Millainen on vanhan koululuokkasi menestynein?
Eli mitä tuli luokkasi menestyneimmästä ihmisestä? Miksi pidät häntä menestyneenä?
Vai onko luokallasi useita, jotka ovat mielestäsi pärjänneet ”keskivertoa paremmin”? Olisitko arvannut tämän silloin nuorena vai yllätyitkö?
Entä onko ollut yllätyksiä toisin päin, joka josta odoteltiin suuria ei sitten lopulta oikein lunastanut odotuksia?
Kuinka kävi luokkasi suosituimpien?
Entä niiden syrjityimpien?
Kommentit (892)
Olen 45v, enkä ihan hirveästi tiedä entisistä koulukavereistani kun en ole ollut hirveästi missään someissa. Facebookissa olin joskus kauan sitten ja siellä oli muutama koulukaveri joiden kanssa juttelin.
Olin iloisesti yllättynyt eräästä tytöstä, joka oli todella ujo ja vaatimattoman näköinen naapurin tyttö, hänellä oli aina samat vaatteet päällä koska perheensä oli köyhä ja häntä haukuttiin koska oli pitkä, "ruma" ja laiha. Hänestä tuli malli!
Hän sai oikein ulkomailtakin mallin töitä ja eli hienossa talossa, en nyt muista missä maassa.
Tein siis nämä päätelmät pelkästään hänen julkisten kuvien perusteella, sillä hän ei koskaan hyväksynyt kaveripyyntöäni vaikken mä häntä koskaan kiusannut. Mutta ymmärsin hyvin miksei häntä kiinnostanut kouluaikaiset tyypit. Mulla on hänestä pari valokuvaa jossa me hymyillään yhdessä luokkaretkellä bussissa ja oli ihana nähdä, että hän voi niin hyvin, vaikka kuuluikin meihin epäsuosittuihin tyttöihin.
Mutta kyllä sitten sain kuulla niitä ikävämpiäkin elämäntarinoita, osalle kiusatuista oli käynyt huonosti. Ja varsinkin poikien kohdalla ne levottomat tapaukset ovat sitten istuneet vankilassakin ja osa jo aikaa sitten haudassa. Ainakaan niistä pahimmista kiusaajapojista yksikään ei tietojeni mukaan koskaan menestynyt, ellei joku sitten pidä menestymisenä jatkuvia pieleen menneitä parisuhteita. Ne rauhalliset pojat ovat opiskelleet ja olleet naimisissa jo pitkään.
Mutta ihan jokaisesta en tiedä mitään. Aina toisinaan googletan nimiä, mutta mitään ei löydy ja varsinkin naisten kohdalla on avioliiton myötä sukunimet saattaneet muuttua, että sekin on yksi syy miksei mitään löydy. Kun en sitä uutta nimeä tiedä. Toisaalta ehkä he vaan eivät ole missään somessa ainakaan omalla nimellään, enhän itsekään ole. Yks syy miksi lähdin kauan sitten facesta oli juurikin se, että se oli vain vähän sellainen oman elämänsä CV.
Kävin peruskouluni pikkukylässä, josta muutin lukioaikana pois. En tiedä peruskoulun luokkakavereista mitään. Yksi alemmalla luokalla ollut tyttö vilahtelee välillä telkkarissa ajankohtaisohjelmissa, jos aihe liittyy avaruuteen.
Lukioluokalta tiedän pari. Yhden kuva tuli vastaan lääkäriaseman sivuilla, lääkäri näytti olevan. En yllättynyt. Paikallislehden kuvassa oli yksi jonkin sortin projektipäällikkö tittelillä. Pari opettajaa tiedän ja yksi on psykologi. Mutta pistäpä noita menestyksen perusteella järjestykseen, varsinkin, kun suurimmasta osasta en tiedä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli näillä mittareilla aika onnetaon luokka. Luulen että minä ja kaksi muuta virkamiestä rivarinpätkissämme olemme menestyneimmät. Kukaan muu ei varmasti ajattelisi meitä erityisen menestyneinä. Kaikki muut ovat nyt ammattikoulun käyneitä palkansaajia tai kouluttamattomia työttömiä. Mutta joku saattaa vielä perustaa vaikka jonkun firman ja voittaa tämän kilvan, ollaan nyt vasta keski-iän alkupuolella.
3 virkamiestä rivarinpätkässä ei kuulosta kovinkaan pahalle.
Mutta oliko se teidän koulunne siinä rivitalossa, vai joku pikkuinen kylä, jossa oli vain yksi rivitalo?
-
Itse pidän amiksen käyneitä, ammatin alkeet siellä hankkineita ja sitten työelämään itsenäisiksi työtätekeviksi kansalaisiksi kouluttautuneet menestyneinä kansalaisina. 60-vuoden takaisesta kansakoulun pienestä 1. luokasta moni oli jo kuollut, yksi huumeisiin, toisen* kerrottiin menneen oman käden kautta ja kolmannen kuolinsyytä ei kukaan tiennyt. Kaikilla jäljellä olevilla oli työ ja ammatti mutta ei mitään kovin hulppeaa kuitenkaan kenelläkään.
*muistin tuon toisen vasta kirjoitettuani myöhempien kouluvuosien aikaisesta ex-miljonääristä tuossa iltapäivällä, joka kyllästyi maalliseen vaellukseena.
Kävin kyläkoulua maaseudulla 90-luvulla. Vain kourallinen luokaltamme meni lukioon. Yhtään julkkista ei ole noussut. Parhaiten menestyvät ovat asiantuntijatehtävissä. Esim. yksi on valtakunnallisessa lehdessä toimittajana, toinen hallinnollisissa tehtävissä isossa kulttuurialan organisaatiossa, kolmas media-alan töissä tunnetussa yrityksessä ulkomailla. Luokamme oppilaiden vanhemmista suurimmalla osalla oli ammattitutkinto, ja osalla ei ollut mitään kansa/oppikoulun jälkeistä pätevyyttä. Vain yhden tytön äiti oli yliopistossa opiskellut. Siitä tytöstä odotettiin suuria, ja hän sai aina erityisoikeuksia kaikessa ja muutenkin nostettiin jalustalle. Mutta lopulta hän päätyi tietojeni mukaan ajelehtimaan vuosikausiksi suorittaen hitaasti iltalukiota ja tehden hanttihommia. Oli lopulta yliopistossa, mutta jätti sen kesken, ja meni lopulta reippaasti yli kolmekymppisenä ammattikorkeaan.
Löytyy mm. toimitusjohtajaa ja NHL-pelaajaa. Eräs on yhteiskunnallisesti merkittävässä virassa ja aika usein häntä haastatellaan uutisiin.
Toisessa ääripäässä yhdestä tuli perhesurmaaja. Istunee mielisairaalassa loppuikänsä. Se yllätti, en olisi hänestä uskonut.
Vierailija kirjoitti:
Kävin kyläkoulua maaseudulla 90-luvulla. Vain kourallinen luokaltamme meni lukioon. Yhtään julkkista ei ole noussut. Parhaiten menestyvät ovat asiantuntijatehtävissä. Esim. yksi on valtakunnallisessa lehdessä toimittajana, toinen hallinnollisissa tehtävissä isossa kulttuurialan organisaatiossa, kolmas media-alan töissä tunnetussa yrityksessä ulkomailla. Luokamme oppilaiden vanhemmista suurimmalla osalla oli ammattitutkinto, ja osalla ei ollut mitään kansa/oppikoulun jälkeistä pätevyyttä. Vain yhden tytön äiti oli yliopistossa opiskellut. Siitä tytöstä odotettiin suuria, ja hän sai aina erityisoikeuksia kaikessa ja muutenkin nostettiin jalustalle. Mutta lopulta hän päätyi tietojeni mukaan ajelehtimaan vuosikausiksi suorittaen hitaasti iltalukiota ja tehden hanttihommia. Oli lopulta yliopistossa, mutta jätti sen kesken, ja meni lopulta reippaasti yli kolmekymppisenä ammattikorkeaan.
Sori mutta olen eri mieltä siitä että toimittaja tai joku kulttuurialan hallinnossa työskentelevä voitaisiin luokitella menestyjäksi. He kun surffaavat ja raakkuvat niiden varsinaisten menestyjien vanavedessä. Eivät tuota mitään, ei sisältöä eikä edes rahaa. Vähintäänkin pitää tehdä sitä rahaa, se on bare minimum, siitä lähdetään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä oma koululuokka yläasteelta on niin maalaista kuin vain voi olla. Itse olen varmaan se menestynein, diplomi-insinööri. Muutamia amk-inssejä on joukossa myös. Muuten on kaikenlaista lähihoitajaa, parturi-kampaajaa, kotiäitejäkin ja yksi sairaanhoitaja. Pikkukylissä on yleensä älyllisten lahjojen pooli aika heikkoa eikä sieltä kovin paljoa menestyjiä tule.
Dippainssiksi pääsee aikas keskikertaisilla papereilla.
Et näköjään tiedä asiasta mitään. Sisään voi päästä, jos on motivaatiota ja älyä. Ulos DI-paperit kädessä ei pääse kuin erittäin kovalla työllä. Opiskelikavereissani, jotka olemme siis kaikki nyt dippainssejä, ei ole kuin todella kovan luokan osaajia. Palkat alkaa olemaan useimmilla 10 ke kuussa enkä ihmettele miksi.
No ei Suomessa perus-korkeakoulutus mitään ihmeitä vaadi. Eikä dippainssi koulutuksen jälkeen mikään osaaja ole - aloittelija työssään.
Luokan paras keskiarvo, 6 laudaturia (oli silloin maksimi).
Oman, luokkakokouksessa kertomansa mukaan tämä luokan priimus
- Suoritti ainakin yhden maisteritutkinnon.
- Teki ensin ihan tavallisia talous-/finanssialan hommia.
- Rakastui
- Perusti ravintola-/kahvilayrityksen seurustelukumppaninsa kanssa.
- Velkaantui tosi pahasti.
- Huomasi sitten eräänä aamuna, että seurustelu-/yhtiökumppani oli lähtenyt
- Kaikki mahdollinen yrityksen omaisuus oli lähtenyt.
- Kaikki velat olivat jääneet.
Säälitti kovasti, kun hän posket punaisina, mutta avoimesti ja rehellisesti kertoi "menestyksestään"
Mitä luokkaa tarkoitetaan?
Meitä oli 2 pienen kyläkoulun ekaluokalla.
No, luokkahuoneessa oli 6 muuta, he olivat 2. luokalla.
No, toinen ikätovereistani on lähihoitaja, minä olen maanviljelijä, otin vauhtia elektoniikkateollisuudesta.
Kun olimme 2. luokalla 1. Luokalla oli 5 oppilasta. Menestynein heistä on nyt psykologi, vähiten menestynyt alkoholisoitunut elämänkoululainen.
Yläasteen luokkatovereista tuli kaikenlaista, kemististä opettajaan, insinööristä sairaanhoitajaan, raksaukosta pultsariin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä oma koululuokka yläasteelta on niin maalaista kuin vain voi olla. Itse olen varmaan se menestynein, diplomi-insinööri. Muutamia amk-inssejä on joukossa myös. Muuten on kaikenlaista lähihoitajaa, parturi-kampaajaa, kotiäitejäkin ja yksi sairaanhoitaja. Pikkukylissä on yleensä älyllisten lahjojen pooli aika heikkoa eikä sieltä kovin paljoa menestyjiä tule.
Dippainssiksi pääsee aikas keskikertaisilla papereilla.
Et näköjään tiedä asiasta mitään. Sisään voi päästä, jos on motivaatiota ja älyä. Ulos DI-paperit kädessä ei pääse kuin erittäin kovalla työllä. Opiskelikavereissani, jotka olemme siis kaikki nyt dippainssejä, ei ole kuin todella kovan luokan osaajia. Palkat alkaa olemaan useimmilla 10 ke kuussa enkä ihmettele miksi.
No ei Suomessa perus-korkeakoulutus mitään ihmeitä vaadi. Eikä dippainssi koulutuksen jälkeen mikään osaaja ole - aloittelija työssään.
Niin, mikä on itse kunkin viitekehys. Itse ja puolisoni sekä lähes kaikki kaverini ovat dippainssejä. Pari juristia löytyy kavereista myös. Ihan tavallisia ihmisiä ollaan ja suurimman osan palkka ei ole 10ke kuussa. Toki on myös niitäkin. Kavereissa on myös pari miljonääriä, mutta he ovat poikkeus. Toki yliopisto vaatii jonkinlaista sinnikkyyttä, mutta ihan höhlää kuvitella olevansa joku huippuälykäs yli-ihminen DI-koulutuksella.
Pienestä maalaislukiosta, melkein kaikki lähtivät opiskelemaan jonnekin yliopistoon tai korkeakouluun. Luokan hiljaisin ja monien halveksima (haisi kirkonkyläläisten mielestä lehmältä) mustalla huumorilla varustettu mukava hissukka poika on tähtitieteen tai jonkin astrofysiikan proffa maailmalla. Oli liian älykäs jo lukioaikana ja siksi monet eivät häntä eikä sarkastista huumoriaan ymmärtäneet. Mielestäni varmaan meistä menestynein. Viimeksi kun tavattiin niin oli edelleen vaatimaton ja huumorinsa terävää.
Vierailija kirjoitti:
No mä taas oon kasvanu ns. Ulkosen menestyksen keskellä ja huomannu et se aiheuttaa alkoholiongelmia, huonoja parisuhteita, väkivaltaa ja myös onnettomuutta.
En tiedä voiko sanoa että se ulkoinen menestys aiheuttaa noita ongelmia, ennemmin ehkä niin että kyllä päihde- ja mielenterveysongelmia, väkivaltaa ja vaikeuksia löytyy ihan jokaisesta yhteiskunnan portaasta kadun ojasta kuninkaallisiin. Eri leveleillä näiden asioiden kanssa sitten vaan eletään eri tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Kaikista menestynein oli se, joka oli hieman hiljainen eikä tehnyt itsestään isoa numeroa. Kävi koulunsa hyvin ja sai hyvät arvosanat kaikista oppiaineista. Nykyään korkeastikoulutettu ja hyväpalkkaisessa työssä.
Suosituille kävi huonosti. Ovat rupsahtaaneet. Polttivat jo ylä-asteella tupakkaa päivittäin ja myös alkoholi maistui. Ja raskaaksi pamahdettiin tietenkin ennen täysikää. Yhden näin yksi päin kaupan kassalla töissä. Tunnistin kyllä, mutta olipa kulahtanut sitten kouluajoista :D Tatuointejakin oli kädet täynnä.
Ja sinä kiemurtelet mielihyvästä kun toinen on rupsahtanut ja joutuu palvelemaan sinua kaupan kassalla? Miten noin "menestyneellä" ihmisellä kuin sinä on noin huono itsetunto? Mitä sinulle on tapahtunut?
Uusi 2020. Kommenttisi julkaistaan hyväksynnän jälkeen. Hakemaasi sivua ei voida näyttää.
Luokan pahimmista koulukiusaajista haudassa 2/3 (vahva veikkaus viina/huumeet/lääkkeet) rääkätyimmistä oppilaista yksi iso johtaja, yksi viihdealalla näkyvä hahmo ja yksi päällikkötasoa it-alalla. Huippukunnon ajoitus on tärkeää elämässä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä oma koululuokka yläasteelta on niin maalaista kuin vain voi olla. Itse olen varmaan se menestynein, diplomi-insinööri. Muutamia amk-inssejä on joukossa myös. Muuten on kaikenlaista lähihoitajaa, parturi-kampaajaa, kotiäitejäkin ja yksi sairaanhoitaja. Pikkukylissä on yleensä älyllisten lahjojen pooli aika heikkoa eikä sieltä kovin paljoa menestyjiä tule.
Dippainssiksi pääsee aikas keskikertaisilla papereilla.
Et näköjään tiedä asiasta mitään. Sisään voi päästä, jos on motivaatiota ja älyä. Ulos DI-paperit kädessä ei pääse kuin erittäin kovalla työllä. Opiskelikavereissani, jotka olemme siis kaikki nyt dippainssejä, ei ole kuin todella kovan luokan osaajia. Palkat alkaa olemaan useimmilla 10 ke kuussa enkä ihmettele miksi.
No ei Suomessa perus-korkeakoulutus mitään ihmeitä vaadi. Eikä dippainssi koulutuksen jälkeen mikään osaaja ole - aloittelija työssään.
Jokainen on valmistuttuaan vielä aloittelija työssään. Mikä on oma koulutustasosi, tokihan täällä voi väittää olevansa mitä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä oma koululuokka yläasteelta on niin maalaista kuin vain voi olla. Itse olen varmaan se menestynein, diplomi-insinööri. Muutamia amk-inssejä on joukossa myös. Muuten on kaikenlaista lähihoitajaa, parturi-kampaajaa, kotiäitejäkin ja yksi sairaanhoitaja. Pikkukylissä on yleensä älyllisten lahjojen pooli aika heikkoa eikä sieltä kovin paljoa menestyjiä tule.
Onko koskaan tulit mieleen: olet luonteeltasi ilkeä.
Onko ap jotenkin kateellinen persoona? Itseäni tuo ei kiinnosta. En edes tiedä luokkalaisistani mitään. Uskon, että suuri osa on johtotehtävissä ja 90% luokkalaisista menestynyt urallisesti hyvin, loput keskitasoisesti. Uskon, että melkein kaikki ovat akateemisia.
Miksi kysyt?
Riippuu minkä koululuokan ja miten vertaillaan. Ala-asteen luokkakaveri oli änärissä ja maajoukkueessa, sillä saralla varmaan menestynein. Suurimmasta osasta en tiedä edes miten ovat menestyneet.
Yläasteelta porukka lähti opiskelemaan kuka minnekin. Osa päätyi amiksen kautta duunarihommiin ja me, jotka mentiin lukioon, opiskeltiin enemmän tai vähemmän. En tiedä ketään, joka olisi esimerkiksi poliitikko, miljonääri tai tohtori, jos näillä mitataan menestystä. Toivottavasti ovat kuitenkin menestyneet omilla mittapuillaan hienosti, kuten itsekin tietysti olen. Vaikka ihan peruskeskiluokkainen mediaanihenkilö olenkin.