Lue keskustelun säännöt.
Mies työmatkalla ja joudun sairaalaan. Pyysin äitiäni hoitamaan 5-vuotiasta lastani..
18.07.2020 |
En voi, koska miesystävä on tulossa kylään.
Miten reagoi sitte tässä tilanteessa? Itse otin herneet nenään. Ei ole mikään uusi miesystävä, joten ei varmaan olisi mennyt rikki siitä että lauantai-illan suunnitelmat meni uusiksi. Mitään menoa heillä ei ollut. Sain lapsen naapurin mummolle hoitoon, asia siis kunnossa, mutta musta toi oli äidiltäni erittäin törkeää.
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Mulla kävi melkein samantapainen tapaus, mutta anopin kanssa. Omat vanhemmat asuu 800km päässä, appi on vanhuudenhöperö vanhus (eronneet anopin kanssa) ja anoppi virkeä ja asuu 2km päässä.
Kävin 1.5-vuotiaan kanssa lääkärissä outojen pääkipujen takia ja siellä epäiltiin vahvasti valtimon pullistumaa päässä ja kiirreellisenä magneettikuviin ja neurologille. Lääkäri oli todella huolissaan ja melkein kyyneleet silmissä. Pyysi soittamaan lapselle heti hoitajan ottamaan luokseen, koska jään todennäköisesti sairaalaan.
Soitin aivan järkyttyneenä anopille, että voiko ottaa lapsen hoitoon, koska mies oli työmatkalla ja lentojen takaisin järjestämisessä menisi vuorokausi. Anoppi sanoi ei, koska oli menossa Selloon kahville ystävättärensä kanssa, ja tämä oli luvannut tarjota leivoksen! Yritin selittää, että lasta ei voi ottaa osastolle ja minulla on on henkeäuhkaava tilanne, mutta ei. Monesti puhelun aikana yritin, että Helena-Mirjami kyllä ymmärtää jos peruutat tällaisen asian takia, mutta ei. Hän haluaa kahville ja leivoksen.
Minä sitten aloin soittelemaan puhelinmuistiota läpi jos joku (muu kuin kaupungin sosiaalipäivystys) voisi ottaa lapsen vuorokaudeksi. Miehen pikkuserkun äiti asui paikkakunnalla ja auttoi mielellään. Tuli hakemaan lapsen taksilla sairaalasta ja huolehti seuraavaan aamuun, kunnes mies saapui takaisin suomeen.
Loppu hyvin, olen edelleen hengissä, mutta voin sanoa että en ikinä ikinä ole ollut yhtä pöyristynyt ihmisen käytöksestä. Anoppia ei tippaakaan kiinnostanut lapsenlapsensa tai edes se kuoleeko miniä vai ei. Että sellaista, ei hevillä unohdu!
Tämä ja ap:n keissi; kyllä menisi välit. Hätätilanteessa jos ei saa apua tuollaisten syiden takia, huh!
Joskus käy niin että ihminen menee ns. shokkiin hätätilanteessa eikä toimi fiksusti mutta ei nämä kumpikaan kuulosta sellaiseltakaan mikä selittäisi tilanteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun ette saa apua, muistakaa tämä. Äitinne ollessa vanha........jättäkää yksin ja olkaa oikein v-----it tum ai s ia. Voi sitten maata siellä pas ka vaippojensa kanssa ihan itsekseen. Sitä saa mitä tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla kävi melkein samantapainen tapaus, mutta anopin kanssa. Omat vanhemmat asuu 800km päässä, appi on vanhuudenhöperö vanhus (eronneet anopin kanssa) ja anoppi virkeä ja asuu 2km päässä.
Kävin 1.5-vuotiaan kanssa lääkärissä outojen pääkipujen takia ja siellä epäiltiin vahvasti valtimon pullistumaa päässä ja kiirreellisenä magneettikuviin ja neurologille. Lääkäri oli todella huolissaan ja melkein kyyneleet silmissä. Pyysi soittamaan lapselle heti hoitajan ottamaan luokseen, koska jään todennäköisesti sairaalaan.
Soitin aivan järkyttyneenä anopille, että voiko ottaa lapsen hoitoon, koska mies oli työmatkalla ja lentojen takaisin järjestämisessä menisi vuorokausi. Anoppi sanoi ei, koska oli menossa Selloon kahville ystävättärensä kanssa, ja tämä oli luvannut tarjota leivoksen! Yritin selittää, että lasta ei voi ottaa osastolle ja minulla on on henkeäuhkaava tilanne, mutta ei. Monesti puhelun aikana yritin, että Helena-Mirjami kyllä ymmärtää jos peruutat tällaisen asian takia, mutta ei. Hän haluaa kahville ja leivoksen.
Minä sitten aloin soittelemaan puhelinmuistiota läpi jos joku (muu kuin kaupungin sosiaalipäivystys) voisi ottaa lapsen vuorokaudeksi. Miehen pikkuserkun äiti asui paikkakunnalla ja auttoi mielellään. Tuli hakemaan lapsen taksilla sairaalasta ja huolehti seuraavaan aamuun, kunnes mies saapui takaisin suomeen.
Loppu hyvin, olen edelleen hengissä, mutta voin sanoa että en ikinä ikinä ole ollut yhtä pöyristynyt ihmisen käytöksestä. Anoppia ei tippaakaan kiinnostanut lapsenlapsensa tai edes se kuoleeko miniä vai ei. Että sellaista, ei hevillä unohdu!
Tämä ja ap:n keissi; kyllä menisi välit. Hätätilanteessa jos ei saa apua tuollaisten syiden takia, huh!
Joskus käy niin että ihminen menee ns. shokkiin hätätilanteessa eikä toimi fiksusti mutta ei nämä kumpikaan kuulosta sellaiseltakaan mikä selittäisi tilanteen.
Törkeä suhtautuminen sulla, hyvin itsekeskeinen. Mulla ei ois MITÄÄN ongelmia jatkaa hyvissä väleissä, koska MUN ELÄMÄNI ON MUN vastuulla, ei kenenkään lo.rton tai anopin!
Vierailija kirjoitti:
Kun ette saa apua, muistakaa tämä. Äitinne ollessa vanha........jättäkää yksin ja olkaa oikein v-----it tum ai s ia. Voi sitten maata siellä pas ka vaippojensa kanssa ihan itsekseen. Sitä saa mitä tilaa.
Hirvee asenne. Makaa itse vain paskojesi keskellä. Tuskinpa kukaan NORMAALI äiti lapsensa hoidon varaan laskeekaan! En mä ainakaan ole hoitamassa kumpaakaan vanhempaani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla kävi melkein samantapainen tapaus, mutta anopin kanssa. Omat vanhemmat asuu 800km päässä, appi on vanhuudenhöperö vanhus (eronneet anopin kanssa) ja anoppi virkeä ja asuu 2km päässä.
Kävin 1.5-vuotiaan kanssa lääkärissä outojen pääkipujen takia ja siellä epäiltiin vahvasti valtimon pullistumaa päässä ja kiirreellisenä magneettikuviin ja neurologille. Lääkäri oli todella huolissaan ja melkein kyyneleet silmissä. Pyysi soittamaan lapselle heti hoitajan ottamaan luokseen, koska jään todennäköisesti sairaalaan.
Soitin aivan järkyttyneenä anopille, että voiko ottaa lapsen hoitoon, koska mies oli työmatkalla ja lentojen takaisin järjestämisessä menisi vuorokausi. Anoppi sanoi ei, koska oli menossa Selloon kahville ystävättärensä kanssa, ja tämä oli luvannut tarjota leivoksen! Yritin selittää, että lasta ei voi ottaa osastolle ja minulla on on henkeäuhkaava tilanne, mutta ei. Monesti puhelun aikana yritin, että Helena-Mirjami kyllä ymmärtää jos peruutat tällaisen asian takia, mutta ei. Hän haluaa kahville ja leivoksen.
Minä sitten aloin soittelemaan puhelinmuistiota läpi jos joku (muu kuin kaupungin sosiaalipäivystys) voisi ottaa lapsen vuorokaudeksi. Miehen pikkuserkun äiti asui paikkakunnalla ja auttoi mielellään. Tuli hakemaan lapsen taksilla sairaalasta ja huolehti seuraavaan aamuun, kunnes mies saapui takaisin suomeen.
Loppu hyvin, olen edelleen hengissä, mutta voin sanoa että en ikinä ikinä ole ollut yhtä pöyristynyt ihmisen käytöksestä. Anoppia ei tippaakaan kiinnostanut lapsenlapsensa tai edes se kuoleeko miniä vai ei. Että sellaista, ei hevillä unohdu!
Hyvä, ettei kiinnostanut! Etpä sinäkään näy paljoa kunnioittavan toisten ihmisten oikeuksia elää elämäänsä ilman, että sä HÄIRITSET! Sen sijaan hautakivissä on täysin toinen tilanne.
Kuole pois, paska.
Tällaisissa tilanteissa auttaisin vaikka tuiki tuntematonta. Ihan itsestään selvä asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmettä täällä tapahtuu, mistä hautakivistä täällä nyt puhutaan?
Äitini on hoitanut lasta toisinaan, ihan itse pyytää ainoaa lastenlastansa hoitoon silloin kun hänelle sopii, ja se onkin kiva.
Ja isäni on kuollut, miehen vanhemmat asuu niin kaukana että en voi odottaa heidän tuloaan.
Setiä ja tätejä ei ole niitäkään lähettyvillä. Ystäviä olisin ehkä voinut pyytää, tuntui vaan sillä hetkellä naapurin vanhus turvallisimmalta vaihtoehdoilta kun on tuttu lapselle.
Ihmeellistä syyllistämistä täällä..
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla kävi melkein samantapainen tapaus, mutta anopin kanssa. Omat vanhemmat asuu 800km päässä, appi on vanhuudenhöperö vanhus (eronneet anopin kanssa) ja anoppi virkeä ja asuu 2km päässä.
Kävin 1.5-vuotiaan kanssa lääkärissä outojen pääkipujen takia ja siellä epäiltiin vahvasti valtimon pullistumaa päässä ja kiirreellisenä magneettikuviin ja neurologille. Lääkäri oli todella huolissaan ja melkein kyyneleet silmissä. Pyysi soittamaan lapselle heti hoitajan ottamaan luokseen, koska jään todennäköisesti sairaalaan.
Soitin aivan järkyttyneenä anopille, että voiko ottaa lapsen hoitoon, koska mies oli työmatkalla ja lentojen takaisin järjestämisessä menisi vuorokausi. Anoppi sanoi ei, koska oli menossa Selloon kahville ystävättärensä kanssa, ja tämä oli luvannut tarjota leivoksen! Yritin selittää, että lasta ei voi ottaa osastolle ja minulla on on henkeäuhkaava tilanne, mutta ei. Monesti puhelun aikana yritin, että Helena-Mirjami kyllä ymmärtää jos peruutat tällaisen asian takia, mutta ei. Hän haluaa kahville ja leivoksen.
Minä sitten aloin soittelemaan puhelinmuistiota läpi jos joku (muu kuin kaupungin sosiaalipäivystys) voisi ottaa lapsen vuorokaudeksi. Miehen pikkuserkun äiti asui paikkakunnalla ja auttoi mielellään. Tuli hakemaan lapsen taksilla sairaalasta ja huolehti seuraavaan aamuun, kunnes mies saapui takaisin suomeen.
Loppu hyvin, olen edelleen hengissä, mutta voin sanoa että en ikinä ikinä ole ollut yhtä pöyristynyt ihmisen käytöksestä. Anoppia ei tippaakaan kiinnostanut lapsenlapsensa tai edes se kuoleeko miniä vai ei. Että sellaista, ei hevillä unohdu!
Hyvä, ettei kiinnostanut! Etpä sinäkään näy paljoa kunnioittavan toisten ihmisten oikeuksia elää elämäänsä ilman, että sä HÄIRITSET! Sen sijaan hautakivissä on täysin toinen tilanne.
Kuole pois, paska.
Tällaisissa tilanteissa auttaisin vaikka tuiki tuntematonta. Ihan itsestään selvä asia.
Tuskinpa auttaisit ja vaikka auttaisit, niin mitä sitten? Ei se ole mikään velvollisuus. Eli sä olet ystävä vain, jos voit hyötyä toisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisessa tilanteessa jossa on käytännössä yksinhuoltaja, pitäisi aina varautua hätätilanteisiin. Kuinka toimitaan ja kuka hoitaa kun ainoa huoltaja on estynyt. On vastuutonta nojautua yhteen isovanhempaan. Varahoitajia pitää olla useita, koska Aina joku on estynyt.
Meinaatko tosissasi, että tällaista leivoskahvi-mummoon voi varsinaisesti nojautua yksistään. Kuulostaa tapaukselta joka hyvinkin helposti estää tällaiset liialliset nojautumiset tai ei ainakaan anna niiden häiritä sitä omaa elämää.
Tuskin ylikuormittuneet ylikiltit mummot kieltäytyvät hoitamasta hätätapauksessa. Leivoskahvi-mummot taasen kieltäytyvät niin arkena kuin hätätilanteessa.
Joskus voi käydä niin, että laajasta tukiverkosta huolimatta voi käydä niin että "kaikki" ovat samaanaikaan jossain kun hätätilanne iskee. Vai onko jollain lähiverkolla päivystysvelvoite, "sorppa et pääse nyt lähtemään Saimaalle mökkeilemään, kun muut on jo jossain. Jonkun on jäätä tänne jos jotain akuutti hätätilanne ilmenee....
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä täällä tapahtuu, mistä hautakivistä täällä nyt puhutaan?
Äitini on hoitanut lasta toisinaan, ihan itse pyytää ainoaa lastenlastansa hoitoon silloin kun hänelle sopii, ja se onkin kiva.
Ja isäni on kuollut, miehen vanhemmat asuu niin kaukana että en voi odottaa heidän tuloaan.
Setiä ja tätejä ei ole niitäkään lähettyvillä. Ystäviä olisin ehkä voinut pyytää, tuntui vaan sillä hetkellä naapurin vanhus turvallisimmalta vaihtoehdoilta kun on tuttu lapselle.
Ihmeellistä syyllistämistä täällä..
Ap
Ehkäpä itsekin syyllistit pikkuisen? Voisiko olla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kai sillä lapsella on neljä isovanhempaa, ehkä tätejä ja setiä, kummit...
Ei läheskään kaikilla ole. Isovanhemmat ovat voineet kuolla tai ovat huonokuntoisia. Ja tädit, sedät tai kummit eivät asu samalla paikkakunnalla eikä kaikilla ole niitäkään. Ja viisastelijoille tiedoksi, että tilanteet muuttuvat, joten ne hyvätkin turvaverkot voivat joskus kadota. Ja lapsia saa hankkia, vaikkei turvaverkkoja olisikaan.
Meillä lapsia hankittaessa oli kaksi hyväkuntoista isovanhempaa ja lasten täti asui muutaman kilometrin päässä. Jokusta vuotta myöhemmin täti asui ulkomailla ja isovanhemmista molemmat olivat yllättäen sairastuneet.
Mun äiti ois varmaan tullut auttamaan, mutta ellei, niin eipä ois tullut mieleenkään suuttua! Itse pitää hei isot ihmiset jo pärjätä, eikä imeä sitä äidin tissiä loputtomiin.
t.kristallikissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti äitis ja sun välit hajoaakin tähän, et ansaitse äitiäs, itsekäs pee.
Vai oikein mies työmatkalla. Pakkoko oli naida matkatöihin menevä mies?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi on juuri tuollainen. Joskus hätätilassa ollaan pyydetty hoitamaan lasta niin ei käy. On ollut jotain muuta tai sitten vaan väsyttää
Ja appiko sitten suostui hoitamaan?[/quote
Ei, appi on kuollut. Lapsi lähti sitten mukaan lääkäriin. Siis minä olin menossa päivystykseen. Jutusta on jo vuosia ja lapsetkin jo isoja. Eipä ole sen jälkeen apua pyydetty.
Kummallinen käsitys, että kaikilla lapsilla on 4 isovanhempaa.
Mun äitini asuu 300km päässä.
Mun isäni kuoli, kun olin 15v.
Mun miehen isä asuu jossain 200km päässä, en ole koskaan edes nähnyt kyseistä miestä saatika lapset.
Miehen äiti asuu jossain 300km päässä.
Niin, kelle näistä veisin vastaavassa tapauksessa?
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan joutuu lauantaina illalla sairaalaan? Ensiapuun menemisen ymmärrän, mutta että sairaalaan tuosta vain.
Miksi miehet on aina työmatkalla?
TIA-kohtaus kun tuli, otettiin sairaalaan välittömästi. Vaikka se ei itsessään ole vaarallinen, se on aivoinfarktin esiaste ja vaara voi tulla myöhemmin. Olin kuitenkin täysin toimintakykyinen, en vain nähnyt toisella silmällä mitään pariin tuntiin ja se tuli aivan yllättäin, en edes käyttänyt silmälaseja silloin.
Vierailija kirjoitti:
Kummallinen käsitys, että kaikilla lapsilla on 4 isovanhempaa.
Mun äitini asuu 300km päässä.
Mun isäni kuoli, kun olin 15v.
Mun miehen isä asuu jossain 200km päässä, en ole koskaan edes nähnyt kyseistä miestä saatika lapset.
Miehen äiti asuu jossain 300km päässä.Niin, kelle näistä veisin vastaavassa tapauksessa?
Näinpä. Mulla oli kouluikäisenä yksi mummo. Toinen mummo kuoli kun olin viisi, toinen mummo oli totaaliyh ja äitini isä oli hylännyt täysin. Toinen vaari oli kuollut 8 vuotta ennen syntymääni.
Oma äitini kuoli kun esikoiseni oli 3, 5 ja nuorempi 2 vuotta. Appi oli alkoholisti ja he asuivatkin 150 km päässä. Isäni oli vakavasti sairas, eikä hänen vastuulleen voinut lapsia antaa kuin tunniksi pariksi kerrallaan, sen hän jaksoi kun leikkivät tekemättä muuta sen erikoista.
Ap on narsisti tai narsistin avulias hyysääjä. Isoa miestä ei muka voisi vaatia tulemaan työmatkaltaan kotiin hätätilasa edes, täytyy olla koronan takia kotimaassa. Mut silti äidin pitäisi keskeyttää kaikki omat suunnitelmat että saisit pitää yllä narsistin kulissia, ja toimimatonta järjestelyä. Lapsella on isä jonka paikka on kotona. Äitisi tekee oikein kun on pannut rajat. On jo yhen lapsen hoitanut, ei enää ala pompoteltavaksi toisen kanssa! Hyvä!
Ettehän te naiset muutenkaan hoida omia vanhempianne joten turha yrittää vetää siitä narusta kiristäen. Haha
Tuollaisessa tilanteessa jossa on käytännössä yksinhuoltaja, pitäisi aina varautua hätätilanteisiin. Kuinka toimitaan ja kuka hoitaa kun ainoa huoltaja on estynyt. On vastuutonta nojautua yhteen isovanhempaan. Varahoitajia pitää olla useita, koska Aina joku on estynyt.