Millainen on vanhan koululuokkasi menestynein?
Eli mitä tuli luokkasi menestyneimmästä ihmisestä? Miksi pidät häntä menestyneenä?
Vai onko luokallasi useita, jotka ovat mielestäsi pärjänneet ”keskivertoa paremmin”? Olisitko arvannut tämän silloin nuorena vai yllätyitkö?
Entä onko ollut yllätyksiä toisin päin, joka josta odoteltiin suuria ei sitten lopulta oikein lunastanut odotuksia?
Kuinka kävi luokkasi suosituimpien?
Entä niiden syrjityimpien?
Kommentit (892)
Sellainen herkkä, omalaatuinen koulutyttö joka oli laihakin kuin mikä, niinkuin värisevä koivunlehti. Purskahti itkemään jos sai kokeesta arvosanaksi 8. Se oli maailmanloppu. Kokeista piti aina saada vähintään 9. Minä, tyydyttävästi koulun suorittava en ymmärtänyt tätä, hypin riemusta kun sain hyvän arvosanan. Arvomaailmat niin erilaiset.
Yksi lukiokaveri on päässyt selostamaan jalkapalloa Viasatilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista, että kaikki täällä ymmärtää että "menestyksellä" automaattisesti tarkoitetaan ammatillista urakehitystä.
Näkee, että on suomalaisten keskustelu. Suomalaiset arvostavat erityisen paljon korkeakoulutusta verrattaen moniin muihin kulttuureihin, ja ovatkin korkeasti koulututettua kansaa.
Tällainen havainto ontullut tehtyä. :)Kaikkihan sen tietää että todelliset (melkein) menestyjät löytää mm. kulttuurikuppiloiden kantapöydistä jossa samat känniset oman älynsä sokaisemat melkeintaiteilijat sönköttää samoja kehää kiertäviä juttuja toisilleen illasta toiseen.
Melko mustavalkoinen ajatusmaailma sinulla. Näihin kahteen ryhmäänkö ihmiset jaetaan?
Tunneälyn opettelu onkin jäänyt suomalaisilta opettelematta jo monen sukupolven ajalta.
Jos jostain on tullut maailman parhain kotiäiti tai maailman parhain erityiskoulun opettaja, niin ovathan he menestyneitä. Mutta kuka heistä mitään tietää? Onko sinusta äitienpäivänä palkittu äiti, joka on kasvattanut omien lasten lisäksi satoja päivähoitolapsia ja sijaislapsia menestynyt? Heistäkään ei kukaan ulkopuolinen tietäisi mitään ilman julkisuutta.
Toimii ministerinä tällä hetkellä. Kiva oli tuolloin ja kiva edelleen.
Mr Elämänpeli, joka tosin hänkin oli rinnakkaisluokalla. Terveisiä Heinolaan.
Ei ole omalta luokaltani tietääkseni yhtään menestynyttä. Kaikki on jotain opettajia duunareita insinöörejä kuljettajia tehdastyöläisiä yms peruskauraa.
Hän on tällä hetkellä presidentti mutta ei Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä lukion pitkän matikan luokka, joten kaikki jollain lailla menestyneitä.
Siis miten pitkä matematiikka jotenkin automaattisesti johtaisi menestykseen?
Minullakin oli lukiossa pitkä matematiikka, ällän vielä kirjoitin siitä. Eikä muutkaan arvosanat huonoja ole (olin se luokkani paras oppilas, jos arvosanoilla mitataan). Hikisesti sain ylilaajan yliopistotutkinnon kasaan, kun en osannut päättää mihin keskittyisin, sekalaisia hanttihommia olen tehnyt mm. koodarina, ja välillä ollut pitkiä aikoja työttömänä, kuten nyt taas. Loistava menestys!
Niistä muista pitkän matikan lukijoista ne mitä tiedän tuli yksi proffa ei-niin-hienoon yliopistoon, kunnansihteeri, sairaanhoitaja. Muutamasta en tiedä. Olin siis sekaluokalla, jossa osalla oli pitkä matematiikka ja osalla lyhyt.
Ei ole mitään nobelistia tietääkseni syntynyt. Diplomi- inssejä, ekonomeja, tutkijoita, pari lääkäriä, sihteeri, dosentti, teknikko, taidealan ammatissa yksi, opettaja, sekalaista keskiluokkaista porukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lukion pitkän matikan luokka, joten kaikki jollain lailla menestyneitä.
Siis miten pitkä matematiikka jotenkin automaattisesti johtaisi menestykseen?
Minullakin oli lukiossa pitkä matematiikka, ällän vielä kirjoitin siitä. Eikä muutkaan arvosanat huonoja ole (olin se luokkani paras oppilas, jos arvosanoilla mitataan). Hikisesti sain ylilaajan yliopistotutkinnon kasaan, kun en osannut päättää mihin keskittyisin, sekalaisia hanttihommia olen tehnyt mm. koodarina, ja välillä ollut pitkiä aikoja työttömänä, kuten nyt taas. Loistava menestys!
Niistä muista pitkän matikan lukijoista ne mitä tiedän tuli yksi proffa ei-niin-hienoon yliopistoon, kunnansihteeri, sairaanhoitaja. Muutamasta en tiedä. Olin siis sekaluokalla, jossa osalla oli pitkä matematiikka ja osalla lyhyt.
Minkä ikäinen olet?
Vierailija kirjoitti:
No mä taas oon kasvanu ns. Ulkosen menestyksen keskellä ja huomannu et se aiheuttaa alkoholiongelmia, huonoja parisuhteita, väkivaltaa ja myös onnettomuutta.
Voi kuule, kyllä noita kaikkia esiintyy myös ulkoisesti menestymättömien keskuudessa. Jopa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lukion pitkän matikan luokka, joten kaikki jollain lailla menestyneitä.
Siis miten pitkä matematiikka jotenkin automaattisesti johtaisi menestykseen?
Minullakin oli lukiossa pitkä matematiikka, ällän vielä kirjoitin siitä. Eikä muutkaan arvosanat huonoja ole (olin se luokkani paras oppilas, jos arvosanoilla mitataan). Hikisesti sain ylilaajan yliopistotutkinnon kasaan, kun en osannut päättää mihin keskittyisin, sekalaisia hanttihommia olen tehnyt mm. koodarina, ja välillä ollut pitkiä aikoja työttömänä, kuten nyt taas. Loistava menestys!
Niistä muista pitkän matikan lukijoista ne mitä tiedän tuli yksi proffa ei-niin-hienoon yliopistoon, kunnansihteeri, sairaanhoitaja. Muutamasta en tiedä. Olin siis sekaluokalla, jossa osalla oli pitkä matematiikka ja osalla lyhyt.
Minkä ikäinen olet?
Päältä viisikymppinen.
Vierailija kirjoitti:
Katson SM -mitalit vasta menestykseksi, EM, MM, Olympiamitalit myös.
Siis esim. äitini, joka on olllut mukana mato-onginnan suomenmestaruuden voittaneessa joukkueessa, on menestynyt?
No joo, sikäli OT, että emme olleet samalla luokalla koulussa.
Ei hajuakaan kuka ja millainen hän voisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Näihin menestymisiin ja "menestymisiin" vaikuttaa myös perhetausta. Jossakin perheyrityksessä kumileimaisimena "työskentely" antaa hienonkuuloisen tittelin eikä koulutuksenkaan tarvitse olla kummoinen, koska todellinen tekijä ja vastuuhenkilö on tyyliin isä. Julkisuudessa esiinnytään ties minä osaajana ja juurikin entiset luokkakaverit vähän hymyilee kun tietävät sekä kolulumenestyksen että sen, ettei ammattikoulua kummemmalla koulutuksella siinä katsella muita nenänvartta pitkin.
En pitäisi ihan samalla tavalla menestyneenä vanhempien yrityksessä työskentelevää ja "edennyttä" kuin sellaista, joka omilla ansioillaan on luonut itse oman ammatillisen uransa.
Minun luokallani oli yksi tuollainen, keskinkertainen oppilas ja vähän nilkki, viilasi linssiin milloin mahdollista. Meni lukion jälkeen kauppaopistoon ja sieltä kai suoraan isin firmaan töihin, ja on nyt sen toimari. Ihan kivasti näkyy menevän taloudellisesti. Mutta ehkä sekin on menestystä, ettei ole firmaa saanut ajettua konkkaan? Kysymyksessä pikkupaikkakunta, jonka "omistaa" kolme tai neljä yrityssukua, jotka saavat esim. tonttiasiat tarpeen tullen kätevästi suhteillaan hoidettua.
Muuten meistä ei ole tullut mitään merkittävää. Itse poistuin paikkakunnalta heti lukion jälkeen, enkä ole pitänyt luokkalaisiinikaan yhteyttä. Useimmat taisivat jäädä sinne - tai oikeastaan tuntuu, että me lähdimme, jotka emme olleet siellä syntyneet, mutta syntyperäiset jäivät. Julkisuudessa tunnetuin taitaa olla yksi elokuvaohjaaja, mutta tuskin on kovin paljon rahaa niilla muutamalla menestyneemmällä tekeleellään kumminkaan käärinyt (ei ainakaan niin paljon kuin tuo bisnesmies).
Oltiin lukion pitkän matikan luokka, jossa 29 oppilasta.
Pojista pari meni opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun /diplomi-insiööriksi. Pojista jotain 3-4 pääsi yliopistoon matemaattis-luonnontieteelliseen; osasta näistä tuli opettajia. Muutama luokan 16 pojasta meni joko tekulle (nyk. AMK) insinööriksi opiskelemaan tai kauppaopistoon merkonomiksi opiskelemaan. Loput ei jatkanut opiskeluja tai kävi jotain alempaa kuin opisto-amk-tasoista koulua.
Tytöistä pari meni yliopistoon mat.luonnontieteelliseen ja heistä tais tulla opettajia. Pari-kolme tytöistä opiskeli yliopistossa humanistisessa tiedekunnassa ja ainakin yhdestä heistä tuli opettaja. Yksi tytöistä meni lääkikseen ja on nyt erikoislääkäri. Yksi meni kauppakorkeakouluun ja toimii opettajana. Kolme tytöistä kävi kauppaopiston. Yhdestä tuli sairaanhoitaja. Yhdestä luokkamme tytöstä tuli ala-asteen luokanopettaja /lastentarhanopettaja. Yksi tytöistä kävi jotain alempaa kuin opisto-/amk-tasoista koulua lukion jälkeen.
Ehkä yhdeksi luokkamme menestyneimmistä vois luokitella ton lääkärin, jonka tulot käsittääkseni nykyään jotain 120 000 € vuodessa ja jolla korkeimmasta päästä oleva koulutus luokassamme. Niin ja mahdollisesti toisen diplomi-insinööreistä.
Vai oikein diplomi insinööri.Kuten entinen yökaveri parin drinkin jälkeen.Kummasti oppi arvo nousi päähän.Itse olin toivoton tapaus.Itselläni suur-yhtiöt kintereilläni ruinaamassa erilaisiin tehtäviin.Kiva oli kiittää kunniasta siirtyä heidän palvelukseen.Vain elämää ei sen enempää...Työ tehty on....
Riippuu siitä millä mittarilla mitataan. Ehkä menestyneimpänä pidän kuitenkin sitä, joka ei lähtenyt lukioon, mutta on hyvin varakas maatila- ja matkailuyrittäjä. Luulen, että hän on taloudellisesti menestynein. Mukava tyyppi oli koulussa. Hän on siellä paikkakunnalla tunnettu. Joku DI ja ekonomi, mutta en osaa sanoa miten menestyneitä he nyt varsinaisesti ovat. DI oli Nokialla kun näin joskus 10 vuotta sitten, en osaa sanoa mitä tekee nykyään.
Lähes kaikki ihan muutamaa lukuunottamatta kaikki lähtivät korkeakouluun taikka yliopistoon. Todella hyvä saldo tuosta vuosikurssista - kaikkien yllätykseksi - pari eläinlääkäriä, pari lääkäriä, yksi kirurgi, muutama tv-julkkis, useita juristeja, yksi diplomaatti/suurlähettiläs, perusmaistereita ja -tohtoreita, pari dosenttia, yksi kotirouva maatilalle Etelä-Saksaan, yksi taksikuski.