Kuinka tärkeää on, että mies näyttää stereotyyppiseltä?
Otsikkoon vaikea tiivistää näin laajaa asiaa. Siis, on olemassa erilaisia miestyyppejä. Ja useimmille näistä miestyypeistä on olemassa stereotyyppinen ulkoasu ja olemus, jollaisesta tunnistaa stereotyyppisimmät kunkin mieslajin edustajat.
Esimerkkejä:
- autoamis, joka pukeutuu lippikseen ja työhaalareihin, ja vapaalla "parhaimpiin pukeutuessaan" laittaa jalkaan tauskifarkut ja tribaalikuvioidun t-paidan, ja pitää 20 min välein röökitauon
- taidekriitikko mies, joka on langanlaiha pitkä kuikelo, vaikuttaa ihan homolta vaikka on hetero, ja pukeutuu mustiin pillifarkkuihin ja psykedeeliseen 60-lukuhenkiseen kauluspaitaan ( tai marimekon jokapoika-paitaan)
- kokoomuslainen myyntimies tai muu ekonomi, jolla on sängyssäkin beessit chinot, ruskeat nahkakengät liian iso sukeltajankello, sekä vaaleansininen kauluspaita, ja puhuu jatkuvasti joko osakekursseista tai kellonsa arvosta
- jne jne tajusitte varmaan idean
Kuinka tärkeää teidän naisten mielestä on, että mies sopii "mieslajinsa" stereotyyppiin?
Kysyn, koska itse en näytä yhtään stereotyypiltä, ja saattaa olla että tämä heikentää naismenestystäni.
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö järkevämpää olisi kokeilla kun kysellä täältä vastausta? Kokeile pukeutua toisella tavalla ja testaa reaktioita.
Teen luovaa työtä, tietynlaista "semitaiteilijan" työtä, mutta näytän insinööriltä. En rehellisesti sanottuna jaksaisi metsästää kaikkia erikoisia ja uniikkeja vaatteita, jotta näyttäisin enempi "luovan alan tyypiltä".
ap
Ei kai sitä tarvi tappiin vetää. Pukeudu pikkasen räväkämmin. Valitse seuraavan insinööripaidan kuosi niistä rohkeammista.
Mies joka pukeutuu mustiin on mun mieleen. En tykkää yhtään miehellä värikkäistä tai liian katalogimaisista vaatteista.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien instagramheruttajien poikaystävillä on ainakin sama kampaus. Semmonen päältä vähän pidempi mutta sivulle kammattu ja sivuilta lyhyt. En tiedä sen kampauksen nimeä.
Uusfasistinen, kansallissosialistinen tyyli.
Mitäs jos pukeutuisit oman makusi mukaan miettimättä muita?
Aitous on parasta, stereotypiat taas yksinkertaistaa monimutkaista asiaa. Tosielämä ei ole teinikomediaa arkkityyppeineen. Tärkeintä on se, että on kuten tuntuu luonnolliselta ja omalta
Mun silmää miellyttää norm core, ihminen joka näyttää siltä että sillä on muutakin tekemistä kuin miettiä vaatteita ja sitä mitä joku x pitää hänen vaatteistaan. Se on sitä kun joskus löytänyt hyvän ja laadukkaan vaatteen ja pysyy samalla linjalla kunnes tulee vastaan parempi eli vaatekaappi on selvä ja organisoitu, vaatteet sopii yhteen ja samaa tuotetta voi olla useampi kappale.
Riikinkukot taistelkoon huomiosta keskenään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö järkevämpää olisi kokeilla kun kysellä täältä vastausta? Kokeile pukeutua toisella tavalla ja testaa reaktioita.
Teen luovaa työtä, tietynlaista "semitaiteilijan" työtä, mutta näytän insinööriltä. En rehellisesti sanottuna jaksaisi metsästää kaikkia erikoisia ja uniikkeja vaatteita, jotta näyttäisin enempi "luovan alan tyypiltä".
ap
Web-designer lippis ja luovat lasit päähän.
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan saa kiinni tämän aloituksen syvimmästä olemuksesta.
Ihmisille pitää vääntää rautalangasta miten suhtautua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö järkevämpää olisi kokeilla kun kysellä täältä vastausta? Kokeile pukeutua toisella tavalla ja testaa reaktioita.
Teen luovaa työtä, tietynlaista "semitaiteilijan" työtä, mutta näytän insinööriltä. En rehellisesti sanottuna jaksaisi metsästää kaikkia erikoisia ja uniikkeja vaatteita, jotta näyttäisin enempi "luovan alan tyypiltä".
apWeb-designer lippis ja luovat lasit päähän.
Unohtui tärkein eli parta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö järkevämpää olisi kokeilla kun kysellä täältä vastausta? Kokeile pukeutua toisella tavalla ja testaa reaktioita.
Teen luovaa työtä, tietynlaista "semitaiteilijan" työtä, mutta näytän insinööriltä. En rehellisesti sanottuna jaksaisi metsästää kaikkia erikoisia ja uniikkeja vaatteita, jotta näyttäisin enempi "luovan alan tyypiltä".
ap
Voit sitten kuvitella miten vaikeaa mulla on, kun olen DI ja näytän torimyyjältä :D
ohis
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos pukeutuisit oman makusi mukaan miettimättä muita?
Aitous on parasta, stereotypiat taas yksinkertaistaa monimutkaista asiaa. Tosielämä ei ole teinikomediaa arkkityyppeineen. Tärkeintä on se, että on kuten tuntuu luonnolliselta ja omalta
Mun silmää miellyttää norm core, ihminen joka näyttää siltä että sillä on muutakin tekemistä kuin miettiä vaatteita ja sitä mitä joku x pitää hänen vaatteistaan. Se on sitä kun joskus löytänyt hyvän ja laadukkaan vaatteen ja pysyy samalla linjalla kunnes tulee vastaan parempi eli vaatekaappi on selvä ja organisoitu, vaatteet sopii yhteen ja samaa tuotetta voi olla useampi kappale.
Riikinkukot taistelkoon huomiosta keskenään
Se kuulostaa viisaalta ja olenkin tehnyt niin mutta kyllä taisi riikinkukon elämä olla sittenkin parempaa.
Millainen kroppa sulla on, ap? Oletko pitkä ja hoikka tai edes hoikka? Mielestäni insinöörityylin saisi aika helpostikin tuunattua sellaiseksi "graafinen suunnittelija" -tyyppiseksi. Voin antaa esimerkkejä, jos haluat.
Mitä itse kysymykseen tulee, niin kyllä sillä on jonkin verran väliä. Viehätyn nimenomaan tietyistä jutuista, jotka liittyvät vahvasti siihen ryhmään, johon kuuluvat miehet kiinnostavat. Mutta toisaalta ryhmässä ilmenee myös piirteitä, joista en pidä, joten jonkinlainen tasapaino pitää olla. Ja hyvästä tyylitajustahan kaikki lähtee. Aika harvalla sitä tuntuu olevan, valitettavasti.
Todella tärkeää naisille!
Naiset ovat miehenvalinnassa äärikonservatiiveja. Mies ei saa mitenkään poiketa niistä muutamista sallituista miestyypeistä.
Tämä oudoksuttaa koska muutoin yleisesti naiset ainakin väittävät olevansa hyvinkin liberaaleja keskimäärin. Mutta esimerkiksi bi-seksuaalia miestä ei tietoisesti ota yksikään maailman nainen. Ei yksikään. Vahingossa tietysti ottaa jos ei siitä tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin kaverin flaksi parani tosi paljon, kun hän rupesi pukeutumaan kuuntelemansa musiikkityypin mukaisesti
Mikä oli musiikkityyppi?
Musiikkityyppi on se tyyppi joka esittää sitä musiikkia.
Ihan vastaavasti kuin säätyyppi on se tyyppi, joka esittää sääennusteita TV:ssä.
Ongelmia tulee myös siinä jos haluaisi miehenä liikkua naiskategorioiden välillä.
Oma luonnollinen tyyli on "bisnes" ja olen saanut jopa erittäin tasokkaita ja huoliteltuja naisia, sellaisia joita voi nähdä kauppakorkeakoulun hakumainoksissa tai pankkien "maskotteina". Mutta minulla ei ole mitään mahdollisuuksia esim. seksikkääseen goottipimuun tai mustatukkaiseen persehousuiseen parturikampaajaan (huom! Puhun stereotyyppisistä kategorioista, en siis sinänsä luokittele ihmisiä). He eivät vain kiinnostu minusta.
No ei kyllä ole ollenkaan tärkeää.
Yleensä ne miehet joilla on naisia, ovat kuin yhdestä muotista.
Miehellisissä naisissa näkee paljon enemmän variaatiota. Miehillä on paljon erilaisia naismakuja.
Ennemminkin katson, onko mies saman tyyppinen kuin minä. Pitäisin epätodennäköisenä että kiinnostuisin esimerkiksi mistään noista aloituksessa mainituista, koska olen itse ihan eri tyylinen. Jotenkin silmä hakeutuu enemmän omanlaisiin.
Miehet Helsingissä näyttävät nykyään aivan kuin olisivat DDR:ästä. Tämä siis miehen mielipiteenä. Samanlainen persoonaton ja alistunut homogeeninen kommunistilook lähes kaikilla. Joku teepaita jollain mainoslogolla, sortsit ja purjehduskengät. Kuin samasta puusta kaikki. Siitä jos poikkeat, niin pidetään syrjäytyneenä. Että joidenkin ihmisten tyyliä voi ymmärtää, niin täytyy tuntea ihmisen henkilöhistoria.
Oma lookkini esimerkiksi vielä viidenkympin korvillakin on kevyen hillitysti taiteilijamaisen boheemi, koska olen entinen rokkari. On partaa ja hattua ja kallista kauluspaitaa ja näin. En ole jumittunut nuoruuteen, vaan elin taiteilijaelämän läpi ja se on yhä osittain identiteettini. Ei se pois sielusta koskaan kokonaan lähde, kun on kerran sukeltanut siihen syvälle. En edes yritä näyttää keskiluokkaiselta enkä menestyneeltä. Varaa olisi, mutta se en olisi minä.
Eli näytän suunnilleen siltä jollaista tavallinen nykynainen häpeäisi vierellään, mutta so what. En luovu persoonallisuudesta tullakseni pidetyksi tai hyväksytyksi. En mielistele ketään. Olen sitä mieltä että paketin kuuluu vihjata mitä sisällä on. Se on minusta hyvä lähtökohta. Tarjolla ei ole jeesmies, vaan kyyninen sekä kriittinen paskiainen.
Vierailija kirjoitti:
Millainen kroppa sulla on, ap? Oletko pitkä ja hoikka tai edes hoikka? Mielestäni insinöörityylin saisi aika helpostikin tuunattua sellaiseksi "graafinen suunnittelija" -tyyppiseksi. Voin antaa esimerkkejä, jos haluat.
Mitä itse kysymykseen tulee, niin kyllä sillä on jonkin verran väliä. Viehätyn nimenomaan tietyistä jutuista, jotka liittyvät vahvasti siihen ryhmään, johon kuuluvat miehet kiinnostavat. Mutta toisaalta ryhmässä ilmenee myös piirteitä, joista en pidä, joten jonkinlainen tasapaino pitää olla. Ja hyvästä tyylitajustahan kaikki lähtee. Aika harvalla sitä tuntuu olevan, valitettavasti.
Olen lyhyenkö, enkä ole hoikka jos en nyt kauhea läskikään. Hiukan normaalipainon yläpuolella, hiukan läskiä, hiukan lihaksia. Näissä kahdessa kuvassa on aika samantyyppinen keho kuin minulla, hain googlen kuvahaulla:
https://external-preview.redd.it/wCKTqnPWt9yho4Ec07BMyvHnPqDN4gLYaoshkN…
https://i.imgur.com/m7tU3ZE.jpg
ap
Ap unohti intiaanilookin. Intiaanin tyyppiset- ja näköiset miehet vetoavat moniinkin naisiin. Meikäläiseen tekee vaikutuksen heidän pitkät tummat hiuksensa ja upeat kasvonpiirteensä sekä tietynlainen alkukantaisuus.
Teen luovaa työtä, tietynlaista "semitaiteilijan" työtä, mutta näytän insinööriltä. En rehellisesti sanottuna jaksaisi metsästää kaikkia erikoisia ja uniikkeja vaatteita, jotta näyttäisin enempi "luovan alan tyypiltä".
ap