Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Pahimmat ANOPPI/APPIUKKO kokemukset
Tuli tuosta mieleen, kun jonkun anoppi oli laittanyt uuteen uskoon nuo keittiönkaapit :D
Mulla oli ihan kauhee ex anoppi ( HUOM! EX), kun ekan kerran tapasimme, hän teki harvinaisen selväksi, että hänen poikansa tarvitsee jonkun laihemman naisen. Ja en ollut edes lihava, vain vähän löllerö, itseasiassa hoikempi kuin anoppi itse.
Kommentit (1724)
Minulla on ikävä kokemus muutaman vuoden takaa. Eli appiukko kävi käsiksi. Olin käymässä heidän kesämökillään, vein tavaraa kun oli soittanut pojalleen. Anoppi oli ajanut appiukon mökille kun alkoi juopottelemaan. Nytkin oli siellä pikkupäisään.
Hän kävi takaa rintoihini kiinni toisella kädellä ja toisella napsautti farkkujen napin auki. Kun yritin kiemurrella, otti ranteista kiinni yhdellä kädellä ja polkaisi housuni nilkkoihin. Käänsi minut vatsalleni pirtin pöydälle, ja sieltä tunki itsensä takaa päin, ja laski sisään asti koko lastin.
Kun pääsin irti, keräsin ruuat pois takaisin kassiin ja sanoin, että sinä lähdet linnaan ja poikas joutuu nyt elareiden maksuun. Se alkoi vollottamaan ja huutamaan, en välittänyt, ajoin autolla kotiin ja kerroin miehelleni mitä tapahtui.
En ottanut eroa, enkä tehnyt ilmoitusta poliisille. Meilä on ihan onnellinen ydinperhe, enkä ole käynyt anoppilassa sen jälkeen. En tiedä on ko mieheni kertonut äidilleen. No, appuiukko kuoli kesän alussa, joten ei ole enää häntä kuin himmenevänä muistona. Mädäntyköön helvetissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen Ukki. Minulla on kaksi hyvää miniää, kumpikin saman arvoisia minulle.
Voin rehelisesti sanoa, minun pojilla on hyvät vaimot.
Ukkina ja vaimoni Anoppina oleminen on kunnia asia, lasten lapsille.
Minulla oli mukavat anoppi ja appi, harmi vain että lähdöt tulivat turhan aikaisin toiselta puolisolta.
Tottahan se varmaankin on, että pojat ovat mamman poikia ja siskot ovat isä tyttö.
Itselläni oli viileät väli omaan isääni, alkoholi ehkä suurin ongelma sen ikäisillä ihmisillä.
Tuossa luin muutamia keskusteluja, ja on kyllä on ollut miniällä tai vävyllä haastetiä päästä suosioon.
Jaksamista heille kaikille, on varmaan ollut henkisesti raskasta.
Niin eihän tämä oma elämäkin ole ollut helppoa kun vaimoni aloitettiin perhe elämä.
Hyvin on selvitty ukkina ja anoppina jo reilu 10 vuotta ja on ollut mukavaa.
Hyvää jatkoa kaikille ja vielä on kesää jäljellä.
Itkuhan tässä pääs. <3 Ihana puheenvuoro. Tämmöisiä ihmisiä tarvitaan enemmän.
Kiitos, että olet olemassa.
Alue: Aihe vapaa
Minulla on sikäli ikävä kokemus, että molemmat appivanhempani olivat kuolleet ennen kuin tapasin puolisoni 27- vuotiaana. Anoppi oli 47 ja appiukko 58- vuotias kun puolisoni syntyi.