se ei siitä kulu. Eikä se voi ketään haitata, kun ei haittaa minuakkaan.