Miten hyväksyä miehen työnarkomania?
Mies on aina tehnyt paljon töitä, mutta se on vain pahentunut etätöiden aikaan. On
nyt työskennellyt nyt 13 päivänä putkeen ja välillä valvonut öitä deadlinen alla. Eilen teki 12h töitä. Odotin, että olisi vaihtanut myöhäisen iltakävelymme jälkeen vapaalle. Paluumatkalla hän sanoi, että pitää kirjoittaa yksi raportti vielä kun pääsee kotiin. Hän jäi valvomaan ja heräsi aamulla aikaisin.
Puhuu paljon työstä koska hän ei juuri tee muuta. En usko hänen muuttuvan. Ei siis auta kuin hyväksyä tai lähteä . Haluan hyväksyä.
Kommentit (96)
Vierailija kirjoitti:
Työnarkomania on vain mielesi tarina jota kerrot uudelleen. Näe mies (ihminen) leiman takana uusin silmin ja avoimin mielin.
Kun näkisinkin. Miehellä oli aamulla työpuhelu ja lähdin aamulla omiin menoihini. Kun palasin klo 18 jälkeen, mies: "en nyt ehdi, olen kirjoittamassa ja aion kirjoittaa seuraavat 12 tuntia." Eli ei tämä ihan täysin mieleni keksimä leima ole..
Ap
Siis heräsi aamulla ja aikoo valvoa huomisaamuun?
Vierailija kirjoitti:
Siis heräsi aamulla ja aikoo valvoa huomisaamuun?
Porvoolainen normipäivä.
Itse Ap on itselleen tuollaisen miehen valinnut. Miehen raha ja status on kuitenkin kelvannut...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se on väärin jos mies omistautuu enemmän työlleen kun SINULLE. SINÄ, SINÄ, SINÄ, SINULLE.
Mikä parisuhde sellainen on, jossa toinen ei ole koskaan läsnä? Sen lisäksi siinä polttaa itsensä helposti loppuun ja jos työ loppuu, on ihan hukassa. Ihmisellä pitää olla myös ihmissuhteita ja muuta elämää työn lisäksi.
Kuinka ihmisille aina tulee kumppanin ominaisuudet täydellisenä yllätyksenä? Ennen parisuhdetta ei ollut mitään aavistustakaan mistään?
Mies tekee töitä ma-pe 12-15h päivässä, lauantaina 7-8h. Viikolla ei juuri nähdä, lauantaina tulee neljän aikaan kotiin. Leikkii lasten kanssa muutaman tunnin, laittaa saunan, panee mua ja lähtee baariin. Sunnuntaina herää puolilta päivin, viihdyttää lapsia, laittaa ruokaa jne. Ja taas sama alusta.
Pitää lomaa 3-4 kertaa vuodessa viikon jolloin aina reissataan yhdessä. Näiden viikkojen ja sunnuntaiden takia jaksan tätä, on silloin niin ihana mies ja isä.
Tähän on tottunut, toisaalta kiva kun saa hoitaa kaiken itse ja ei tarvitse huolehtia raha-asioista, käyn osa-aika töissä ihan huvikseni kun lapset on päikkärissä ja koulussa, mutta mies kantaa rahaa kotiin enemmän kun saadaan tuhlattua. Sanoo jäävänsä 50v eläkkeellä - en usko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se on väärin jos mies omistautuu enemmän työlleen kun SINULLE. SINÄ, SINÄ, SINÄ, SINULLE.
Mikä parisuhde sellainen on, jossa toinen ei ole koskaan läsnä? Sen lisäksi siinä polttaa itsensä helposti loppuun ja jos työ loppuu, on ihan hukassa. Ihmisellä pitää olla myös ihmissuhteita ja muuta elämää työn lisäksi.
Kuinka ihmisille aina tulee kumppanin ominaisuudet täydellisenä yllätyksenä? Ennen parisuhdetta ei ollut mitään aavistustakaan mistään?
Eksä oli ihan ok alussa, mutta uran edetessä työ alkoi viedä mennessään. Ei tosiaan ollut aavistusta mistään työnarkomaniasta.
Jos keskustelut pelkästään pyörivät hänen töiden ympärillä niin sitten lähtisin korjaamaan asiaa. Mutta jos kuuntelee myös sinua ja saatte vietettyä myös yhteistä aikaa niin sitten antaisin olla jos on muuten hyvä mies.
Tulee mieleen että onko suhteessanne jotain muutakin vialla? Pakeneeko mies jotain sillä että tekee töitä päivät pitkät? Luulis jos viihtyisi seurassasi niin aikaa löytyisi. Kannattaa ottaa asia esille.
Vierailija kirjoitti:
Itse Ap on itselleen tuollaisen miehen valinnut. Miehen raha ja status on kuitenkin kelvannut...
Ap sanoo että jakaa kulut.
Minulla työnarkomaanimies. Oltiin molemmat vielä lapsia kun tavattiin ja päätettiin laittaa hynttyyt yhteen. Aina ei voi tietää etukäteen. Hänen äitinsä on myös persoonallisuushäiriöinen ja herätti huomioni heti ensi tapaamisella. Olin niin nuori, etten ymmärtänyt, enkä arvannut juosta karkuun.
Vierailija kirjoitti:
Massia kuitenkin tulee
Moni pienyrittäjä maksaa kulut omasta pussistaan ja tekee töitä miinuksella.
Monet miehet pakenee työhön silloin kun esim. rakkaus puolisoon on loppunut tms. Eivät halua kohdata ikäviä tunteita, piiloutuvat työn taakse.
Vierailija kirjoitti:
Monet miehet pakenee työhön silloin kun esim. rakkaus puolisoon on loppunut tms. Eivät halua kohdata ikäviä tunteita, piiloutuvat työn taakse.
Miten tämän erottaa muista syistä?
Hankkimalla muuta elämää kuin toisen työtuntien laskeminen. Ketään ei voi pakottaa viettämään aikaa kanssasi, viettää jos viettää.
Onko kukaan onnistunut muuttamaan työnarkomaania? Vai onko se kuin alkoholismi?
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan onnistunut muuttamaan työnarkomaania? Vai onko se kuin alkoholismi?
Naiset haluaa aina muuttaa miestä.
Työnarkomania on vain mielesi tarina jota kerrot uudelleen. Näe mies (ihminen) leiman takana uusin silmin ja avoimin mielin.