Prkle! Mies varasi perheelleme matkan, mutta en halua lähteä.

Vaikutat ap aika takakireeltä ja hermostuneelta ihmiseltä. Miten ihmeessä yksi viikon rantaloma Kreikassa voi stressata noin paljon? Kreikasta on kyllä apteekkeja ja sieltä saa normaaleja tuotteita. Kreikassa voi myös syödä ihan tavallista ravintolaruokaa, hygieniataso on ihan hyvä Kreikassa. Jos sua stressaa perheen kanssa lomailu noin paljon, niin sun varmaan kannattaisikin jäädä kotiin. 

Miksi teeskentelet, että nautit lomamatkoista jos et niistä oikeasti nauti? Lähetä mies ja lapsi kahdestaan matkalle ja annan niiden lomailla siellä, miten haluavat. Jää itse kotiin. Vai etkö luota mieheesi, että hän pärjää reissussa 10-vuotiaan kanssa kahdestaan? 

Ensiksi laskut maksaa ja katsoo sitten jääkö rahaa matkaan . Tässä tapauksessa vaimo on fiksumpi kun epäilee rahojen riittävyyttä. Joten ei matkalle. Itse meinaan tehdä parikin matkaa tänä vuonna ja maksan itse, tosin ei ole nyt miestä.

Yhdessä pitää suunnitella matka, sitä ennen katsoa onko sitä varaa edes lähteä. Voihan olla että naisen harteilla on yhtiövastike/vuokra sun muut menot. Jakakaa kaikki puoleksi.

[quote author="Vierailija" time="02.06.2013 klo 08:39"]

Miten on mahdollista, että miehellä on varaa lähteä lomalle, mutta sinulla ei?

[/quote]Miehellä jos isommat tulot. Heillä ilmeisesti kaikki puolitetaan ja nyt näyttää olevan että naisella ei ole varaa lähteä.

Tarvitset terapiaa ja apua. Ei tuo vaikuta normaalikäytökseltä. Ja kyllä on TODELLA outo suhde, jos teeskentelet oman miehesi ja lapsesi edessä. Älä mene lomalle, jos mahdollista, anna edes heidän nauttia siitä. Ihan aluksi PUHU miehesi kanssa.

No jos olet teeskennellyt nauttivasi aiemmilla lomilla ja salannut täysin ahdistuksesi, niin ihan oma syysi ettei mies tiedä että vihaat lomaa noin paljon. käytkö terapiassa, voisitko siellä yrittää löytää keinoja lomasta selviämiseen? Tai sitten mies ja lapsi lähtee kaksistaan nauttimaan lomasta. Samalla tavallahan Suomessakin vesi ja ruoka voi olla likaista, yleensä matkoilla pärjää kun on huolellinen. Ja jos sairastuu, niin harvemmin ne taudit on vakavia, ikäviä tietysti.

Teillä ei kyllä muutenkaan taida olla suhde kunnossa....

Ap: Tietenkään et voi nauttia jos kaikki energiasi menee ahdistuksen tukahduttamiseen matkalla. Tunteet tulevat joka tapauksessa, yritti niitä nitistää miten hyvänsä. Salli tunteesi, ole armollinen itsellesi. Anna vaikka miehen ja lapsen puuhata keskenään kun itse otat kunnon päikkärit hotellilla tai mitä nyt ikinä tarvitsetkaan.

Raha-asioissa miehen pitäisi isotuloisempana joustaa niin että sun ei tarvitse olla hermoromahduksen partaalla matkaillessasi.

Matkan peruuttamisesta luulisin tulevan jotain kuluja tässä vaiheessa, mutta saattaa se olla mahdollistakin. Mutta miksette mene jos miehelläsi on varaa?

*

Meillä asetelma oli muuten päinvastainen: minulla oli varaa maksaa, olisin maksanut miehenkin kulut mutta mies vain stressasi rahankulua ja stressasi kun oltiin reissussa. Ei ollut kivaa. Nyt olemme eronneet. Kannattaa tutkailla jos tuossa teidän tilanteessa on jostain muustakin kyse kuin rahan puutteesta.

Kuule. Jos minä selvisin ulkomaanmatkasta, sinäkin selviät.

Ensiksikin minua jännittää suunnattomasti vieraissa paikoissa, kun en osaa karttaa lukea. Toisekseen minulla on suunnaton lentopelko.

Näiden lisäksi 2 lasta, joista toinen superallerginen ja paha astma ( kerran ulkomaanreissulla jouduimme sairaalaan).

Näistä huolimatta olen lähtenyt ulkomaille, myös Kreikkaan. Miehen kanssa on yhdessä menty ja tehty asiat. Jännityksestä ja peloista huolimatta on selvitty.

Teillä on vain 1 lapsi ja jo tuon ikäinen. Vaikka tarvitsisi lääkkeitäkin, selviätte. Ja rahaa ruokaan tarvitsette täällä kotimaassakin, sama summa kuluu Kreikassa.

Iloisin mielin matkaan vaan. Käy vaikka lääkärissä ja pyydä vähän rauhoittavaa lääkettä itsellesi.

Tuossa on nyt kaksi asiaa. Toinen on tuo rahojen riittäminen. Jos miehellä on varaa varata matka ja sulla on lähes nollatulot, miehellä on ilmeisesti paremmat tulot kuin sinulle. Ehkä silloin osallistuu myös matkalla kustannuksiin enemmän. Tietääkö mies sun rahatilanteesi? Onko teillä ns. yhteiset rahat/yhteinen tili vai jaatteko kustannukset jollain sopimuksella (esim. toinen vuokran, toinen ruuat, toinen sähkölaskun, toinen auton vakuutukset jne.)? 

Toinen ongelma on tuo sun ahdistunut perusasenne ja äärimmäinen turvallisuushakuisuus ja vaarojen miettiminen. Oon itsekin hyvin järjestelmällinen ja ennakoiva ja varaan mukaan liikaakin kaikenlaista siltä ja siltä varalta mutta silti nautin matkustamisesta - etenkin, kun tiedän miten tärkeää se on lapsille. Kesän lomamatkoista puhutaan aina pitkään etukäteen ja jälkikäteen. Helpommalla sitä toki aina pääsee, jos ei lähde mihinkään mutta onko se nyt sitten sekään elämää, että aina tuijottaa niitä samoja turvallisia keittiökaappeja ja nukkuu samassa makkarissa samalla tyynyllä ja käy samassa lähikaupassa ostamassa ne samat tavarat kuin joka viikko tekee. Ehkä se yksi viikko vuodessa on varaa uhrata perheelleen.

Ap, ymmärrätkö edes, että tarvitset(te) ammattiapua?!?

Sinulla on EPÄNORMAALEITA ahdistus- ja stressioireita ja parisuhteenne on todella huonolla pohjalla. Ei ole oikein eikä normaalia, että mies varailee matkoja joihin kumppanilla ei ole varaa, ettei asiasta voida puhua eikä asioita sovita yhdessä. Ei ole oikein eikä normaalia, että viikon matka Euroopassa stressaa ja ahdistaa noin paljon, eikä todellakaan ole normaalia, että oman henkisen hyvinvointinsa kustannuksella yrittää sitten miellyttää perhettään teeskennellen ja valehdellen. Kaikki tuossa kuviossanne tuntuu mättävän!

Normaali ihminen normaalissa hyvässä parisuhteessa ei SUUTU vaan ilahtuu, kun kumppani varaa yllätysmatkan. Toki normaali kumppanikin on huomioinut toisen maksukyvyn matkaa varatessaan. Hyvään parisuhteeseen kuuluu myös jakaminen, vaikka omat tilit olisikin. Tietenkään kukaan normaali ajattelevainen ihminen ei varaisi matkaa, jos tietäisi ettei puolisolla ole siihen varaa, ellei sitten ole itse valmis maksamaan matkakustannuksia kokonaan. Toinen asia on sitten se, ettei kukaan puolisoaan rakastava ihminen suunnittele asiaa, jonka tietää syvästi ahdistavan kumppaniaan, ennen kuin ahdistukselle on jotain tehty ja apua saatu. Ennen kaikkea perheessä on siis yleensä tapana kommunikoida ja olla tietoisia toisen tuntemuksista ja esim. taloudellisesta tilanteesta. Sitten on yleensä tapana ottaa nämä asiat huomioon ja miettiä yhdessä, mitä asioille tehdään ja miten toimitaan.

Ei tuossa terapioita tarvita vaan ynnätä tulot ja miinustaa menot.

Siis minä en todellakaan ilahtuisi, jos mies ostaisi matkan tuosta vaan ja päättäisi yksinään minne mennään. Kaikki eivät tykkää rantalomista. Jos mun mies tekisi saman, saisi lähteä yksin, sillä en voi sietää kuumia paikkoja. Onneksi meillä nämä asiat keskustellaan.  Tosiaanko pitää olla kiitollinen ja tykätä siitä, että toinen yksin päättää asian ja varaa matkan, josta toinen ei tykkää? Mies ei tee sitä hyvää hyvyyttään ja tekee noin juuri siksi, koska tietää, että vaimo ei pidä rantalomista. Luultavasti on joku suvun paine, ettei voi yksin mennä. 

Aika kiittämätöntä. Ehkäpä miehesi ajattelee sinun parastasi.Lomalla pidetään hauskaa, voisi stressikin kadota ! Itse olisin todella onneissani, jos saisin tuollaisen yllätyksen mieheltäni. Miehesi taitaa olla hyvä tyyppi ! Hänhän haluaa järjestää jotain kivaa perheelle.

Jos miehesi haluaisi omat vanhempansa mukaan, olisi hän varmaan itse heitä pyytänyt.Aika ankeeta tyrkyttää omaa lippua miehen vanhemmille, kun se on juuri sinulle osoitettu, lahja.

[quote author="Vierailija" time="02.06.2013 klo 10:04"]

Normaali ihminen normaalissa hyvässä parisuhteessa ei SUUTU vaan ilahtuu, kun kumppani varaa yllätysmatkan

[/quote]

Eli kaikkien pitää tykätä rantalomailusta ja on epänormaalia olla tykkäämättä. Minä kyllä suuttuisin, koska a) minulla on aurinkoherkkyys b) en pidä lentämisestä c) meillä on tärkeämpiäkin menoja. En ole yhtään epänormaali, vaikka en pidä asioista, joista suurin osa pitää. Ei minun tarvitse tuijottaa neljän seinän sisällä lomalla, sillä joka vuosi löytyy lähiseudulta uusia ennen näkemättömiä paikkoja, joihin pääsee pyörällä. Mulla kyllä tuo vanhin lapsikin on perinyt saman lämpöherkkyyden kuin itselläkin on, eikä halua matkustella. Nuorempi taas pääsee kummienonsa kanssa matkoille, toki maksamme matkan mutta eno lähtee kaveriksi. 

[quote author="Vierailija" time="02.06.2013 klo 10:17"]

[quote author="Vierailija" time="02.06.2013 klo 10:04"]

Normaali ihminen normaalissa hyvässä parisuhteessa ei SUUTU vaan ilahtuu, kun kumppani varaa yllätysmatkan

[/quote]

Eli kaikkien pitää tykätä rantalomailusta ja on epänormaalia olla tykkäämättä. Minä kyllä suuttuisin, koska a) minulla on aurinkoherkkyys b) en pidä lentämisestä c) meillä on tärkeämpiäkin menoja. En ole yhtään epänormaali, vaikka en pidä asioista, joista suurin osa pitää. Ei minun tarvitse tuijottaa neljän seinän sisällä lomalla, sillä joka vuosi löytyy lähiseudulta uusia ennen näkemättömiä paikkoja, joihin pääsee pyörällä. Mulla kyllä tuo vanhin lapsikin on perinyt saman lämpöherkkyyden kuin itselläkin on, eikä halua matkustella. Nuorempi taas pääsee kummienonsa kanssa matkoille, toki maksamme matkan mutta eno lähtee kaveriksi. 

[/quote]

Mutta teillä mies luultavastiTIETÄÄ sun yliherkkyyden joten tuskin varaa mitään aurinkomatkaa, ja mies varmaan myös tietää sun rahatilnteen joten tuskin varaa matkaa johon sinulla EI ole varaa.

AP:n tapauksessa ukko tuskin tietää mitä naisen päässä liikku KOSKA siitä ei puhuta. Ja jos on puhuttukin eikä ukko ota opikseen niin sellinen ukko saakin sitten lähteä ihan yksi reissuun (tai sen lapsen kanssa)

35. Luit hieman valikoiden viestini. Hyvässä parisuhteessa elävä ei tosiaan suutu miehen yllätyksestä ja lahjasta, mutta eipä se mieskään hyvässä parisuhteessa ostele sellaisia yllätyksiä, joista tietää vaimonsa ahdistuvan tai tietää, ettei perheellä kokonaisuudessaan ole yllätyksen lunastamiseen taloudellisia resursseja.

Kaikkien ei todellakaan tarvitse pitää rantalomista, tai matkustamisesta ylipäätään. Yleensä kuitenkin puoliso tietää, jos toisella on ahdistus tai pelko jotain asiaa kohtaan (kuten matkustamista) eikä yritäkään yllättää kumppaniaan tällaisella ahdistavalla lahjalla. Toinen asia on sitten se, että jos ahdistukset ja kielteisyys ovat - kuten tässä tapauksessa - jo hieman epänormaaleita eikä niihin ole oikein syytä, voi niille perheen yhteisen edun nimissäkin yrittää tehdä jotain. Onhan se kurja, jos perhe ei voi koskaan matkustaa mihinkään yhdessä, etenkin jos 2/3 perheestä kovasti yhteisiä lomamatkoja haluaisi.

31

Ap, älä lähde. Niin yksinkertaista. Miehesi on kusipää koska tekee tuollaisia päätöksiä kysymättä sinulta mitään. Ei sinulla ole mitään velvollisuutta lähteä. Oikeastaan tulee mieleen, että miehesi teki tuon tahallaan sinua kiusatakseen.

Vaikka jotkut yrittäisivätkin syyllistää sinua väittämällä, että sinun pitäisi olla kiitollinen tai iloinen tai relata ja nauttia lomasta, niin ei sinulla ole mitään velvollisuutta jos sinusta ei kerran tunnu siltä. Tämä palsta on täynnä jotain kusipäitä joiden mielestä muiden ihmisten pitäisi olla samanlaisia kuin he itse. Miksi tuntisit kiitollisuutta siitä, että miehesi yrittää järjestää sinulle lisää tsressiä?

[quote author="Vierailija" time="02.06.2013 klo 10:25"]

Ap, älä lähde. Niin yksinkertaista. Miehesi on kusipää koska tekee tuollaisia päätöksiä kysymättä sinulta mitään. Ei sinulla ole mitään velvollisuutta lähteä. Oikeastaan tulee mieleen, että miehesi teki tuon tahallaan sinua kiusatakseen.

Vaikka jotkut yrittäisivätkin syyllistää sinua väittämällä, että sinun pitäisi olla kiitollinen tai iloinen tai relata ja nauttia lomasta, niin ei sinulla ole mitään velvollisuutta jos sinusta ei kerran tunnu siltä. Tämä palsta on täynnä jotain kusipäitä joiden mielestä muiden ihmisten pitäisi olla samanlaisia kuin he itse. Miksi tuntisit kiitollisuutta siitä, että miehesi yrittää järjestää sinulle lisää tsressiä?

[/quote]

Samaa mieltä. Ne jotka väittävät AP:ta kiittämättömäksi ym. voisivat miettiä sellaisen asian omalla kohdalla, joka stressaa ja josta pitäisi nyt maksaa että joutuu elämään yli varojensa. AP:lle se on matkustaminen ja jollekin toiselle jotain muuta.

Kaverini miehellä on niin kova lentopelko etteivät he ole koskaan olleet matkalla, johon tarvitaan lentokonetta. Eipä siis ollut mitään häämatkaa Eurooppaan tai kauemmas. Kaverini käykin äitinsä tai muiden kavereiden kanssa reissuissa eikä hänelle tulisi mieleenkään maksaa yllätykseksi matkaa miehelle, jolle koko touhu olisi ihan painajaista.

Mehän ei kylläkään tiedetä, että tietääkö ukko vaimonsa matkailuahdistuksesta, jos tietää niin tökerö temppu, jos ei tiedä niin vaikea on ajatuksia lukea. Ja jos ukko ei teidä paljoko rahaa vaimolla on käytettävissä reissuun niin sekään EI ole ukon syy vaan vaimon joka ei saa suutaan auki!

Eli tässäKIN ongelmassa on puhuminen on se ratkaisu, ei AV-palstalla märehtiminen.

Mietityttää että miten ihmeessa pariskunta joka on ainakin tuon 10v ollut yhdessä ei voi tietää mitä tapahtuu kun tekee tuollaisen yllärin???????

Mieheni tietää, että stressaan matkoilla, mutta pärjään silti ihan hyvin. Olen monta kertaa sanonut että pelkään kaikkea varsinkin ruokaan ja hygieniaan liittyen. Syys on erittäin herkkä vatsani joka menee sekaisin kotosuomessakin joskus jopa lasillisesta vettä. Mies on vaan sitä mieltä, että jos ripuli iskee niin mennään lääkäriin. En todellakaan halua joutua minnekään lääkäriin varsinkaan ulkomailla. Olen itkenyt, raivonnut, yrittänyt puhua. Väittää ymmärtävänsä, mutta voin väittää ettei kukaan ymmärrä joka ei samoista asioista kärsi. Ei tunnu lääkäritkään täällä Suomessakaan ymmärtävän.

Tuosta rahatilanteesta sen verran, että miehellä hieman korkeammat tulot kuin minulla. Maksamme kaikki asumiseen (lainat, vastike, sähkö) puoliksi. Mies hoitaa auton asiat, minä lapsen vakuutukset ja muut. Molemmilla sitten vielä omat puhelinlaskut. Mies hoitaa ruoan. Olen valitettavasti joutunut melkein kaikki laspsen lääkärikulut ja lääkekulut maksamaan luotolla koska ne tulee tietenkin juuri ennen tilipäivää jolloin rahat on jo loppu minulla. Makselen siis omat luottokorttilaskuni.

Keskustelimme myös matkasta ja olin sitä mieltä etten jaksa nyt lähteä koska olen stressannut itseni melkein sairaalakuntoon lapsen koulun (oppimisvaikeus ja sen selvittäminen), työn (huono ilmapiiri, ei johtamista ym) ja raha-asioiden takia. Sanoin miehelle, että voi lähteä lapsen kanssa kaksin ja minä jään kotiin (tulisi myös halvemmaksi). Mies haluaa, että menemme perheenä koska heillä ei kuulema ole hauskaa jos en ole mukana. No, ei mua siellä kaivatakaan muuhun kun tavaroiden huolehtimiseen (missä on sitä, missä on tätä, inne laitoit sen ja tän ja tuon). Vittu, sanon minä. Olen tämän myös miehelle sanonut. Piti sitä matkaa katsoa nyt viikonloppuna, mutta mies olikin sitten varannut yhden matkan (oli yksi vaihtoehdoista) perjantaina ja maksoikin sen saman tien. Ilmoitti iloisesti sitten minulle illalla, että matka on varattu ja maksettu. Jumalauta. Heti tunsin kun vatsaa väänsi ja meinasin oksentaa.

Nyt mies ja lapsi hihkuu matkaa ja siitä höpötetään koko ajan. Surffaillaan netissä etsimässä tietoja ja retkikohteita. Koko ajan huudellaan "kato tätä, tänne mennään sitten", "hei, täällä on vesipuistokin, sinnekin voidaan mennä", "Eiks oo kiva?" "Täällä on tällaisia ötököitä ja eläimiä, voidaan mennä niitä etsimään ja kattomaan". Vittu ja mua ahdistaa, itkettää. Pyysin katsomaan hygieniajuttuja (rantaveden laatu), kokemuksia muilta matkailijoilta ym, mutta ei voi kun kaikki on niiiiin kivaa ja "eihän siellä nyt mitään tapahdu" ja kyllä se uima-altaan ja rannan vesi on varmaan ihan puhdasta".

Mies ja lapsi lomailee ja minä huolehdin kaikki mukaan (lääkkeet, rasvat, liput, passit ym.) ja paikanpäällä huolehdin kaikkien tavarat kun ne hukkaa kamansa jatkuvasti (jättävät levälleen). Ja sit etsin minä ne hukkuneet kamat, kun minä ne kuulemma aina laitan jonnekin. Kun en ole edes niihin koskenut... aaarrghh

ap