Joissakin perheissä lapset todella määräävät - olen sanaton

Eikös tuo ihan ok ole. Kyllä meillä ainakin on aina ollut niin, ettei toisten tavaroihin kosketa ilman lupaa, jos Aku Ankka hänelle tulee, niin ymmärrän kyllä, että hän haluaa sen itse ensin lukea, varsinkin kun muut tuppaavat pilaamaan hyvät lehdet leivänmuruilla, voilla yms. Jos se on oma lehti, niin kai se on ihan oikeutettua, että sen haluaa lukea silloin, kun se on vielä siisti ja uusi.

[quote author="Vierailija" time="09.06.2013 klo 20:48"]

Sanoinko opettavani lapseni niin?opetatko sinä lapsesi olemaan joustamattomia ja itsekeskeisiä?. Jos joku on omilla rahoillaan itselleen jotain hommannut,on se hänen ja lainaa jos lainaa,mutta oletus on,että vanhemmat maksavat tämän lehden,silloinhan se on vanhempien omaisuutta,lehteä ei voi myöskään tilata kaikkien perheenjäsenien nimellä,vaan yksi ihminen on laitettava lehden tilaajaksi. Ei se silti ainakaan meillä tarkoita sitä etteikö muut saisi sitä lukea.Tervejärki on kultaa,sitä ei kaikille ole jaettu.

[/quote]

Miksi ihmeessä tilata lehti lapsen nimellä, jos sitä lehteä ei ole sille lapselle tarkoitettu? Miksi ei Akua voi tilata isälle eli selkeästi yhteiseksi? Sen tilaajan kun saa ihan itse päättää, ei ne sano, että Aku tulee vain alaikäiselle! Joten terve järki käyttöön tässäkin.

Tuskin teillä on joululahjatkaan sellaisia, että jos siinä on Nico-Yampan nimi, niin se on oikeasti tarkoittu kaikille, piti nyt vaan joku nimi siihen laittaa.

[quote author="Vierailija" time="09.06.2013 klo 21:57"]

Huutonaurua tälle ketjulle!! Aku Ankan koirankorvathan on suunnilleen pahinta mitä lapsi voi kohdata tullessaan leiriltä kotiin! Kasvattakaa mammat vain lapsenne kuuntelemaan omaa itsekästä luontoaan viimeiseen asti, edestännepähän löydätte. 

[/quote]

Olen samaa mieltä! ON todella itsekästä ottaa toiselle tullut lehti ja lukea se vain siksi, että toiselle tulisi paha mieli.

[quote author="Vierailija" time="09.06.2013 klo 21:45"]

[quote author="Vierailija" time="09.06.2013 klo 20:01"]

[quote author="Vierailija" time="09.06.2013 klo 19:50"]

Ei vaan ymmärrä näitä pompotusta hyväksyviä aikuisia!!

Oma esimerkki viikon takaa - olimme kylässä missä oli samanikäinen tytär kuin meilläkin (lähes teini-ikäinen jo). Koko illan oli todella båring båring ja lopulta joskus klo21 sanoi että häntä väsyttää (valvoo normaalisti puolilleöin). Äitinsä sanoi; mene kulta vain nukkumaan!!

Siis häh - me olimme siellä kylässä ja tuo lapsi oman lapsemme "isäntänä". Jos meillä on vieraita kukaan ei poistu paikalta ennen vieraita (vauvat tietty mutta isommat). Jos on paljon lapsia ja kaikkia nukuttaa menevät siskonpetiin meidän sängylle mutta ei niin että isäntäperheen lapset lähtee ensimmäisinä!!?? Ja kun tietää että tuo lapsi oikeasti valvoo yömyöhään tabin kanssa omassa huoneessaan...

No, lähdimme samantien kotiin että pääsevät nukkumaan... Samoin jos ovat meillä ja tuo lapsi saoo että hän haluaa kotiin (esimm kesken illallisen) niin äiti lähtee mukana ja isä jää juhlimaan. Näin AINA!

En voi ymmärtää - vanhmmat ovat ihania ihmisiä ja rakkaita ystäviämme mutta täysin sokeita tälle lapselle kaikessa!

[/quote]

Missä tuossa oli se pompotus?

[/quote]

Oikeastiko joku ei näe, että missä tuossa on se pompotus? Kyseinen äitihän ei selvästikään sitä näe, mutta eikö tuo meille ulkopuolisille pitäisi olla jokaiselle ihan päivänselvää.

[/quote]

Ei, en näe tuossa pompotusta joten selvitäpä se. Lasta väsyttää ja äiti sanoo, että lapsi saa mennä nukkumaan. Kello on jo 21.00, joka suuressa osassa perheitä on varsin tavallinen nukkumaanmenoaika varhaisteinille. Jos vanhemmat ovat kutsuneet vieraita, ei se voi olla esteenä sille, että lapsi saa mennä nukkumaan.

Odotin otsikon perusteella jotain aika raflaavaa juttua vanhemmsita, jotka tanssivat lasten pillin mukaan -koska sellaisia olen nähnyt aika paljon. Tuosta ei nyt oikein jaksa riehaantua.

[quote author="Vierailija" time="09.06.2013 klo 21:32"]

[quote author="Vierailija" time="09.06.2013 klo 21:27"]

[quote author="Vierailija" time="09.06.2013 klo 20:47"]

Ap täällä.

Tämä on ollut suorastaan absurdi keskustelu, mutta kieltämättä aika silmiä avaava. En ole IKINÄ tullut ajatelleeksi, että tuosta omistamisesta voi ajatella noin, mutta nytpä tiedän.

[/quote]

Kun näin sun aloituksen, niin ajattelin, että jee, nyt saadaan liuta muitakin esimerkkejä, millaisia kuninkaallisia lapset joskus on. Vaan eikö mitä!

Minäkin opin uutta perheiden kasvatustyyleistä. Minäkään en osannut lainkaan kuvitella, että jostain aku ankasta voidaan olla noin omistushaluisia ja ennen kaikkea, että se olisi noin monelle aikuiselle ihan normaali asia!

Mutta toisaalta on ymmärrettävää, etteivät ne kuninkaiden kasvattajat itse ymmärrä, että mikä noissa tilanteissa on sitä liiallista pomottamista. Pitää vaan muistaa itse opettaa lapsille sitten isompana, että joissain perheissä opetetaan, että tavaroita ei jaeta, koska vanhempien arvomaailma on niin toisenlainen kuin meillä.

[/quote]

Jep, mä oon samalla sivulla! Halusin vaan todeta sen, ettei muut meidänkaltaiset vaivu täyteen epätoivoon, niinkuin mulle meinasi käydä tätä ketjua silmäillessä. Että ei me kaikki olla noin omistushaluisia, tavaroihin orientoituneita ja tai pidä kunnioitettavana sitä, että lapsille opetetaan "ettei toisista hyödytä". Huh huh, meistä varmaan tehdään  kukkamultaa heti kun ollaan liian vanhoja työntekoon :)

[/quote]

MInä olen opettanut lapsille, että mitään omaa ei kannata hankkia, kaiken voi lainata muilta. Siksi meillä ei ole ongelmana, jos lapsella ei ole fillaria: sellaisia saa kätevästi lainattua kaupungilta lähes mistä tahansa! Sama vaatteiden kanssa: tarhassa kannattaa katsoa toisen varavaatteet ja ottaa niistä parhaat itselleen. Ei pidä olla niin itsekäs, että ei anna omia kuravaatteitaan meille. En halua sellaisia lapsia, jotka eivät osaa jakaa muiden omaisuutta itselleen.

[quote author="Vierailija" time="09.06.2013 klo 21:08"]

Menee vähän samaan kuin tämä.

Lapset n. 3-4 vuotiaat yhdessä vanhempiensa kanssa oltiin puistoissa, oma lapseni halusi lainata toisen lapsen lapiota. Lapseni kysyi tältä toisen lapsen äidiltä saako lainata lapiota johon ko. äiti kysyi 3 v. lapseltaan että lainaatko lapiota, lapsi sanoi ettei lainaa vaikka hän ei sitä tarvinnut koko puistossa olo aikana. Lapseni silti otti lapion käyttöönsä johon tämä toinen äiti veti raivarit, että hänen lapsensa ei ollut sitä luvannut lainaan. Ok, oma lapsenikin käyttäytyi väärin mutta voi jeesus mikä härdelli siitä lapiosta ja siihen asti kun oltiin aina mennen tullen ilman kyselyitä lainattu toisen ämpäriä yms muovikippoa.

[/quote]

Siis olette tarkoituksella puistossa eikä sun lapsella ole edes lapiota mukana? Miten oletit sen leikkivän vai varastatteko aina muiden lelut?

[quote author="Vierailija" time="09.06.2013 klo 20:44"]

[quote author="Vierailija" time="09.06.2013 klo 20:40"]

Nevöhööd koirankorville käännetyt lehdensivut?

[/quote]

Olen olen, mutta ei se lehden jatkokäyttö siinä häiriinny!!! Toisin kuin auton mittarissa valmiina olevat kilometrit.

[/quote]

Ai miten niin auton jatkokäyttö hankaloituu? Räjähtääkö autot kappaleiksi, kun joku tietty kilometrimäärä tulee mittariin? Se on kuule ihan sama, onko mittarissa 0 km vain 6000 km, samalla tavalla se liikkuu.

[quote author="Vierailija" time="09.06.2013 klo 13:34"]

Käväisin hoitamassa yhden asian työkaverini luona nyt viikonloppuna. 10-vuotias poikani oli mukanani. Hänellä oli toki oma kirja mukana (asian toimittaminen kesti n. 20 minuuttia), mutta huomasin, että pöydällä oli myös läjä Akkareita. Kysyin työkaverilta, että voisiko näitä lukea ja hän sanoi, että joo, paitsi sitä uusinta. Työkaverin poika oli leirillä ja saa raivarin, jos joku muu lapsista (2 muuta) lukee Aku Ankan ennen kuin hän, jolle lehti varsinaisesti tulee. Nyt kun lapsi on leirillä tiistaista sunnuntaihin, kukaan ei saa lukea lehteä ennen kuin hän on saanut lukea sen ensimmäisenä.

Ja tämä selitettiin niin kuin se olisi ollut ihan normaalia. Kyse ei ollut mistään 1,5-vuotiaista lapsista, jotka sivutuotteena syövät lehden, jos sen niille antaa, vaan 5-12-vuotiaista. Jos omani yrittäisivät tuollaisia sääntöjä, Aku Ankasta tulisi äkkiä äidin henkilökohtaista omaisuutta.

[/quote]

No apua. Meillä kuka vaan ehtii saa lukea akkarin ekana.

Mutta tuota, enemmän on nykyään ihmisiä/ lapsia, jotka eivät kunnioita toisen omaa. Kaikki mikä on  muiden on heidän. Mikä on veronmaksajien yhteistä, on heidän tai ei kenenkään ja sillä ei ole väliä.

Lapsille opetetaan että kaikki halpa on täysin yhdentekevää ja vain rikkaan tavara on joteain. Hiekkiksellä ei saa välittää omasta punaisesta lapiiosta, koska se on vain lapio ja halpa.

Kaiken voi ottaa jos kukaan ei näe ja jos ketään ei haittaa ja ketään ei saa haitata mikään koska minulla on oikeuksia.

Nykyään on tosi yleistä että itselle ei osteta mitään. Lapset opetetaan tosi kieroiksi, ei viedä puistoon omia leluja ja haukutaan itsekkääksi niitä joitlla on omat lelut, jos niitä ei toivota toisten leviteltäväksi.

Omassa lapsuudessa oli selviö että kysytään LUPA jos aiotaan lainata jotain eikä pidetä itsestäänselvyytenä että lupa saadaan, koska tavaroita ei ollut hirvittäviä määriä vaan rajallinen määrä. Kunnioitettiin toisia ja toisen omaa.

Kyllä mielestäni aivan päinvastainen on yleisempää. toisen ottaminen ja ei edes välitetä miten kohdellaan toisen omaa. 

ap: kerro postilaatikkosi niin haen sieltä huomenna hesarin ja tuon sulle sitten 

[quote author="Vierailija" time="09.06.2013 klo 17:16"]

[quote author="Vierailija" time="09.06.2013 klo 16:20"]

Monet edellä olevat onkin ihan ymmärrettäviä, mutta alkuperäinen juttu vaikuttaa kyllä jo liialliselta. Jos poika on monta päivää leirillä, pitäisi mielestäni hänen suvaita toisten lukevan lehteä sillä aikaa. Toki lehti on oltava näkösällä ehjänä ja puhtaana, kun hän tulee kotiin.

[/quote]

Miksi? Olisiko OK, että sinun ollessasi poissa anoppi lainaa tavaroitasi, kunhan palauttaa ne puhtaina ja ehjinä? Tai käy nappaamassa postisi, lukee sen ja tuo takaisin ennen kuin palaat? Sopiiko, että kälysi ottaa läppärisi käyttöönsä siksi ajaksi, kun olet työmatkalla?

Mikä lapsen omaisuudesta tekee vähemmän omaa kuin aikuisen?

[/quote]

minusta olisi täysin ok että anoppi lainaisi lomani aikana tulevat naistenlehdet ja lukisi ne ennen minua varsinkin jos ehtisi vielä palauttaa ennen paluutani. Jos siis kävisi sovitusti esim tyhjentämässä postilaatikkoani. muutkin ei henk. Koht käyttötavarat (esim. Ompelukone, ruohonleikkuri, työkalut.. ) joutaisi hyvin lainaan. Läppäri ei, se on työpaikan omaisuutta ja siellä on luottamuksellia työtiedostoja.

Mä en tajua sitä että lapsen omaisuutta vähätellään, tyyliin yks lehti mitä väliä vaikka joku sen repisikin tai ihan sama lainatkoon kuka vaanrivi tarvii kysyä lapselta..

se lehti voi olla yhtä arvokas lapselle kuin teille vaikkapa joku koru, ei varmaan olis kivaa kun lapsi sanoin naapurin tädille et juu lainaa vaan kunhan palautat..

minä ainakin opetan lapseni siihen että omistajalta kysytään lupa ja jos omistaja on kieltänyt lainaamisen niin silloin toivetta kunnioitetaan oli kyse mistä tahansa.

ällistyttäjätettä jotkut vanhemmat eivät kunnioita lapsen omaa omaisuutta vaan luulevat että he voivat päättää siitä, aamiaiset vanhemmat varmaan ryöväävät lasten rahatkin.. Ököttävää

Esim itse kun ostan joskus iltasanomat niin haluan lukea ekana, laitan piiloon koska täytyy jotain muuta tehdä esim ruokaa.

Olen pettynyt -luulin aloituksen perusteella että joku kersa määrää toisen ihmisen tavaroista, koska näitäkin on paljon. 

Nyt ap itse halusi mmäärätä toisen tavarasta. Ja on kiukkuinen kun oma kersa ei saanut ensimmäisenä käpelöidä toisen lapsen omaisuutta, ja haukkuu nyt tätä lasta määrääjäksi.

Tuo lapsihan voisi tulla leirinsä jälkeen teille äitinsä kanssa ja äiti päättäisi että haluaa teillä syödä kirsikat jääkaapista ja jos se ei ap: n lapselle käy niin tulla haukkumaan että ei saanut syödä kirsikoita vaika kaverin äiti ei edes ollut kotona.

Kyllä se nyt kuule ap sun pitää laittaa kersallesi rajat. Se ei voi omia toisten lehtiä kysymättä lupaa. 

Samalla itsellesi.

Vaikka oelt saita pihi pieru, niin älä silti varasta toiselta vaan tilaa nyt vaan se akkari kakarallesi. 

[quote author="Vierailija" time="09.06.2013 klo 22:28"]

[quote author="Vierailija" time="09.06.2013 klo 21:32"]

[quote author="Vierailija" time="09.06.2013 klo 21:27"]

[quote author="Vierailija" time="09.06.2013 klo 20:47"]

Ap täällä.

Tämä on ollut suorastaan absurdi keskustelu, mutta kieltämättä aika silmiä avaava. En ole IKINÄ tullut ajatelleeksi, että tuosta omistamisesta voi ajatella noin, mutta nytpä tiedän.

[/quote]

Kun näin sun aloituksen, niin ajattelin, että jee, nyt saadaan liuta muitakin esimerkkejä, millaisia kuninkaallisia lapset joskus on. Vaan eikö mitä!

Minäkin opin uutta perheiden kasvatustyyleistä. Minäkään en osannut lainkaan kuvitella, että jostain aku ankasta voidaan olla noin omistushaluisia ja ennen kaikkea, että se olisi noin monelle aikuiselle ihan normaali asia!

Mutta toisaalta on ymmärrettävää, etteivät ne kuninkaiden kasvattajat itse ymmärrä, että mikä noissa tilanteissa on sitä liiallista pomottamista. Pitää vaan muistaa itse opettaa lapsille sitten isompana, että joissain perheissä opetetaan, että tavaroita ei jaeta, koska vanhempien arvomaailma on niin toisenlainen kuin meillä.

[/quote]

Jep, mä oon samalla sivulla! Halusin vaan todeta sen, ettei muut meidänkaltaiset vaivu täyteen epätoivoon, niinkuin mulle meinasi käydä tätä ketjua silmäillessä. Että ei me kaikki olla noin omistushaluisia, tavaroihin orientoituneita ja tai pidä kunnioitettavana sitä, että lapsille opetetaan "ettei toisista hyödytä". Huh huh, meistä varmaan tehdään  kukkamultaa heti kun ollaan liian vanhoja työntekoon :)

[/quote]

MInä olen opettanut lapsille, että mitään omaa ei kannata hankkia, kaiken voi lainata muilta. Siksi meillä ei ole ongelmana, jos lapsella ei ole fillaria: sellaisia saa kätevästi lainattua kaupungilta lähes mistä tahansa! Sama vaatteiden kanssa: tarhassa kannattaa katsoa toisen varavaatteet ja ottaa niistä parhaat itselleen. Ei pidä olla niin itsekäs, että ei anna omia kuravaatteitaan meille. En halua sellaisia lapsia, jotka eivät osaa jakaa muiden omaisuutta itselleen.

[/quote]Osta nyt vedes lapsille fillarit, lapiot sun muuta rekvisiittaa

Tässä ketjussa on kyllä niin ontuvaa argumentointia, että oksat pois. Aku Ankan lainaamista verrataan autopaikan viemiseen ja pyörän varastamiseen. Hei ihan oikeasti! En siis vähättele Aku Ankkaa - mielestäni tavaran arvo ei synny automaattisesti sen rahallisen arvon perusteella - ja jos lehden tilaaja on kotioloissa, niin tietenkin hän saa lukea lehden ekana. Mutta jos lapsi on päiväkausia poissa kotoa, ja muutkin lapset haluaisivat lukea lehteä, niin minun mielestäni on silkkaa kiusantekoa vaatia, ettei kukaan edes koske lehteen. Lehti ei suoranaisesti kulu, jos sitä luetaan hellävaraisesti.

Jos joku sisaruksista lainaisi Aku Ankkaa ja tärvelisi sen, niin tietenkin olisi tuhoajan vastuulla ostaa uusi. Tai vaihtoehtoisesti vanhemmat ostaisivat uuden. Ehkä nyt pelkkä hiirenkorville meneminen ei siihen riittäisi, mutta vaikkapa revennyt sivu kyllä. Itse en haluaisi koskaan opettaa lapsiani sellaiseen ajattelutapaan, etteivät suostuisi pelkästä periaatteesta lainaamaan jotakin omaansa läheiselleen, vaikka siitä ei koituisi heille itselleen minkäänlaista haittaa. Esimerkiksi tässä tapauksessa voitaisiin sopia, että Aku Ankka olisi eteisessä odottamassa lapsukaista hänen tullessaan, vaikka sitä olisi saattanutkin joku lukea välissä.

Ja mitä tulee autopaikkoihin ja Hesarien lainaamisiin, niin kaipa olen jotenkin outo, mutta kyllä minä antaisin naapurin tai sukulaisen lainata autopaikkaa tai ottaa Hesarit laatikostani, jos lähtisin viikkokausiksi matkoille ja asia tulisi puheeksi. Miten se olisi minulta pois? Vastavuoroisesti sitten odottaisin, että jos joskus haluaisin lainata heiltä jotakin, niin he joustaisivat, muttei se toki olisi mikään ehto järjestelylle.

Yhteisöllisyys on se, mitä tässä ketjussa monelta puuttuu. Ja sen puute on nykyään suurempikin ongelma. Yhteisöllisyys on nykyään jo monelle ihan vieras käsite. Nykyään ajatellaan paljon, että ihan yksin pitää pärjätä, muutenkin yksilön korostaminen on ylittänyt yhteisöllisyyden.

Monelle on aivan naurettava ajatus, että anoppi lukee lehden ennen minua. Silti meillä tehdään niin, eikä se ole meille mitenkään outoa. Me asutaan omissa taloissamme samassa osoitteessa. Meillä on yhteinen postilaatikko. Minusta olisi hassua tilata samaan laatikkoon monta kappaletta samaa lehteä. Kun anoppi kuitenkin lukee lehden jo ennen kuin minä edes herään, niin hän lukee sen ensin ja minä sitten, kun olen herännyt. Eikä kyse ole mistään nokkimisjärjestyksestä, vaan siitä kuka sattuu ehtiä lukemaan ensin.

Jos perheen sisällä ei ole yhteisöllisyyttä, niin kovinpa yksin lapset joutuvat henkisesti elämään.

[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 18:41"]

[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 18:27"]

[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 18:23"]

Nämä ihmiset, jotka eivät koskaan lainaa toisille mitään, ja opettavat lapsensakin siihen, niin eivätkö he samalla välitä eteenpäin viestiä siitä, että toisten tavaroille saa tehdä mitä vain?

Ilmankos ne yhteiset tavarat aina rikotaan ja pilataan, kun heille iskostetaan, että vain omista tavaroista tarvitsee huolehtia.

[/quote]

Päinvastoin, he antavat viestin siitä, että omista tavaroista pidetään huolta eikä muiden tavaroihin kosketa. Kyllä puistossa näkee ihan tarpeeksi niitä itkuja, joissa lainaaja hajottaa lelut ja lelun alkuperäinen omistaja itkee katkerasti toisen teon vuoksi. Siitä saa hyvää oppia jakamisen ilosta.

[/quote]

He siis oppivat, että tavarat ovat tärkeitä, eivät ihmiset.

Lelut menevät välillä rikki, sekä omassa että toisen lapsen käytössä, mutta sen on vain tavaraa. On silti ollut kivaa leikkiä yhdessä sillä lelulla. Mieluummin niin, kuin että leikitään yksin ja keskitytään varmelemaan, ettei kukaan muu vain koske MINUN leluihini.

[/quote]

Omat havainnot täysin päinvastaisia. Lainaamaan opetetut eivät etsi leikkikaveria, se on heille sivuseikka. he etsivät paikkaa jossa saa eniten. Oli se sitten paikka jossa saa mennä sisälle helposti, oli se paikka jossa saa askarrella ja askarteluvälineitä paljon...

Omat havaintoni tukevat tällaista, että lapset, joille opetetaan että yhteisöllisyys ja lainaaminen on hienoa (ja se lapsi on aina saajapuolena jolle näin opetetaan) eivät välitä leikkikaverista paskan vertaa. Leikkikaveri vaihtuu jos jollain toisella saa enemmän.

[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 21:46"]

[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:44"]

[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:30"]

[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:26"]

[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 12:22"]

Aika erilaisia käsityksiä on oikeasta ja väärästä tai sanotaanko omistuksen suhteesta, jakamisesta ja yhteisöllisyydestä. Ja tokihan tuon huomaa joka päivä omassakin elämässä.

Minut on kasvatettu köyhässä perheessä yhteisölliseksi ja toisia arvostavaksi; esim siten että vaikka oli todella köyhä meillä oli aina tilaa ruokapöydässä jos joku oli ilman ruokaa. Tai tarvitsi jotain niin vanhemmat jakoivat vähästään.

Omassa elämässä tämä toteutuu vaikka siten että eilen sukulaisperhe kiireellä pakkasi muuttokuormaa ja piipahti meille syömään kesken töiden ettei tarvitse itse kuluttaa aikaa ruuanlaittoon ja jälkien siivoamiseen. Tai siten että kerään tuttujen kanssa käytöstä poistuneita vaatteita ja tavaroita edelleen vietäväksi jollekin köyhälle perheelle rajan taakse. Tai kolmas perhe oli lähdössä reissuun ja tuli syömään meille illalla ettei jääkaappiin turhaan jää mitään ruokia kun lähtivät reissuun 05 aamulla....

Toki olen myös huomannut huonot puolet - aina on niitä jotka ovat 100% saavana osapuolena antamatta koskaan takaisin. Emme odota vastapalveluksia vaan se kuuluu itsestäänselvyytenä oikeaan yhteisöllisyyteen.

Ei mua häiritse jos joku lukee mun lehden ennen minua tai lainaa meiltä jotain tavaraa kunhan palauttaa. Enemmän harmittaa se ettei olisi ketään kenelle sen lehdenkin laittaa kiertoon, turha jokaisen on maksaa sen tilauksesta. 

Ja noista kullanmuruista joiden mukaan koko elämä menee; ihan oikeasti - niin kauan kun lapsella on jalat teidän pöytänne alla teidän sääntönne pätevät! Ja niitä pitää olla, ei lapset voi määritellä koko elämää. Nuo pompottelevat hirviöt ovat hirviöitä myös tulevaisuuden nuorina ja aikuisina - kuka sitä haluaa!!

[/quote]

Ja meillä on se sääntö, että lapsen nimellä tuleva lehti on sen lapsen. Ihan samalla tavalla lapsen lelut ovat hänen omiaan ja jopa pankkitili on lapsen käytössä eikä aikuisten. Meillä tämä sääntö toimii erittäin hyvin, kukaan ei joudu kokemaan olevansa taloudellisesti hyväksikäytetty eikä kukaan joudu itkemään sitä, miten lainattu´esine on rikottu.

Myös lapsen karkkipussi on hänen omansa, minulla ei ole äitinä oikeutta sitä tyhjentää, vaikka moni palsta mamma lapsensa herkut syökin.

[/quote]

MIten te erottelette lasten leikissä ne omat lelut? Onko niissä nimet ja istutko vieressä vahtimassa ettei lelu ole väärän lapsen kädessä? MIten tarkkaan legot on jaettu, onko ne jotenkin tarroitettu? Entä miten teillä on jaettu lautaset, haarukat ja veitset, onko niissäkin nimet?

[/quote]

Sinäkö et oikeasti tiedä, mikä lelu teillä on kenenkin ilman, että niissä on nimilaput? Lapset tuntevat lelunsa, minä tiedän joka tapauksessa, mitä olen kenellekin ostanut. Legot on jokaisella omassa huoneessa, niitä ei kanniskella paikasta toiseen. en näe tässä mitään ongelmaa.  Lautaset, haarukat veitset jne. tunnistaa helposti, koska ruokailuvälineissä on kaiverrettuna omistajansa nimikirjaimet ja lautasissa on erivärinen raita. Siis arkena, juhlassa on käytössä eri astiasto. Kukaan ei voi jättää astioita lojumaan väittäen, että ei ole minun!

[/quote]

teillä näyttää toimivan systeemi tosi hyvin. Ei taida lapset juuri leikkiä keskenään kun toisten leluihin ei saa koskea ja omia ei saa kuljettaa huoneestaan. Näin äkkiseltään vaikutatte tosi onnelliselta ja läheiseltä perheeltä, not.

[/quote]

Niin ja toisten tavarat sosialisoimaan opetetuissa perheissä ei myöskään ole leluja, ne on kaikki hajalla ja eri paikoissa, koska ei toisen tavarasta välitetä. 

sen sijaan perheissä, joissa kunnioitetaan toista ja hänen omaisuuttaan ja lainata saa jos PYYTÄÄ eikä oleta siltikään että vastauksen on pakko olla kyllä, toisen tavaroita kohdellan aivan kuten omiakin.