Miksi sinä olet lihava?
Voin aloittaa. Olen lihava, koska:
- nautin ruuasta, eikä mulla ole elämässä tällä hetkellä juurikaan muita vastaavia mielihyvän lähteitä
- ei ole itsekuria kieltäytyä mielihyvästä
- inhoan liikuntaa ja hengästymistä
- en koe näyttäväni tälläisenä pulleronakaan kovin epäsopusuhtaiselta, en toisaalta kyllä pidäkään itsestäni
- energiajuomat, limsat, jäätelö, valmisruokavoileivät, spagetti ja jauhelihakastike, lasagne, tortillat, NAMI NAMI.
Kommentit (73)
Turha läskeiltä on tällaista kysyä. Perusvastaukset:
- On niin vaikea tilanne.
- Polvi- tms. vaivoja (miksiköhän?).
- Olen onnellinen näin. Minun ei tarvitse miellyttää ketään.
- Luut painavat (on muuten bullshittiä, saman pituisten henkilöiden luut ovat lähes saman painoiset)
- ...
[quote author="Vierailija" time="28.05.2013 klo 12:22"]
Mutta enhän minä ole lihava :)
Ei voi olla hymyilemättä ivallisesti kaikille niille läskeille jotka sipsejä, karkkeja ja eineksiä hilaavat ruokakaupoissa ihrat hyllyen ja otsa hiestä kiiltäen :D . Meikäläinen se ostaa tuoreet raaka-aineet ja kokkaa herkulliset ateriat kotona. Ja tämä näkyy vyötäröllä :)
[/quote]
Sitä minä monesti ihmettelen, että moni käyttää valtavasti vaivaa ollakseen kaunis ja edustava ja hyvännäköinen (toki tämän viestin kirjoittaja saattaa olla variksenpelätti, joka vaan satsaa laadukkaaseen ruokaan), mutta ei näe yhtään vaivaa ollakseen sisäisesti ja henkisesti kaunis. Tämä pilaa paketin ihan tyystin. Ihan miltä missiltä näyttää, jos on ilkeä, ylimielinen tai muuten inhottava.
Olen oikeasti todella kohtelias ja huomioonottava ihminen, mutta läskit ansaitsevat kyllä palautuksen maan pinnalle. Ei ne laihdu jos ei ole motivaatiota siihen. Koen auttavani heitä motivoitumaan tarjoamalla kokemuksen siitä että nykytilanne ei ole ok. Taisi osua arkaan paikkaan kun piti alkaa puhumaan luonteesta ketjussa joka käsittelee ulkonäköä, vai mitä pullero ;)
[quote author="Vierailija" time="28.05.2013 klo 12:38"]
Olen oikeasti todella kohtelias ja huomioonottava ihminen, mutta läskit ansaitsevat kyllä palautuksen maan pinnalle. Ei ne laihdu jos ei ole motivaatiota siihen. Koen auttavani heitä motivoitumaan tarjoamalla kokemuksen siitä että nykytilanne ei ole ok. Taisi osua arkaan paikkaan kun piti alkaa puhumaan luonteesta ketjussa joka käsittelee ulkonäköä, vai mitä pullero ;)
[/quote]
Juu toi on kyllä totta, että se on ihan sama onko "hyvä luonne" tai mitä vaan jos on läski. Siis ei vittu :D luuleeko ne oikeesti että niitten luonne jotenkin korvaa sen että ne on ihan helvetin oksettavia pahanhajuisia löllyviä ihmissaastoja :D
[quote author="Vierailija" time="28.05.2013 klo 12:38"]
Olen oikeasti todella kohtelias ja huomioonottava ihminen, mutta läskit ansaitsevat kyllä palautuksen maan pinnalle. Ei ne laihdu jos ei ole motivaatiota siihen. Koen auttavani heitä motivoitumaan tarjoamalla kokemuksen siitä että nykytilanne ei ole ok. Taisi osua arkaan paikkaan kun piti alkaa puhumaan luonteesta ketjussa joka käsittelee ulkonäköä, vai mitä pullero ;)
[/quote]
Tämä ketju ei kjäsittele ulkonäköä vaan sitä, mitä syitä kukin tuntee olevansa lihavuutensa takana. Koska sinulla ei ole lihavuutta, eikä käsittääkseni sitä koskaan ollutkaan, sinulla ei ole mitään sanottavaa tähän ketjuun. Tsempittämistä varten on täällä lukuisia muita siihen paremmin sopivia ketjuja, joihin voit mennä jakamaan pyyteetöntä apuasi.
En myöskään koe, että voit olla kohtelias ja huomioiva ihminen, koska et siinä tapauksessa käyttäisi sanavalintaa: ivallinen hymy. Pikemmin säälisit tai olisit harmissasi tai huolissasi, kun näet lihavan herkkuhyllyn äärellä.
Tämä siis ihan vaan ilmaisena tsemppinä sinulle siitä, miten voit jatkossa olla parempi ja miellyttävämpi ihminen.
Minuna sanottiin lihavaksi jo vauvana ja pikkulapsena. Kuvista päätellen olin hyvin tavallinen pikkutyttö, mutta sisaruksiani rotevampi. 10-12-vuotiaana lihoinkin, jälkikäteen ajatellen ihme olisi ollut, jos en sillä karkin mättämisellä olisi. Vanhemmillani oli hieman erikoiset kasvatusperiaatteet.
Teininä olin hoikka, ja normaalipainoinen noin 25-vuotiaaksi asti. Sitten aloitin ihmissuhteen, jossa liikunta jäi minimiin ja onnen kulissia ylläpidettiin juhla-aterioilla. Paino nousi viitisentoista kiloa muutamassa vuodessa.
Tämän jälkeen olen veivannut siellä BMI 27-30-välillä. Saan laihdutettua muutaman kilon, mutta ne tuppaavat tulemaan takaisin. Hyvä puoli on, että paino ei tunnu nousevankaan tietyn rajan yli. Raskauksien jälkeen olen palanut samaan painoon. Olen siis tietyllä tavalla "normaalipainoinen."
Vielä jokin aika sitten unelmoin palaamisesta nuoruusvuosien painoon, mutta sitten havahduin kysymään miksi. Olen sitä sorttia, että terveyteni on erinomainen painosta huolimatta. Olen kokenut elämäni upeimmat asiat tämän painoisena, ammatillisesta etenemisestä suuren rakkauden löytymiseen. Siksikö näkisin kaiken vaivan, että mahtuisin kaikkiin muotiputiikkien vaatteisiin?
Liikunnan lisääminen on tärkeämpää kuin laihtuminen sinänsä, koska ikää tulee ja istumatyöläinen huomaa kyllä, jos ei mitään tee. Ruokavalioni on kohtuullinen ja melko tavallinen. Pidän makeasta, mutta taipumusta minkäänlaiseen ahmimiseen ei ole.
Se vuosien takainen lihominen johtui nimenomaan energiatasapainon virheestä: liikaa kaloreita kulutukseen nähden. Ja miksikö annoin sen tapahtua - olin onneton, enkä jaksanut ajatella asioita loppuun asti. Onneksi lähdin siitä suhteesta, vaikka se koville ottikin.
Laihduttaminen ilman valtaisaa motivaatiota on vaikeaa - kun asiat ovat ihan hyvin ja tuntee olevansa nättikin, muutama makkara vyötäröllä ei lopulta paljon haittaa. Ja kun olen päässyt lapsena tyrkytetystä huonouden tunteesta ja tajunnut, että olen arvokaas ihminen, painoin mistä hyvänsä, elämä on aika onnellista kaikkiaan.
[quote author="Vierailija" time="28.05.2013 klo 12:46"]
[quote author="Vierailija" time="28.05.2013 klo 12:38"]
Olen oikeasti todella kohtelias ja huomioonottava ihminen, mutta läskit ansaitsevat kyllä palautuksen maan pinnalle. Ei ne laihdu jos ei ole motivaatiota siihen. Koen auttavani heitä motivoitumaan tarjoamalla kokemuksen siitä että nykytilanne ei ole ok. Taisi osua arkaan paikkaan kun piti alkaa puhumaan luonteesta ketjussa joka käsittelee ulkonäköä, vai mitä pullero ;)
[/quote]
Tämä ketju ei kjäsittele ulkonäköä vaan sitä, mitä syitä kukin tuntee olevansa lihavuutensa takana. Koska sinulla ei ole lihavuutta, eikä käsittääkseni sitä koskaan ollutkaan, sinulla ei ole mitään sanottavaa tähän ketjuun. Tsempittämistä varten on täällä lukuisia muita siihen paremmin sopivia ketjuja, joihin voit mennä jakamaan pyyteetöntä apuasi.
En myöskään koe, että voit olla kohtelias ja huomioiva ihminen, koska et siinä tapauksessa käyttäisi sanavalintaa: ivallinen hymy. Pikemmin säälisit tai olisit harmissasi tai huolissasi, kun näet lihavan herkkuhyllyn äärellä.
Tämä siis ihan vaan ilmaisena tsemppinä sinulle siitä, miten voit jatkossa olla parempi ja miellyttävämpi ihminen.
[/quote]
lää lää läskiää :D no elä suutu, enhä mie oikeesti kellekkää hymyile :D
Olen lihava koska:
- en uskalla harrastaa liikuntaa koska muuten ahmin ihan vitusti tai no ahmisin muutenkin mutta liikunta lisää ahmimista. Kehoni menee hälytystilaan heti kun esim päivässä kuluttaisin 2000 kaloria ja söisin vain 1800. Tulen saatanan väsyneeksi ja kiukkuiseksi. Itken joka ilta sitä kun en saa ahmia. Sitten ahmin hedelmiä yms niin kauan että itken koska mahaan sattuu
- olen muuttunut niin tyhmäksi ja laiskaksi että en vain osaa tehdä mitään järkevää itseni eteen.
- kärsin masennuksesta ja jatkuvasta stressitilasta jonka vuoksi en jaksa tehdä mitään.
- kun laihdutan olen niin onneton että ei järkee. Vaikka söisinkin vain terveellisesti enkä laihduttaisi silti itken joka päivä. Kun syön miten sattuu niin saan edes muutamana kertana päivässä itseni iloiseksi ruualla. Mutta ähkyssä itken.
- en jaksa enää taistella paino asiani eteen. Olen niin väsynyt että en vain jaksa enää.
- alan totutella lihavuuteen koska en tule ikinä koskaan olemaan hoikka ja kaunis.
En ole lihava. Ruokavaliostani voisi luulla, että olen, mutta normaalipainossa jotenkin silti pysyn.
Olen lihava, koska inhoan hölkkäämistä. Hoikat pissikset nauravat ja tuijottavat, siinä menee itsetunto. Syön liikaa suklaata ja sipsejä ja juon viiniä. Inhoan kuntosaleja. Pidän peruskuntoa yllä pitkillä kävelyillä ja kotijumpalla. BMI 28. Olen kaunis ja tyylitajuinen, en mikään lähiövalas. En pidä lihavuuttani huonon ihmisen merkkinä, koska painoni ei liity mitenkään siihen että esim. teen hyväntekeväisyystyötä palkkatyön lisäksi.
Oon koukussa energiajuomiin. Tosin lihosin vasta e-pillereiden aloittamisen jälkeen ja energiajuomia olen juonut kymmenen vuotta päivittäin.
Pidän ruuasta, kaikki suolainen ja rasvainen on mahtavaa. Voisin elää ikuisesti pelkillä erilaisilla pastoilla ja pizzoilla.
Olen myös entinen bulimikko. Sain lääkkeet ja pystyin lopettamaan oksentelun ja sairaalloisen painon kyttäämisen. Samoihin aikoihin aloin seurustella. Asenne oli pitkään lähinnä "hällä väliä", alko maistui liian hyvin, krapulamätöt kuuluivat asiaan ja arkena sohvan nurkassa mussutettiin illat niitä pastoja, työmiehen annoksia minäkin. Raxiin löytyy kanta-asiakaskortti. Lihoin vajaassa kahdessa vuodessa 45kg.
Nyt elämäntaparemontti meneillään, hitaasti mutta varmasti tullut paino alaspäin. En laihduta, opettelen terveen asenteen syömiseen ja liikkumiseen.
Syön liikaa hiilihydraatteja. Ne sekoittavat elimistön toiminnan.
Olen lihava, koska syön isoja annoksia tavallista ruokaa, olen liian hyvä kokki ja nautin ruoan mauista todella paljon. Herkkuja syön vähemmän kuin normaalipainoiset kaverini, sillä en niistä paljoa perusta. Olen laiska enkä jaksa liikkua. Olen aika hyvännäköinen pakkaus myös näin, mutta tiedostan, että voisin näyttää melkein tyrmäävältä muutaman kilon kevyempänä. Normaalipainoon minulla olisi vain noin 3kg matka, mutta jos 10kg pudottaisin, niin olisin aika sähäkkä. Toisaalta minua on aina ulkonäköni osalta ihasteltu jopa nyt lievästi ylipainoisena, joten motivaatio on asioiden muuttamiselle huono. Minulla on hyvä kunto ja 1500m juoksen alle 8 minuutin ja viimeksi cooperissa juoksin 2350m ja tällaisena alle 160cm pitkänä lievästi ylipainoisena persjalkana olen aina onnistunut yllättämään muut urheilullisuudellani.
[quote author="Vierailija" time="28.05.2013 klo 10:28"]Luin juuri jostain lehdestä (KK 10?) vuoden laihduttajista jotka olivat repsahtaneet parin vuoden jälkeen - miksi?? Samat syyt kaikilla: tuli huolia, työttömyyttä, joku kuoli, toinen syntyi, kolmas stressaantui työstä....
Aika huvittavaa lukea. Ihan kuin meillä hoikilla ei olisi mitään huolia elämässä koska "jaksamme" syödä normaalisti. Tai sitten vain hyvät geenit kun emme ole koskaan päästäneet itseämme repsahtamaan ylipainon puolelle. Miten mun korvaan särähtää aina vähän selittelylle???
[/quote]
Niin, ihmiset ovat erilaisia ja reagoivat stressiin ja kriiseihin eri tavoin. Kumma juttu, jos tuon ikäinen ihminen ei sitä tiedä. Yksi laihtuu olemattomiin ja toinen taas lihoo, kolmas ratkeaa ryyppäämään, neljäs tekee itsemurhan, viides pettää jne. Mikä on se asia, jota me muut elämässäsi pitäisimme tekosyynä?
Mun elämäni on ollut viime vuodet melko raskasta, olen jaksanut käydä töissä ja hoitaa perheeni, itsestäni en ole jaksanut välittää. Kun olen nyt välittänyt ja joku muukin on minusta välittänyt, olen laihtunut yli 20 kiloa. Toisen ihmise läheisyys lämmittää enemmän kuin suklaalevy.
Syön liikaa leipää kahvin kanssa jota keitän päivässä 4-5 kertaa(ja ruokaa terveellistä itsetehtyä). kotona olo ei sovi minulle.
[quote author="Vierailija" time="28.05.2013 klo 00:59"]Koska tykkään yksinkertaisista, helppoa nautintoa tuottavista asioista kuten ruoka, alkoholi, romanttiset elokuvat, seksi ja shoppailu.
Miehenikin on lihava. Mieheni tykkää metallimusiikista ja penkkiurheilusta, Top Gearista, rasvaisesta ruuasta, pornosta, viinasta ja nyrkkeilystä.
Lapsemmekin ovat lihavia. Lapsemme tykkäävät videopeleistä, pikaruuasta, löhöilystä ja vittuilusta.
[/quote]
Ihana :) Ainakin rehellistä puhetta ilman kaunistelua.
Mutta enhän minä ole lihava :)
Ei voi olla hymyilemättä ivallisesti kaikille niille läskeille jotka sipsejä, karkkeja ja eineksiä hilaavat ruokakaupoissa ihrat hyllyen ja otsa hiestä kiiltäen :D . Meikäläinen se ostaa tuoreet raaka-aineet ja kokkaa herkulliset ateriat kotona. Ja tämä näkyy vyötäröllä :)