Lue keskustelun säännöt.
Miksi valita lihavuusleikkaus kun sen jälkeen on loppuelämän...
18.07.2020 |
todella tarkalla dietillä, joka hankaloittaa elämää, kun yhtä hyvin laihtuu kun muuttaa ruokatottumukset paremmaksi? Ja miksi tästä ei puhuta ollenkaan, vaan hehkutetaan sitä laihtumista.
Kommentit (145)
Lihavuus on vaan kiinni omasta tahdosta. Laiskuus ajaa lihavuusleikkaukseen. Säälittävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli varmaan 60 kiloa ylipainoa vuosi sitten. Nyt on enää n 10 kiloa. Olisin päässyt lihavuusleikkaukseen, mutta päätin laihduttaa omineni. Vatsalaukku tottuu nopeasti pienempään ruokamäärään joten nälän hallinta helpottuu kyllä ajan kanssa ilman leikkauksiakin.
Sun laihtumisen onnistumista voi oikeasti arvioida vasta 2-5v päästä. Painon pudottaminen on oikeasti yleensä se helpoin vaihe, mutta se painon pitäminen poissa on se paljon vaikeampi vaihe. Tilastot varsinkaan eivät ole sinun puolellasi, koska pudotusvauhti on ollut noin nopea: mitä todennäköisemmin elimistösi tulee pistämään todella kovaa hanttiin jossain kohtaa.
ja kun niin tapahtuu, älä suotta syytä itseäsi, äläkä varsinkaan etsi syytä itsekuristasi, koska se on ihan paskaa. Sen sijaan etsi itsellesi asiantuntevaa apua.
Kaikille ei toimi leikkauskaan https://www.vauva.fi/keskustelu/2935332/taalla-yksi-lihavuusleikattu-jo…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina vain vahvistuu käsitys, että ylipaino on häiriytyneen psyykkisen tilan fyysinen ilmentymä.
Kyllä! Olet aivan oikeassa! Näin se oikeasti on. Joskus myös fyysiset sairaudet vaikuttaa asiaan, mutta eivät ole koskaan yksistään syyllisiä ylipainoon.
Anoreksia on psyykkinen sairaus. Ylipaino on psyykkinen sairaus.
Ylipaino ei kyllä todellakaan ole psyykkinen sairaus sen enempää kuin alipainokaan. Anoreksia on, bulimia on, ahmimishäiriö on. Myöskin ptsd on varsin usein ylipainon taustalla, tiedetään, että esim. seksuaalisen hyvksikäytön uhreiksi lapsena joutuneet ovat aikuisena keskimäärin lihavampia kuin muu väestö. Tämä huomioidaan jo kätilöiden koulutuksessa: jos synnyttämään tulee lihava nainen, joka pyytää ettei rutiinisisätutkimuksia tehtäisi, siihen pyyntöön suostutaan kyseenalaistamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli varmaan 60 kiloa ylipainoa vuosi sitten. Nyt on enää n 10 kiloa. Olisin päässyt lihavuusleikkaukseen, mutta päätin laihduttaa omineni. Vatsalaukku tottuu nopeasti pienempään ruokamäärään joten nälän hallinta helpottuu kyllä ajan kanssa ilman leikkauksiakin.
Sun laihtumisen onnistumista voi oikeasti arvioida vasta 2-5v päästä. Painon pudottaminen on oikeasti yleensä se helpoin vaihe, mutta se painon pitäminen poissa on se paljon vaikeampi vaihe. Tilastot varsinkaan eivät ole sinun puolellasi, koska pudotusvauhti on ollut noin nopea: mitä todennäköisemmin elimistösi tulee pistämään todella kovaa hanttiin jossain kohtaa.
ja kun niin tapahtuu, älä suotta syytä itseäsi, äläkä varsinkaan etsi syytä itsekuristasi, koska se on ihan paskaa. Sen sijaan etsi itsellesi asiantuntevaa apua.
Minäkin olen ollut ylipainoinen lapsesta asti ja laihduttanut useasti kymmeniä kiloja. Välillä olen pysynyt siitä tavoitepainossa jopa useita vuosia, mutta lopulta olen alkanut taas lihomaan ja yleensä lihonut kaiken takaisin ja enemmänkin. Itsesyytökset ovat tietysti hirveitä ja haluaisi vaan jäädä kotiin, ettei kukaan pääse näkemään.
Olen opiskellut ylipistossa ravitsemustiedettä ja tiedän kyllä periaatteessa kaiken ja elän terveellisesti, mutta pystyn ylensyömään vaikka kasvissosekeittoa, kaikki ruoka on melkein liian koukuttavaa ja syömishetkellä se on lähestulkoon pakonomainen tarve syödä. Ei sitä voi selittää.
Olisin varmasti kevyempi, jos en olisi koskaan aloittanut laihdutuskuureja. Ne on lopulta vaan lihottanut lisää ja pilannut loputkin kehon signaalit.
Leikkaukseen en kuitenkaan haluaisi eikä niitä edes tehdä, jos on ahmimista taustalla. Olisipa vaan joku pilleri, joka veisi halun syödä pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina vain vahvistuu käsitys, että ylipaino on häiriytyneen psyykkisen tilan fyysinen ilmentymä.
Kyllä! Olet aivan oikeassa! Näin se oikeasti on. Joskus myös fyysiset sairaudet vaikuttaa asiaan, mutta eivät ole koskaan yksistään syyllisiä ylipainoon.
Anoreksia on psyykkinen sairaus. Ylipaino on psyykkinen sairaus.
Ylipaino ei kyllä todellakaan ole psyykkinen sairaus sen enempää kuin alipainokaan. Anoreksia on, bulimia on, ahmimishäiriö on. Myöskin ptsd on varsin usein ylipainon taustalla, tiedetään, että esim. seksuaalisen hyvksikäytön uhreiksi lapsena joutuneet ovat aikuisena keskimäärin lihavampia kuin muu väestö. Tämä huomioidaan jo kätilöiden koulutuksessa: jos synnyttämään tulee lihava nainen, joka pyytää ettei rutiinisisätutkimuksia tehtäisi, siihen pyyntöön suostutaan kyseenalaistamatta.
Onko täällä palstalla oikeasti niin tyhmää jengiä, että kuvittelevat, että anoreksia ja ylipaino on vastaparit? Tai että ylipaino on psyykkinen sairaus?
Peukutuksesta päätellen on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
LÄhes samanlain leikatut lihoo takas pikku hiljaa, ei se leikkamainen estä sitä millään lailla.
Ei kannata juoda kaloreita eikä myöskään venyttää leikattua mahalaukkua hiilihappopitoisilla juomilla.
Kyllä kaloreita juodakin voi, kunhan ei samalla aterialla sitten syö niitä.
Lihavuusleikatun pitää ehtiä juoda aterioiden välissä 1,5 litraa vettä ja puoli litraa rasvatonta maitoa tai piimää. Missään ei neuvota juomaan mehuja, sokerisia juomia tai alkoholia. Niistä tulee niitä kaloreita. Esimerkiksi yhdessä Starbucksin erikoiskahvissa on melkein 500 kcal.
Niinpä, siksi ei voi syödä jos haluaa juoda kalorinsa.
Se on terveydelle vaarallista touhua. Eihän juomissa ole edes kuitua!
Mihin ne kuidut häviävät blenderissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi näitä leikkauksia tehdään veronmaksajien rahoista? Lihavat ovat valtava kuluerä yhteiskunnalle. Olisi paljon halvempaa ottaa niskasta itseä kiinni ja lopettaa se pullan mättäminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se leikattukin maha venyy takas lähes aina.
Lehdissä on ne muutamat onnistuneet , jos ovat ees onnistuneet tällä hetkellä enään.
Kyllä ihmiselle lääkäri tekee selväksi sen, ettei voi syödä kuten ennen koska venytetty mahalaukku on hauraampi ja se voi ihan oikeasti revetä. Yleensä ongelmat alkavat pari vuotta leikkauksen jälkeen koska aivot luulevat, että nälkäkuolema on tulossa ja pyrkivät entiseen korkeimpaan painoonsa, josta käytetään englanniksi sanaparia setting point. Aiheesta löytyy tutkimustietoa netistä englanniksi.
Keho tekee kaikkensa, ettei ihminen laihtuisi ja vähentää esimerkiksi mikroliikkeitä jne. Jos on aiemmin jalka vispannut työpöydän alla kun on kuullut hyvää musiikkia niin sekin jää huomaamatta pois energian säästämisen vuoksi.
Siihen, että aivastus tajuavat sen uuden painon olevan setting point-paino, menee noin 7 vuotta. Siihen pitää alistua, että muut samankokoiset laihduttamattomat saavat syödä jopa 500 kcal enemmän vuorokaudessa kuin millä hyvänsä menetelmällä laihduttanut.
Ja siihen päälle vielä se, että paitsi että saa syödä vähemmän, myös kylläisyyshormonit eivät anna kylläisyyden tunnetta kunnolla, mutta nälkähormonit ovat tapissa koko ajan. Ja sitten jotkut pällit vieressä sössöttää itsekurista, vaikka eivät ole itse ikinä olleet vastaavassa tilanteessa.
Nälkävelka voi pitää nälkähormonit tapissa vuodenkin laihdutuksen lopettamisen jälkeen. Hormonit voittavat aina niin sanotun tahdonvoiman koska ihminen on pohjimmiltaan eläin, joka toimii usein vaistoillaan. Pertti Mustajoen sanoin: itsekuri on kuin lihas, joka väsyy treenatessa. Pitää olla strategia, jolla jaksaa vuoden eikä vain yhtä viikonloppua.
IS esitteli viikolla Mustajoen teesit painonhallinnasta ja ne ovat kyllä 100% oikein.
Kannattaa myös miettiä oman ruokavalionsa sisältöä. Mitä se auttaa olla hoikka jos syö paljon transrasvoja, kovaa rasvaa, sokeria ja suolaa? On jopa terveellisempää olla sitten ylipainoinen, joka syö Itämeren ruokavalion mukaan. Kannattaa aina ajatella ensin terveyttä ja vasta sen jälkeen ulkonäköä.
Itse olen lihava ja kyllä lääkäri oli kummissaan kun kokonaiskolesterolini on 3,8 ja verenpaineeni on 95/65 sen jälkeen kun olen pyöräillyt ja ilmoittautunut vastaanotolle. Epäterveellisin syömäni herkku on kunnolla kypsynyt juustopala jälkiruoaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se munki mielestä joku psyykkinen sairaus. Ei terve ihminen syö itteensä 200kiloseks tai edes lähimain. Miks läskit ja lihavat muuten puhuu aina pulleista tai pulskista? Vähentääkö se jotenki niitä kiloja? Tossa joku kirjotti että ne laihojen kimpussa ja katkerina ja kateuksissaan niille jotka hoikkia ja mullon iha samat kokemukset. Sitte kun joku sen uskaltaa sanoo niin sitte "pulskien" mielestä heti jotenki ihmisvihaaja tai ilkeä tai että "pulska" olis vieny miehen. Joopa!!!!hohhhoijaaa!!!! onpa siis todennäköstä joo. Millä naruilla. Vai pitäskö sanoo nakeilla. Kyllä se voi vähän vihaks pistää jos joku laihuusrasisti hyömyää kimppuun ja koittaa kaikin keinoin saada muille yhtä surkeeta ja kurjaa kun varmaan itellänsä on ihan vaan koska ei saa itteään sen vertaa kuosiin että TEKIS NIILLE LÄSKEILLENSÄ JOTAI! Me laihat ollaan laihoja koska ollaan. Lihavat on lihavia koska on SYÖNEET ITTENSÄ SIIHEN MALLIIN. Tuliko yhtälö, KENEN kannattasi tehdä ITTTELLENSÄ jotai eikä vainota muita. En todella mitenkää minäkään vihaa ihmisiä vaan kyllä ihan rakastan mutta IHMINEN VOISI KANSSA NÄYTTÄÄ JA KÄYTTÄYTYÄ KUN IHMINEN toistansa kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi näitä leikkauksia tehdään veronmaksajien rahoista? Lihavat ovat valtava kuluerä yhteiskunnalle. Olisi paljon halvempaa ottaa niskasta itseä kiinni ja lopettaa se pullan mättäminen.
Leikkauksella nimenomaan säästetään yhteiskunnan varoja ja parannetaan ihmisen terveyttä ja työkykyä. Suomessa menee jopa alkoholin aiheuttamiin kuluihin enemmän rahaa kuin lihavuuden hoitoon koska Suomessa ei ole oikein koko maan tasapuolisesti kattavaa lihavuuden hoitoa vaikka on jo olemassa hieno Terveyskylän verkkoportaali, josta saa lääkärin lähetteellä apua laihduttamiseen netissä jos sairaanhoitopiiri on liittynyt Terveyskylän jäseneksi.
Lihavuuden kulut ovat noin 1,7-4% katsantotavan mukaan Suomessa. Jo nyt terveyskeskuslääkäri voi määrätä laihdutuslääkkeitä, joista joka ikinen tabletti maksetaan omasta pussista. On laskettu, että lihavuusleikattu on jo säästön puolella viidessä vuodessa kun otetaan huomioon lihavuuden pahentamiin sairauksiin lasketut lääkkeiden Kela-kulut ja terveydenhuollolle aiheutuneet kustannukset.
Yritit ilmeisesti trollata kuluneella kommentillasi? Usko tai älä: kaikki ylipainoiset tai lihavat eivät edes pidä pullasta. Jutut pullasta ja makkarasta ovat jonkinlaisia urbaanilegendoja. Itse asissa en ole ikinä kiinnittänyt kaupassa käydessäni huomiota siihen, että kuka niitä pullia ja leivoksia kaupasta yleensä ostaa? Tässä olisi jollain kassalla hyvä sauma kertoa havainnoistaan.
Toki kokouksissa on vieläkin niitä pullia jne, mutta aika harva niitä enää nykyään syö ja minä olen sentään keski-ikäinen, joka tottui että äiti leipoi pullaa aina lauantaisin kotona. Itse menetin aikuistuessa mielenkiintoni kylmään maitoon ja lämpimään pullaan, jotka olivat lapsena herkkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikille ei toimi leikkauskaan https://www.vauva.fi/keskustelu/2935332/taalla-yksi-lihavuusleikattu-jo…
Jojolaihduttajan aineenvaihdunta? Aineenvaihdunta hidastuu jokaisen laihdutuskuurin jälkeen. Myös lihasmassa on voitu laihduttaa pois rasvan sijasta. Lihasmassa kuluttaa energiaa. Rasvakudos ei kuluta juurikaan energiaa.
Vierailija kirjoitti:
Laihtuminen pluuletkoysyvästi ruokavaliota tai liikuntatottumuksia muuttamalla on mahdotonta 98 prosentille ihmisistä. Väliaikaisesti kilojen pudottaminen onnistuu, mutta ne tulevat miltei poikkeuksetta takaisin. Sullekin. Vaikka uskot olevasi erilainen. Jenkkien armeijan tiedemiehet tajusivat jo 1950-luvulla, että ihmisen kokoa on mahdoton muuttaa pidemmän päälle, mutta miljardien eurojen dieettibisness haluaa sinun uskovan jotain muuta.
Leikkauksella ihmisen saa kyllä laihtumaan, mutta tämä rampautuu loppuelämäkseen. Vatsan amputaatio tarkoittaa sitä, että vitamiinit ja hivenaineet eivät imeydy kunnolla. Nuori ihminen on kunnossa muutaman vuoden, mutta sitten keho alkaa tehdä tenän. Lihavuusleikkauksen läpikäyneet ihmiset kuolevat komplikaatioihin ennemmin tai myöhemmin. Läskiviha tappaa ihmisiä. Surullista, että täysin terveet ihmiset tuntevat amputaation ainoaksi keinoksi paeta ihmisten paheksuntaa.
Se, että puhut VATSAN AMPUTAATIOSTA, kertoo ettet tiedä lainkaan mistä puhut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi näitä leikkauksia tehdään veronmaksajien rahoista? Lihavat ovat valtava kuluerä yhteiskunnalle. Olisi paljon halvempaa ottaa niskasta itseä kiinni ja lopettaa se pullan mättäminen.
Leikkauksella nimenomaan säästetään yhteiskunnan varoja ja parannetaan ihmisen terveyttä ja työkykyä. Suomessa menee jopa alkoholin aiheuttamiin kuluihin enemmän rahaa kuin lihavuuden hoitoon koska Suomessa ei ole oikein koko maan tasapuolisesti kattavaa lihavuuden hoitoa vaikka on jo olemassa hieno Terveyskylän verkkoportaali, josta saa lääkärin lähetteellä apua laihduttamiseen netissä jos sairaanhoitopiiri on liittynyt Terveyskylän jäseneksi.
Lihavuuden kulut ovat noin 1,7-4% katsantotavan mukaan Suomessa. Jo nyt terveyskeskuslääkäri voi määrätä laihdutuslääkkeitä, joista joka ikinen tabletti maksetaan omasta pussista. On laskettu, että lihavuusleikattu on jo säästön puolella viidessä vuodessa kun otetaan huomioon lihavuuden pahentamiin sairauksiin lasketut lääkkeiden Kela-kulut ja terveydenhuollolle aiheutuneet kustannukset.
Yritit ilmeisesti trollata kuluneella kommentillasi? Usko tai älä: kaikki ylipainoiset tai lihavat eivät edes pidä pullasta. Jutut pullasta ja makkarasta ovat jonkinlaisia urbaanilegendoja. Itse asissa en ole ikinä kiinnittänyt kaupassa käydessäni huomiota siihen, että kuka niitä pullia ja leivoksia kaupasta yleensä ostaa? Tässä olisi jollain kassalla hyvä sauma kertoa havainnoistaan.
Toki kokouksissa on vieläkin niitä pullia jne, mutta aika harva niitä enää nykyään syö ja minä olen sentään keski-ikäinen, joka tottui että äiti leipoi pullaa aina lauantaisin kotona. Itse menetin aikuistuessa mielenkiintoni kylmään maitoon ja lämpimään pullaan, jotka olivat lapsena herkkua.
Joopa joo
Laihdutus tulisi aloittaa psyykkisen tilan eheyttämisen kautta, jos todellisiin pysyviin tuloksiin pyritään. Kilot ovat vain puolet ongelmasta.
Vierailija kirjoitti:
On se munki mielestä joku psyykkinen sairaus. Ei terve ihminen syö itteensä 200kiloseks tai edes lähimain. Miks läskit ja lihavat muuten puhuu aina pulleista tai pulskista? Vähentääkö se jotenki niitä kiloja? Tossa joku kirjotti että ne laihojen kimpussa ja katkerina ja kateuksissaan niille jotka hoikkia ja mullon iha samat kokemukset. Sitte kun joku sen uskaltaa sanoo niin sitte "pulskien" mielestä heti jotenki ihmisvihaaja tai ilkeä tai että "pulska" olis vieny miehen. Joopa!!!!hohhhoijaaa!!!! onpa siis todennäköstä joo. Millä naruilla. Vai pitäskö sanoo nakeilla. Kyllä se voi vähän vihaks pistää jos joku laihuusrasisti hyömyää kimppuun ja koittaa kaikin keinoin saada muille yhtä surkeeta ja kurjaa kun varmaan itellänsä on ihan vaan koska ei saa itteään sen vertaa kuosiin että TEKIS NIILLE LÄSKEILLENSÄ JOTAI! Me laihat ollaan laihoja koska ollaan. Lihavat on lihavia koska on SYÖNEET ITTENSÄ SIIHEN MALLIIN. Tuliko yhtälö, KENEN kannattasi tehdä ITTTELLENSÄ jotai eikä vainota muita. En todella mitenkää minäkään vihaa ihmisiä vaan kyllä ihan rakastan mutta IHMINEN VOISI KANSSA NÄYTTÄÄ JA KÄYTTÄYTYÄ KUN IHMINEN toistansa kohtaan.
Läski on haukkumasana. Oletko oikeasti tosissasi? Sinun mielestäsi kaikkien ylipainoisten pitäisi kutsua itseään läskeiksi? Ja lopettaa muiden vainoaminen?
Kyllähän ylipainoisista varmasti löytyy tahdittomia yksilöitä kuten selvästi teistä hoikemmistakin. Kun painosta huolimatta me ollaan kaikki erilaisia, jopa me lihavat.
Teoriassahan joku 200-kiloinen pystyisikin laihduttamaan normaalipainoon ihan vain terveellisillä, terveen kokoisilla annoksilla, säännöllisellä liikunnalla ja rautaisella itsekurilla, mutta käytännössä se on lähes mahdotonta.
Jos vaikka 175cm pitkä 200-kg painava ihminen haluaisi laihtua normaalipainoon, olisi hänen laihdutettava yhteensä satoja tuhansia kaloreita. Koska noin pahasti ylipainoisen mahalaukku tarvii useita litroja ruokaa tullakseen täyteen, tarkoittaisi tämä käytännössä jatkuvaa nälässä oloa parin vuoden ajan.
Myös laihtumisen jälkeen olisi löydyttävä itsekuria pysyä normaalipainossa, tai edes lievässä ylipainossa loppuikä.
Ja täytyyhän sekin muistaa, että sairaalloisen lihavan ihmisen suhde ruokaan, syömiseen ja nälkään on aivan erilainen, kuin lievästi lihavalla. Paha riippuvuushan se on, eikä totaalikieltäytyminen tule kysymykseen, koska täytyyhän ihmisen syödä, joten houkutuksia on joka paikassa koko ajan. Vähän sama, kuin pitkäaikaisalkoholisti koittaisi raitistua juomalla puoli desiä sidukkaa päivässä ja kulkemalla Alkon läpi muutamana päivänä viikossa ostamatta mitään
Ai pulskako ei sitten ole haukkumasana. Läskikö vaan. Eli pulskaksi ja pullukaksi ja lihavaksi saa sanoa muttei läskiksi. Ok.
Vierailija kirjoitti:
Teoriassahan joku 200-kiloinen pystyisikin laihduttamaan normaalipainoon ihan vain terveellisillä, terveen kokoisilla annoksilla, säännöllisellä liikunnalla ja rautaisella itsekurilla, mutta käytännössä se on lähes mahdotonta.
Jos vaikka 175cm pitkä 200-kg painava ihminen haluaisi laihtua normaalipainoon, olisi hänen laihdutettava yhteensä satoja tuhansia kaloreita. Koska noin pahasti ylipainoisen mahalaukku tarvii useita litroja ruokaa tullakseen täyteen, tarkoittaisi tämä käytännössä jatkuvaa nälässä oloa parin vuoden ajan.
Myös laihtumisen jälkeen olisi löydyttävä itsekuria pysyä normaalipainossa, tai edes lievässä ylipainossa loppuikä.Ja täytyyhän sekin muistaa, että sairaalloisen lihavan ihmisen suhde ruokaan, syömiseen ja nälkään on aivan erilainen, kuin lievästi lihavalla. Paha riippuvuushan se on, eikä totaalikieltäytyminen tule kysymykseen, koska täytyyhän ihmisen syödä, joten houkutuksia on joka paikassa koko ajan. Vähän sama, kuin pitkäaikaisalkoholisti koittaisi raitistua juomalla puoli desiä sidukkaa päivässä ja kulkemalla Alkon läpi muutamana päivänä viikossa ostamatta mitään
Kyyyyyllä niihin leikkauksiin vaan pitää pyrkiä ja mennä. Sehän on paljon helpompaa kuin ottaa ihteään niskasta kiinni ja alkaa laihduttamaan. Ihan vaan istua tuolissa syömässä munkkia kun entiseeen malliin ja odottaa että pääsee leikkaukseen niin sitähän saa sitten ihan luvan kanssa syödä kun leikkauksella ne ongelmat sitten katoaapi.
Ja siihen päälle vielä se, että paitsi että saa syödä vähemmän, myös kylläisyyshormonit eivät anna kylläisyyden tunnetta kunnolla, mutta nälkähormonit ovat tapissa koko ajan. Ja sitten jotkut pällit vieressä sössöttää itsekurista, vaikka eivät ole itse ikinä olleet vastaavassa tilanteessa.