Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Millainen on vanhan koululuokkasi menestynein?
Eli mitä tuli luokkasi menestyneimmästä ihmisestä? Miksi pidät häntä menestyneenä?
Vai onko luokallasi useita, jotka ovat mielestäsi pärjänneet ”keskivertoa paremmin”? Olisitko arvannut tämän silloin nuorena vai yllätyitkö?
Entä onko ollut yllätyksiä toisin päin, joka josta odoteltiin suuria ei sitten lopulta oikein lunastanut odotuksia?
Kuinka kävi luokkasi suosituimpien?
Entä niiden syrjityimpien?
Kommentit (927)
"Pitäisi enemmän tutkia mitä tapahtui niille jotka olivat koulussa hyviä, mutta joilla itseluottamus ei ehkä kantanutkaan, taidoista huolimatta."
Näin kirjoitti joku. Mä voin kertoa, koska olen asiantuntijana ja tiimiesimiehenä isossa suomalaisyrityksessä. Koulussa palkitaan siitä, että noudattaa sääntöjä, tekee annetut tehtävät huolellisesti ja saa hyviä numeroita.
Työelämässä taas arvostetaan usein oma-aloitteisuutta, riskinottoa, luovuutta ja kykyä priorisoida. Tunnolliset "kympin tytöt" voivat joskus jumiutua täydellisyyden tavoitteluun sen sijaan, että uskaltaisivat kokeilla, erehtyä ja edetä rohkeasti.
Meidän tiimiä jarruttaa tälläinen aivan sekopäinen tuplavarmistelija ja säännönnus sija. Erottaisin samointein, ellei olisi mun pomoni lellikkipentu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole hajuakaan mihin kukaan koululuokasta on päätynyt. Ei kiinnosta pätkän vertaa.
Oli taannoin luokkakokous.
Yllättävää kyllä, olin opettajaksi päätyneenä dippainssinä ehkä luokan huonoimmin menestynyt. Oli kansainvälistä uraa tekeviä tutkijoita, melko hyvin menestyneen firman omistaja ja muuten vain rikastuneita. Perusduunissa oli minun lisäkseni vain yksi.
Aika paljon näyttää lähtökohdat vaikuttavan. Rikkaiden vanhempien lapsi oli alkanut sijoittajaksi jo lukiossa. Nykyään omistaa useita asuntoja. Itse olin ainoa köyhän perheen lapsi, enkä osannut edes kuvitella itselleni kovin hohdokasta uraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua oikeastaan ällöttää näitten asioiden miettiminen. Kun nykyään näyttää eräällä paikkakunnalla tai tiedä vaikka kaikilla paikkakunnilla olevan tapana järjestää jotain tasakymmenvuotisluokkajuhlia.... Niih... Sitten ne juhlat päätyvät paikallislehteen, siellä on sitten ruttusta naamaa ja luetellaan missä kukin on elämänsä viettänyt ja mitä tehnyt...
Juu...
Onneks mä en ollut kouluaikoina missään porukoissa mukana, enkä ole siis kenenkään kanssa ollut jälkeenpäinkään tekemisissä, osoitekin on luovutuskiellossa, joten.... Ei onneks tarvi ootella. Juoruilkoot sitte keskenään...
Aivan tarpeettomia tuollaiset kokoontumiset!
Katkeruus on rumaa.
Niinkö. Etkä sitten muuta keksinyt!
Katkeruus. Jos ei ole ollut kouluaikanakaan kenekään kanssa kiinteämmin tekemisissä, porukoissa mukana, niin sitten on ollut aina katkera! Pitäskö sulle kertoa mun oma menestystarina.... Hah!
Jotakuta ei vain kiinnosta, eikä siihen ei vain kiinnosta -osuuteen liity mitään katkeruutta!
Minun mielestäni nämä tasakymmenvuotiskokoukset ovat samaa lajia kuin facebookin jotkut paikalliset muisteluryhmät. Ovat vielä niin pöljiä, että pitävät ne muisteluryhmänsä julkisina ollenkaan ajattelematta, että siinä sitten levittelevät tarinoita ja kuvia sellaisistakin jotka eivät ole levitykseen lupaa antaneet!
Tiedonhankintakanavia toki, jos jotakuta innostaa rutistaa toisista ihmisistä ilkeämielisiä panettelunaiheita esimerkiksi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua oikeastaan ällöttää näitten asioiden miettiminen. Kun nykyään näyttää eräällä paikkakunnalla tai tiedä vaikka kaikilla paikkakunnilla olevan tapana järjestää jotain tasakymmenvuotisluokkajuhlia.... Niih... Sitten ne juhlat päätyvät paikallislehteen, siellä on sitten ruttusta naamaa ja luetellaan missä kukin on elämänsä viettänyt ja mitä tehnyt...
Juu...
Onneks mä en ollut kouluaikoina missään porukoissa mukana, enkä ole siis kenenkään kanssa ollut jälkeenpäinkään tekemisissä, osoitekin on luovutuskiellossa, joten.... Ei onneks tarvi ootella. Juoruilkoot sitte keskenään...
Aivan tarpeettomia tuollaiset kokoontumiset!
Katkeruus on rumaa.
Esimerkiksi sellaiset viiskytvuotisluokkakokoukset... No... Se se on "rumaa", hehe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menestynein on Suomen istuva presidentti. Huonoiten menestyneiden kohtalosta ei ole mitään tietoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saksassa tehtaan omistaja/johtaja. Vientiä kauppaa ympäri Eurooppaa. Asuu ja asunut Sveitsissä 30 vuotta.
Miten sen menestyksen mittaa - onko ison pörssiyhtiön johtoryhmän jäsen menestyneempi kuin maailmanmestari? Tai it-firmansa myynyt miljoonillaan vuosikymmeniä elelevä oloneuvos?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ammatillisesti kaiketi menestyneimmät kuolivat reilut 40v toinen syöpään, toinen sydänkohtaukseen kesken sunnuntaipäivällisen.
Loput ketä tiedän ihan tavallisia sairaanhoitajia ja insinöörejä, luokkakokous oli viimeksi 20v sitten, paria tapaan ammatin puolesta silloin tällöin.
Meidän yläasteen luokan menestynein oli myös kiusaaja ja suosittu tyyppi. On nykään kaupunginjohtaja. Ei valitettavasti yllättänyt tämä tieto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä kenenkään kohtalosta yhtään mitään.
En tiedä kenestäkään kansakoulu kavereistani mitään. En ole edes facebookis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin yhdestä tuli pankinjohtaja, toisesta varakkaiden asianajaja, ainakin yksi ison firman toimitusjohtajakin mahtuu porukkaan.
Kunnioitan kaikkia, mukavia, rentoja ihmisiä nyt niin kuin 50 vuotta sitten.
Huonoiten menestyneistä ei ole kuulunut, eräs taisi sotkeutua huumeisiin ja oli henkirikoksen uhrina.
Mukavaa on noita silloin tällöin nähdä ja vertailla nykyisiä ja menneitä persoonia.
Ei mitään hajua, eikä kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Helsingin apulaispormestarina yksi - ei yllätä, koska oli sen tyylinen jo hyvin nuorena. Toinen taas yllätti - oli nimittäin melkoinen luokan pelle - hänestä tuli menestynyt toimittaja, jota näkee aika usein telkkarissa.
Myös meidän luokan pellestä tuli julkkistoimittaja. Ei ollut mikään älykkö, ja jäi luokallekin, koska alkoi tehdä niin paljon dj-keikkaa ym. että poissaoloja kertyi liikaa. Mutta ihan mukava tyyppi, olen joskus itsekin katsonut ohjelmiaan, ja on mielestäni ok toimittaja.
Vierailija kirjoitti:
"Pitäisi enemmän tutkia mitä tapahtui niille jotka olivat koulussa hyviä, mutta joilla itseluottamus ei ehkä kantanutkaan, taidoista huolimatta."
Näin kirjoitti joku. Mä voin kertoa, koska olen asiantuntijana ja tiimiesimiehenä isossa suomalaisyrityksessä. Koulussa palkitaan siitä, että noudattaa sääntöjä, tekee annetut tehtävät huolellisesti ja saa hyviä numeroita.
Työelämässä taas arvostetaan usein oma-aloitteisuutta, riskinottoa, luovuutta ja kykyä priorisoida. Tunnolliset "kympin tytöt" voivat joskus jumiutua täydellisyyden tavoitteluun sen sijaan, että uskaltaisivat kokeilla, erehtyä ja edetä rohkeasti.
Meidän tiimiä jarruttaa tälläinen aivan sekopäinen tuplavarmistelija ja säännönnus sija. Erottaisin samointein, ellei olisi mun pomoni lellikkipentu.
Huh, kuulostat melko pelottavalta jyrältä, ne säännöt on kyllä olemassa ihan syystä. Onneksi en ole tiimissäsi.
t. kasin poika
Vierailija kirjoitti:
Meidän yläasteen luokan menestynein oli myös kiusaaja ja suosittu tyyppi. On nykään kaupunginjohtaja. Ei valitettavasti yllättänyt tämä tieto.
Meidän luokan menestyneimmästä sekä kiusaajasta tuli kirurgi.
Oli se mukavin ja joviaalein tyyppi, joka tuli toimeen kaikkien kanssa. Sai kaveristipendin. N. 8-9 oppilas.
Nyt erään firman tj ja miljoonatulot. Siis verokalenterin mukaan. Muutenkin menee erittäin hyvin.
Alue: Aihe vapaa
Katkeruus on rumaa.