Lue keskustelun säännöt.
Millainen vienti on markkina-arvoteoria ihmisillä?
19.07.2020 |
AV-palstalta löysin Henry Laasasen kirjoitukset. Onko parisuhdemarkkinoiden teorian ymmärrys avain kovaan vientiin? Oletko sinä ryhtynyt peluriksi lukemalla Henkan printtiä? Ovatko markkina-arvoteoriaa seuraavat ihmiset sittenkin niitä, jotka eivät kelpaa omana itsenään toiselle sukupuolelle?
Asiallista keskustelua aiheesta. Mikä on sinun markkina-arvosi?
Kommentit (843)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä varten markkina-arvoteoria ahdistaa tässä kirjoittavia naisia? Jokainen näkee kuitenkin, että se pitää paikkansa tosielämässä. Miksi kiellätte tosiasiat?
Jokainen ei näe, vaan se vaatii hyvin värittyneet lasit. Hyvin harva näkee. Yksi varmimpia merkkejä sepitteellisetsä huuhaasta on se, että varsinaista dataa ja kestäviä perusteluita ei ole, vaan vedotaan johonkin epämääräiseen "kaikkihan nyt tietää että"-käsienheilutteluun.
Suurin osa normaaleista ihmisistä omaa kokemusta pariutumisesta niin paljon, että käsittää lonkalta tällaisten tasoteorioiden olevan aivan vinttipimeää sekoilua.
Ja mä oon edelleenkin muuten mies. Sellainen normaali, jolla on myös tunteita ja niillä merkitystä ihmissuhteissa.
Eihän markkina-arvo sulje mitenkään tunteita pois. Tunnearvo ja markkina-arvo ovat eri asioita ja kuvaavat erilaisia asioita. Puoliso voi olla rakas, vaikka markkina-arvo ei olisi kummoinen aivan niin kuin persoonallinen talokin. Markkina-arvo kuvastaa suosiota vastakkaisen sulupuolen silmissä.
Ai nyt mukaan tuli tunnearvokin. Enpä ole ennen tuota termiä nähnyt markkina-arvoteoriakeskusteluissa. Laitapa se taulukko, josta jokainen voi laskea oman markkina-arvonsa. Montako kertaa sitä pitää pyytää?
En tiedä taulukoista mutta tunnearvon monet tietävät. Vaarin veistämä rantasauna voi olla hyvin rakas, mutta kiinteistön ostaja pitää sitä purkukustannuksena.
elämänkumppania etsittäessä jotkut miettivät purkukustannusta, toiset rakastuvat. Sellaista se on. Määrittele tässä heterogeenisyydessä nyt sitten mitään markkina-arvoja. ei niitä ole, kun arvopohjat eroavat niin rajusti. Ei ole yhtenäistä arvostusta. Markkinateoriat toimivat kaupallisissa asioissa, koska kaiken takana on yhtenäinen arvostin, valuutta. Parisuhteissa monetarisointi on hyvin harvinaista ja kokonaisuuteen suhteutettuna ihan marginaalinen juttu. Voi toimia suurrikkaiden, julkkisten ja materialistien pikku shampanjakuplassa, muttei normaalielämässä.
Voi hyväntähden, ei kai tässä nyt taskulaskimella olla mitään mittaamassakaan. Tai kirjoittamassa tiedeartikkelia. Markkina-arvolla kuvataan vain sitä menekkiä, suosituimmuutta. En itse ole kertaakaan ajatellut markkina-arvoani, mutta ymmärrän tämän teorian tai "teorian" pointin siitä huolimatta. Sen takia kiinnostaakin, että mikä tässä nyt niin kauheaa on joidenkin naisten mielestä? Olen satavarma, että jokainen naisystävänikin ymmärtäisi heti mitä tässä ajetaan takaa.
Mikä pakkomielle sinulla on sukupuolittaa mielipide? Olen mies.
Miten voidaan kuvata jotain mitenkään, jos sitä ei voida kuvata? Ei mitenkään. Pelkkää höpötystä kaikki. Jos ei ole numeroituvaa arvoa, ei voida määrittää mille tasolle mikäkin arvo sijoittuu tai mikä on joidenkin keskinäinen arvostusero, siis suisituimmuus. Eikä mikään sellainen seikka kuin "suosituimmuus" mitenkään ratkaise pariutumista. Kas kun se suosituinkaan ei pysty pariutumaan kaikkien faniensa kanssa, vaan voi valita tasan yhden, ja loput jäävät muille.
Ymmärrän kyllä että näiden "teorioiden" kantava voima on i n c e l-hyypiöiden katkeruus, kun he kuvittelevat, että joku alfa jossain rietastelee naimalla illasta toiseen eri missipovipommin kanssa ja tämä polo kuvittelee että hänellä pitäisi olla oikeus samaan elämänlaatuun.
I n c e l-hyypiöiden? Minä jo luulin ja toivoin, että myrkkymieli olisi poistunut palstalta...
Suosituimmillahan on aina sitä paitsi seuraa odottamassa reservissä ja uusia faneja jonossa - usein myös salaa rinnalla.
Ja tuo loppuosio oli taas vaihteeksi jotain ihan oman sairaan mielesi tuotoksia.
Olisi kiva kyllä tietää mikä sinua noin riivaa.
Volloti volloti kyynelten kyynel.
Uhriutumalla ja henkilöhyökkäyksellä sivuutit taas kerran asia-argumenttini. No, siinä se kuitenkin lukee, minkä vuoksi yhden ihmisen subjektiivisilla tulkinnoilla ei ole minkäänlaista todistusarvoa nk. teorian suhteen. sitä et osannut kiistää ja sen näkeekin reaktiostasi, joka oli paniikinomainen.
Kerro ihmeessä lisää itsestäsi.
Mitä ei muka voida kuvata? Ihmisten käyttäytymisestä ei ole helppoa saada tehtyä mitään numeroita, mutta ei se tarkoita sitä etteikö tämän käyttäytymistä tai tunteita voitaisi ymmärtää ja ennakoida.
Sinua taitaa kiusata, että et ymmärrä ihmisiä juuri lainkaan ja se mitä et pysty pilkun tarkkaan ymmärtämään ja täten mielessäsi kontrolloimaan, herättää sinussa suuria hallinnan menettämisen tunteita, siksi kenties haluat laittaa ihmisen käytöksen sinne ideaalilaatikkoon selittämättömän-kategoriaan ja saat hirveitä kiukunpuuskia kun muut kieltäytyvät tekemästä samoin ja elämästä sinun omassa maailmankaikkeudessasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
i
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tullut siihen tulokseen, että palstamiehet käyttävät sanaa "taso" siksi, että se ei tunnu niin pahalta kuin esimerkiksi "haluttavuus". On helpompi todeta, että "tasoni ei riitä", etenkin kun siinä saa vielä rivien välissä (tai myöhemmin ihan suoraan) sälytettyä naisten syyksi sen riittämättömyyden ("naiset vaativat itseään korkeatasoisempaa", "naiset ovat nirsoja") kuin todeta, että "minä en ole miehenä haluttava". Se tekee paljon kipeämpää eikä sitä ole yhtä helppo kääntää naisten syyksi.
Siksi kerta toisensa jälkeen halutaan puhua TASOsta ja markkina-arvosta. Vaikka kyse on haluttavuudesta vastakkaisen (tai oman) sukupuolen silmissä.
Ehkä joku muukin alkaa tämän oivaltaa. Aina, kun mies vaatii saada keskustella nimenomaan tasoista, alla on hätähuuto siitä, ettei todellisuudessa itse ole haluttava.
Jaa. Taso ja haluttavuus ovat käsittääkseni aivan synonyymejä. Molempiin vaikuttavat monet tekijät joista ulkonäkö tai varallisuus eivät tietenkään ole ainoita ja yksilöllisiä vaihteluita ilmenee millainen kumppani halutaan.
Miksi sitten pitää itsepintaisesti pitää kiinni taso-sanasta ja pelkistää se numeroiksi. Ihan oikeastiko sama mies on 25- ja 65-vuotiaan naisen silmissä saman tasoinen eli yhtä haluttava (seksi/parisuhdemielessä)? Kyllä minä väitän, että se 65-vuotias mies saattaisi olla tasoltaan 25-vuotiaan naisen silmissä aika nolla, vaikka ikäiselleen hän olisi lähes kymppi. Ja kääntäen 65-vuotias nainen ei voisi edes vakavissaan harkita seurustelemista 25-vuotiaan miehen kanssa, eikä edes seksiä.
65-vuotias voi olla raihnaistunut ja alempitasoinen kuin 25-vuotiaana. Tai sitten hän on elänyt terveellisesti, on julkkis, hankkinut rahaa ja kaatanut tuhansia naisia, jolloin taso on noussut 25-vuotiaasta huimasti.
Ei puhuta ääripäistä, puhutaan niistä tavallisista 65-vuotiaista suomalaisista miehistä, joita me jokainen tunnemme lähipiirissämme. Väitätkö vakavissasi, että heidän tasonsa on sama 25-vuotiaiden ja 65-vuotiaiden naisten silmissä eli että heitä voitaisiin kuvata yhdellä tietyllä tasonumerolla?
Sori mutta etkö oikeasti tajua tuota mitä tässä on selitetty? Eihän kenenkään taso iästä riipu vaan miehen kohdalla sosiaalisesta ja materiaalisesta pääomasta esimerkiksi. Se on yksilöllinen kuten vAikkapa talonkin arvo, vaikka kytkentä ikäänkin löytyy.
Kyllä se "taso" vähän iästäkin riippuu. Tässä tuli nyt taas ilmi, miksi se teidän teorianne on niin älytön. Luulette, että kaikki haluavat mieheltä samoja asioita, ja aina ne ovat jotain "rahaa, statusta, julkisuutta..." Jos nyt puhutaan tasoista, niin kyllä ne ovat eri ihmisillä ihan erilaiset - ja ennen kaikkea muodostuvat ihan eri asioista. Näissä keskusteluissa aina luetellaan asioita, jotka nostavat miehen tasoa, ja lähes järjestelmällisesti ne ovat asioita, jotka eivät esimerkiksi minua kiinnosta miehissä lainkaan. Ulkonäkö on kai niistä ainoa, mikä kiinnostaa, MUTTA - siinä sama juttu: taas selitetään, mitkä ulkonäölliset asiat ovat naisten vaatimuslistalla, ja yllättäen juuri ne ovat niitä, jotka itselleni ovat joko täysin tai aika lailla yhdentekeviä.
Markkina-arvo ei riipu muutaman ihmisen arviosta vaan kuvaa yleistä suosituimmuutta. Tuokin jo monesti sanottu. Toisen roska vii silti olla toisen aarre.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuinenkin ihminen voi olla älykkyydeltään huomattava, mutta muiden ihmisten ymmärtämisessä täysin lapsen tasolla. Aika uskomatonta, mutta uskottava se vain on.
Juuri näin. Sitten aletaan rustailla kaikenmoisia huuhahtavia tasoteorioita, kun puuttuvaa ymmärrystä haetaan. Kaunis ajatus, mutta menee mönkään, kun puuttuu se oleellinen työkalu, eli tunnetaidot, millä ihmisiä ymmärretään.
Ei. Viittasin nimenomaan sinun infantiileihin kiukunpuuskiisi ja kielenkäyttöösi - tapaasi "keskustella".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuinenkin ihminen voi olla älykkyydeltään huomattava, mutta muiden ihmisten ymmärtämisessä täysin lapsen tasolla. Aika uskomatonta, mutta uskottava se vain on.
Juuri näin. Sitten aletaan rustailla kaikenmoisia huuhahtavia tasoteorioita, kun puuttuvaa ymmärrystä haetaan. Kaunis ajatus, mutta menee mönkään, kun puuttuu se oleellinen työkalu, eli tunnetaidot, millä ihmisiä ymmärretään.
Mitenkäs te olette noita tunnetaitojanne markkina-arvo miehiin soveltaneet?
Laasasella oli minusta ihan hyvät lähtökohdat, kysymyshän on kiinnostava ja yleisen elämänkokemuksen perusteella pitää osittain paikkansa. Mutta Laasanen veti mutkat suoriksi ja antoi ilmeisen naisvihansa vaikuttaa analyysiin, jolloin tulos oli pseudotiedettä pahimmillaan (vrt. vale jossa puolet totta). Helpoiten Laasasen voi bustata siitä, ettei hän käsittele millään tavalla niitä naisia, jotka eivät saa helposti seksiä tai parisuhdetta; hänelle heitä ei ole olemassakaan. Virheellinen premissi on myös se, että naisen halu saada parisuhde olisi samanarvoinen motiivi naiselle kuin seksin saaminen miehelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä varten markkina-arvoteoria ahdistaa tässä kirjoittavia naisia? Jokainen näkee kuitenkin, että se pitää paikkansa tosielämässä. Miksi kiellätte tosiasiat?
Jokainen ei näe, vaan se vaatii hyvin värittyneet lasit. Hyvin harva näkee. Yksi varmimpia merkkejä sepitteellisetsä huuhaasta on se, että varsinaista dataa ja kestäviä perusteluita ei ole, vaan vedotaan johonkin epämääräiseen "kaikkihan nyt tietää että"-käsienheilutteluun.
Suurin osa normaaleista ihmisistä omaa kokemusta pariutumisesta niin paljon, että käsittää lonkalta tällaisten tasoteorioiden olevan aivan vinttipimeää sekoilua.
Ja mä oon edelleenkin muuten mies. Sellainen normaali, jolla on myös tunteita ja niillä merkitystä ihmissuhteissa.
Anteeksi nyt vain, mutta takana on useampikin parisuhde, paljon säätöjä, deittailua, FWB:ä, panojuttuja ja sitä ja tätä, enkä ole havainnut tasoteoriassa pohjimmiltaan mitään epätotuudellista.
Henkilökohtainen havaintokyvyttömyys ei tietenkään ole yleispätevä argumentti.
No eihän se teille idealisteille olekaan. Yhden ihmisen useatkaan kokemukset eivät kerro teille mitään jos se on aatemaailmaanne vastaan. Mitä siitä, että myös tuttavapiirissä kaikki toteutuu tasoteorioiden puitteissa. Mitä siitäkään, että palstallakin monet ihmiset kertovat kokeneensa asiat sen puitteissa.
Itsekin pidän sinua itseään huijaavana ja täten havaintokyvyttömänä inttäjänä ja kypsymättömänä idealistina, joten tästä lienee hyvä taas jatkaa.
Mulle on yksi lysti millaisia harhoja elättelet tuntemattomista nettipalstailijoista.
En ole idealisti vaan elämää nähnyt ja kokenut. Tiedän ihan hyvin millaista on pariutuminen. Kun joku ihminen pääsee sydämeen, ei siinä todellakaan mitään tasoja aleta miettiä. Kun kaksi rakastuu toisiinsa, se on menoa vapaassa pudotuksessa, ei mitään tasoloikkaa.
Henkilökohtaiset kokemukset ovat joka tapauksessa ongelmallisia monin tavoin. Ensinnäkin ne ovat vääristyneitä ja subjektiivisia. Lisäksi pistehavainnot voidaan sovittaa moneen erilaiseen teoreettiseen kehykseen. Kun tasoteorioiden pointti on olla populaatiotason estimaatteja suositummuudesta, niin yksilön kohdalla niillä ei ole yhtään mitään merkitystä. Ei myöskään sovellettavuutta. Tilastoista huolimatta laatikkoleukalentäjäkirurgi jää yksin kartanoonsa juopottelemaan vuosikertaviineillä ja alkoholisoitunut levyseppähitsaaja saa kylän kauneimman tissiblondin.
Oleellisin seikka on silti se, että kun tasoteroioilla ei ole edes sitä teoreettista taustaa, saati sen empiiristä verifiointia datalla, niin mikään subjektiivinen kokemus ei tosiaankaan ole mitään muuta kuin mielipide. Persereiän veroinen, se kun löytyy kaikilta.
Onkohan sinulla asperger/autistisuutta kun sinulla on noin jäykkä ja mustavalkoinen tapa hahmottaa maailmaa? Se mitä ei voida pilkun tarkkaan taulukoilla määrittää menee sinulla sinne vapaapudotuksen ja selittämättömän kategoriaan.
Jos psykiatritkin olisivat aikanaan sinun tyyliisi mukaan jääneet ainoastaan luokittelemaan potilaita uskaltamatta tapailla hyvinkin mielikuvituksellisia hypoteeseja, teorioita ja havaintoja niin tänä päivänä ei voitaisi auttaa murto-osaakaan nykyisistä mt-potilaista.
Ja tämä pätee psykologin työssä edelleenkin; oma kokemus on se tärkein anti potilaan analyysissä opitun teorian lisäksi.
Ihmislajin parinvalinta on viralliselle tieteelle edelleen suuri mysteeri ja itse näenkin, että tasoteoriat ja kaikenmaailman PUAtkin ovat valovuosia sitä edellä. Mittarina kannattaa käyttää omia havaintojaan, koska tiede nyt vain mataa osaltaan kaukana jäljessä.
Minun maailmankuvani ei ole mustavalkoinen toisin kuin materialistis-pinnallisilla tasoteoreetikoilla joiden käsitemaailma ei ulotu julkisuutta, tissejä, leukaa ja tilin saldoa syvällisempiin seikkoihin.
Psykologia tietää jonkin verran rakastumisesta ja myös muusta ihmisen käytöksestä, joilla parinvalintaakin selitetään. Toki myönnän että kaikki eivät kykene rakastumaan ja parisuhde on heille mahdollisesti lähinnä sosiaalista luokkakiipimistä. Heidän osaltaan tasoteorian kaltaisilla mietteillä voi olla jotain sovellettavuutta. Suuri osa kuitenkin tuntee normaalisti ja kokee myös romanttista rakkautta. Se on melko merkittävä seikka. Tiede tuntee nämä ilmiöt oikein hyvin. Aivokuvat ja välittäjäaineet on tutkittu. Niillä ei ole mitään tekemistä esimerkiksi suosituimmuuden kanssa, saati sitten materialististen statustekijöiden. Ne syntyvät lähinnä silmiin katsellen keskusteltaessa, kun arvomaailmat, äly ja huumori natsaavat.
Tämä on se todellinen maailma teidän palikkaleikkienne ulkopuolella. Tunne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuinenkin ihminen voi olla älykkyydeltään huomattava, mutta muiden ihmisten ymmärtämisessä täysin lapsen tasolla. Aika uskomatonta, mutta uskottava se vain on.
Juuri näin. Sitten aletaan rustailla kaikenmoisia huuhahtavia tasoteorioita, kun puuttuvaa ymmärrystä haetaan. Kaunis ajatus, mutta menee mönkään, kun puuttuu se oleellinen työkalu, eli tunnetaidot, millä ihmisiä ymmärretään.
Mitenkäs te olette noita tunnetaitojanne markkina-arvo miehiin soveltaneet?
Niinpä. Eivät ainakaan argumentoimalla tai keskustelemalla. Lähinnä haukkumalla, pilkkaamalla, nimittelemällä, sheimaamalla, menemällä henkilökohtaisuuksiin ja siinä suhteessa vieläpä äärimmäisyyksiin.
Jossain mättää tuolla yhdellä etenkin ja pahasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuinenkin ihminen voi olla älykkyydeltään huomattava, mutta muiden ihmisten ymmärtämisessä täysin lapsen tasolla. Aika uskomatonta, mutta uskottava se vain on.
Juuri näin. Sitten aletaan rustailla kaikenmoisia huuhahtavia tasoteorioita, kun puuttuvaa ymmärrystä haetaan. Kaunis ajatus, mutta menee mönkään, kun puuttuu se oleellinen työkalu, eli tunnetaidot, millä ihmisiä ymmärretään.
Ei. Viittasin nimenomaan sinun infantiileihin kiukunpuuskiisi ja kielenkäyttöösi - tapaasi "keskustella".
Ja minä kyllä sen tajusin mutta vittuilin takaisin, koska olen turhautunut tahalliseen idiotismiinne. toivon että vittuilu alleviivaa tätä. Infantiilille alan lopulta puhumaan infantiilin kieltä, jos ei lamppu ala syttyä. Vittuilijalle vittuilen astetta nokkelammin. Koska voin. Hahaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä varten markkina-arvoteoria ahdistaa tässä kirjoittavia naisia? Jokainen näkee kuitenkin, että se pitää paikkansa tosielämässä. Miksi kiellätte tosiasiat?
Jokainen ei näe, vaan se vaatii hyvin värittyneet lasit. Hyvin harva näkee. Yksi varmimpia merkkejä sepitteellisetsä huuhaasta on se, että varsinaista dataa ja kestäviä perusteluita ei ole, vaan vedotaan johonkin epämääräiseen "kaikkihan nyt tietää että"-käsienheilutteluun.
Suurin osa normaaleista ihmisistä omaa kokemusta pariutumisesta niin paljon, että käsittää lonkalta tällaisten tasoteorioiden olevan aivan vinttipimeää sekoilua.
Ja mä oon edelleenkin muuten mies. Sellainen normaali, jolla on myös tunteita ja niillä merkitystä ihmissuhteissa.
Eihän markkina-arvo sulje mitenkään tunteita pois. Tunnearvo ja markkina-arvo ovat eri asioita ja kuvaavat erilaisia asioita. Puoliso voi olla rakas, vaikka markkina-arvo ei olisi kummoinen aivan niin kuin persoonallinen talokin. Markkina-arvo kuvastaa suosiota vastakkaisen sulupuolen silmissä.
Ai nyt mukaan tuli tunnearvokin. Enpä ole ennen tuota termiä nähnyt markkina-arvoteoriakeskusteluissa. Laitapa se taulukko, josta jokainen voi laskea oman markkina-arvonsa. Montako kertaa sitä pitää pyytää?
En tiedä taulukoista mutta tunnearvon monet tietävät. Vaarin veistämä rantasauna voi olla hyvin rakas, mutta kiinteistön ostaja pitää sitä purkukustannuksena.
elämänkumppania etsittäessä jotkut miettivät purkukustannusta, toiset rakastuvat. Sellaista se on. Määrittele tässä heterogeenisyydessä nyt sitten mitään markkina-arvoja. ei niitä ole, kun arvopohjat eroavat niin rajusti. Ei ole yhtenäistä arvostusta. Markkinateoriat toimivat kaupallisissa asioissa, koska kaiken takana on yhtenäinen arvostin, valuutta. Parisuhteissa monetarisointi on hyvin harvinaista ja kokonaisuuteen suhteutettuna ihan marginaalinen juttu. Voi toimia suurrikkaiden, julkkisten ja materialistien pikku shampanjakuplassa, muttei normaalielämässä.
Voi hyväntähden, ei kai tässä nyt taskulaskimella olla mitään mittaamassakaan. Tai kirjoittamassa tiedeartikkelia. Markkina-arvolla kuvataan vain sitä menekkiä, suosituimmuutta. En itse ole kertaakaan ajatellut markkina-arvoani, mutta ymmärrän tämän teorian tai "teorian" pointin siitä huolimatta. Sen takia kiinnostaakin, että mikä tässä nyt niin kauheaa on joidenkin naisten mielestä? Olen satavarma, että jokainen naisystävänikin ymmärtäisi heti mitä tässä ajetaan takaa.
Mikä pakkomielle sinulla on sukupuolittaa mielipide? Olen mies.
Miten voidaan kuvata jotain mitenkään, jos sitä ei voida kuvata? Ei mitenkään. Pelkkää höpötystä kaikki. Jos ei ole numeroituvaa arvoa, ei voida määrittää mille tasolle mikäkin arvo sijoittuu tai mikä on joidenkin keskinäinen arvostusero, siis suisituimmuus. Eikä mikään sellainen seikka kuin "suosituimmuus" mitenkään ratkaise pariutumista. Kas kun se suosituinkaan ei pysty pariutumaan kaikkien faniensa kanssa, vaan voi valita tasan yhden, ja loput jäävät muille.
Ymmärrän kyllä että näiden "teorioiden" kantava voima on i n c e l-hyypiöiden katkeruus, kun he kuvittelevat, että joku alfa jossain rietastelee naimalla illasta toiseen eri missipovipommin kanssa ja tämä polo kuvittelee että hänellä pitäisi olla oikeus samaan elämänlaatuun.
I n c e l-hyypiöiden? Minä jo luulin ja toivoin, että myrkkymieli olisi poistunut palstalta...
Suosituimmillahan on aina sitä paitsi seuraa odottamassa reservissä ja uusia faneja jonossa - usein myös salaa rinnalla.
Ja tuo loppuosio oli taas vaihteeksi jotain ihan oman sairaan mielesi tuotoksia.
Olisi kiva kyllä tietää mikä sinua noin riivaa.
Volloti volloti kyynelten kyynel.
Uhriutumalla ja henkilöhyökkäyksellä sivuutit taas kerran asia-argumenttini. No, siinä se kuitenkin lukee, minkä vuoksi yhden ihmisen subjektiivisilla tulkinnoilla ei ole minkäänlaista todistusarvoa nk. teorian suhteen. sitä et osannut kiistää ja sen näkeekin reaktiostasi, joka oli paniikinomainen.
Haa! Ei ollut minulle osoitettu, mutta vastaan. Nyt luulen havainneeni, mitä oikeastaan ajat takaa. Käyttämäsi tekniikka on tullut vastaan viimeksi yliopistossa, josta on hetki aikaa. Se tuntuu olevan tyypillinen älykkäille, ja nimenomaan teoreettisesti ja filosofisesti suuntautuneille ihmisille. Luonnontieteellinen koulutus auttaa lisäksi merkittävästi.
"Jos ei ole numeroituvaa arvoa, ei voida määrittää mille tasolle mikäkin arvo sijoittuu tai mikä on joidenkin keskinäinen arvostusero, siis suisituimmuus."
Nyt siis havaitaan, että on olemassa ilmiö, jonka ihan jokainen pystyy havaitsemaan todeksi (eli markkina-arvo ja se, että tämä arvo vaihtelee yksilöiden kesken). Samaan aikaan todetaan, ettei sitä syistä a ja b haluta tunnustaa todeksi (en lähde tässä veikkailemaan syitä). Tehdään myös kaksi lisähavaintoa: 1) ilmiötä on hyvin vaikeaa määritellä yksiselitteisesti ja aukottomasti ja 2) ilmiötä on hyvin vaikeaa mallintaa luvuilla muun muassa siksi, etteivät ihmiset useinkaan ole rehellisiä vastauksissaan ja toiseksi siksi, että ilmiöön vaikuttaa lukuisa joukko eri tekijöitä, jotka ovat vieläpä tilanteesta riippuvaisia (humalatila, kavereiden sosiaalinen paine jne.).
Käydään siis itse ilmiön kimppuun toteamalla, että koska ei ole sen-ja-sen tieteenfilosofisen koulukunnan tekemän määritelmän puitteissa mahdollista esittää tarkasti kuvailtua teoriaa havaitulle ilmiölle, ja lisäksi vahvistaa sitä yhtälöillä (ja laittaa tarvittaessa eteen korjaava kerroin tehtyjen empiiristen kokeiden osoittamana) niin todetaan, että koko ilmiötä ei ole olemassa.
Eihän se näin tietenkään toimi. Ties kuinka kauan oletettiin palamisessa syntyvän "flogistonia", mikä on puutaheinää. Itse ilmiö ei kuitenkaan muutu olemassa olemattomaksi sillä, että sitä kuvattiin vääränlaisella selitysmallilla. Palamisessa syntyy "jotain", ja palaminen vaatii "jotain muuta", vaikka silloiset havaintovälineet eivät kyenneetkään osoittamaan, mitä syntyy, ja mitä palaminen vaatii.
Markkina-arvo ilmiönä ei muutu olemassa olemattomaksi sillä, ettei ilmiötä kuvaamaan käytetty sana miellytä. Markkina-arvo ilmiönä ei muutu olemassa olemattomaksi sillä, että sitä on hankala kuvata yksiselitteisesti ja tarkasti. Markkina-arvo ilmiönä ei muutu olemassa olemattomaksi sillä, että sitä on hankalaa ilmoittaa lukuarvoina.
(En ole ihan hetkeen tällaista aivojumppaa saanutkaan, ja haluan siitä kiittää jo nyt. Oi niitä aikoja silloin joskus yliopistolla. Se oli aikaa se.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä varten markkina-arvoteoria ahdistaa tässä kirjoittavia naisia? Jokainen näkee kuitenkin, että se pitää paikkansa tosielämässä. Miksi kiellätte tosiasiat?
Jokainen ei näe, vaan se vaatii hyvin värittyneet lasit. Hyvin harva näkee. Yksi varmimpia merkkejä sepitteellisetsä huuhaasta on se, että varsinaista dataa ja kestäviä perusteluita ei ole, vaan vedotaan johonkin epämääräiseen "kaikkihan nyt tietää että"-käsienheilutteluun.
Suurin osa normaaleista ihmisistä omaa kokemusta pariutumisesta niin paljon, että käsittää lonkalta tällaisten tasoteorioiden olevan aivan vinttipimeää sekoilua.
Ja mä oon edelleenkin muuten mies. Sellainen normaali, jolla on myös tunteita ja niillä merkitystä ihmissuhteissa.
Anteeksi nyt vain, mutta takana on useampikin parisuhde, paljon säätöjä, deittailua, FWB:ä, panojuttuja ja sitä ja tätä, enkä ole havainnut tasoteoriassa pohjimmiltaan mitään epätotuudellista.
Henkilökohtainen havaintokyvyttömyys ei tietenkään ole yleispätevä argumentti.
No eihän se teille idealisteille olekaan. Yhden ihmisen useatkaan kokemukset eivät kerro teille mitään jos se on aatemaailmaanne vastaan. Mitä siitä, että myös tuttavapiirissä kaikki toteutuu tasoteorioiden puitteissa. Mitä siitäkään, että palstallakin monet ihmiset kertovat kokeneensa asiat sen puitteissa.
Itsekin pidän sinua itseään huijaavana ja täten havaintokyvyttömänä inttäjänä ja kypsymättömänä idealistina, joten tästä lienee hyvä taas jatkaa.
Mulle on yksi lysti millaisia harhoja elättelet tuntemattomista nettipalstailijoista.
En ole idealisti vaan elämää nähnyt ja kokenut. Tiedän ihan hyvin millaista on pariutuminen. Kun joku ihminen pääsee sydämeen, ei siinä todellakaan mitään tasoja aleta miettiä. Kun kaksi rakastuu toisiinsa, se on menoa vapaassa pudotuksessa, ei mitään tasoloikkaa.
Henkilökohtaiset kokemukset ovat joka tapauksessa ongelmallisia monin tavoin. Ensinnäkin ne ovat vääristyneitä ja subjektiivisia. Lisäksi pistehavainnot voidaan sovittaa moneen erilaiseen teoreettiseen kehykseen. Kun tasoteorioiden pointti on olla populaatiotason estimaatteja suositummuudesta, niin yksilön kohdalla niillä ei ole yhtään mitään merkitystä. Ei myöskään sovellettavuutta. Tilastoista huolimatta laatikkoleukalentäjäkirurgi jää yksin kartanoonsa juopottelemaan vuosikertaviineillä ja alkoholisoitunut levyseppähitsaaja saa kylän kauneimman tissiblondin.
Oleellisin seikka on silti se, että kun tasoteroioilla ei ole edes sitä teoreettista taustaa, saati sen empiiristä verifiointia datalla, niin mikään subjektiivinen kokemus ei tosiaankaan ole mitään muuta kuin mielipide. Persereiän veroinen, se kun löytyy kaikilta.
Onkohan sinulla asperger/autistisuutta kun sinulla on noin jäykkä ja mustavalkoinen tapa hahmottaa maailmaa? Se mitä ei voida pilkun tarkkaan taulukoilla määrittää menee sinulla sinne vapaapudotuksen ja selittämättömän kategoriaan.
Jos psykiatritkin olisivat aikanaan sinun tyyliisi mukaan jääneet ainoastaan luokittelemaan potilaita uskaltamatta tapailla hyvinkin mielikuvituksellisia hypoteeseja, teorioita ja havaintoja niin tänä päivänä ei voitaisi auttaa murto-osaakaan nykyisistä mt-potilaista.
Ja tämä pätee psykologin työssä edelleenkin; oma kokemus on se tärkein anti potilaan analyysissä opitun teorian lisäksi.
Ihmislajin parinvalinta on viralliselle tieteelle edelleen suuri mysteeri ja itse näenkin, että tasoteoriat ja kaikenmaailman PUAtkin ovat valovuosia sitä edellä. Mittarina kannattaa käyttää omia havaintojaan, koska tiede nyt vain mataa osaltaan kaukana jäljessä.
Minun maailmankuvani ei ole mustavalkoinen toisin kuin materialistis-pinnallisilla tasoteoreetikoilla joiden käsitemaailma ei ulotu julkisuutta, tissejä, leukaa ja tilin saldoa syvällisempiin seikkoihin.
Psykologia tietää jonkin verran rakastumisesta ja myös muusta ihmisen käytöksestä, joilla parinvalintaakin selitetään. Toki myönnän että kaikki eivät kykene rakastumaan ja parisuhde on heille mahdollisesti lähinnä sosiaalista luokkakiipimistä. Heidän osaltaan tasoteorian kaltaisilla mietteillä voi olla jotain sovellettavuutta. Suuri osa kuitenkin tuntee normaalisti ja kokee myös romanttista rakkautta. Se on melko merkittävä seikka. Tiede tuntee nämä ilmiöt oikein hyvin. Aivokuvat ja välittäjäaineet on tutkittu. Niillä ei ole mitään tekemistä esimerkiksi suosituimmuuden kanssa, saati sitten materialististen statustekijöiden. Ne syntyvät lähinnä silmiin katsellen keskusteltaessa, kun arvomaailmat, äly ja huumori natsaavat.
Tämä on se todellinen maailma teidän palikkaleikkienne ulkopuolella. Tunne.
Jep jep. Eli laitat kaiken mistä et tajua mistään samaan vapaapudotuksen kategoriaan, romantisoit ja jätät lopulliseen anstraktioiden kansioon selittämättöminä ilmiöinä. Ai että tiede "tuntee oikein hyvin" romanttisen rakkauden? Ei muuten todellakaan tunne. Saatika sitä millä perusteella kumppanit valitaan kun mennään asioihin hiukkaakaan syvemmälle.
Eikä tasoteoriasta kiinnostuminen mitenkään poissulje ihastumista, rakastumista tai muitakaan tunteita - saati sitten tee kenestäkään "pinnallista" jne. Demonisoit eri mieltä olevia, mutta en vain saata käsittää miksi. Sinun jaottelusi on äärimmäisen mustavalkoista, etkä pysty edes hahmottamaan sitä itse. Itselläni ei ole mitään ristiriitaa koettaa analysoida ihmistä ja sen käytöstä äärimmilleen ja samaan aikaan kokea sympatiaa tätä kohtaan.
Heh, hauska nähdä miten aggressiiviseksi tasoteoriapojut käyvät kun muutaman viestin verran perustellen kyseenalaistaa koko roskan mielekkyyttä ja olemassaoloa. Tämä on pyhä asia. Uskonto. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuinenkin ihminen voi olla älykkyydeltään huomattava, mutta muiden ihmisten ymmärtämisessä täysin lapsen tasolla. Aika uskomatonta, mutta uskottava se vain on.
Juuri näin. Sitten aletaan rustailla kaikenmoisia huuhahtavia tasoteorioita, kun puuttuvaa ymmärrystä haetaan. Kaunis ajatus, mutta menee mönkään, kun puuttuu se oleellinen työkalu, eli tunnetaidot, millä ihmisiä ymmärretään.
Ei. Viittasin nimenomaan sinun infantiileihin kiukunpuuskiisi ja kielenkäyttöösi - tapaasi "keskustella".
Ja minä kyllä sen tajusin mutta vittuilin takaisin, koska olen turhautunut tahalliseen idiotismiinne. toivon että vittuilu alleviivaa tätä. Infantiilille alan lopulta puhumaan infantiilin kieltä, jos ei lamppu ala syttyä. Vittuilijalle vittuilen astetta nokkelammin. Koska voin. Hahaa!
Höh, itsehän aloitit alunperinkin infantiililinjalla pilkaten ja mennen henkilökohtaiseen sheimaamiseen. Eikä nyt millään pahalla, mutta aika heikkoa on ollut nokkeluutesi - enempikin olet astunut vastenmielisen puolelle. No, asperger ja psykopatia ovat lähisukulaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuinenkin ihminen voi olla älykkyydeltään huomattava, mutta muiden ihmisten ymmärtämisessä täysin lapsen tasolla. Aika uskomatonta, mutta uskottava se vain on.
Juuri näin. Sitten aletaan rustailla kaikenmoisia huuhahtavia tasoteorioita, kun puuttuvaa ymmärrystä haetaan. Kaunis ajatus, mutta menee mönkään, kun puuttuu se oleellinen työkalu, eli tunnetaidot, millä ihmisiä ymmärretään.
Ei. Viittasin nimenomaan sinun infantiileihin kiukunpuuskiisi ja kielenkäyttöösi - tapaasi "keskustella".
Ja minä kyllä sen tajusin mutta vittuilin takaisin, koska olen turhautunut tahalliseen idiotismiinne. toivon että vittuilu alleviivaa tätä. Infantiilille alan lopulta puhumaan infantiilin kieltä, jos ei lamppu ala syttyä. Vittuilijalle vittuilen astetta nokkelammin. Koska voin. Hahaa!
Höh, itsehän aloitit alunperinkin infantiililinjalla pilkaten ja mennen henkilökohtaiseen sheimaamiseen. Eikä nyt millään pahalla, mutta aika heikkoa on ollut nokkeluutesi - enempikin olet astunut vastenmielisen puolelle. No, asperger ja psykopatia ovat lähisukulaisia.
Minä en kyllä aloittanut. Olen kirjoitellut täysin asiallisesti mutta vastaan tuli toistuvasti "te naiset lällällää"-tasoista paskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä varten markkina-arvoteoria ahdistaa tässä kirjoittavia naisia? Jokainen näkee kuitenkin, että se pitää paikkansa tosielämässä. Miksi kiellätte tosiasiat?
Jokainen ei näe, vaan se vaatii hyvin värittyneet lasit. Hyvin harva näkee. Yksi varmimpia merkkejä sepitteellisetsä huuhaasta on se, että varsinaista dataa ja kestäviä perusteluita ei ole, vaan vedotaan johonkin epämääräiseen "kaikkihan nyt tietää että"-käsienheilutteluun.
Suurin osa normaaleista ihmisistä omaa kokemusta pariutumisesta niin paljon, että käsittää lonkalta tällaisten tasoteorioiden olevan aivan vinttipimeää sekoilua.
Ja mä oon edelleenkin muuten mies. Sellainen normaali, jolla on myös tunteita ja niillä merkitystä ihmissuhteissa.
Anteeksi nyt vain, mutta takana on useampikin parisuhde, paljon säätöjä, deittailua, FWB:ä, panojuttuja ja sitä ja tätä, enkä ole havainnut tasoteoriassa pohjimmiltaan mitään epätotuudellista.
Henkilökohtainen havaintokyvyttömyys ei tietenkään ole yleispätevä argumentti.
No eihän se teille idealisteille olekaan. Yhden ihmisen useatkaan kokemukset eivät kerro teille mitään jos se on aatemaailmaanne vastaan. Mitä siitä, että myös tuttavapiirissä kaikki toteutuu tasoteorioiden puitteissa. Mitä siitäkään, että palstallakin monet ihmiset kertovat kokeneensa asiat sen puitteissa.
Itsekin pidän sinua itseään huijaavana ja täten havaintokyvyttömänä inttäjänä ja kypsymättömänä idealistina, joten tästä lienee hyvä taas jatkaa.
Mulle on yksi lysti millaisia harhoja elättelet tuntemattomista nettipalstailijoista.
En ole idealisti vaan elämää nähnyt ja kokenut. Tiedän ihan hyvin millaista on pariutuminen. Kun joku ihminen pääsee sydämeen, ei siinä todellakaan mitään tasoja aleta miettiä. Kun kaksi rakastuu toisiinsa, se on menoa vapaassa pudotuksessa, ei mitään tasoloikkaa.
Henkilökohtaiset kokemukset ovat joka tapauksessa ongelmallisia monin tavoin. Ensinnäkin ne ovat vääristyneitä ja subjektiivisia. Lisäksi pistehavainnot voidaan sovittaa moneen erilaiseen teoreettiseen kehykseen. Kun tasoteorioiden pointti on olla populaatiotason estimaatteja suositummuudesta, niin yksilön kohdalla niillä ei ole yhtään mitään merkitystä. Ei myöskään sovellettavuutta. Tilastoista huolimatta laatikkoleukalentäjäkirurgi jää yksin kartanoonsa juopottelemaan vuosikertaviineillä ja alkoholisoitunut levyseppähitsaaja saa kylän kauneimman tissiblondin.
Oleellisin seikka on silti se, että kun tasoteroioilla ei ole edes sitä teoreettista taustaa, saati sen empiiristä verifiointia datalla, niin mikään subjektiivinen kokemus ei tosiaankaan ole mitään muuta kuin mielipide. Persereiän veroinen, se kun löytyy kaikilta.
Onkohan sinulla asperger/autistisuutta kun sinulla on noin jäykkä ja mustavalkoinen tapa hahmottaa maailmaa? Se mitä ei voida pilkun tarkkaan taulukoilla määrittää menee sinulla sinne vapaapudotuksen ja selittämättömän kategoriaan.
Jos psykiatritkin olisivat aikanaan sinun tyyliisi mukaan jääneet ainoastaan luokittelemaan potilaita uskaltamatta tapailla hyvinkin mielikuvituksellisia hypoteeseja, teorioita ja havaintoja niin tänä päivänä ei voitaisi auttaa murto-osaakaan nykyisistä mt-potilaista.
Ja tämä pätee psykologin työssä edelleenkin; oma kokemus on se tärkein anti potilaan analyysissä opitun teorian lisäksi.
Ihmislajin parinvalinta on viralliselle tieteelle edelleen suuri mysteeri ja itse näenkin, että tasoteoriat ja kaikenmaailman PUAtkin ovat valovuosia sitä edellä. Mittarina kannattaa käyttää omia havaintojaan, koska tiede nyt vain mataa osaltaan kaukana jäljessä.
Minun maailmankuvani ei ole mustavalkoinen toisin kuin materialistis-pinnallisilla tasoteoreetikoilla joiden käsitemaailma ei ulotu julkisuutta, tissejä, leukaa ja tilin saldoa syvällisempiin seikkoihin.
Psykologia tietää jonkin verran rakastumisesta ja myös muusta ihmisen käytöksestä, joilla parinvalintaakin selitetään. Toki myönnän että kaikki eivät kykene rakastumaan ja parisuhde on heille mahdollisesti lähinnä sosiaalista luokkakiipimistä. Heidän osaltaan tasoteorian kaltaisilla mietteillä voi olla jotain sovellettavuutta. Suuri osa kuitenkin tuntee normaalisti ja kokee myös romanttista rakkautta. Se on melko merkittävä seikka. Tiede tuntee nämä ilmiöt oikein hyvin. Aivokuvat ja välittäjäaineet on tutkittu. Niillä ei ole mitään tekemistä esimerkiksi suosituimmuuden kanssa, saati sitten materialististen statustekijöiden. Ne syntyvät lähinnä silmiin katsellen keskusteltaessa, kun arvomaailmat, äly ja huumori natsaavat.
Tämä on se todellinen maailma teidän palikkaleikkienne ulkopuolella. Tunne.
Jep jep. Eli laitat kaiken mistä et tajua mistään samaan vapaapudotuksen kategoriaan, romantisoit ja jätät lopulliseen anstraktioiden kansioon selittämättöminä ilmiöinä. Ai että tiede "tuntee oikein hyvin" romanttisen rakkauden? Ei muuten todellakaan tunne. Saatika sitä millä perusteella kumppanit valitaan kun mennään asioihin hiukkaakaan syvemmälle.
Eikä tasoteoriasta kiinnostuminen mitenkään poissulje ihastumista, rakastumista tai muitakaan tunteita - saati sitten tee kenestäkään "pinnallista" jne. Demonisoit eri mieltä olevia, mutta en vain saata käsittää miksi. Sinun jaottelusi on äärimmäisen mustavalkoista, etkä pysty edes hahmottamaan sitä itse. Itselläni ei ole mitään ristiriitaa koettaa analysoida ihmistä ja sen käytöstä äärimmilleen ja samaan aikaan kokea sympatiaa tätä kohtaan.
Täyttä skeidaa ja henkilöön menevää panettelua. Akkusi on tosiaan tyhjä.
Vierailija kirjoitti:
Laasasella oli minusta ihan hyvät lähtökohdat, kysymyshän on kiinnostava ja yleisen elämänkokemuksen perusteella pitää osittain paikkansa. Mutta Laasanen veti mutkat suoriksi ja antoi ilmeisen naisvihansa vaikuttaa analyysiin, jolloin tulos oli pseudotiedettä pahimmillaan (vrt. vale jossa puolet totta). Helpoiten Laasasen voi bustata siitä, ettei hän käsittele millään tavalla niitä naisia, jotka eivät saa helposti seksiä tai parisuhdetta; hänelle heitä ei ole olemassakaan. Virheellinen premissi on myös se, että naisen halu saada parisuhde olisi samanarvoinen motiivi naiselle kuin seksin saaminen miehelle.
Laasasen kirjan ja pohjana käytetyn gradun lukeneena olen samaa mieltä havainnoistasi. Mainitsemasi virheet eivät kuitenkaan tee tyhjäksi sitä itse ilmiötä: ihmisellä on markkina-arvo, ja se määrittelee monin tavoin hänen elämäänsä varsinkin kanssakäymisessä vastakkaisen sukupuolen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä varten markkina-arvoteoria ahdistaa tässä kirjoittavia naisia? Jokainen näkee kuitenkin, että se pitää paikkansa tosielämässä. Miksi kiellätte tosiasiat?
Jokainen ei näe, vaan se vaatii hyvin värittyneet lasit. Hyvin harva näkee. Yksi varmimpia merkkejä sepitteellisetsä huuhaasta on se, että varsinaista dataa ja kestäviä perusteluita ei ole, vaan vedotaan johonkin epämääräiseen "kaikkihan nyt tietää että"-käsienheilutteluun.
Suurin osa normaaleista ihmisistä omaa kokemusta pariutumisesta niin paljon, että käsittää lonkalta tällaisten tasoteorioiden olevan aivan vinttipimeää sekoilua.
Ja mä oon edelleenkin muuten mies. Sellainen normaali, jolla on myös tunteita ja niillä merkitystä ihmissuhteissa.
Anteeksi nyt vain, mutta takana on useampikin parisuhde, paljon säätöjä, deittailua, FWB:ä, panojuttuja ja sitä ja tätä, enkä ole havainnut tasoteoriassa pohjimmiltaan mitään epätotuudellista.
Henkilökohtainen havaintokyvyttömyys ei tietenkään ole yleispätevä argumentti.
No eihän se teille idealisteille olekaan. Yhden ihmisen useatkaan kokemukset eivät kerro teille mitään jos se on aatemaailmaanne vastaan. Mitä siitä, että myös tuttavapiirissä kaikki toteutuu tasoteorioiden puitteissa. Mitä siitäkään, että palstallakin monet ihmiset kertovat kokeneensa asiat sen puitteissa.
Itsekin pidän sinua itseään huijaavana ja täten havaintokyvyttömänä inttäjänä ja kypsymättömänä idealistina, joten tästä lienee hyvä taas jatkaa.
Mulle on yksi lysti millaisia harhoja elättelet tuntemattomista nettipalstailijoista.
En ole idealisti vaan elämää nähnyt ja kokenut. Tiedän ihan hyvin millaista on pariutuminen. Kun joku ihminen pääsee sydämeen, ei siinä todellakaan mitään tasoja aleta miettiä. Kun kaksi rakastuu toisiinsa, se on menoa vapaassa pudotuksessa, ei mitään tasoloikkaa.
Henkilökohtaiset kokemukset ovat joka tapauksessa ongelmallisia monin tavoin. Ensinnäkin ne ovat vääristyneitä ja subjektiivisia. Lisäksi pistehavainnot voidaan sovittaa moneen erilaiseen teoreettiseen kehykseen. Kun tasoteorioiden pointti on olla populaatiotason estimaatteja suositummuudesta, niin yksilön kohdalla niillä ei ole yhtään mitään merkitystä. Ei myöskään sovellettavuutta. Tilastoista huolimatta laatikkoleukalentäjäkirurgi jää yksin kartanoonsa juopottelemaan vuosikertaviineillä ja alkoholisoitunut levyseppähitsaaja saa kylän kauneimman tissiblondin.
Oleellisin seikka on silti se, että kun tasoteroioilla ei ole edes sitä teoreettista taustaa, saati sen empiiristä verifiointia datalla, niin mikään subjektiivinen kokemus ei tosiaankaan ole mitään muuta kuin mielipide. Persereiän veroinen, se kun löytyy kaikilta.
Onkohan sinulla asperger/autistisuutta kun sinulla on noin jäykkä ja mustavalkoinen tapa hahmottaa maailmaa? Se mitä ei voida pilkun tarkkaan taulukoilla määrittää menee sinulla sinne vapaapudotuksen ja selittämättömän kategoriaan.
Jos psykiatritkin olisivat aikanaan sinun tyyliisi mukaan jääneet ainoastaan luokittelemaan potilaita uskaltamatta tapailla hyvinkin mielikuvituksellisia hypoteeseja, teorioita ja havaintoja niin tänä päivänä ei voitaisi auttaa murto-osaakaan nykyisistä mt-potilaista.
Ja tämä pätee psykologin työssä edelleenkin; oma kokemus on se tärkein anti potilaan analyysissä opitun teorian lisäksi.
Ihmislajin parinvalinta on viralliselle tieteelle edelleen suuri mysteeri ja itse näenkin, että tasoteoriat ja kaikenmaailman PUAtkin ovat valovuosia sitä edellä. Mittarina kannattaa käyttää omia havaintojaan, koska tiede nyt vain mataa osaltaan kaukana jäljessä.
Minun maailmankuvani ei ole mustavalkoinen toisin kuin materialistis-pinnallisilla tasoteoreetikoilla joiden käsitemaailma ei ulotu julkisuutta, tissejä, leukaa ja tilin saldoa syvällisempiin seikkoihin.
Psykologia tietää jonkin verran rakastumisesta ja myös muusta ihmisen käytöksestä, joilla parinvalintaakin selitetään. Toki myönnän että kaikki eivät kykene rakastumaan ja parisuhde on heille mahdollisesti lähinnä sosiaalista luokkakiipimistä. Heidän osaltaan tasoteorian kaltaisilla mietteillä voi olla jotain sovellettavuutta. Suuri osa kuitenkin tuntee normaalisti ja kokee myös romanttista rakkautta. Se on melko merkittävä seikka. Tiede tuntee nämä ilmiöt oikein hyvin. Aivokuvat ja välittäjäaineet on tutkittu. Niillä ei ole mitään tekemistä esimerkiksi suosituimmuuden kanssa, saati sitten materialististen statustekijöiden. Ne syntyvät lähinnä silmiin katsellen keskusteltaessa, kun arvomaailmat, äly ja huumori natsaavat.
Tämä on se todellinen maailma teidän palikkaleikkienne ulkopuolella. Tunne.
Aivokuvauksissakin on havaittu kauniin naisen vaikutus mieheen. Kirjoitat nyt kyllä täyttä puutaheinää asian vierestä. Kiinnostus tietynlaisiin miehiin ja naisiin korreloi hyvin markkina-arvon kanssa fysiologisesti. Ja fysiilogiset reaktiot ovat tunteita. Rakkaus, halu, inho jne.
Leimaat muita ihmisiä, jotka lähestyvät asiaa eri näkökulmasta kuin sinä. En pidä sellaisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä varten markkina-arvoteoria ahdistaa tässä kirjoittavia naisia? Jokainen näkee kuitenkin, että se pitää paikkansa tosielämässä. Miksi kiellätte tosiasiat?
Jokainen ei näe, vaan se vaatii hyvin värittyneet lasit. Hyvin harva näkee. Yksi varmimpia merkkejä sepitteellisetsä huuhaasta on se, että varsinaista dataa ja kestäviä perusteluita ei ole, vaan vedotaan johonkin epämääräiseen "kaikkihan nyt tietää että"-käsienheilutteluun.
Suurin osa normaaleista ihmisistä omaa kokemusta pariutumisesta niin paljon, että käsittää lonkalta tällaisten tasoteorioiden olevan aivan vinttipimeää sekoilua.
Ja mä oon edelleenkin muuten mies. Sellainen normaali, jolla on myös tunteita ja niillä merkitystä ihmissuhteissa.
Eihän markkina-arvo sulje mitenkään tunteita pois. Tunnearvo ja markkina-arvo ovat eri asioita ja kuvaavat erilaisia asioita. Puoliso voi olla rakas, vaikka markkina-arvo ei olisi kummoinen aivan niin kuin persoonallinen talokin. Markkina-arvo kuvastaa suosiota vastakkaisen sulupuolen silmissä.
Ai nyt mukaan tuli tunnearvokin. Enpä ole ennen tuota termiä nähnyt markkina-arvoteoriakeskusteluissa. Laitapa se taulukko, josta jokainen voi laskea oman markkina-arvonsa. Montako kertaa sitä pitää pyytää?
En tiedä taulukoista mutta tunnearvon monet tietävät. Vaarin veistämä rantasauna voi olla hyvin rakas, mutta kiinteistön ostaja pitää sitä purkukustannuksena.
elämänkumppania etsittäessä jotkut miettivät purkukustannusta, toiset rakastuvat. Sellaista se on. Määrittele tässä heterogeenisyydessä nyt sitten mitään markkina-arvoja. ei niitä ole, kun arvopohjat eroavat niin rajusti. Ei ole yhtenäistä arvostusta. Markkinateoriat toimivat kaupallisissa asioissa, koska kaiken takana on yhtenäinen arvostin, valuutta. Parisuhteissa monetarisointi on hyvin harvinaista ja kokonaisuuteen suhteutettuna ihan marginaalinen juttu. Voi toimia suurrikkaiden, julkkisten ja materialistien pikku shampanjakuplassa, muttei normaalielämässä.
Voi hyväntähden, ei kai tässä nyt taskulaskimella olla mitään mittaamassakaan. Tai kirjoittamassa tiedeartikkelia. Markkina-arvolla kuvataan vain sitä menekkiä, suosituimmuutta. En itse ole kertaakaan ajatellut markkina-arvoani, mutta ymmärrän tämän teorian tai "teorian" pointin siitä huolimatta. Sen takia kiinnostaakin, että mikä tässä nyt niin kauheaa on joidenkin naisten mielestä? Olen satavarma, että jokainen naisystävänikin ymmärtäisi heti mitä tässä ajetaan takaa.
Mikä pakkomielle sinulla on sukupuolittaa mielipide? Olen mies.
Miten voidaan kuvata jotain mitenkään, jos sitä ei voida kuvata? Ei mitenkään. Pelkkää höpötystä kaikki. Jos ei ole numeroituvaa arvoa, ei voida määrittää mille tasolle mikäkin arvo sijoittuu tai mikä on joidenkin keskinäinen arvostusero, siis suisituimmuus. Eikä mikään sellainen seikka kuin "suosituimmuus" mitenkään ratkaise pariutumista. Kas kun se suosituinkaan ei pysty pariutumaan kaikkien faniensa kanssa, vaan voi valita tasan yhden, ja loput jäävät muille.
Ymmärrän kyllä että näiden "teorioiden" kantava voima on i n c e l-hyypiöiden katkeruus, kun he kuvittelevat, että joku alfa jossain rietastelee naimalla illasta toiseen eri missipovipommin kanssa ja tämä polo kuvittelee että hänellä pitäisi olla oikeus samaan elämänlaatuun.
I n c e l-hyypiöiden? Minä jo luulin ja toivoin, että myrkkymieli olisi poistunut palstalta...
Suosituimmillahan on aina sitä paitsi seuraa odottamassa reservissä ja uusia faneja jonossa - usein myös salaa rinnalla.
Ja tuo loppuosio oli taas vaihteeksi jotain ihan oman sairaan mielesi tuotoksia.
Olisi kiva kyllä tietää mikä sinua noin riivaa.
Volloti volloti kyynelten kyynel.
Uhriutumalla ja henkilöhyökkäyksellä sivuutit taas kerran asia-argumenttini. No, siinä se kuitenkin lukee, minkä vuoksi yhden ihmisen subjektiivisilla tulkinnoilla ei ole minkäänlaista todistusarvoa nk. teorian suhteen. sitä et osannut kiistää ja sen näkeekin reaktiostasi, joka oli paniikinomainen.
Haa! Ei ollut minulle osoitettu, mutta vastaan. Nyt luulen havainneeni, mitä oikeastaan ajat takaa. Käyttämäsi tekniikka on tullut vastaan viimeksi yliopistossa, josta on hetki aikaa. Se tuntuu olevan tyypillinen älykkäille, ja nimenomaan teoreettisesti ja filosofisesti suuntautuneille ihmisille. Luonnontieteellinen koulutus auttaa lisäksi merkittävästi.
"Jos ei ole numeroituvaa arvoa, ei voida määrittää mille tasolle mikäkin arvo sijoittuu tai mikä on joidenkin keskinäinen arvostusero, siis suisituimmuus."
Nyt siis havaitaan, että on olemassa ilmiö, jonka ihan jokainen pystyy havaitsemaan todeksi (eli markkina-arvo ja se, että tämä arvo vaihtelee yksilöiden kesken). Samaan aikaan todetaan, ettei sitä syistä a ja b haluta tunnustaa todeksi (en lähde tässä veikkailemaan syitä). Tehdään myös kaksi lisähavaintoa: 1) ilmiötä on hyvin vaikeaa määritellä yksiselitteisesti ja aukottomasti ja 2) ilmiötä on hyvin vaikeaa mallintaa luvuilla muun muassa siksi, etteivät ihmiset useinkaan ole rehellisiä vastauksissaan ja toiseksi siksi, että ilmiöön vaikuttaa lukuisa joukko eri tekijöitä, jotka ovat vieläpä tilanteesta riippuvaisia (humalatila, kavereiden sosiaalinen paine jne.).
Käydään siis itse ilmiön kimppuun toteamalla, että koska ei ole sen-ja-sen tieteenfilosofisen koulukunnan tekemän määritelmän puitteissa mahdollista esittää tarkasti kuvailtua teoriaa havaitulle ilmiölle, ja lisäksi vahvistaa sitä yhtälöillä (ja laittaa tarvittaessa eteen korjaava kerroin tehtyjen empiiristen kokeiden osoittamana) niin todetaan, että koko ilmiötä ei ole olemassa.
Eihän se näin tietenkään toimi. Ties kuinka kauan oletettiin palamisessa syntyvän "flogistonia", mikä on puutaheinää. Itse ilmiö ei kuitenkaan muutu olemassa olemattomaksi sillä, että sitä kuvattiin vääränlaisella selitysmallilla. Palamisessa syntyy "jotain", ja palaminen vaatii "jotain muuta", vaikka silloiset havaintovälineet eivät kyenneetkään osoittamaan, mitä syntyy, ja mitä palaminen vaatii.
Markkina-arvo ilmiönä ei muutu olemassa olemattomaksi sillä, ettei ilmiötä kuvaamaan käytetty sana miellytä. Markkina-arvo ilmiönä ei muutu olemassa olemattomaksi sillä, että sitä on hankala kuvata yksiselitteisesti ja tarkasti. Markkina-arvo ilmiönä ei muutu olemassa olemattomaksi sillä, että sitä on hankalaa ilmoittaa lukuarvoina.
(En ole ihan hetkeen tällaista aivojumppaa saanutkaan, ja haluan siitä kiittää jo nyt. Oi niitä aikoja silloin joskus yliopistolla. Se oli aikaa se.)
Kun sitä on hankala (siis mahdoton) ilmoittaa lukuarvona, ei voida verrata kahden ihmisen markkina-arvoa. Olipa kyseessä lukuarvo tai diskreetti lokerointi tasoihin, miten vaan. Markkina-arvomalleille aina ja ehdottomasti on keskeistä, että on jokin yhtenäinen, vertailukelpoinen kehikko, jossa on määriteltävissä yksiselitteisesti arvojärjestys. Minkäänlaista markkinaa ei voi olla, jos ei ole sitä vertailusuuretta, hintaa. Kyseessä on täysin mielikuvituksellinen jossain muussa kuin vallitsevassa todellisuudessa pyörivä höpöhöpömarkkina, jollei markkinoilla tarjolla olevia kandidaatteja voida asettaa jonoon paremmuusjärjestyksessä.
Pojut yrittää väsätä teoriaa, joka kertoo, kannattaako kurpitsan kilohintaa alentaa, jos omena on keltainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuinenkin ihminen voi olla älykkyydeltään huomattava, mutta muiden ihmisten ymmärtämisessä täysin lapsen tasolla. Aika uskomatonta, mutta uskottava se vain on.
Juuri näin. Sitten aletaan rustailla kaikenmoisia huuhahtavia tasoteorioita, kun puuttuvaa ymmärrystä haetaan. Kaunis ajatus, mutta menee mönkään, kun puuttuu se oleellinen työkalu, eli tunnetaidot, millä ihmisiä ymmärretään.
Ei. Viittasin nimenomaan sinun infantiileihin kiukunpuuskiisi ja kielenkäyttöösi - tapaasi "keskustella".
Ja minä kyllä sen tajusin mutta vittuilin takaisin, koska olen turhautunut tahalliseen idiotismiinne. toivon että vittuilu alleviivaa tätä. Infantiilille alan lopulta puhumaan infantiilin kieltä, jos ei lamppu ala syttyä. Vittuilijalle vittuilen astetta nokkelammin. Koska voin. Hahaa!
Höh, itsehän aloitit alunperinkin infantiililinjalla pilkaten ja mennen henkilökohtaiseen sheimaamiseen. Eikä nyt millään pahalla, mutta aika heikkoa on ollut nokkeluutesi - enempikin olet astunut vastenmielisen puolelle. No, asperger ja psykopatia ovat lähisukulaisia.
Minä en kyllä aloittanut. Olen kirjoitellut täysin asiallisesti mutta vastaan tuli toistuvasti "te naiset lällällää"-tasoista paskaa.
En tiedä aiemmasta, mutta ainakin minulle vastailit heti alkutekijöiksesi aika jäätävää saastaa.
Vierailija kirjoitti:
Demonisoit eri mieltä olevia, mutta en vain saata käsittää miksi. Sinun jaottelusi on äärimmäisen mustavalkoista, etkä pysty edes hahmottamaan sitä itse. Itselläni ei ole mitään ristiriitaa koettaa analysoida ihmistä ja sen käytöstä äärimmilleen ja samaan aikaan kokea sympatiaa tätä kohtaan.
Minulla on ehdotus, mistä se johtuu.
Teoriani mukaan kaikilla ihmisillä on ajattelussaan vähintään yksi sokea piste. Toisin sanoen sellainen asia, joka ei vain mene jakeluun, vaikka kuinka olisi älyä ja keinoa ymmärtää asioita syvällisesti. Ja vaikka kuinka kaikki läheiset asiaa havainnollistaisivat pitkään ja monelta kantilta, se ei vain mene jakeluun.
Esimerkiksi kelvannee Einsteinin "Jumala ei heitä noppaa". Jos nyt oikein olen ymmärtänyt, yksi modernin ajan älykkäimmistä miehistä ei kyennyt ajattelemaan sellaista mahdollisuutta, että maailmankaikkeutta ohjaisikin vain joukko ilmiöitä ilman jumalallista taustavaikutusta.
Juuri näin. Sitten aletaan rustailla kaikenmoisia huuhahtavia tasoteorioita, kun puuttuvaa ymmärrystä haetaan. Kaunis ajatus, mutta menee mönkään, kun puuttuu se oleellinen työkalu, eli tunnetaidot, millä ihmisiä ymmärretään.