Oikeastiko joku vielä pelkää koronaa?

Kyllä pelkään. Mä oon lähes varma, että kuolen siihen ja lapset vaa puoli orvoksi. Ei naurata yhtään, oon riskiryhmässä.

En pelkää mutta en silti aio sitä myöskään sairastaa missään muodossa.

Jos se on influenssaa pahempi

Olen monikertaista riskiryhmää eli tietenkin pelottaa. Toisaalta tämä tauti voi olla perin juurin vttumainen perusterveelle nuorellekin eli en tosiaan ymmärrä turhaa riskinottamista esim "bilettämällä aamuun asti randomeitten kaa"..

Mä sairastin koronan. Perusterve, tupakoimaton, normaalipainoinen, alle 30v nainen.

Olin sairaalassa 3 viikkoa.

Tieto siitä, että voin sairastua uudelleen, pelottaa. Käytän maskia ja välttelen ihmisiä.

Perusterve, ei riskiryhmää. Teen omilla toimillani sen minkä pystyn välttääkseni taudin. Tämä ei ole mitään perusflunssaa, kuolleisuus on tässä isompi mitä influenssassa. En ota tieten tahtoen riskiä.

Ja mitä useampi sairastuu, sitä useampi pn tartuttamassa tätä eteenpäin.

Pelkään ja siksi olen edelleen varovainen ja tarkka hygieniasta, varsinkin kun hyvin monet muut eivät ole. Ei terveessä pelossa ole mitään pahaa.

Toinen aalto tulee ja se vie porukkaa paljon enemmän. Tämä ensimmäinen aalto oli vaan lämmittelykierros. Nyt virus vie nuorempaa väkeä.

Kyllä pelkään ja siksi suojaudun. Ei tauti ole kuin flunssa. Jälkiseurauksena on paljon vaarallisempia sairauksia kuin se flunssa. Kovasti pelkään neurologisia sairauksia joita sen on todettu aiheuttavan. Usea on joutunut jopa psykoosiin koronan jälkisairautena. Myös nämä sydän ja verisuonisairaudet kammottavat joita koronan on todettu aiheuttavan. Ehkä jokaisella joka pelkää on jo omkohtaista kokemusta taudista. Meiltä meni rakas veli 72v koronaan. Nyt tytär37v tuskailee pitkittyneen tautinsa kanssa. Alku kuumeet ei ole mitään tähän jälkisairauksien lukuisten vaivojen kirjossa taisteluun verrattuna. Näillä mennään ja pelätään kovasti.

Luulen että toinen ja kolmas aalto on tosi pahoja. Ihmisiä menehtyy ihan sikana. Luonto kostaa.

Aika ovelaa ettei 2000-luvullakaan saada kulkutauteja kuriin. Voi tulla yhtä pahaa jälkeä kuin mustassa surmassa. Miksei muka voisi? Toisella kierroksella virus taas muuttunut ja ollaan ymmällään.

Biologinen ase kuitenkin, eli syytä on olla varuillaa, vaikka näyttääkin jääneen osittain suutariksi. 

Harvoin CIA:n projektit ihan ovat onnistuneet, mutta kyllä ne siellä Sikojenlahden maihinnousussakin pari ihmistä sai ammutuksi, vaikka Kuuba jäikin miehittämättä. Sama se on koronan kanssa, että kyllä se jotkut tappaa, vaikka suurin osa jäisikin henkiin. Kuollutta ei lohduta, eikä sitä voi etukäteen tietää. 

Pelkäsin ehkä 2 tuntia, sitten tajusin että fiksu suomalainen hyvinvointi-yhteiskunta hoitaa homman kotiin.

Eli en todellakaan pelkää, tottakai pesen kädet ja katson etten pärski miten tahansa.

Baarissa käyn kuten ennenkin.

Mies 49.

Kyllä minustakin osa on vähän turhan hysteerisiä tämän kanssa. Ymmärrän, että on varovainen, mutta jos oikein kovasti pelottaa, ei kannata poistua kotoa.

En juuri nyt aktiivisesti pelkää, mutta pysyn melko paljon omissa oloissani edelleen.

Sitä pelkään, että homma räjähtää käsiin, kun tautia tuodaan taas ulkomailta ja "biletetään" yökerhoissa. 

On semmonen tauti, että en itselleni halua. En ole riskiryhmää, tosin sitähän ei voi ennakkoon edes tietää.

Sairastin koronan. 2 vikkoa musertavaa tuskaa, väsymystä ja kuolemanpelkoa.

6 viikkoa kesti toipua parantumisen jälkeen. Tuntuu, että keho otti siitä vähän pysyvää vahinkoa.

En todellakaan halua ikinä enää kokea uudestaan.

En pelkää, luotan omiin ja lähipiirini sekä työpaikkani suojaustoimiin.

Mutta en myöskään pidä järkevänä leikittelyä pandemian kanssa. Vaikka kuolleisuus on ollut pieni, jälkivaikutukset alkavat vasta selvitä. Ja terveydenhuollon tukkiutuminen Sairaalahoitoa vaativista koronapotilaista on riski myös muille sairastaville.

Minä en pelkää. Koko elämä on oikeastaan yhtä ihmettä. Kuinka sitä onkaan pysynyt hengissä kaltoinkohdeltuna lapsena, sekoilevana ja tietoisia riskejä ottavana nuorena, mt-ongelmista kärsivänä aikuisena ja nyt keski-ikää kolkuttelevana kyynikkona.

Jos korona vie minut, niin sitten vie. Todennäköisyydet ovat kuitenkin sitä vastaan. Siihen asti ajattelin elää niin normaalisti kuin mahdollista. Pahemmistakin uhkista olen selvinnyt.

Olen sairastanut koronan ja omakohtaisen kokemuksen perusteella voin kertoa, että kyseessä on todella arvaamaton ja kammottava virus. En kuulu riskiryhmään ja olen hoikka 40-vuotias nainen, mutta silti olin sairaana noin kahden kuukauden ajan. Lähipiiristäni yksi 55-vuotias nainen (ei todettuja sairauksia) joutui sairaalahoitoon ja hän sanoi, että ne keuhko-oireet olivat jotain sanoinkuvaamattoman kamalia. Vaikka korona on suurin riski iäkkäille ja muille riskiryhmään kuuluville, niin tauti voi olla erittäin raju muillekin.

Kyllä pitää olla hivenen typerä ihminen, jos suhtautuu koronaan vähätellen ja ylimielisesti. Nyt on hyvä tilanne, mutta syksyn tullessa ei kannata jatkaa tuommoisella asenteella tai käy kuin Ruotsissa.