Lue keskustelun säännöt.
Pahimmat ANOPPI/APPIUKKO kokemukset
Tuli tuosta mieleen, kun jonkun anoppi oli laittanyt uuteen uskoon nuo keittiönkaapit :D
Mulla oli ihan kauhee ex anoppi ( HUOM! EX), kun ekan kerran tapasimme, hän teki harvinaisen selväksi, että hänen poikansa tarvitsee jonkun laihemman naisen. Ja en ollut edes lihava, vain vähän löllerö, itseasiassa hoikempi kuin anoppi itse.
Kommentit (1705)
Vuosia sitten minulla oli suhde anoppini kanssa ja hän tuli raskaaksi. Anoppi sitten kertoi puolelle suvusta raskaudesta ja että minä olen tuleva isä, vaikka piti olla salaisuus. Kiva kun kaikki jälkikäteen sanoivat " onneksi olkoon, mutta meidän mielestä sairasta touhua" Ja vaimoni jätti minut tämän takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä osui meillä ehkä vähän omaan nilkkaan, mutta pahin anoppi "kokemus" tai tilanne oli se, kun päätimme mieheni kanssa vähän hassutella anopin kustannuksella.
Anoppi on ollut tosi lapsirakas ihminen ja miehen isosisko oli saanut ensimmäisen lapsen pari vuotta aikaisemmin. Anoppi hössötti lastenlastaan ja selitti aina kaikille tutuille lapsesta ja oli ihan intopiukeena.
Meiltä (olimme jotain +28-vee yli 5 vuotta yhdessä ollut avopari jne) aina tuttavat ja ystävät kyselivät että milloinkas teille tulee lapsia jne jne (anoppi vaan ei koskaan hmmm...) ja jostain syystä päätimme pilailla anopille, että nyt on pulla uunissa. Olimme anopin luona syömässä ja jälkiruuan aikan mies arvuutteli sitten anopilta, että mikähän uutinen meillä voisi olla, jotain tosi kivaa. Ei arvannut millään.
No, lopulta sitten paljastettiin taputtelemalla mun masua, että jotain ehkä voisi olla tulossa jne.
Itse hekoteltiin siinä, mutta hymy hyytyi huulille kun nähtiin anopin reaktio. Sellainen hidas epäuskoinen - ehkä aavistus ällötystä kasvoilla- silleen eiiihhhh mitä te tyhmät olette menneet tekemään, ja sitten rehellisesti sanottua mulkaisi minua inhoten! Whaaat! Ei ollut mummo onnessaan, ei todellakaan.
Aika nopeasti sitten sanottiin, että vitsi vitsi ja ruokailtiin loppuun hiljaisuuden vallitessa.
Kotimatkalla molemmat oli, että mitä vattua nyt oikeesti tapahtui, mikä toi reaktio oli.
Odotimme siis vastaavaa riemunkiljahtelua kun siskon tapauksessa, mutta eipä sitten.
Neljä vuotta myöhemmin odotimme esikoista ja anopille ilmoitimme raskaudesta ihan viimeisenä. Ei ollut villinä onnesta silloinkaan, mutta osasi sentään peitellä naamanilmeensä ekaa kertaa paremmin. Ei oikein osaa ottaa tuota lapsenlapsille lepertelyä niin aitona, kun tietää miten vastenmielistä oli koko vauva-ajatus mummolle.
Ja en siis ole mikään juoppo-retku ja edessä päin anoppi jaksaa kehua "ihanaa miniää", mitä lie sitten oikeasti ajattelee.
Tosi mautonta pilailla raskaudella.
Miksi?
Entisen anopin kanssa olimme kaupoilla. Valtavia alushousuja siinä sitten levitteli eteensä ja tuumasi, että tällaisia sitten tarvitset sinäkin, kun olet ollut raskaana muutaman kerran. Minä kohteliaana vieressä myöntelin. Hän on niitä isoja tyttöjä. Minä taas kuulun keijukaisosastolle yhä edelleen, vaikka olenkin ollut raskaana muutaman kerran.
Anoppi yritti painostaa piikille. Katsoin säälivästi ja kerroin että kannattaisi katsoa muutakin kuin Kauniita ja Rohkeita.
Vierailija kirjoitti:
Anoppi ei pese käsiään kusella käytyään. Ja tuskin koskaan. Vessassa on aina sama saippua eikä se kulu.
Anoppi on todennäköisesti sairaalloisen pihi. Säästää vesilaskuissa, tuskin edes vetää vessaa kuin silloin tällöin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä kanssa yks kauhutarina: juuri kun oltiin jouduttu lastensuojelun hampaisiin, anoppi päätti näemmä ottaa "ilon irti" tilanteesta ja haukkui mut sossutantoille, ja sossut tietenkin kirjasi kaiken ylös niin että anopin lastenlapset voivat sitten aikuisena ihastella että mitä kaikkea sairasta valhetta se mummo äidistä väänsikin. Ainoa voittaja tilanteessa taisi olla suomen lapsikauppabisnes. Anoppi on luultavasti nyt vain tyytyväinen että pääsi uskis-miniästä eroon (uskis-asia taisi olla se eniten katkeruutta aiheuttava asia anopille) kun sai poikansa uskomaan että ero on se ainoa oikea ratkaisu siinä tilanteessa (tosin voi olla että exä ajatteli itse myös samoin).
Ja vielä: aina muisti kehua itseään ja omaa rintamaitotuotantoaan silloin kun itse imetin lapsiani. Vauvoina olivat hoikkia mutta maidontuotantoni riitti heille mainiosti, vaikka anoppi useasti taisi yrittää vihjata toiseen suuntaan. Sepä teki hyvää nuoren äidin itsetunnolle. Anopilla aikanaan todettu pitkäaikainen mielialasairaus, mikä johti myös väliaikaiseen sairaalahoitoon.
Ajattelen, että hän oli pohjimmiltaan kateellinen minulle ja meidän perheonnestamme (jos sitä nyt sellaiseksi saattoi sanoa) . Itse oli aikanaan eronnut. Poika pitää perinteistä kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Tässä kanssa yks kauhutarina: juuri kun oltiin jouduttu lastensuojelun hampaisiin, anoppi päätti näemmä ottaa "ilon irti" tilanteesta ja haukkui mut sossutantoille, ja sossut tietenkin kirjasi kaiken ylös niin että anopin lastenlapset voivat sitten aikuisena ihastella että mitä kaikkea sairasta valhetta se mummo äidistä väänsikin. Ainoa voittaja tilanteessa taisi olla suomen lapsikauppabisnes. Anoppi on luultavasti nyt vain tyytyväinen että pääsi uskis-miniästä eroon (uskis-asia taisi olla se eniten katkeruutta aiheuttava asia anopille) kun sai poikansa uskomaan että ero on se ainoa oikea ratkaisu siinä tilanteessa (tosin voi olla että exä ajatteli itse myös samoin).
Ja vielä: aina muisti kehua itseään ja omaa rintamaitotuotantoaan silloin kun itse imetin lapsiani. Vauvoina olivat hoikkia mutta maidontuotantoni riitti heille mainiosti, vaikka anoppi useasti taisi yrittää vihjata toiseen suuntaan. Sepä teki hyvää nuoren äidin itsetunnolle. Anopilla aikanaan todettu pitkäaikainen mielialasairaus, mikä johti myös väliaikaiseen sairaalahoitoon.
Ajattelen, että hän oli pohjimmiltaan kateellinen minulle ja meidän perheonnestamme (jos sitä nyt sellaiseksi saattoi sanoa) . Itse oli aikanaan eronnut. Poika pitää perinteistä kiinni.
Lisään vielä, että vasta vuosien myötä tajusin, millainen lempilapsi poikansa oli anopille, ja poika antautui tälle paapomiselle eikä puolustanut minua koskaan. Korkeintaan yritti olla "puolueeton".
Mutta se siitä. Tämä oli tällainen "purkautuminen". Onhan erossa se hyvä puoli, että pääsin ainakin kauemmaksi ex anopista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä kanssa yks kauhutarina: juuri kun oltiin jouduttu lastensuojelun hampaisiin, anoppi päätti näemmä ottaa "ilon irti" tilanteesta ja haukkui mut sossutantoille, ja sossut tietenkin kirjasi kaiken ylös niin että anopin lastenlapset voivat sitten aikuisena ihastella että mitä kaikkea sairasta valhetta se mummo äidistä väänsikin. Ainoa voittaja tilanteessa taisi olla suomen lapsikauppabisnes. Anoppi on luultavasti nyt vain tyytyväinen että pääsi uskis-miniästä eroon (uskis-asia taisi olla se eniten katkeruutta aiheuttava asia anopille) kun sai poikansa uskomaan että ero on se ainoa oikea ratkaisu siinä tilanteessa (tosin voi olla että exä ajatteli itse myös samoin).
Ja vielä: aina muisti kehua itseään ja omaa rintamaitotuotantoaan silloin kun itse imetin lapsiani. Vauvoina olivat hoikkia mutta maidontuotantoni riitti heille mainiosti, vaikka anoppi useasti taisi yrittää vihjata toiseen suuntaan. Sepä teki hyvää nuoren äidin itsetunnolle. Anopilla aikanaan todettu pitkäaikainen mielialasairaus, mikä johti myös väliaikaiseen sairaalahoitoon.
Ajattelen, että hän oli pohjimmiltaan kateellinen minulle ja meidän perheonnestamme (jos sitä nyt sellaiseksi saattoi sanoa) . Itse oli aikanaan eronnut. Poika pitää perinteistä kiinni.
Lisään vielä, että vasta vuosien myötä tajusin, millainen lempilapsi poikansa oli anopille, ja poika antautui tälle paapomiselle eikä puolustanut minua koskaan. Korkeintaan yritti olla "puolueeton".
Mutta se siitä. Tämä oli tällainen "purkautuminen". Onhan erossa se hyvä puoli, että pääsin ainakin kauemmaksi ex anopista.
Ja vielä: anoppi oli huomauttanut jo muutaman kerran että tuolinkarmilla ei saisi olla (puoli käytettyjä) vaatteita (ihan kuin asia edes kuuluisi hänelle...) . Ne olivat useammin poikansa kun minun jäljiltä. Minulle ei ollut varsinaisesti ongelma, että ne olivat siinä. Joten kolmannella kerralla sanoin ystävällisesti, että voisitko sanoa ihan itse asiasta pojallesi, minä kun olen jo sanonut hänelle siitä enkä halua jankuttaa. No eipä varmaan sanonut omalle kullannupulleen, mutta onneksi ei ole sen jälkeen huomauttanut asiasta, vaikka emme kylläkään ole joutuneet sittemmin kohtaamaan hänen kanssa juurikaan.
Tämä ketju on vertaistukea. Onkohan Suomessa vertaistukiryhmää kamalien anoppien uhreille?
Vaimo lähti käymään pikaisesti kaupassa. Jäimme anopin kanssa kahden autoon. Anoppi alkoi kuvailla rintojaan, jotka kuulemma lätkät. Vastaavaa vaatteet päällä kuvailua tapahtunut minulle aiemmin kaksi kertaa nuoruudessa. Molemmat olivat naisia, jotka kokiva rintansa pieniksi, ja halusivat ennen sänkyyn menoa varmistella tilannetta.
Anopin motiiveja en tiedä, mutta ällö olo siitä tuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun anoppini on liekeissä nyt kun molemmat lapsemme ovat kesätöissä. Hän joutuu maksamaan pihansa hoidosta. Hän on nyt meille(lähinnä minulle) vihainen että päästin lapset töihin.
Olla liekeissä tarkoittaa, että on aivan innoissaan, siis positiivisessa mielentilassa.
Olla hiilenä tarkoittaa, että on aivan vihainen, siis negatiivisessa mielentilassa.
Vierailija kirjoitti:
Tässä kanssa yks kauhutarina: juuri kun oltiin jouduttu lastensuojelun hampaisiin, anoppi päätti näemmä ottaa "ilon irti" tilanteesta ja haukkui mut sossutantoille, ja sossut tietenkin kirjasi kaiken ylös niin että anopin lastenlapset voivat sitten aikuisena ihastella että mitä kaikkea sairasta valhetta se mummo äidistä väänsikin. Ainoa voittaja tilanteessa taisi olla suomen lapsikauppabisnes. Anoppi on luultavasti nyt vain tyytyväinen että pääsi uskis-miniästä eroon (uskis-asia taisi olla se eniten katkeruutta aiheuttava asia anopille) kun sai poikansa uskomaan että ero on se ainoa oikea ratkaisu siinä tilanteessa (tosin voi olla että exä ajatteli itse myös samoin).
Ja vielä: aina muisti kehua itseään ja omaa rintamaitotuotantoaan silloin kun itse imetin lapsiani. Vauvoina olivat hoikkia mutta maidontuotantoni riitti heille mainiosti, vaikka anoppi useasti taisi yrittää vihjata toiseen suuntaan. Sepä teki hyvää nuoren äidin itsetunnolle. Anopilla aikanaan todettu pitkäaikainen mielialasairaus, mikä johti myös väliaikaiseen sairaalahoitoon.
Ajattelen, että hän oli pohjimmiltaan kateellinen minulle ja meidän perheonnestamme (jos sitä nyt sellaiseksi saattoi sanoa) . Itse oli aikanaan eronnut. Poika pitää perinteistä kiinni.
Vielä kun näkisi joskus jutun, ettälasu-asiakas näkisi edes jotain vikaa omassa toiminnassaan.
Ei silti, ei tuo tarinan anoppi ihan täysillä näytä kulkevan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parhaat keinot hankalan anopin ja appiukon kanssa ovat välimatka ja välttely. Pitkä välimatka anoppilaan auttaa kotirauhan säilyttämisessä. Kotimme on linnamme. Me saamme elää omassa kodissamme tavallamme ja appivanhemmat elävät kodissaan omalla tavallaan.
Kun on muutama sata kilometriä välimatkaa, niin anoppi ja appiukko eivät ramppaa kauppareissuilla tai ohi ajaessa yllätyskylässä tupatarkastuksella. Kyläilyjä on hyvin harvoin ja vain pakkotilanteessa. Puhelimeen voi tarvittaessa laittaa soitoneston, jos appivanhemmat harrastavat puhelinterroria.
Meillä lapset hoidetaan itse kotona ja kaikki kotityöt tehdään oman perheen voimin. Appivanhemmilta ei olla kyselty apua mihinkään. Appivanhempien kanssa pärjää, kun ei olla juurikaan tekemisissä ja koronapandemian aikana ei ole tarvinnut edes kyläillä puoleentoista vuoteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen huomannut, että anopin kanssa tulee parhaiten toimeen kun pitää vähän etäisyyttä.
Anoppi ollut nyt 20 vuotta ja välillä oli aika tuskaista, kun yritin tulla anopin kanssa toimeen, lopulta viisastuin, kun tajusin että anoppia ei voi muuttaa - hän on mikä on.
Anoppi on vaikeuksia rajojen kanssa, niistäkin on selvinnyt, kun olemme itse oppineet, että itse päätämme mihin se vedetään ja mihin suostutaan tai ei suostuta. Sananlasku " ei se ole hullu joka pyytää vaan se joka suostuu" - pitää kyllä anopin tapauksessa paikkansa.
Välillä nykyäänkin anopilla alkaa välillä iso pyörä pyöriä ja puhelinsoittoja vaatimuslistoineen tulee keskiyölläkin, niin tyynen rauhallisesti laitan hänen numeronsa estoon pariksi viikoksi. Hänellä on laaja (ja vaihtuva ystävpiiri) ja paljon sukulaisia, joten hän kyllä pärjää ilman miniän palveluksiakin. Tilanteen rauhtoituttua otan eston pois.
Mua ärsyttää, kun mies kutsuu äitinsä lasten synttäreille. Anoppi vie mielellään ja häikäilemättä valokeilan jopa lapselta, ja synttäreitä muodostuu joka kerta anoppishow. Hän huutaa yksin kovempaa kuin mieskuoro huutavat, hänen hiljentäminen on siis mahdotonta ilman väkivaltaa. Ainoat puheenaiheet ovat anoppi ja anopin koira. Argh.
Muuten anoppi ei meillä käykään, onneksi. Liikaa nuokin mulle.
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää, kun mies kutsuu äitinsä lasten synttäreille. Anoppi vie mielellään ja häikäilemättä valokeilan jopa lapselta, ja synttäreitä muodostuu joka kerta anoppishow. Hän huutaa yksin kovempaa kuin mieskuoro huutavat, hänen hiljentäminen on siis mahdotonta ilman väkivaltaa. Ainoat puheenaiheet ovat anoppi ja anopin koira. Argh.
Muuten anoppi ei meillä käykään, onneksi. Liikaa nuokin mulle.
Ööö, eli lasten mummo ei saisi osallistua lasten synttäreille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää, kun mies kutsuu äitinsä lasten synttäreille. Anoppi vie mielellään ja häikäilemättä valokeilan jopa lapselta, ja synttäreitä muodostuu joka kerta anoppishow. Hän huutaa yksin kovempaa kuin mieskuoro huutavat, hänen hiljentäminen on siis mahdotonta ilman väkivaltaa. Ainoat puheenaiheet ovat anoppi ja anopin koira. Argh.
Muuten anoppi ei meillä käykään, onneksi. Liikaa nuokin mulle.
Ööö, eli lasten mummo ei saisi osallistua lasten synttäreille?
Niin, kun ei osaa käyttäytyä sielläkään. Esim mun serkku (lapseni kummi) ei tule lapseni synttäreille, kun on niin läpeensä kyllästynyt mun anoppin vetämään esitykseen omasta erinomaisuudestaan. Ja ihan hel***in kyllästynyt siihen olen minäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä osui meillä ehkä vähän omaan nilkkaan, mutta pahin anoppi "kokemus" tai tilanne oli se, kun päätimme mieheni kanssa vähän hassutella anopin kustannuksella.
Anoppi on ollut tosi lapsirakas ihminen ja miehen isosisko oli saanut ensimmäisen lapsen pari vuotta aikaisemmin. Anoppi hössötti lastenlastaan ja selitti aina kaikille tutuille lapsesta ja oli ihan intopiukeena.
Meiltä (olimme jotain +28-vee yli 5 vuotta yhdessä ollut avopari jne) aina tuttavat ja ystävät kyselivät että milloinkas teille tulee lapsia jne jne (anoppi vaan ei koskaan hmmm...) ja jostain syystä päätimme pilailla anopille, että nyt on pulla uunissa. Olimme anopin luona syömässä ja jälkiruuan aikan mies arvuutteli sitten anopilta, että mikähän uutinen meillä voisi olla, jotain tosi kivaa. Ei arvannut millään.
No, lopulta sitten paljastettiin taputtelemalla mun masua, että jotain ehkä voisi olla tulossa jne.
Itse hekoteltiin siinä, mutta hymy hyytyi huulille kun nähtiin anopin reaktio. Sellainen hidas epäuskoinen - ehkä aavistus ällötystä kasvoilla- silleen eiiihhhh mitä te tyhmät olette menneet tekemään, ja sitten rehellisesti sanottua mulkaisi minua inhoten! Whaaat! Ei ollut mummo onnessaan, ei todellakaan.
Aika nopeasti sitten sanottiin, että vitsi vitsi ja ruokailtiin loppuun hiljaisuuden vallitessa.
Kotimatkalla molemmat oli, että mitä vattua nyt oikeesti tapahtui, mikä toi reaktio oli.
Odotimme siis vastaavaa riemunkiljahtelua kun siskon tapauksessa, mutta eipä sitten.
Neljä vuotta myöhemmin odotimme esikoista ja anopille ilmoitimme raskaudesta ihan viimeisenä. Ei ollut villinä onnesta silloinkaan, mutta osasi sentään peitellä naamanilmeensä ekaa kertaa paremmin. Ei oikein osaa ottaa tuota lapsenlapsille lepertelyä niin aitona, kun tietää miten vastenmielistä oli koko vauva-ajatus mummolle.
Ja en siis ole mikään juoppo-retku ja edessä päin anoppi jaksaa kehua "ihanaa miniää", mitä lie sitten oikeasti ajattelee.
Tosi mautonta pilailla raskaudella.
Miksi?
If you have to ask, you'll never know.
Tosi mautonta pilailla raskaudella.