Sinä, joka et omistanut Ken-nukkea, mitä käytit lapsena Kenin korvikkeena Barbien poikaystäväksi?

Mulla oli Kenin halpiskopio. Olin siitä ikionnellinen. Oli se vähän kalpeampi Keniä.

Roger Rabbit oli Keninä

Mulla ei ole koskaan ollut barbieta, ei. Sain joskus katsella, kun naapurin tyttö leikki omillaan, mutta sattumoisin en oikein osannut arvostaa osaani. Vastavuoroisesti tein vähän ilkeitäkin piloja tuolle tytölle, mutten mitenkään kostona. Minun leikkini olivat vaan vähän villimpiä. Ystäviä emme varsinaisesti olleet, maailmamme olivat niin erilaiset. Ehkä hänen vanhempansa rajoittivat enkelikiharaisen lapsensa oleilua villin takkutukan kanssa, tiedä häntä.

Sain intiaani "barbi" nukke perheen, jotka eivät olleet virallisesti barbie-sarjaa. Intiaaniperheen isä sitten toimi mieshahmona kaikissa leikeissä 😂😅

Barbie-nukke oli minun tyttöystäväni kunnes se meni rikki...öööh...jatkuvan...joo ei mitään!

Barbien poikaystävänä toimi Kreikasta tuotu matkamuistonukke kansallisasussaan.

Olivat vähän erityylinen pariskunta. Barbie hienoissa asuissaan ja korkokengissään, tuo matkamuistonukke maalaismiehen asussaan.

Naimisiin ne silti meni.

Oon voinut tähän ketjuun jo kirjoittaakin, mutta mulla oli semmoinen sedältäni peritty amerikkalaisjalkapalloilija nukke. Sille oli tasan ne yhdet vaatteet (kuminen pelipuku), kunnes sitten ompelin sille muutamat juitsut. Hän oli raamikas ja komea 60 luvun nukke.

Aina se oli mun barbiekassissa mukana, mutten koskaan kaivanut esille. Mä en niistä pusuleikeistä niin välittänyt.

Kerran yksi kaveri löysi sen ja sitten sillä olikin vientiä. Kiersi naapuruston barbiet ja välillä tuli kotiin huilimaan. Se sai uusia vaatteita paljon ja oli kovin suosittu barbie maailmassa.

Mokoma hempukka.

Barbababaa, siltähän Ken ajan kuluessa kuitenkin alkaa näyttämään mitä ruumiinrakenteeseen tulee.

Jörö-Jukkaa?

Mun Barbi ei tarvinnut poikaystävää, en osannut leikkiä nukeilla ollenkaan. Se vain oli hyllyssä eikä sillä ollut edes vaatteita. Sitten veljeni teki nukkeparalle ruumiinavauksen, ja siihen päättyi se tarina. (Kyllä meistä molemmista tuli ihan täyspäisiä ihmisiä, perheellisiä, työtätekeviä kunnon veronmaksajia, jos joku nyt huolestui.)

Minulla oli ihanalta tuoksuva surffari-Ken 😍

Heman ja barbi! 

Turussa näki varsinkin ennen tuollaisia pariskuntia vaikka kuinka paljon (bodattu lyhyempi mies ja tyhjäpäiseltä näyttävä blondiini)

En leikkinyt barbeilla, kuin yhden kaverin mieliksi joskus. Tykkäsin enemmän ulkoleikeistä ison kaveriporukan kanssa tai eläinten hoitamisesta tai leipomisesta, jota sain aina tehdä isoäitini luona kenen tahansa kaverini kanssa. Noin 12+ ikäisenä kypsyin yhtä äkkiä ja lapsuus jäi taakse poikakaverin myötä. Kait se poikakaveri sitten oli se Ken jos joku haluaa ajatella niin. Itse en ajattele niin, olemme edelleen 30 vuoden jälkeen yhdessä.

Lapinnukkea, joka barbia napaan asti.

Tabasco-pulloa. Oli kyllä aika pieni Ken.

Vierailija kirjoitti:

Tabasco-pulloa. Oli kyllä aika pieni Ken.

Pieni ja pippurinen.

Leikki toisen tyttöbarbin kanssa kuten lapset. Miksi pitää seksualisoida kaikki!

Piirsikö kukaan Kenille munakarvoja? BArbeille piirsin, mutta ei ollut Keniä. Aika munaton mieshän se on, että ei paljon hävinnyt.

Sallaista ikivanhaa poikanukkea, jolta puuttui toinen käsi ja sillä oli yllään äidin kutoma raidallinen villahaalari. Sen nimi oli Kustaa. Vähän eriparia kauniin Barbien kanssa, mutta tykkäsivät toisistaan kovasti.

Barbie oli itsenäinen nainen ja bailasi tyttöjen kanssa, Ken oli ruma eikä sille ollut edes kivoja vaatteita, joten kukapa semmoista kaipaisi.